*

Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Sote-uudistus laajentaa ruotsintaidon vaatimusaluetta

  • Kuva 1: Ruotsinkielisten absoluuttinen lukumäärä kunnittain
    Kuva 1: Ruotsinkielisten absoluuttinen lukumäärä kunnittain
  • Kuva 2: Päivystyssairaalat ja keskussairaalat
    Kuva 2: Päivystyssairaalat ja keskussairaalat

Aivan kuten kuntaliitostenkin kohdalla, myös maakunnista tulee kaksikielisiä, mikäli niissä on yksikin erikielinen tai kaksikielinen kunta. Kahdeksastatoista maakunnasta kaksitoista tulee olemaan suomenkielisiä ja kuusi kaksikielisiä:

 "Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestetään molemmilla kansalliskielillä eli sekä suomeksi että ruotsiksi jos maakunta koostuu erikielisistä tai kaksikielisistä kunnista. Jos kaikki maakuntaan kuuluvat kunnat ovat yksikielisiä, järjestetään palvelut ja niihin liittyvä hallinto alueen kuntien kielellä. Ehdotetuista maakunnista kuudesta maakunnasta tulee kaksikielinen ja Pohjanmaata lukuun ottamatta muissa ruotsi on vähemmistökielenä." 

 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta:

 "Lähtökohtaisesti uudistus laajentaa kielellisten oikeuksien maantieteellistä aluetta niissä maakunnissa, joista tulee kaksikielisiä. Nykyisin kaksikielinen alueellinen ulottuvuus määräytyy kunnan rajojen mukaan, mutta uudistuksella kaksikielisyyden määritelmä ulottuu koko maakunnan alueelle, jos sen alueella on yksikin kaksikielinen kunta. Lisäksi nykyisin yksikielisen edellä mainitun Etelä-Pohjanmaan maakunnan on järjestettävä palvelut päivystyspal[v]elujen osalta kaksikielisesti."

 Näin siis viranomaisilta vaadittava ruotsin kielitaitovaatimus laajenee seuraavien kuntien alueelle, olettaen että maakuntien rajat säilyvät ennallaan:

1. Keski-Pohjanmaa (ruotsintaitovaatimus 47 715 --> 62 523, lisäys 31 %)

 - Nykyään kaksikieliset kunnat: Kokkola (47 715)

 - Tulevat kaksikieliset kunnat (14 808): Halsua (1 218), Kannus (5 578), Kaustinen (4 294), Lestijärvi (811), Perho (2 907), Toholampi (3 235), Veteli (3 261)

2. Kymenlaakso (ruotsintaitovaatimus 5 345 --> 177 570, lisäys 3222 %)

 - Nykyään kaksikieliset kunnat: Pyhtää (5 345) 

 - Tulevat kaksikieliset kunnat (172 225):  Hamina (20 643), Iitti (6 888), Kotka (54 160), Kouvola (85 231), Miehikkälä (2 035), Virolahti (3 268)

3. Pohjanmaa (ruotsintaitovaatimus 168 580 --> 181 430, lisäys 7,6 %)

 - Nykyään kaksikieliset kunnat (168 580): Kaskinen (1 300), Korsnäs (2 173), Kristiinankaupunki (6 724), Kruunupyy (6 618), Luoto  (5 183), Maalahti (5 518), Mustasaari (19 388), Närpiö (9 443), Pedersöre (11 073), Pietarsaari (19 361), Uusikaarlepyy (7 517), Vaasa (67 598), Vöyri (6 684)

 - Tulevat kaksikieliset kunnat (12 850): Isokyrö (4 710), Laihia (8 140)

4. Uusimaa (ruotsintaitovaatimus 1 363 336 --> 1 639 469, lisäys 20 %)

 - Nykyään kaksikieliset kunnat (1 363 336): Espoo (274 522), Helsinki (635 591), Kauniainen (9 399), Kirkkonummi (39 036), Lohja (47 142), Sipoo (19 900), Siuntio (6 173), Vantaa (219 196), Hanko (8 661), Inkoo (5 585), Raasepori (28 082), Myrskylä (1 982), Porvoo (50 110), Lapinjärvi (2 739), Loviisa (15 218)

 - Tulevat kaksikieliset kunnat (276 133): Hyvinkää (46 600), Järvenpää (41 523), Karkkila (8 918), Kerava (35 531), Mäntsälä (20 854), Nurmijärvi (42 024), Pornainen (5 096), Tuusula (38 595), Vihti (28 959), Askola (5 045), Pukkila (1 988) 

5. Varsinais-Suomi (ruotsintaitovaatimus 209 830 --> 475 415, lisäys 127 %)

 - Nykyään kaksikieliset kunnat (209 830): Turku (187 564), Kemiönsaari (6 868), Parainen (15 398)

 - Tulevat kaksikieliset kunnat (265 585): Salo (53 556), Kaarina (32 725), Raisio (24 276), Naantali (19 058), Loimaa (16 273), Uusikaupunki (15 390), Lieto (19 399), Paimio (10 713), Somero (9 026), Masku (9 677), Laitila (8 505), Pöytyä (8 494), Mynämäki (7 839), Rusko (6 133), Nousiainen (4 815), Aura (3 986), Sauvo (3 043), Koski TL (2 413), Vehmaa (2 276), Pyhäranta (2 074), Marttila (2 023), Taivassalo (1 623), Oripää (1 361), Kustavi (907)

6. Etelä-Pohjanmaa [päivystyksen osalta] (ruotsintaitovaatimus 0 --> 191 876)

 - Nykyään kaksikieliset kunnat: -- 

 - Tulevat kaksikieliset kunnat (191 876): Alajärvi (9 902), Alavus (11 910), Evijärvi (2 536), Ilmajoki (12 165), Isojoki (2 083), Karijoki (1 350), Kauhajoki (13 772), Kauhava (16 598), Kuortane (3 689), Kurikka (21 488), Lappajärvi (3 176), Lapua (14 589), Seinäjoki (62 053), Soini (2 184), Teuva (5 372), Vimpeli (3 026), Ähtäri (5 983)

 Koko maa: ruotsintaitovaatimus 1 794 806 --> 2 728 292, lisäys 152 %!

 

Sote- ja maakuntauudistuksen vuoksi siis se asukasmäärä puolitoistakertaistuu, jonka asuinalueella vaaditaan jatkossa ruotsin kielen taitoa. Uudistuksen jälkeen 50 % suomalaisista asuu alueella, jossa viranomaisilta vaaditaan ruotsin kielen taitoa, vaikka ruotsinkielisten osuus manner-Suomen asukkaista on enää 4,8 % (264 630 : 5 502 593). Eihän tässä ole mitään järkeä! 

 Yksi syyllinen tähän järjettömyyteen on se, ettei Vaasan sairaalaa otettu mukaan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaaloihin. Olen jo aiemmin kritisoinut tätä päätöstä, koska Vaasassa on valmiina kaksikielinen palvelurakenne, kun taas Seinäjoella ei ole. Päätöksen toinen vaikutus on nyt se, että täysin suomenkielinen Etelä-Pohjanmaa (lähes 200 000 asukasta) joutuu ruotsin kielitaitovaatimuksen uhriksi eli se joutuu rakentamaan täysin tyhjästä kaksikieliset palvelut.

 Toivon mitä hartaimmin, että hallituksessa mietitään asiaa vielä kerran tässä kirjoituksessa esittämieni syiden pohjalta. Uskoisin olevan pienempi paha, että tapaturmiin joutuneet eteläpohjalaiset ajavat vähän kauemmaksi eli Vaasaan päivystyssairaalaan, kuin olisi vaatia koko umpisuomenkieliseltä maakunnalta ruotsinkielisen palvelurakenteen järjestämistä suomenkielisen rinnalle.

 Toinen aivan yhtä järjetön kielitaitovaatimuksen aluelaajennus tapahtuu Kymenlaaksossa, missä pienen kaksikielisen Pyhtään kunnan vuoksi ruotsin vaatimusalue laajenee jälleen lähes parillasadallatuhannella henkilöllä. Pyhtää sijaitsee välittömästi Uudenmaan itäpuolella, joten ehdotan, että Pyhtää siirretään Uudenmaan sote-alueeseen, jolloin Kymenlaaksoon ei tarvitsisi täysin turhan takia luoda ruotsinkielistä palvelurakennetta. Esimerkiksi Myrskylä on siirretty eri sote-alueeseen juuri siksi, että vältyttäisiin kokonaisen maakunnan turhalta ruotsinkieliseltä palvelurakenteelta (Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta, s. 282):

 "Kuitenkin Päijät-Hämeen kohdalla tapahtuu muutos, koska Myrskylä on aiemmin ollut Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin jäsen. Jatkossa Myrskylä kuuluu Uudenmaan maakuntaan, minkä vuoksi Päijät-Hämeen maakunta on yksikielinen."

 Uudenmaan pohjoisvyöhykkeen suomenkieliset kunnat ovat maantieteellisesti yhtä lähellä Hämeenlinnan tai Lahden keskussairaalaa kuin Helsinkiä. Ei ole mielekästä liittää tämän vyöhykkeen terveys- ja sosiaaliasemia Uudenmaan sote-alueeseen, mikäli se edellyttäisi täysin turhan ruotsinkielisen palvelurakenteen kehittämistä. 

 Varsinais-Suomi olisi järkevintä jakaa kahteen sote-alueeseen, jottei ruotsin kielen vaatimusalue turhaan kasvaisi lähes 300 000:lla hengellä. Turun keskussairaala voisi silti palvella molempia sote-alueita.

 Keski-Pohjanmaan tilannetta ei voine estää, koska keskussairaala sijaitsee Kokkolassa; tämä maakunta joutuu siis kehittämään suomenkielisen rinnalle ruotsinkielisen palvelurakenteen. Ellei sitäkin jaeta suomenkieliseen ja kaksikieliseen sote-alueeseen, joita molempia palvelisi Kokkolan keskussairaala.

 

Suomen valtio ottaa joka vuosi miljardeja euroja uutta velkaa. On järjetöntä tuhlausta rakentaa ruotsinkielinen palvelurakenne alueille, joilla ruotsinkielisiä asuu mitättömän vähän - etenkin, kun pakkoruotsitettujen suomenkielisten ruotsintaito ei riitä ruotsinkielisille. Karu totuus onkin, että joka ikäluokan suomenkielisistä alle prosentti saavuttaa ylioppilaskirjoituksiin mennessä ruotsin kielessä sellaisen taitotason, jota viranomaisilta edellytetään alueilla, missä ruotsi on vähemmistökieli. Ruotsinkielisistä palveluista joutuvat siis todellisuudessa vastaamaan ruotsinkieliset itse.

 Myös hallituksen sote-esityksessä todetaan se selvitystulos, että ruotsinkieliset palvelut ovat edes kohtuullisella tasolla vain sellaisilla alueilla, missä asukkaista riittävän suuri osuus on ruotsinkielisiä. Ei ole mitään järkeä laajentaa kielitaitovaatimusta alueille, joilla käytännössä ei tulla koskaan saavuttamaan riittävää ruotsinkielistä palvelutasoa, koska siellä ei asu ruotsinkielisiä. Eikä ruotsinkielisissä palveluissa mitään järkeä olisikaan, jos kerran siellä ei asu ruotsinkielisiä. 

 Sote-alueiden tulisi seurata mahdollisimman tarkasti olemassaolevia kielirajoja. On suunnattoman epätaloudellista laajentaa kielitaitovaatimus alle 5 % suuruisen vähemmistön vuoksi koko sille alueelle, jolla asuu 50 % kaikista suomalaisista.  

 

P.S. RKP tulee epäilemättä vaatimaan sote-uudistuksen varjolla pakkoruotsin koventamista. Pakkoruotsi ei kuitenkaan ole tähänkään mennessä parantanut ruotsinkielisiä palveluja; niinpä sen poistaminenkaan ei niitä heikentäisi. Ruotsinkieliset palvelut ovat oikeasti ruotsinkielisten omalla vastuulla, ja ne toteutuvat sitä tehokkaammin, mitä tiiviimmin ruotsintaidon vaatimus rajoittuu alueille, joilla oikeasti asuu ruotsinkielisiä. 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Kohtaan 3. Iltalehden kyselyyn vastanneiden pietarsaarelaisten mukaan terveyskeskuksesta saa palvelua vain ruotsiksi.
EPSI Ratingin tuoreen kuntakyselyn mukaan Pietarsaaressa asuvat Suomen pettyneimmät kuntalaiset. He antoivat kaikkein huonoimmat pisteet kysyttäessä tyytyväisyyttä kunnan palveluihin, suosittelisiko kuntaa asuinpaikaksi muille ja miten lähellä asuinkunta on täydellistä kuntaa.
http://m.iltalehti.fi/uutiset/201703272200092455_u...

Mahtaneeko pietarsaarelaiset saada sote-uudistuksella paremmat suomenkieliset palvelut? Vai käykö taas niin että eivät saa, mutta suomenkieliset joutuvat taas kerran "jakautumaan" kahteen eli palvelemaan ruotsinkielisiä vaikka siihen ei olisikaan tarvetta (kielilisä kustannuslisä kasvaa)?

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Hauska uutinen oli tuo Pietarsaaren kielivähemmistön tilanne. Palveluita ei saa Suomeksi. Ann Maj Henriksson siellä hääräilee.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201703262200091838...

Oikeastihan se kertoo RKP:n törkeästä tominnasta ja ei ole hauskaa.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Jep jep. Etelä-Pohjanmaan "kaksikielisistä" kunnista Evijärvi ja Karijoki lienevät ainoat, joissa ylipäätään asuu ruotsinkielisiä (molemmissa noin 1/50 väestöstä).
Jos Suomessa olisi korruptiota, sitä voisi olettaa löytyvän juuri tällaisista suorituksista. Yleensähän raha vaihtaa omistajaa silloin kun pitää tehdä päätöksiä, joissa ei näennäisesti ole mitään järkeä tai joista on jopa vahinkoa äänestäjille.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Juuri näin, eikä naurata. Olin pettynyt myöskin eilen vihreiden Ville Niinistön haastatteluun A-studiossa. Hän oli pakkoruotsin lisäyksen ja aikaistamisen puolella, jota sopii kauhistella nyt vielä enemmän...koska heille povataan tulevassa vaalissa jopa hyvää suoritusta. Herra meitä armahtakoon, heitä voittamasta pääkaupunkiseudulla!

Olen kuitenkin aikaisemmin luullut, että tässä asiassa heillä olisi ilman muuta järkevämpi kanta. Järkevämpi ja Suomen monikielisyyttä myös oikeasti edistävämpi kielipolitiikka, kun ovat porukkana kuitenkin maailmaa nähneet enemmän kuin monet muut, eivätkä vain kiertäneet tahkoa.

Jaakko Häkkinen

On jotenkin järkyttävää, ettei "järkipuolue" ymmärrä järkiargumentteja. Ehkäpä Tieteen ja teknologian vihreissä olisi ymmärrystä vapaalle kielivalinnalle, ja he saisivat tolkkua puoluejohtoonkin?

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Mikä on ongelmana? Kuntien omistamat yhtiöt toimivat kuten nyt ja yksityisten omistamat sitoutuvat palvelemaan joko yhdellä tai kahdella kielellä.Jälkimmäisessä tapauksessa sitoutumisen tulee kattaa koko maakunnan alue.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Ongelmana onkin se, että pakkoruotsi pysyy edelleen vahvasti kuntien ohjelmassa ja suomalaisten monikielisyys jää vain haaveeksi, tai ainakin siirtyy vuosiksi eteenpäin. Se on taantumista vanhaan käytäntöön, joka ei ole ottanut huomioon globalisaatiota ja maailman suurempien kielten tarvetta myös pienessä Suomessa.

Vastaisuudessakin vedotaan vain kunnan kaksikielisyyteen yhä enemmän ja vaaditaan lisää ja aikaistetumpaa pakkoruotsia kuten taas vihreiden Niinistön puheestakin kävi ilmi. Minusta se on vihreillekin vain taakka, eikä suositus:)

Jaakko Häkkinen

Mauri, ongelma on se, että yhtäkkiä ruotsinkielisiä palveluja pitäisi pystyä tarjoamaan paljon suuremmalla alueella, missä ei ole ruotsintaitoisia eikä edes asu ruotsinkielisiä.

Se jos mikä on typerä suunnitelma.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset