*

Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Saamelaisalueen kuntavaaleihin kielikokeilu edellä

  • Saamen- ja ruotsinkielisten kotiseutualueet
    Saamen- ja ruotsinkielisten kotiseutualueet

Saamen kielilaki takaa saamelaisalueen saamenkielisille aivan vastaavat palvelut kuin Kielilaki takaa ruotsinkielisille: kaksikielisissä kunnissa kunnallisia viranomaispalveluja on velvollisuus tarjota kunnan molemmilla kielillä. Saamelaisalueen kunnissa siis tarvitaan saamentaitoista työvoimaa, mutta niissäkin on pakkoruotsi, mikä on täysin järjetöntä.

 Ei ihmekään, että Saamebarometrin mukaan saamenkieliset palvelut toteutuvat luvattoman heikosti. Syy on tietysti pakkoruotsin, joka vie suomenkielisillä toisen vieraan kielen paikan. Vain runsas kolmasosa jaksaa opiskella kolmatta vierasta kieltä (alakoulussa A2-kielenä tai yläkoulussa B2-kielenä), ja englannin opetteluahan ei voi ihmisiltä kieltää. Saamelaiset itse joutuvat opettelemaan äidinkielensä lisäksi suomen ja ruotsin, joten jo englannin opetteleminen niiden päälle vaatii melkoisia ponnisteluja.

 Jollain ihmeellisellä sopimuksella RKP on kuitenkin ostanut saamelaiset hiljaisiksi - tai ainakin Klemetti Näkkäläjärven, joka oli ehdokkaana RKP:n listalla vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Sen seurauksena saamelaisten edunvalvontaelimet eivät ole tiettävästi koskaan kritisoineet pakkoruotsia.

 Siksi kehotankin saamelaisalueen kuntien (Sodankylä, Inari, Utsjoki ja Enontekiö) perussuomalaisia kuntavaaliehdokkaita kampanjoimaan pakkoruotsittomaan koulutuskokeiluun osallistumiseksi (yksi hallituksen kärkihankkeista). Esimerkkiä näyttää Sodankylässä ehdolla oleva Ville Häkkinen:

 "Nyt olisi kaiken lisäksi oikea aika tarttua haasteeseen ja olla rohkea. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen vahvisti tammikuussa Perussuomalaisten aloitteesta lähteneen kokeilun pakollisen ruotsin kielen poistavasta kokeilusta. Kokeilun on tarkoitus alkaa syksyllä 2017. Sodankylä voisi hyvillä perusteilla lähteä mukaan kokeiluun. Vaarantuneen saamen kielen elvytys olisi perusteluna varmasti kovimmasta päästä. Vuonna 2014 Sodankylän väestöstä ruotsinkielisiä oli 0.2%, ja saamenkielisiä 1.6%, joten meillä olisi kokonaisuutena oikeat lähtökohdat muutokseen."

 Toki muiden puolueiden ehdokkaatkin voivat kampanjoida asialla, mutta mikään muu puolue ei halua luopua pakkoruotsista kuin perussuomalaiset. Kuitenkin kaikkien muiden puolueiden kuin RKP:n ja vihreiden kannattajista enemmistö haluaa poistaa pakkoruotsin. (Ihmetyttää, miksi he sitten kannattavat kielipakottajapuolueita... Ehkä asia ei ole enää tärkeä, koska he ovat itse pakkoruotsinsa jo lusineet?)

 Monikaan kunta ei ole vielä julkisesti lähtemässä kokeiluun, mutta Jämsä avasi äskettäin pelin: pakkoruotsiton koulutuskokeilu voitti äänin 6-3

 Pohjoisen Lapin kunnissa saamelaiset ovat merkittävin kielivähemmistö:

Saamenkielisiä / ruotsinkielisiä
Sodankylä: 1,6 % / 0,2 %
Inari: 6,4 % / 0,3 %
Enontekiö: 10,7 % / 0,6 %
Utsjoki: 45,7 % / 0,6 %

 Saamelaisten toivo on perussuomalaiset, ei RKP. Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka haluaa lopettaa pakkoruotsin.

 

Kielivapauskokeilu matkailun kannalta

 Pakkoruotsiton kielikokeilu ei hyödyttäisi pelkästään saamelaisia ja niitä suomenkielisiä, jotka haluavat opiskella saamea tai pyrkivät viranomaistehtäviin - se hyödyttäisi myös matkailualaa.

 Vuonna 2013 Suomessa oli vajaat kaksi miljoonaa ulkomaalaisten yöpymistä, ja Lapissa kävi yli miljoona ulkomaalaista. Lapin osuus Suomen matkailusta on siis merkittävä. Lapin matkailustrategia 2015-2018:

 "Matkailuala on merkittävä työllistäjä. Vuonna 2012 matkailualoilla työskenteli 184 400 osa‐ tai kokoaikaista työntekijää. Tämä luku ei kuitenkaan huomioi sesonkityövoimaa, jonka osuus matkailualoilla on suuri."

 "Suomen matkailun kokonaiskysyntä (kotimainen ja ulkomainen) oli vuonna 2013 noin 13,3 mrd. Vientiin rinnastettava matkailutulo ulkomailta oli 4,3 mrd. €."

 "Lapin vuotuisen matkailutulon arvioidaan olevan noin 630 M€ ja työllistävän vaikutuksen 5 000 henkilötyövuotta (ei sisällä vuokratyövoimaa). Matkailun tutkimus‐ ja koulutusinstituutin tekemän selvityksen mukaan matkailutulo 12 Lapin kunnassa (kuntia yhteensä 21) oli 540 M€."

 "Lapissa on hieman tarkastelutavasta riippuen 1000 ‐ 1600 matkailualoilla toimivaa yritystä. Matkailun osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta on n. 5 %."

 Lapin turismin suurimmat lähtömaat järjestyksessä ovat Iso-Britannia, Venäjä, Saksa, Ranska, Norja, Japani, Alankomaat, Sveitsi, Ruotsi ja Italia. Matkailupalveluiden kannalta tärkeimpiä kieliä ovat siis englanti, venäjä, saksa ja ranska. Kaikki suuria eurooppalaisia kieliä, joille opettajia löytyy jokaisesta Suomen kunnasta. 

 Pakkoruotsiton koulutuskokeilu mahdollistaisi sen, että englannin lisäksi toisena vieraana kielenä voisi opiskella jotain näistä alueen matkailulle tärkeistä kielistä. 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Ei siitä kauaakaan aikaa ole kun katselin Areenalta dokumenttia. Siinä kerrottiin miten moni rajan pinnassa asuva saamelaisperhe kiikuttaa lapsensa rajan toiselle puolelle kouluun jotta nimenomaan ei tarvitsisi oppia suomea.

Syytä sellaiseen -onneksi sallittuun- toimintaan on hyvä miettiä. Mikä noiden mielestä on tehnyt suomesta vastenmielisen herrakansakielen?

Ja onhan se hyvä että noilla sellainen mahdollisuus säilyy. Toivottavasti ei tule aikaa jolloin kansalaiset pakotettaisiin valitsemaan äidinkielestään. Pakko on huonoa mainosta.

Jaakko Häkkinen

Mistä rajasta nyt on kysymys? Ja keistä saamelaisista?
Pohjoissaamelaisilla on sukulaisuussuhteita rajan yli Norjaan. Ja tietenkin jos voi käydä koulua äidinkielellään, on vaihtoehto houkuttava.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Kyse oli sekä Ruotsin että Norjan rajoilla asuvista saamelaisista. Yhdistävänä tekijänä näytti olleen nimenomaan vastenmielisyys suomen- eikä ruotsinkielisyyteen.

Ehkäpä meidän olisi syytä pohtia onko suomenkielen opetuksessa juurikaan järkeä jos yleinen mielipide tuntuu olevan sitä vastaan. Olethan omalta osaltasi ollut mukana vahvistamassa sellaista kehitystä.

Annettaisiinko saamelaisten päättää asioista itse? Ilman pakkosuomea tai ruotsia?

Jaakko Häkkinen

Haluaisin nähdä tilastotietoja siitä, kuinka moni saamenkielinen todellisuudessa vastustaa maan ja kunnan valtakielen opettelemista. Tuntuu aika epäuskottavalta, että kyseessä olisi laaja mielipide - miksei siitä ole kuultu?

Jaakko Häkkinen

Rovaniemi ei kuulu saamelaisalueeseen, mutta lentoaseman ja Joulupukin kaupunkina matkailupointit ovat sille erittäin tärkeitä. Rovaniemellä kielivapauskokeilua kannattaa Viljam Nyman:
https://vaalit.perussuomalaiset.fi/ehdokas/viljam-...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset