Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Naisten positiivinen syrjintä poliisikoulun pääsykokeiden kuntotestissä

Piraattipuolueen Panu Horsmalahti kirjoitti alkuvuodesta blogitekstin poliisikoulun pääsykokeiden kuntotestistä: http://horsmalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/58184-miehia-syrjitaan-poliisikouluun-hakeutumisessa

Horsmalahti kirjoittaa:

”Naisilta siis vaaditaan heikompi fyysinen kunto samaan tehtävään kuin mieheltä. Tämä on törkeää sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Naiset ovat keskimäärin fyysisesti miehiä heikompia, joten he soveltuvat heikommin poliisin ammattiin, jos kerta fyysinen kunto merkitsee jotain poliisin ammatissa. Jos ammattiin todellakin vaaditaan tietty kunto, se vaatimus pitää olla sukupuolineutraalisti sama miehille sekä naisille.”

Asia ei kuitenkaan ole näin yksioikoinen, koska poliisin ammattiin ei suinkaan vaadita tiettyä kuntoa. Tämä käy ilmi ensinnäkin siitä, että poliiseja ei valita pelkästään kuntotestin perusteella, vaan kuntotestin painoarvo koko pääsykokeesta on vain 5/27 eli 18,5 %. Toiseksi tämä käy ilmi siitä, että hakija saa tulla hylätyksi yhdessä (missä tahansa) kuntokokeen osa-alueessa; vasta jos hän saa hylätyn kahdessa osa-alueessa, hänen pääsykokeensa keskeytetään. (http://www.poliisiammattikorkeakoulu.fi/poliisi/poliisioppilaitos/home.nsf/pages/A891EA5D6B9B832EC225730F00424D82?opendocument)

Poliisilta ei siis vaadita tiettyä kuntoa vaan keskimäärin kohtalaista kuntoa – jos pärjää hyvin muissa pääsykokeen osioissa, voi poliisiksi päästä vaikkei erityisen hyväkuntoinen olisikaan, kunhan millään osa-alueella ei ole aivan rapakunnossa.

Koska siis poliisilta ei vaadita tiettyä kuntoa, olisi erittäin epäreilua, mikäli naisilta vaadittaisiin täysin samat tulokset kuntotestissä kuin miehiltä: koska naiset ovat keskimäärin miehiä selvästi heikompia fyysisesti, tietyn tulosrajan vaatiminen suosisi miehiä huomattavasti. Ei kuitenkaan ole mitään syytä, miksi poliisin pitäisi olla ensisijaisesti mies. Naispoliisi voi olla niin kenttäpoliisina kuin rikostutkijanakin aivan yhtä hyvä kuin miespoliisi, joten tietyn fyysisen tulosrajan vaatimisella vaikeutettaisiin täysin perusteettomasti toisen väestönpuolikkaan pääsyä poliisiksi.

Jonkun tasa-arvofanaatikon silmään saattaa töksähtää se, että sanon naisia heikommiksi. Tämä on kuitenkin silkka fakta: jos otetaan vertailukohteiksi samankokoiset henkilöt, niin Suomen parhaat 70-kiloiset naiset saavat penkkipunnerruksessa ylös suunnilleen 140 kg, parhaat 70-kiloiset miehet suunnilleen 220 kg. Kestävyys- tai tekniikkalajeissa ero ei ole yhtä suuri kuin voimalajeissa, mutta parhaat miehet juoksevat, uivat tai hyppäävät silti minkä tahansa matkan parhaita naisia paremmin.

Poliisikoulun pääsykokeiden kuntotestissä on pyritty vakioimaan nämä sukupuolten väliset erot, kun naisilla penkkipunnerretaan 37,5 kg:lla ja miehillä 62,5 kg:lla, tai kun 1 500 m juoksussa naisten raja-aika on 8 min ja miesten raja-aika 7:15.

Poliisikoulun kuntotesti on siis positiivista syrjintää parhaimmillaan: lähtötilanteesta, jossa naiset olisivat kuntotestissä ”valtavia alakoiria” (ulkomaaksi huge underdogs) – mikä johtaisi tietyn yhteisen tulosrajan vallitessa siihen, että naisista pääsykokeen selvittäisi paljon pienempi osuus kuin miehistä – on päästy tilanteeseen, jossa kuntotestin hyväksytysti suorittaa keskimäärin sama osuus naisista kuin miehistä.

Panu Horsmalahden mukaan miehet ovat heikompia äidinkielessä, joten hän ihmettelee, miksei sillä osa-alueella miesten vaatimustasoa lasketa. Pitää kuitenkin muistaa myös se, että miehet ovat puolestaan parempia avaruudellisessa hahmottamisessa ja matemaattisissa asioissa (http://tieku.fi/ihminen/aivot/miesten-aly-on-erilaista-kuin-naisten), joita mitataan pääsykokeiden psykologisessa osiossa. Nämä sukupuolten väliset erot mentaalisessa kapasiteetissa ovat lisäksi suuruusluokaltaan aivan mitättömiä, kun niitä verrataan eroihin fyysisen kunnon osa-alueissa, joten ei olisi mielekästä alkaa säätää niiden osalta erilaisia vaatimusrajoja.

Muistutettakoon vielä tässä välissä, että

  • negatiivinen syrjintä on sitä, että toisia suositaan niin että heidän mahdollisuutensa muuttuvat oleellisesti paremmiksi kuin toisilla.
  • positiivinen syrjintä on sitä, että toisia suositaan niin että heidän mahdollisuutensa muuttuvat yhtä hyviksi kuin toisillakin.
  • epätasavertaisuus on sitä, että ketään ei suosita, vaan heidän annetaan olla sillä tasolla kuin ovat: toisilla on paremmat mahdollisuudet kuin toisilla.

(http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/74663-rautalankaa-positiivisesta-syrjinn%C3%A4st%C3%A4)

 

Poliisikoulun pääsykokeissa on siis esimerkillisesti päästy epätasavertaisesta lähtötilanteesta positiivisen syrjinnän avulla tasavertaiseen lopputilanteeseen.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Taha Islam

Positiivinen erityiskohtelu, eli mitä Suomessa harjoitetaan on sitä, että (tässä tapauksessa) poliisiksi valitaan henkilöitä, joiden fyysinen suorituskyky ei ole "riittävä", koska poliisien mielestä joissain tilanteissa (raiskaustutkinnoissa yms) naiseudesta on etua. Siksi naisia halutaan poliisivoimiin.

Taas: Perusteltu tavoite oikeuttaa positiivisen erityiskohtelun silloin, kun se on arvion mukaan riittävän tehokas tai ainut keino tavoitteen saavuttamiseksi.

Käyttäjän TommX kuva
Tomm Jakob

"positiivinen syrjintä on sitä, että toisia suositaan niin että heidän mahdollisuutensa muuttuvat yhtä hyviksi kuin toisillakin."

Määritelmä puutteellinen, vaikka ei aina aivan väärä. Tämä pitäisi paikkaansa, jos opiskelijavalinnan perusteena olisi oikeus opiskeluun. Positiivisen syrjinnän tarkoitus ei kuitenkaan ole taata oikeutta opiskella poliisiksi, tarkoitus on saada naisia koulutettua, kuten Taha Islam jo aiemmin totesi.

Sama ajatus kuin esimerkiksi miksi Tanskassa tai Hollannissa suositaan maahanmuuttajia poliisikouluun pyrkiessä. Tarkoitus on saada sopivia ihmisiä - jotka tuntevat asiakkaiden kielen, kulttuurin ja tavat - hoitamaan poliisin tehtäviä. Ajatus ei ole taata maahanmuuttajien oikeutta poliisiksi kouluttautumiseen, koska sellaista oikeutta ei edes ole.

Käyttäjän Veli kuva
Veli Karimies

Melkonen aivopieru teikäläiseltä. Saman vaatiminen siis sukupuolesta riippumatta on syrjintää ja erivapauden myöntäminen ei.

Huh huh.. :facepalm:

Jaakko Häkkinen

Veli hyvä, nyt et tainnut lukea ihan ajatuksella.

Olisin sinun ja Panun kanssa samaa mieltä silloin, jos tarkoitus olisi valita parhaat 1 500 metrin juoksijat tai parhaat penkkipunnertajat - silloin eri sukupuolille olisi samat vaatimukset. Nythän näin ei ole, vaan tarkoitus on valita poliiseja.

Onko tämä oikeasti noin vaikeasti ymmärtyvä ero?

Enni Kulovaara

Näin. En ole myöskään kuullut, että jos kunto jossain uran vaiheessa huononee, tai naispoliisi tulisi raskaaksi että se olisi irtisanomisperuste. Ihmiset vanhenevat, myös poliisit, eikä viiskymppinen poliisi pysty kuntotesteissä samaan kuin kakskymppinen.

Käyttäjän Veli kuva
Veli Karimies

Älä ole hölmö. Kuntotesti on yksi poliisin vaatimuskoe ja jos siinä annetaan jollekin ryhmälle helpotuksia, niin silloin tätä ryhmää suositaan ihan riippumatta siitä, suositaanko heitä myös muillakin alueilla vai ei.

Jaakko Häkkinen

Veli, osaisitko vihdoin perustella, miksi naisten PITÄISI kuntotestissä kilpailla miehiä vastaan? Jos etsittäisiin parasta penkkipunnertajaa, niin silloin tietysti pitäisi, mutta miksi poliisikoulun pääsykokeissa pitäisi?

Jaakko Häkkinen

Taha Islam:
"Positiivinen erityiskohtelu, eli mitä Suomessa harjoitetaan on sitä, että (tässä tapauksessa) poliisiksi valitaan henkilöitä, joiden fyysinen suorituskyky ei ole "riittävä", koska poliisien mielestä joissain tilanteissa (raiskaustutkinnoissa yms) naiseudesta on etua. Siksi naisia halutaan poliisivoimiin."

Onhan se fyysinen kunto "riittävä", koska kukaan läpipäässyt poliisi - nainen tai mies - ei ole saanut hylättyä kahdessa kuntokokeen osa-alueessa. Tämä on määritetty riittävän kunnon rajaksi.

Tomm Jakob:
"Määritelmä puutteellinen, vaikka ei aina aivan väärä. Tämä pitäisi paikkaansa, jos opiskelijavalinnan perusteena olisi oikeus opiskeluun. Positiivisen syrjinnän tarkoitus ei kuitenkaan ole taata oikeutta opiskella poliisiksi, tarkoitus on saada naisia koulutettua, kuten Taha Islam jo aiemmin totesi."

Positiivisen syrjinnän tarkoitus on saada poliisiksi hakevat naiset samalle viivalle poliisiksi hakevien miesten kanssa. Kenellekään ei voida eikä edes yritetä taata opiskelupaikkaa, koska sen saaminen riippuu omasta kyvykkyydestä henkisissä testeissä (suhteessa kaikkiin hakijoihin) ja fyysisissä testeissä (suhteessa omaan sukupuoleen).

Panu Horsmalahti

"Poliisilta ei siis vaadita tiettyä kuntoa vaan keskimäärin kohtalaista kuntoa – jos pärjää hyvin muissa pääsykokeen osioissa, voi poliisiksi päästä vaikkei erityisen hyväkuntoinen olisikaan, kunhan millään osa-alueella ei ole aivan rapakunnossa."

Hyvä, sitten kokeessa miehille ja naisille voidaan asettaa samat vaatimukset, ja vaikka naiset eivät pärjäisiä kuntotestissä, he voisivat silti päästä sisään menestymällä kokeen muissa osa-alueissa.

"epätasavertaisuus on sitä, että ketään ei suosita, vaan heidän annetaan olla sillä tasolla kuin ovat: toisilla on paremmat mahdollisuudet kuin toisilla."

Tämä on hyvä esimerkki ns. "newspeakista": sanotaan asioita jotka ovat päinvastaisuudessa ihan toisia asioita. Sota on rauhaa jne.

Aito tasavertaisuus on sitä, että kaikilta ihmisiltä vaaditaan samat asiat riippumatta henkilön ominaisuuksista. Suomenruotsalaisilla on esimerkiksi alhaisemmat tulokset PISA-testeissä, mutta ei tällä perusteella pidä alkaa syrjimään "positiivisesti" suomenruotsalaisia. Oikea ratkaisu on selvittää miksi suomenruotsalaiset pärjäävät heikosti, ja poistaa "rakenteellinen syrjintä". Yhden teorian mukaan suomenruotsalaiset eivät menesty kielitaustansa takia yhtä hyvin ( http://finnish-and-pisa.blogspot.com/ ).

Jaakko Häkkinen

Hienoa että sinä itse löysit paikalle!

Panu Horsmalahti:
"Hyvä, sitten kokeessa miehille ja naisille voidaan asettaa samat vaatimukset, ja vaikka naiset eivät pärjäisiä kuntotestissä, he voisivat silti päästä sisään menestymällä kokeen muissa osa-alueissa."

Osaisitko sinä kertoa, miksi poliiskoulun pääsykokeessa naisten pitäisi kilpailla kuntotestissä miehiä vastaan? Miksei sukupuolten eroja saisi vakioida? Sehän on ihan sama kuin jos yliopiston pääsykokeissa ei saisi käyttää silmälaseja - näkökyky kun ei ole olennaisin kriteeri, vaan riittää että näkee lukea kysymykset ja kirjoittaa vastaukset.

Samoin poliisikoulun pääsykokeissa fyysinen kunto ei ole olennaisin kriteeri, vaan riittää että selviää ilman kahta hylättyä osa-aluetta. Naiset saavat tasoitusta kuntotestissä aivan kuten huononäköiset saavat tasoitusta silmälasien muodossa. Positiivisen syrjinnän avulla kaikki hakijat saatetaan samalle lähtöviivalle.

Panu Horsmalahti:
"Tämä on hyvä esimerkki ns. "newspeakista": sanotaan asioita jotka ovat päinvastaisuudessa ihan toisia asioita. Sota on rauhaa jne."

Kyllä sota on sotaa ja rauha on rauhaa. Oletko sinä siis sitä mieltä, että eritasoiset lähtökohdat eivät ole epätasavertaisuutta? Mitähän ne sitten ovat? Eivät ainakaan yhdenvertaisuutta.

Panu Horsmalahti:
"Aito tasavertaisuus on sitä, että kaikilta ihmisiltä vaaditaan samat asiat riippumatta henkilön ominaisuuksista. Suomenruotsalaisilla on esimerkiksi alhaisemmat tulokset PISA-testeissä, mutta ei tällä perusteella pidä alkaa syrjimään "positiivisesti" suomenruotsalaisia. Oikea ratkaisu on selvittää miksi suomenruotsalaiset pärjäävät heikosti, ja poistaa "rakenteellinen syrjintä". Yhden teorian mukaan suomenruotsalaiset eivät menesty kielitaustansa takia yhtä hyvin"

Positiivinen syrjintä on juuri sitä, että pyritään kohti yhdenvertaista tilannetta. Jos jokin ryhmä tai koulu pärjää huonommin, sille annetaan "tukiopetusta".

Onko siis sinusta tasavertaisuutta se, että pääsykokeissa ei saa käyttää silmälaseja vaan kaikkien on tultava sellaisina kuin ovat? Onko tasavertaisuutta se, että pakkasella ei saa pukeutua oman yksilöllisen tarpeensa mukaisesti, vaan jokaisen on pärjättävä niillä vaatteilla joilla karaistunein selviää?

Minusta tällainen ei todellakaan ole tasavertaisuutta. Tasavertaisuutta on se, että saa käyttää silmälaseja ja niin montaa villapaitaa kuin tarvitsee saadakseen mahdollisuuden pärjätä yhtä hyvin kuin parempinäköiset ja karaistuneemmat.

Tasavertaisuutta on se, että riittävän kunnon raja poliisikouluun haettaessa on SUHTEESSA yhtä korkealla miehillä ja naisilla: pitää päästä siihen oman viiteryhmänsä (tässä sukupuolensa) parhaaseen X %:iin. Ja tämä X % on sama miehille ja naisille. Olisi erittäin epätasavertaista, mikäli prosentti olisi eri miehille ja naisille.

Kuten sanottu, tässä tapauksessa haetaan poliiseja, ei penkkipunnertajia tai kestävyysjuoksijoita. Silloin vaatimukset olisivat tietysti kaikille samat.

Panu Horsmalahti

"Osaisitko sinä kertoa, miksi poliiskoulun pääsykokeessa naisten pitäisi kilpailla kuntotestissä miehiä vastaan?"

Koska kaikkien pitää kilpailla kaikkia vastaan.

"Miksei sukupuolten eroja saisi vakioida? Sehän on ihan sama kuin jos yliopiston pääsykokeissa ei saisi käyttää silmälaseja - näkökyky kun ei ole olennaisin kriteeri, vaan riittää että näkee lukea kysymykset ja kirjoittaa vastaukset."

Silmälasien käyttö on sallittua kaikille.

"Samoin poliisikoulun pääsykokeissa fyysinen kunto ei ole olennaisin kriteeri, vaan riittää että selviää ilman kahta hylättyä osa-aluetta."

Ammatin suorittamiseen tulee määritellä tietty fyysinen kunto, ja se pitää mitata ja asettaa tietyt rajat. Se raja pitää toki olla sama kaikille hakijoille. Jos poliisin työhön ei tarvita niin hyvää kuntoa kuin nyt vaaditaan miehiltä, tulee miesten ja naisten kuntovaatimukset laskea yhtä alas.

"Oletko sinä siis sitä mieltä, että eritasoiset lähtökohdat eivät ole epätasavertaisuutta?"

Jos halutaan äärimmäistä tasavertaisuutta, ei yksilön mitkään ominaisuudet tule vaikuttamaan valintaan - eli hakijat tulee valita satunnaisesti. Tällä hetkellä katsotaan, että fyysisen kunnon ja esim. äidinkielen taidon tulee vaikuttaa hakijan valinnassa.

"Positiivinen syrjintä on juuri sitä, että pyritään kohti yhdenvertaista tilannetta. Jos jokin ryhmä tai koulu pärjää huonommin, sille annetaan "tukiopetusta"."

Ei ryhmille tai kouluille tule antaa tukiopetusta, vaan heikosti pärjääville yksilöille. Katso kirjoitukseni: http://horsmalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/74548-positiivisen-syrjinnän-kaksi-kategoriaa

"Onko siis sinusta tasavertaisuutta se, että pääsykokeissa ei saa käyttää silmälaseja vaan kaikkien on tultava sellaisina kuin ovat?"

Jos silmälasit eivät haittaa poliisin työtä, ne pitää sallia.

"Onko tasavertaisuutta se, että pakkasella ei saa pukeutua oman yksilöllisen tarpeensa mukaisesti, vaan jokaisen on pärjättävä niillä vaatteilla joilla karaistunein selviää?"

Minun mielestäni ihmisten tulee saada pukeutua miten he haluavat, tämä perustellaan yksilönvapaudella eikä millään "positiivisella erityiskohtelulla".

"Tasavertaisuutta on se, että riittävän kunnon raja poliisikouluun haettaessa on SUHTEESSA yhtä korkealla miehillä ja naisilla: pitää päästä siihen oman viiteryhmänsä (tässä sukupuolensa) parhaaseen X %:iin"

Tuo on juuri syrjintää sukupuolen perusteella. Aidossa tasa-arvossa ihmisten sukupuolta ei edes huomioida, vaan ihmiset nähdään yksilöinä. Lisäksi sinun tasapäistämismallissasi pitää myös huomioida mustaihoisten, homojen, transsukupuolisten, sivarien ja pitkähiuksisten kannabishippien osuus vastaamaan kansan väestöä. Niin ja toki liikuntavammaiset tulee päästää poliiseiksi.

Jaakko Häkkinen

Asian vierestä: poliisikouluun otettavalla pitää olla hyvä näkö, mutta näköjään heikot silmälasit hyväksytään; Siksi puhuin silmälaseista esimerkkinä yliopiston pääsykokeen yhteydessä.
"Hakijan näkökyvyn tulee olla kummallakin silmällä erikseen vähintään 0.2 ilman silmälaseja ja piilolinssejä sekä silmälaseilla tai piilolinsseillä korjattuna kummallakin silmällä erikseen vähintään 1.0."
http://www.poliisiammattikorkeakoulu.fi/poliisi/po...

Panu Horsmalahti:
"Ammatin suorittamiseen tulee määritellä tietty fyysinen kunto, ja se pitää mitata ja asettaa tietyt rajat. Se raja pitää toki olla sama kaikille hakijoille. Jos poliisin työhön ei tarvita niin hyvää kuntoa kuin nyt vaaditaan miehiltä, tulee miesten ja naisten kuntovaatimukset laskea yhtä alas."

Kyse on juuri siitä, että poliisiksi EI OLE tiettyä kuntorajaa. Heikompaa kuntoa voi kompensoida muissa pääsykokeen osioissa. Tämä koskee myös miesten välistä vertailua: hyväkuntoinen mutta kirjallisissa tehtävissä heikompi voi saada samat loppupisteet kuin heikompikuntoinen mutta kirjallisissa tehtävissä hyvä hakija. Siksi kuntoraja EI VOI olla sama kaikille hakijoille.

Ajattelepa asiaa tältä kannalta:
1. Poliisikoulun pääsykokeessa pyritään löytämään hakijoista kokonaisvaltaisesti parhaat miehet JA naiset; tarkoitus on haarukoida KAIKISTA hakijoista se tietty paras prosentti ilman sukupuolivääristymää.
2. Koska naiset ja miehet eivät ole fyysisesti samalla lähtötasolla, on kuntotestin pisteytys asetettu sukupuolten välisiä todellisia eroja vastaavaksi, jotta naisista X %:n parhaimmisto saavuttaa saman pistemäärän kuin miehistä X %:n parhaimmisto.
3. Mikäli näin ei tehtäisi, päädyttäisiin epätasavertaiseen tilanteeseen, jossa naisen pitäisi poliisikouluun päästäkseen päästä vaikkapa parhaan 5 %:n joukkoon, kun taas miehelle riittäisi pääsy parhaan 15 %:n joukkoon.
4. Tällainen tilanne olisi epätasavertaisuutta, koska kouluun halutaan poliiseja, ei vain hyväkuntoisia eikä vain miehiä. Nainen tai hieman heikompikuntoinen mies voi olla aivan yhtä hyvä poliisi kuin bodari-maratoonarikin.

Positiivisen syrjinnän avulla tämä sukupuolivääristymä saadaan korjattua.

Panu Horsmalahti:
"Tuo on juuri syrjintää sukupuolen perusteella. Aidossa tasa-arvossa ihmisten sukupuolta ei edes huomioida, vaan ihmiset nähdään yksilöinä."

Kuten näet, ilman tätä positiivista syrjintää naisten mahdollisuus päästä poliisikouluun olisi paljon huonompi kuin miehillä. Jos poliisikouluun etsittäisiin vain hyväkuntoisia miehiä, sinun näkemyksesi olisi perusteltu - nyt se ei ole.

Panu Horsmalahti:
"Lisäksi sinun tasapäistämismallissasi pitää myös huomioida mustaihoisten, homojen, transsukupuolisten, sivarien ja pitkähiuksisten kannabishippien osuus vastaamaan kansan väestöä. Niin ja toki liikuntavammaiset tulee päästää poliiseiksi."

Tässähän ei ole kyse kiintiöistä vaan tasavertaisista kouluunpääsymahdollisuuksista. Kouluun ei siis valita naisia erillisestä naiskiintiöstä, vaan naiset joutuvat kilpailemaan hakuprosessissa miesten kanssa - vain sukupuolten väliset lähtökohtaiset erot fyysisessä suorituskyvyssä on vakioitu.

Mustat, homot ja pössyttelijät joutuvat kilpailemaan aivan samoin kaikkien muiden hakijoiden kanssa - naiset naisten kuntopisteillä, miehet miesten kuntopisteillä.

Kiitos linkistä, tutustun siihen.

Toimituksen poiminnat