*

Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Kaikki blogit puheenaiheesta saamelaiset

Saamelaiskeskustelu lähdössä taas laukalle

Hallituskausi kääntyy kohti loppuaan ja mitään isoja saamelaispoliittisia ratkaisuja ei ole vieläkään tehty. Pohjoismainen saamelaissopimus odottaa pohjoismaisten saamelaisparlamenttien hyväksyntää, ILO-169 yleissopimuksen ratifiointi on toistaiseksi jäädytetty ja Suomen saamelaiskäräjälaki on uudistamatta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kulisseissa koko ajan tapahtuisi. 

Eläköön epäpoliittinen Teno!

Terveisiä Utsjoen helteistä! Tätä kirjoittaessani kirkonkylällä on hetki sitten alkanut Ellos Deatnu -tukikonsertti, joka on protesti Suomen ja Norjan välillä solmittua Tenojoen kalastussopimusta vastaan. Tukikonsertti ongelmallista sopimusta vastaan on sinällään erinomainen osoitus joukkovoimasta, mutta valitettavasti siitä tehtiin saamelaisradikaalien ja laitavasemmiston performanssi.

Saamelaisalueen kuntavaaleihin kielikokeilu edellä

Saamen kielilaki takaa saamelaisalueen saamenkielisille aivan vastaavat palvelut kuin Kielilaki takaa ruotsinkielisille: kaksikielisissä kunnissa kunnallisia viranomaispalveluja on velvollisuus tarjota kunnan molemmilla kielillä. Saamelaisalueen kunnissa siis tarvitaan saamentaitoista työvoimaa, mutta niissäkin on pakkoruotsi, mikä on täysin järjetöntä.

Macron, Mikkel ja Marin

Aika lauhaa.

Ikäpolveni lopetti osaamisensa politiikassa yhteisten asioiden hoitamisena niihin aikoihin, kun itse tulin mukaan: 1980-luvun puolessavälissä. Sen saattoi nähdä, kokea ja haistaa. Siitä huolimatta me yritimme tätä maailmaamme tuhota kahden laman verran, kun isoveljillemme riitti Vietnam.

Ratkaisuehdotus lappalaiskiistaan

Moni lukija on tulkinnut aiemmat kirjoitukseni niin, että olisin uuslappalaisia vastaan. Näin ei ole asia: en ole saamelaisten puolella enkä uuslappalaisten puolella, vaan pelkästään oikeudenmukaisuuden puolella. Kestävä ratkaisu lappalaiskiistaan voidaan saavuttaa vain siten, ettei kummankaan osapuolen oikeustajua rikota - ratkaisun on oltava oikeudenmukainen kummankin kannalta ja mielestä. Tietenkään kiistatilanteissa kumpikaan ei voi saada yksin sitä kaikkea mitä haluaisi, koska se olisi väärin toista osapuolta kohtaan.

Vielä etnisen saamelaisen määrittelystä

Lappalaiskiistassa on kaksi erilaista tapaa hahmottaa etnisyyttä: kieliperusteinen ja polveutumisperusteinen. Kuva 1 havainnollistaa Suomen Lapin tilannetta. Uuslappalaiset katsovat polveutumista (alareuna), ja heidän mielestään kaikki keltaisen laatikon yläpinnalla olevat henkilöt ovat saamelaisia - myös vihreään nurkkaan kuuluvat, joilla on merkittävästi suomalaisiakin esivanhempia.

Miksi puhun uuslappalaisista enkä lappalaisista

Jostain syystä moni uuslappalaisliikkeeseen kuuluva pitää loukkaavana nimitystä uuslappalainen - he ilmeisesti itse kokevat olevansa aitoja lappalaisia. Selvennän siksi, miksi uus-tarkennin on perusteltu. Uusidentiteetistä puhutaan kahdessa tapauksessa:

 1) Identiteettiryhmä on uusi, eli se ei edusta jatkuvuutta aiemmasta samannimisestä identiteettiryhmästä.

 2) Yksilö on omaksunut uuden identiteetin, vaikka itse identiteettiryhmä olisikin vanha.

Pohjoismaista saamelaissopimusta ei saa allekirjoittaa

Yhdessä avoimesti valmistellen olisi voitu tehdä vastuullinen saamen kieltä ja kulttuuria parantava sopimus. Nyt sopimusesitys tulee vain lisäämään riitelyä ja heikentää saamen kielen ja kulttuurin asemaa vastoin tavoitteita.

Haluan kantaa vastuuta saamen kielestä ja kulttuurista, minkä vuoksi en voi hyväksyä esitystä.

Sopimuksessa on ainakin 13 eri artiklaa (46:sta), jotka aiheuttaisivat erityisesti saamelaisalueella, mutta myös muualla Lapissa, todella paljon vaikeuksia. Esityksessä koen mahdottomana hyväksyttäväksi:

Lappalaisetko alkuperäiskansa?

Uuslappalaisliikehdinnän piirissä ryhmän alkuperäisyydellä on suuri painoarvo, joten on aika katsoa, miten tämä ryhmä täyttää alkuperäiskansan kriteerit (YLEISSOPIMUS NRO 169: Itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansat, 1989): 

Vastine Riku Rantalalle

Kirjailija Riku Rantala kirjoitti 14.1. Helsingin Sanomissa, että virallinen Suomi on alistanut saamelaisia jo sata vuotta. Rantala on omien sanojensa mukaan oppinut saamelaisuuden perusasioita taistelijapariltaan alokkaana Sodankylän sissikomppaniassa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä