Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Kotimaa

Terveyskeskusmaksujen poisto uhkaa kaatua Helsingin niskaan

Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta on ensi tiistaina päättämässä terveyskeskusmaksujen poistamisesta myös muilta kuin helsinkiläisiltä. Päätöksen taustalla on eduskunnan oikeuasiamiehen päätös, jossa on todettu Helsingin käytännön rikkovan yhdenvertaisuuslakia. Näin ollen kaupunki on päätynyt tilanteen korjaamiseksi poistamaan terveyskeskusmaksujen perimisen myös muilta kuin helsinkiläisiltä.

EU ei voi olla veroparatiisi omille työntekijöilleen

Brexit uhkaa nostaa useiden EU-maiden jäsenmaksuja. Siniset kannattavat EU:lle tiukkaa talouskuuria, jollaisen jäsenmaatkin ovat viime vuosina läpikäyneet. Ensimmäinen säästökohde pitäisi olla hallinto.

Olemme taannoin ehdottaneet mm. Alueiden komitean lakkauttamista (linkki). Toisekseen EU:n omien työntekijöiden verotus on saatava kohtuulliselle tasolle, ettei jäsenmaiden kansalaisia tarvitse verottaa entistäkin kohtuuttomammin. Euroopan unionin instituutiot eivät saa olla veroparatiiseja omille työntekijöilleen.

Liikkuuko Nyt?

Katsoin juuri Harry Harkimon haastattelun, jossa Jari Korkki yritti politisoida Liike Nyt - liikkeen. Ei onnistunut.

Oikeasti Harkimon ajatus on juuri se mihin nyt pitäisi kaikkien muutosvoimien tarrautua, mutta pelkään pahoin, että tämä liike yritetään mitätöidä myös muutoshakuisten keskuudessa.

On vaikka minkälaisia tekosyitä jättäytyä pois, eikä sekään riitä pitää vielä mollata Liike Nyt kaiken tavoin.

Miksi demokratia on niin hankalaa?

Demokratia on kriisissä ja kansalaisten usko politiikkaan horjuu. Ainakin jos uskomme lööppijulkisuutta. Ihmisiä tuskastuttaa poliitikkojen tyhjät lupaukset ja loputon asioiden "vatulointi". Muutama vuosi sitten jotkut haikailivat politiikkaan yritysmaailmasta tuttua suoraviivaisempaa toimintatapaa, mitä pääministerimme onkin yrittänyt toteuttaa. Tämäkään toimintatapa ei tunnu kansaa miellyttävän. 

Harkimo ryhtyy lobbariksi

Yksinpurjehtija Harry Harkimo erosi puolueesta, kun turhautui vaikutusmahdollisuuksien puutteeseen. Luoviminen kokoomuksen puoluealuksessa ei tyydyttänyt ja niinpä hän hyppäsi tyyrpuurin puolelta vapaaseen kuviokelluntaan. Seuraan saattavat liittyä demareista myös tyyrpuurin puolelta loikannut Mikael Jungner, sekä koko elämänsä edellä mainittua kuviokelluntaa harrastanut Tuomas Enbuske.

Harkimo lorottaa antaumuksella kokoomuksen muroihin

Liikemies Harry Hjallis Harkimo oli kokoomukselle kallisarvoinen henkilö eduskuntavaaleissa 2015, sillä hän sai tuolloin 11 416 henkilöä äänestämään itseään. Se oli kokoomuksessa Alexander Stubbin jälkeen toiseksi eniten Uudenmaan vaalipiirissä ja tuplamäärä verrattuna esimerkiksi ministeriksi kesällä 2016 nousseeseen Kai Mykkäseen.

Nuorsuomalaiset 2.0?

Poliittisten mannerlaattojen liike vaikuttaa jatkuvan. Ensiksi perussuomalaiset nousivat, vajosivat ja hajosivat. Seuraavana vuorossa on ilmeisesti oikeistokentässä tapahtuva murros. Hjallis Harkimo ja Mikael Jungner kun ovat ilmeisesti puuhaamassa uutta liikettä, jonka johtotähtenä lienee oikeistolainen markkinaliberalismi.

Iskeekö Venäjän lipominen suomalaisten omaan nilkkaan?

Olipa kerran Suomen valtio ja sen enemmistöomistama energiayhtiö Fortum, joka lähti vuosikymmen sitten liput liehuen Venäjän markkinoita valtaamaan.

Alkuvuodet olivat tuloksellisesti surkeita. Sitten iski vielä jääkausi lännen ja Venäjän välille jälkimmäisen valloitettua Ukrainalta Krimin härskisti vuonna 2014. Tästä seurasi myös ruplan romahdus ja Venäjälle talouskriisi.

Onko maakuntauudistus keskustan kannatukselle kohtalokas?

Tänään on taas päivä, jolloin puolueiden kannatuksia puntaroidaan puoleen jos toiseenkin.

Aamun HS-on julkaissut omat puolueiden kannatusluvut (HS-gallup).

SDP ja kokoomus on vuorotelleet  tämän vuoden puolella kärkipaikalla (Poll results)

Kolmen kärki on HS-gallupissa

SDP 21,4 %, Kokoomus 20,6 %  ja Keskusta 15,7 %.

****

Pitäisikö viittaaminen kouluissa kieltää?

Helsingin Sanomat 17.4.2018 uutisoi ”Erot tyttöjen ja poikien koulu­menestyksessä repeävät ylä­luokilla – nyt tutkijat ehdottavat opintojen jakamista neljälle vuodelle”. Äkkiseltään en ehdotusta kannata, koska mielestäni kyse on oppimisen motivoinnin ongelmista. Sen sijaan seuraava lainaus kyseisestä jutusta saattaa osua yllättävän oikeaan: ”Nykyopetussuunnitelman mukainen jatkuva arviointi esimerkiksi tuntiosaamisen perusteella ei tutkijoiden mukaan ehkä sovikaan pojille.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä