Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Kaikki blogit puheenaiheesta maanpuolustus

Ilman Nato-jäsenyyttä ei ole turvatakuita

Suomen Nato-keskustelu, siltä osin kun sitä ylipäätänsä käydään, on monessa mielessä varsin outo. Nato on poliittis-sotilaallinen liitto, johon kuuluu 29 jäsenmaata. Liittouman keskeisenä tukipilarina toimii niin kutsuttu artikla 5, eli turvatakuut, jonka mukaan jokainen jäsenmaa sitoutuu auttamaan toista, hyökkäykseen kohteeksi joutunutta jäsenmaata tämän niin pyytäessä. Vain ja ainoastaan Naton jäsenmaat nauttivat näistä turvatakuista ja niiden tuomasta pelotteesta.

Ampuma-aselain muutoksista on haittaa maanpuolustukselle

Suomen ampuma-aselakia on muutettu, samoin vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettua lakia. Muutostarve johtui siitä, että EU:n asedirektiiviin on tehty tiukennuksia. Tiukennuksilla pyritään torjumaan terrorismia. Terrorismin torjunta on välttämätöntä, mutta valittu keino on väärä: terroristeja ei voida estää tiukentamalla laillisten aseiden sääntelyä. Terroristit käyttävät laittomia aseita, joita on maailmassa runsaasti tarjolla riippumatta EU:n sääntelystä.

Suomeakin odottaa sota

Yhteiskunnallinen tilanne Euroopassa kulkee ainaista rataansa, joka koostuu kahdesta vaiheesta - sodasta ja rauhasta. Näistä sota on lyhyempi ajanjakso, jota seuraa pitkä rauhan aika, jolloin kasaantuvat ainekset uuteen, entistä tuhoisampaan sotaan. Euroopan sykli kulkee kohti aikoja, jotka laittavat eurooppalaisten yhteiskuntien säilymisen vaakalaudalle. Syy konflikteihin ei tule olemaan nationalismi tai oman kansan puolustaminen, vaan maahanmuuttoaallot, Venäjä sekä monikulttuurisuudesta unelmointi ja valtioiden turvallisuuskoneistojen alasajo.

Ylistyspuheenvuoro Ottawan sopimukselle: hyppypanos

Olen aina pitänyt Ottawan sopimusta hienona ideana, sillä henkilömiinojen käyttö on ongelmallista kolmannen maailman maissa ja aiheuttaa paljon harmia etenkin siviilihenkilöille. On asiallinen tavoite pyrkiä vähentämään miinakenttiä kehitysmaissa ja asettaa painetta purkaa epäinhimillisiä rakenteita. En kuitenkaan koskaan ymmärtänyt Suomen liittymistä Ottawan sopimukseen, sillä Suomessa ei esiinny samankaltaisia ongelmia kuin henkilömiinoista kärsivillä kehitysmailla. Suomelle henkilömiinat olivat pitkään yksi itsenäisyyden takuutuotteista.

 

Sukupuolineutraali intti on mahdollisuus

Yksi vaaliteemoistani on sukupuolineutraali asevelvollisuus.

 

Naisten resurssien käyttämättä jättäminen maanpuolustuksen suhteen ei edesauta tasa-arvoa ja on suoranaista tuhlausta. Luonnollisesti siviilipalvelusta voitaisiin lyhentää tai uudistaa vastineeksi ja tarkastella myös valikoivia kutsuntoja, joissa otetaan ikäluokasta vain osa palvelukseen.

Tämä olisi osa siirtymävaihetta kohti vapaaehtoista asepalvelusta, jossa voisi olla esimerkiksi tarjolla selkeitä taloudellisia etuuksia intin käymisestä (tuloverohelpotus tms.)

Siviilipalvelus lakkautettava

Jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä. Näin sanoo Suomen perustuslaki, joka asettaa maanpuolustusvelvollisuuden.

Siviilipalvelus toimii vaihtoehtona niille nuorille, jotka eivät halua vakaumuksellisista syistä suorittaa palvelusta Puolustusvoimissa. On kuitenkin syytä huomioida, että suuri osa siviilipalveluksen suorittajista ei ole tehnyt valintaa pelkästään vakaumuksellista syistä, vaan monilla on tutkitusti käytännöllisiä syitä taustalla.

Tehokas reserviläisarmeija

Oheinen otsikko kuvaa iskulauseen oloisesti ajatuksiani puolustusvoimiemme tarvittavasta olemuksesta. Otsikko on päinvastainen kenraalikuntamme ajatuksille, joiden voi ajatella tavoittelevan ammattiarmeijaa, jonka osastot ovat käytettävissä kansainvälisissä operaatioissa muiden länsimaiden joukkojen kanssa.

Tältä kenraaliemme ajatuksen ainakin mielestäni näyttävät. Eräs selkeä havainto on armeijan johdon reserviläisiin kohdistuva väheksyntä. Tämä näkyy vaikkapa kertausharjoitusten vähyytenä ja reserville varatun toimintakelpoisen kaluston hävittämisenä.

Suomen vakavasti harkittava Nato-jäsenyyttä

Vaalikeskustelusta on lähes kokonaan puuttunut keskustelu turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Turvallisuusympäristömme on kuitenkin muuttunut selvästi viime aikoina. Suomen tulisi pysyä ajan tasalla ja jatkuvasti arvioida turvallisuuspoliittisia ratkaisujamme. Nämä ovat yksi poliittisen tason keskeisimpiä linjauksia ja niiden tulisi sen takia olla luonteva osa vaalikeskustelua.

Hornet-kaluston korvaaminen uuden sukupolven monitoimihävittäjällä

Puolustusministeriö tuli esiselvityksessään siihen tulokseen, että nykyisen Hornet-kaluston elinkaaren päättyessä 2025 – 2030 tulee vastaavat suorituskyvyt korvata täysimääräisesti ja tähän tarkoitukseen soveltuvat parhaiten modernit monitoimihävittäjät. Korvaushanke kestää noin vuosikymmenen. Se sisältää esitietojen keräämisen julkisista lähteistä, tutustumisen potentiaalisiin valmistajiin, tietopyynnön, tarjouspyynnön sekä tähän tehtävät tarvittavat tarkennukset, lopullisen tarjouksen sekä näiden perusteella tehtävän hankintapäätöksen.

Täydennyskyky on keskeinen osa puolustusvoimien uskottavuutta

Puolustuskykymme kannalta merkittävä HX-hanke on herättänyt ymmärrettävästi paljon keskustelua. Valitettavasti kantaa ottavat myös sellaiset auktoriteettia omaavat tahot, jotka eivät aiheesta juuri mitään ymmärrä ja näin he vaarallisesti hämmentävät julkista mielipidettä kriittisen tärkeän hankintakysymyksen kanssa. Kysyn myös retorisesti, kuinka paljon julkiseen keskusteluun lopulta päätyy itänaapurin alulle panemia näkemyksiä?

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä