*

Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Rotuajattelu ≠ rasismi ≠ vihapuhe

Rotuajattelu ei ole rasismi ei ole vihapuhe. Nämä ovat kolme täysin erillistä tasoa, vaikka mustavalkoisessa ja leimaavassa keskustelussa ne pyritäänkin usein niputtamaan samaksi. Nyt kun perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho ilmoittautui mukaan kisaamaan puolueen puheenjohtajuudesta, on syytä nostaa varoittavana esimerkkinä esiin Verkkouutisten taannoinen kirjoitus "PS-johtaja korosti 2007 artikkelissaan ihmisrotujen erilaisuutta" (Verkkouutiset 27.9.2015); sen ainoa tarkoitus näyttää olevan rotuajattelun maalaaminen jotenkin epäilyttäväksi. Sampo Terho kirjoitti Kanava-lehdessä kymmenen vuotta sitten:

 "Ihmislaji, kuten kaikki eläinlajit, on jakautunut useisiin alalajeihin ja edelleen rotuihin. Alalajit, kuten neandertalin ihminen, ajautuivat sukupuuttoon jo esihistoriallisina aikoina. Jäljelle jäänyt alalaji homo sapiens sapiens on perinteisesti jaettu kolmeen rotuun: negroideihin, mongoloideihin ja kaukasialaisiin. On paljon kiistelty siitä, onko näillä roduilla muuta merkitystä yksittäisen ihmisen kehitykselle kuin eräät ulkonaiset seikat, kuten ihonväri. Tutkijat ovat arvelleet, että vain 6--10 % yksilöiden välisestä geneettisestä vaihtelusta johtuu rodusta. Sekään ei ole tämän esseen kannalta ratkaiseva kysymys, sillä jo pelkkä ihonväri kuitenkin vaikuttaa ratkaisevasti kulttuuriseen perimäämme sen kautta, mihin etniseen ryhmään yksilö kokee kuuluvansa, tai millaisia ennakkoluuloja muut häneen asettavat."

 "Kylmä tilastofakta on, että Euroopan alkuperäiskansat ovat maailmanlaajuisesti ajautumassa marginaaleihin. Maailman väkiluvun kehityksestä on monia arvioita, mutta ne ovat samansuuntaisia."

 Tässä ovat siis Terhon kirjoituksen pahimmat kohdat:

1. ihmislaji jakautuu rotuihin, ja

2. kaukasialainen eli eurooppalainen rotu on jäämässä yhä pienemmäksi vähemmistöksi.

  

Rasismia vai ei?

 Toisin kuin tietämättömät kuvittelevat, rasismia ei suinkaan ole vielä se, että oletetaan ihmislajin jakautuvan rotuihin. Näin on aina ajateltu, ja edelleen niin on perusteltua ajatella. Moderni genetiikka ei suinkaan ole kumonnut ihmisrotujen olemassaoloa - se on pikemminkin helpottanut rotujen rajaamista tuomalla tarkkuutta geneettisten yksikköjen kuten väestöjen ja maanosien makroväestöjen välisten geenirajojen paikantamiseen. Rotu on kätevä ja tarpeellinen käsitteellinen aputaso ihmislajin ja kansan välissä.

 Tätä ei muuta se, että kaikkien makroväestöjen väliin ei voi joka kohtaan vetää selvää jyrkkää rajaa, vaan esimerkiksi Euraasiassa kyse on pitkälti jatkumosta, jossa muutos tapahtuu vähitellen. Tähän on sekä maantieteellisiä että historiallisia syitä: Euraasia on yhtenäinen maa-alue vailla suuria liikkumisesteitä, ja vuosituhansien aikana tiedetään tapahtuneen suuria väestöliikkeitä etenkin mantereen keskiosan arovyöhykkeellä. Tällaiset muuttoliikkeet ovat laajalti tasoittaneet alkuperäisiä geenieroja.

 On tieteellisesti täysin kiistatonta, että tyypillinen suomalainen, kiinalainen ja kongolainen eroavat erittäin paljon toisistaan sekä geeneiltään että ulkonäöltään ja että tietty geeniperimä liittyy tietynlaiseen ulkonäköön. Pelkästään geenejä katsomalla voidaan jopa erottaa yhden sardinialaisen kylän asukkaat toisen sardinialaisen kylän asukkaista.

 Rodut ovat todellisia. Aivan kuten murteetkin ovat todellisia, vaikka eri murteiden kosketuspinnalla aina tavataan piirteiden sekoittumista, eikä siksi voidakaan yksiselitteisesti osoittaa täsmälleen, minkä kylän kohdalla esimerkiksi savolaismurre muuttuu hämäläismurteeksi. Silti savolaismurteet ja hämäläismurteet ovat täysin kiistatta erilaisia ja erilähtöisiä murteistoja, joiden välisen eron kieltäminen vääristäisi todellisuutta. Kielellinen tai geneettinen sekoittuminen ei kumoa murteita tai rotuja - se päinvastoin vahvistaa ne: ilman alkuperäistä erilaisuutta ei mitään sekoittumista voitaisi edes havaita.

 Todellisuutta ja faktoja ei pidä kieltää siksi, että niiden pohjalta joku saattaa kehittää ikäviä ajatusmalleja kuten rasismia. Muutenhan kukaan ei saisi käyttää silmälasejakaan, koska jos paljastuisi, että osalla ihmisistä on huono näkökyky, joku saattaisi alkaa pitää heitä vähempiarvoisina.

 

Rasismi on näkemys eriarvoisuudesta

 Rasismille on monia yksittäisiä määritelmiä (joita olen käsitellyt aikaisemmin), mutta niitä kaikkia yhdistää se, että rasismi on periytyvien ominaisuuserojen pohjalle rakentuvaa eriarvoistamista. Tämä tarkoittaa sitä, ettei ole rasismia sanoa, että Keski-Afrikan pygmit ovat oma rotunsa. Rasismia ei ole myöskään sanoa, että pygmien rotupiirre on lyhytkasvuisuus. Nämä ovat pelkästään havaintoja todellisuudesta. Vasta siinä vaiheessa, jos pygmejä aletaan pitää alempiarvoisina heidän lyhyytensä vuoksi, on kyseessä rasismi.  

 Sampo Terho ei tiettävästi pidä rotuja eriarvoisina - hän on vain huolestunut eurooppalaisen rodun kohtalosta. Sillä ei ole mitään tekemistä rasismin kanssa.

 

Rasistinen vihapuhe

 Tämäkin luokka on syytä jakaa kahteen osaan. Ensinnäkin on varsinainen rasistinen vihapuhe, jossa sen esittäjällä todella on rasistinen maailmankuva, eli hän pitää solvaamaansa ihmisryhmää oikeasti alempiarvoisena. Toiseksi on näennäisrasistinen vihapuhe, jonka esittäjän maailmankuva ei ole rasistinen vaan hän vain käyttää solvaamisensa tehostamiseksi rodullisia motiiveja.

 Tämä ero hahmottuu ehkä parhaiten, kun mietitään kiusaamistilanteita. Niissähän mitä tahansa kohteen todellista tai kuviteltua poikkeavaa ominaispiirrettä hyödynnetään solvaamisessa: "V*tun läski / rillipiru / kukkakeppi / finninaama / homo / kömpelys / pihtipolvi / ruma!" Ei ole merkitystä sillä, onko solvaamisen kohde oikeasti homo tai onko hän edes lihavampi kuin solvaajansa - merkitystä on vain sillä, että löydetään heikko kohta, johon sanallisesti iskemällä kohdetta pyritään satuttamaan.

 Aivan samoin solvaamisessa voidaan hyödyntää ihonväriä, rotua tai muita etnisiä tuntomerkkejä ("V*tun neekeri / ählämi / ryssä / vinosilmä / hurri / rättipää / manne!"). Tämä on tietenkin kiusaamista, muttei eroa mitenkään muusta kiusaamisesta - ellei kiusaajalla sitten ole rasistinen tausta-asenne.

 Näiden tapausten erona kuitenkin on se, että harvemmin jonkun maailmankuvassa oikeasti pidettäisiin toista - saati kokonaista ihmisryhmää - alempiarvoisena vain hänen yksilöllisten vikojensa tai seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi. Sen sijaan rasismissa näin todella tapahtuu: kokonainen ihmisryhmä leimataan vähempiarvoiseksi, ja tällainen epäinhimillistäminen epäilemättä madaltaa kynnystä hyökätä kyseistä ihmisryhmää vastaan.

 

Siksi rasismi on vakava asia. Ei voida tietää, onko vihapuhe oikeasti rasistista vai näennäisrasistista, joten on perusteltua puuttua rasistiseen vihapuheeseen yleensä. Ihmisten päiden sisään emme näe, eikä ajatuksista muutenkaan voida rangaista; sen sijaan toiminnan me näemme, ja toiminnasta voidaan rangaista. Rasismia ajatusmallina emme voi koskaan poistaa emmekä kieltää, mutta rasismin ilmaisemiseen voidaan puuttua - ja siihen pitää puuttua.

 Kuitenkin myös rasistikortin väärinkäyttämiseen tulee puuttua. Eräiden ääriliikkeiden piirissä rasistiksi haukkuminen on hyvin yleistä, ilman että nimittelijä oikeasti edes tietää mitä rasismi on. Sellainen toiminta täyttää kiistatta kiusaamisen ja vihapuheen kriteerit. Ihmisroduista puhuminen ei vielä ole rasismia.

 Sampo Terho ei ole rasisti vain siksi, että hän puhuu roduista.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

21Suosittele

21 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (154 kommenttia)

Jaakko Häkkinen

Bongattu jo ensimmäinen blogi, jossa mustavalkoisesti kirjoitetaan ikään kuin rotuajattelu jo itsessään liittyisi natsismiin:
http://jounisnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2327...

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Murrevertaus oli hyvä. Eihän kukaan ala arvottaa eri murteita vähempiarvoisemmiksi tai korkea-arvoisemmiksi. Silti erot ovat totta, ja kehitystä ehkä kielellisestä evoluutiosta (jos näin voi sanoa).

Ihmisryhmätkin ovat sopeutuneet ympäristöönsä (evoluutiota), eikä ihmisryhmiä tarvitse sen perusteella asettaa eri arvoisiksi.

En ymmärrä, miksi niin monen tarvitsee huutaa rasismia kun puhutaan tällaisista eroista. Hölmöä touhua.

Jaakko Häkkinen

Niinpä! Ehkä tietämys ja ymmärrys leviävät vähitellen ahdasmielisempiinkin piireihin.

Käyttäjän kraavi95 kuva
Keijo Räävi

Ei Terhoa kukaan rasistiksi ole syyttänyt.

Jaakko Häkkinen

Eikö? Aika selvä kytkentä tehdään mm. Jori Eskolinin blogissa:
"Sampo Terhon idea on simppeli: kirjoituksessa laitetaan maahanmuuttoa historialliseen, rodullistettuun kontekstiin ja se tehdään hölynpölyksi osoitetuilla rotuteorialla ja yhdistetään siihen näkemys jokaisen rodullistetun kulttuurin olemuksellisuudesta. Tällä tavalla luodaan raamit ’puhtaan kulttuurin’ puolustamiselle ja tällä tavalla määrittyy kulttuurirasismin syvin olemus: se on oikeasti vain klassista rasismia. - - Sampo Terhon kirjoitus on vain yritystä perustella rasistiset ajatukset tieteen avulla."
http://www.jorieskolin.fi/409902422/2975882/posting/

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Kyllä eilisissä blogikeskusteluissa syytettiin. (Ks. esim. Lukkalan blogin kommenttiketjua.)

Käyttäjän OlliNurmi kuva
Olli Nurmi

Ihmislaji ei ole millään tavalla jakautunut rotuihin?

Jaakko Häkkinen

Ihmislaji on jakautunut alueellisiin ryhmiin, jotka eroavat toisistaan geneettisesti ja ulkonäöllisesti. Jos nämä ryhmät eivät ole juuri rotuja, niin sitten pitäisi keksiä jokin keinotekoinen nimitys niille - ja se olisi turhaa, koska rasisminpelkääjät kieltäisivät hetikohta senkin sanan.

Rotu käsitteenä ja sanana ei ole paha eikä pelottava. On vainoharhaista yrittää kieltää todellisuuden luokitteleminen vain siksi, että joku saattaa muodostaa siitä arvoasetelmia!

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Tuo peitsen taittaminen rotu -sanasta on melkoista sanoilla saivartelua, rotu -sanalla kun ei ole täsmällistä luonnontieteellistä määritelmää. Lähinnä tuossa termin kauhistelussa on kyse jonkilaisesta maagisesta suhtautumisesta kieleen, jossa puhekielen likiarvoista luonnetta ei ymmärretä. Tietysti voidaan käyttää vaikka termejä alalaji, muunnos, muoto, tai jotakin vastaavaa. Silloin toimitaan vähän niin kuin muinaiset esi-isämme, joille "karhu" oli niin peloittava olio, että sen nimelle täytyi keksiä erilaisia kiertoilmauksia, ettei se vain tulisi, kun sen nimi lausutaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Sampo Terho ei tiettävästi pidä rotuja eriarvoisina - hän on vain huolestunut eurooppalaisen rodun kohtalosta. Sillä ei ole mitään tekemistä rasismin kanssa."

En ole täysin varauksettomasti samaa mieltä, sillä Sampo Terho on poliitikko, oli jo silloin, kun tuon kirjoituksensa kirjoitti. Ja poliitikon oletetaan julkituovan kannanottoja, jotka liittyvät politiikkaan eli yhteisten asioiden hoitoon. On kaukaa haettua ajatella, että poliitikko Sampo Terho olisi kirjoittanut tuollaisen rotuopillisen katsauksen puhtaasti antropologisesta mielenkiinnosta, tieteellisestä innostuksesta.

Jos hän on huolissaan eurooppalaisen rodun kohtalosta, niin eikö ole ajateltavissa, että tuollainen huoli ammentaa kasvualustansa nimenomaan latentista viittauksesta eurooppalaisen rodun paremmuuteen, minkä vuoksi sen säilymistä tulisi pyrkiä vaalimaan? Vai onko oletettavissa, että hän on huolissaan eurooppalaisen rodun säilymisestä puhtaasti antropoligisesta innostuksesta, vähän kuin taistelisi Rauman murteen tai Afrikan norsujen säilymisen puolesta?

Jaakko Häkkinen

"Jos hän on huolissaan eurooppalaisen rodun kohtalosta, niin eikö ole ajateltavissa, että tuollainen huoli ammentaa kasvualustansa nimenomaan latentista viittauksesta eurooppalaisen rodun paremmuuteen, minkä vuoksi sen säilymistä tulisi pyrkiä vaalimaan?"

Ei. Jos viitsisit lukea, huomaisit että kyse on säilyttämisestä siksi, ettei rotu katoaisi. Niin kuin luonnonsuojelussa. Et voi kuvitella Terhon päähän ajatuksia rodullisesta paremmuudesta, jos hän ei siihen suuntaan edes vihjaa. Se olisi vainoharhaista.

On täysin normaalia olla huolissaan vähenemisestä, etenkin omasta viiteryhmästään. Ihan varmasti Pohjois-Amerikan intiaanitkin ovat huolissaan rotunsa säilymisestä, eikä kukaan kuvittele siihen mitään rasistisia käsityksiä oman rodun paremmuudesta!

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Noin on varmaankin ajateltavissa. Toisaalta voihan sitä olla huolissaan oman perheensä–heimonsa–kansansa–ryhmänsä kohtalosta ajattelematta sen olevan sen parempi kuin muut.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Juha, # 9.:

"On kaukaa haettua ajatella, että poliitikko Sampo Terho olisi kirjoittanut tuollaisen rotuopillisen katsauksen puhtaasti antropologisesta mielenkiinnosta, tieteellisestä innostuksesta."

– Miten niin? Mielestäni Terhon kirjoitus ei ollut "rotuopillinen" (keskittyessään kansainvaelluksiin ja kulttuurisiin eroihin eikä rotuominaisuuksien kuvaamiseen ja vertaamiseen). Käytännössähän nämä rotujen tai heimojen ominaisuudet kulkivat historiallisena aikana populaatioissa käsi kädessä kulttuurin kanssa, koska tuolloin ei ollut nykyteknologian antamia mahdollisuuksia matkustamiseen ja kommunikointiin. – Onko kaikki poliitikon kirjoittama nähtävä yksinomaan poliittisena valtapelinä?

"... eikö ole ajateltavissa, että tuollainen huoli ammentaa kasvualustansa nimenomaan latentista viittauksesta eurooppalaisen rodun paremmuuteen, minkä vuoksi sen säilymistä tulisi pyrkiä vaalimaan?" – On, mutta on tärkeä huomata, että se on tässä Sinun ajatuksesi, ei Sampo Terhon.

Ihmisryhmän säilymistä voi pyrkiä vaalimaan esimerkiksi humanitäärisistä syistä; vai joutavatko Sinusta eurooppalaiset tuhottaviksi tai kuolemaan sukupuuttoon? Pitäisikö Rauman murre tai Afrikan norsut kitkeä maapallolta vain siksi, jos niiden puolustaja sattuu olemaan poliitikko?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Onko kaikki poliitikon kirjoittama nähtävä yksinomaan poliittisena valtapelinä?"

Ei välttämättä, eikä varsinkaan "valtapelinä", mutta poliittisena kannanottona ehkä.

Ilmoitin "varauksellisuuteni" siihen tulkintaan, joka Terhon motiiveista kyseiseen kirjoitukseen tässä blogissa ajateltiin olleen. Terhohan ei ole profiloitunut kansantieteilijänä tai antropologina, vaan nimenomaan perussuomalaisena poliitikkona. Sellaiseen puolueeseen kuuluvana poliitikkona, jonka puolueen profiili on merkittävässä määrin maahanmuuttoasiapainottunut.

Varauksellisuus ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin ehdoton väite.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #25

Wikipedia kertoo. "Terho valmistui ylioppilaaksi vuonna 1996 Porkkalan lukiosta. Vuonna 2003 hän valmistui filosofian maisteriksi Tampereen yliopistosta pääaineenaan Suomen historia. Valmistumisensa jälkeen hän työskenteli 1,5 vuotta tietopalvelusihteerinä puolustusministeriössä. Vuonna 2005 Terho oli rauhanturvaajana Eufor-joukoissa Bosnia ja Hertsegovinassa. Vuosina 2006–2008 hän työskenteli Maanpuolustuskorkeakoulussa stategiatutkijana ja vuosina 2009–2010 mediatutkijana.

Terho on kirjoittanut yhteiskunnallisia artikkeleita sanomalehtiin ja toiminut kolumnistina muun muassa Uudessa Suomessa, Aamulehdessä, Kalevassa, Helsingin Sanomissa ja Turun Sanomissa. Vuonna 2007 julkaistiin Terhon tietokirja kuolemanrangaistuksen historiasta. Marraskuussa 2009 hänet valittiin Suomalaisuuden liiton puheenjohtajaksi."

Mielestäni Sampo Terholla on kohtuullisen monipuolinen akateeminen ja ammatillinen tausta, enkä ihmettelisi, jos häntä kiinnostaisivat aidosti ja silkasta mielenkiinnosta myös kansatiede ja antropologia. Sitä kyllä ihmettelen, miten jotkut repivät pelihousujaan pelkästä rotu-käsitteen käytöstä, ikään kuin tuo nelikirjaiminen sana pitäisi korvata koukeroisesti jollakin eufemistisella ilmaisulla, jotta poliittisesti korrekteimmat eivät menettäisi mielenrauhaansa.

Maahanmuuttoa voi tarkastella sekä sen yhteiskunnallisten hyötyjen että haittojen näkökulmasta, ja ihmettelisin kovin sellaista poliitikkoa, jolta tämän päivän maailmassa puuttuisi kokonaan kiinnostus siihen aihepiiriin ja sen myötä poliittinen mielipide.

Käyttäjän luomu65 kuva
Eero Mattila

Olipas hyvä kirjoitus vaikka tuntui, että tekstiä ja perustelua riittää ja riittää...
Juurikin näin pitäisi rasismia torjua - analyyttisesti ja ymmärrystä lisäten - ei ahdasmielisin kieltomerkein.
Vaikka aihe on erinomaisen vaikea, tätä lukiessa tuli oikeasti hyvälle mielelle - tällaisilla kirjoituksilla voidaan aidosti lisätä ymmärrystä kansanryhmien välillä ja vähentää konflikteja. Kerrassaan mainio teksti.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Häkkisen listaamat haukkumasanat olivat tämän blogin pääasiallinen jollei ainoa anti.

Jaakko Häkkinen

Jouni hyvä, olen pahoillani kuullessani, että ne olivat ainoat sanat, joiden ymmärtämiseen kapasiteettisi riitti. :/

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #21

Kuulet omiasi, mitään sellaista Jouni ei sanonut. Totta se saatta silti olla, mutta tuo olemattomien äänien kuuleminen huolestuttaa.

Itse blogiin ja mainittuihin sanoihin liittyen en oikein niele tuota ajatuksen ja solvauksen kytkemistä irti toisistaan. Jos kutsutaan homoksi, huoraksi, hurriksi tai vaikka neekeriksi solvauksena, on ilmeistä että nimitystä pidetään halventavana. Aika turha siinä on selittää ettei sanoja välttämättä näe eriarvoisuutta, kun on juuri todistanut vastakohdan. Miten sana voisi olla solvaus, jos se on vain objektiivinen havainto?

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #29

Avainsana: heikko itsetunto. Se joko on kiusatulla jo valmiina, tai se pyritään hänelle tuottamaan kiusaamalla. Ajatellaanpa homottelua: kiusattu tietää ettei ole homo, ja kiusaajatkaan eivät tiedä onko hän oikeasti homo. Silti nimittely loukkaa, vaikkei kiusattu pitäisikään homoja alempiarvoisina. Siksi kiusaajat nimittelevät, vaikkeivät itsekään pitäisi homoja alempiarvoisina. Erilaisena homoa toki pidetään, mutta erilaisuus ei ole aina eriarvoisuutta, vai mitä?

Siis: homoksi nimittely ei automaattisesti tarkoita, että nimittelijätkään pitäisivät homoja alempiarvoisena. Ymmärräthän nyt? Tästä syystä on erotettava kiusaaminen/vihapuhe toimintana ja eriarvoisena pitäminen sen yhtenä mahdollisena motiivina. Nämä eivät ole täysin kohdakkaisia tasoja.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #33

En ymmärrä. Osaatko valistaa, miksi nimittelijä käyttäisi sanaa jota pitää yhdenvertasisena tai arvokkaampana itseensä nähden? Maallikkona kuvittelen nimittelijän spontaanisti tarttuvan sanoihin joita pitää halventavana, muutenhan koko nimittelyn tavoite on vaarassa vesittyä.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #49

Eräs herjaamisen tai häpäisyn muoto on "...vai luuletko olevasi itse X !?!", jossa X on nimenomaan arvokkuuden symboli. Sen jälkeen voikin pilkallisesti ivata: "No on siinä meillä varsinainen X!!"

Tästä halventavasta nimittelyn tavasta on tunnettu esimerkki, jossa X = juutalaisten kuningas.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #57

No siinä meillä varsinainen sarkasmin tulkki!

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #68
Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #49

Max, et ilmeisesti hahmota eroa sanojen "halventava" ja "alempiarvoinen" välillä? Halventavaa on kaikki, jolla saadaan toiselle paha mieli ja häpeä. Kauniiksi tai älykkääksi sanomista harva kokee halventavaksi, sen sijaan homottelun tai muut listaamani nimitykset useimmmat kokevat halventavaksi. TÄYSIN RIIPPUMATTA SIITÄ, pitävätkö he kyseistä ihmisryhmää alempiarvoisempana kuin itseään.

Ymmärrätkö jo?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #58

Nähtävästi en ymmärrä asiaa, enkä hahmota eroa. Onneksi meillä on paikalla kielitieteilijä, niin voin oppia jotain. Sehän on näiden keskustelujen paras anti, että oma rajallinen sivistys tipoittain lisääntyy.

Esimerkkisi kauniista ja älykkäästä valitettavasti hämmensivät minua entisestään. Luulin tuon asian toteamisen ennemmin tukevan minun näkemystäni, kuin omaasi. Kuvittelen että itsensä, kohteen ja/tai ympäristön alempiarvoisena pitämän nimityksen käyttö ihmisestä on halventavaa ja vastavuoroisesti ylempiarvoisen ylentävää. Tästä lienemme toki yhtä mieltä. Ymmärrykseni raja tuli vastaan, kun nuo menevät ristiin (muutoin kuin sarkasmina).

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #67

"Esimerkkisi kauniista ja älykkäästä valitettavasti hämmensivät minua entisestään. Luulin tuon asian toteamisen ennemmin tukevan minun näkemystäni, kuin omaasi. Kuvittelen että itsensä, kohteen ja/tai ympäristön alempiarvoisena pitämän nimityksen käyttö ihmisestä on halventavaa ja vastavuoroisesti ylempiarvoisen ylentävää."
-- Nimenomaan, mutta nuo merkityskentät eivät ole samankokoiset.
Alempiarvoisena pidetyn nimityksen käyttö halventaa, mutta kaikkea mikä halventaa ei silti pidetä alempiarvoisena. Siinä on avain: halventava on paljon laajempi kenttä, ja vain osa siitä selittyy alempiarvoisena pitämisellä.

Lupaan olla käyttämättä liian epähalventavia sanoja kuten "kaunis" ja "älykäs", jos ne hämmentävät sinua. ;)

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #128

Jos kutsuisit eri mieltä olevaa kanssakeskustelijaa älykkääksi, olettaisin lähtökohtaisesti kommentin olevan sarkasmia, ihan muotoilusta riippumatta. Kiitos kuitenkin että varaat minulle reilusti halventavat sanat ja säästät hämmennykseltä.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #29

"Kuulet omiasi, mitään sellaista Jouni ei sanonut."

Katsotaanpa...
Jouni: "Häkkisen listaamat haukkumasanat olivat tämän blogin pääasiallinen jollei ainoa anti."
= Muuta ei Jouni saanut bloggauksesta irti. Kuitenkin kirjoituksessa oli paljonkin asiaa ja pointteja, kuten jokainen normaaliälyinen voi nähdä. = Jounin kapasiteetti vain ei riittänyt muiden asioiden hahmottamiseen tai ymmärtämiseen.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #38

Oman näkemyksesi yleistäminen jokaisen normaaliälyisen käsitykseksi on, jos nyt ei harhaista, niin ainakin ylimielistä. Nythän ei ollut kyse siitä oliko tekstissä jonkun mielestä asiaa, vaan Jouni piti sitä arvottomana höpinänä (anteeksi Jouni jos laitoin sanoja suuhusi). Oman tekstin arviointi kannattaa jättää lukijoille, ellei väkisin halua näyttäytyä diivana.

Kanssakeskustelijan älyllisen kapasiteetin vähättelyyn mielipideerosta johtuen, minun ei tarvinne kommentoida mitään. Olen vakuuttunut, että enemmistö lukijoista osaa päätellä mitä se kertoo, ja kenestä.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #48

Lienemme samaa mieltä siitä, että kirjoituksen annin vähättely ilman että sitä on lukenut ja ymmärtänyt kertoo hyvin paljon ihmisestä. :)

Myös tällaisen henkilön puolustaminen ja puolestaloukkaantuminen kertoo jotain sinusta. ;)

Jättäkäämme siis normaaliälyisten lukijain arvioitavaksi tämän kommentointimme anti. :D

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #60
Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Terhon kirjoitus ei minustakaan ollut varsinaisesti rasistinen muttei myöskään muissa suhteissa kovin hyvä.

Terho kirjoittaa kolmesta suurrodusta ikään kuin "kaukaasialaiset" olisivat pääosin eurooppalaisperäisiä. Heihin kuuluvat kuitenkin myös esim. intialaiset, arabit ym. pohjoisafrikkalaiset kansat, joten tämän suurrodun historiallinen painopiste on paljon vähemmän Euroopassa kuin Terho antaa ymmärtää. (Pienempi puute on australo-melanisidisen suurrodun jättäminen huomiotta.)

Terhon ei olisi kannattanut puhua "kaukaasialaisesta" rodusta, sillä hänen kiinnostuksensa kohteena on suppeammin eurooppalaisperäisten ihmisten ekspansio ja odotettavissa oleva suhteellinen hupeneminen. Tämä on minusta mielenkiintoinen ilmiö, josta hyvin sopii keskustella. Onko hupenemisilmiö toivottava, ei-toivottava vai yhdentekevä, on arvokysymys, johon ei ole itsestäänselvää vastausta, kuten Terhokin kirjoituksensa lopussa toteaa.

Jaakko Häkkinen

Joo, edes "rotutieteellisesti" juttu ei ollut tarkka eikä kattava.
Mutta se ei silti anna mitään syitä Terhon demonisointiin rasistiksi.

Käyttäjän luomu65 kuva
Eero Mattila

Miten "monikulttuurisuus" termi asettuu suhteessa blokistin teemoihin rotuajattelu - rasismi- vihapuhe?
- onko se samaa poliittista jargonia kuin vetovoimatekijä, eli sanana käytännössä mahdottomuus? Kyse taitaa kuitenkin olla erilaisten kulttuurien sekoittumisesta/ rinnakkaiselosta?

Jaakko Häkkinen

Monikulttuurisuus tarkoittaa eri ihmisille eri asioita, kuten opimme Olli Immosen tapauksesta.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/199007-ohipu...

Käyttäjän luomu65 kuva
Eero Mattila

Hyvin oli selvennetty sekin termi.
Kiitos!

Käyttäjän luomu65 kuva
Eero Mattila

Hyvin oli selvennetty sekin termi.
Kiitos!

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Jaakko Häkkiselle paljon kiitoksia selventävästä ja tarpeellisesta blogista.

Pahimmat natsikortin lätkijät reagoivat rotu-käsitteeseen suunnilleen oksennusrefleksin tasoisella henkisellä prosessilla.

Mitä tulee Sampo Terhon kirjoitukseen Kanavassa, se sisälsi monia kiinnostavia ajatuksia (kuten: mikseivät kiinalaiset ryhtyneet avomeripurjehdukseen, vaikka heillä oli siihen sama teknologia kuin eurooppalaisilla). – Tässä on sitten varmaan Terhon kriitikoiden mielestä synkkää rotuvihaa taustalla?

Onko kaukasialainen / eurooppalainen rotu tai kulttuuri sitten säilyttämisen arvoinen, tai onko kuka tahansa meistä – jos ehdottaa siitä käytäväksi arvokeskustelua, onko kenenkään järkevän ihmisen vielä tarpeen rinnastaa sitä Auschwitziin, Buchenwaldiin ja Zyklon B:hen? Käsittääkseni kansallissosialistit tulivat historiassa tunnetuiksi jostain muusta kuin arvokeskusteluista.

Jaakko Häkkinen

Sivuraide: jokin tietokirja, jonka nimeä en muista, käsitteli kiinalaisten merimatkoja valtavilla laivoilla, joilla oli mm. sitruspuita keripukin ehkäisyyn. Mutta joskus 1400-luvulla(?) keisari yhtäkkiä päätti, että moisesta hullutuksesta luovutaan.

En ole perehtynyt aiheeseen, mutta kirjassa ainakin yritettiin esittää kiinalaisvaikutteista esineistöä suunnilleen joka mantereelta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kiinalaiset huomasivat, että Eurooppaa pääsee valloittamaan helpommin hevosilla mantereen halki. Laivoihin ei mahdu paljon porukkaa ja rantautuminen on hankalaa. Myös matka oli riskaabelimpi. Tsingiskaanin menetelmä imperialismin toteuttamiseksi oli paljon tehokkaampi.

Toki kiinalaisetkin perustivat siirtokuntia meriteitse etelämmäksi Aasiaan, Malesian niemimaalle, Indonesian saarille j.n.e.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #28

Silti: avomeripurjehduksen riskin ottamisella samoin kiinalaisille olisi tarjoutunut Tyynen meren takana kokonainen uusi manner, kuten eurooppalaisille, jotka heti alkoivat hyödyntää sitä kuten Sampo Terho kuvaa.

Tuletko juuri yllä yhtyneeksi Sampo Terhon kuvaukseen rotujen (tai kulttuurien) ominaisuuksista? Viittaat halukkuuteen riskin ottoon, aivan kuten Terho.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Sen enempää Terhoon menemättä tuohon kysymykseesi on aika lailla yhtä monta selitystä, kun on mielipidettäkin. Faktoiksi voi väittää melko harvoja asioita.

Kiinalaiset kyllä harrastivat avomeripurjehdusta, mutta eivät samassa mittakaavassa kuin euroopppalaiset (ja esimerkiksi arabit). Jotkut tutkijat jopa väittävät kiinalaisten löytäneen "uuden mantereen" ennen eurooppalaisia. En siitä sitten tiedä. Paljon on debattia, mutta kaikkea ei kannata uskoa todeksi.

Joka tapauksessa, asiaa tulee aina pohtia tarpeen kautta. Euroopassa on melko karut olot. Esimerkiksi Britannian saarivaltio on resursseiltaan niin köyhä - ja on edelleenkin, että levittäytyminen ja kaupankäynti olivat suorastaan pakollista.

Mikäli en aivan väärin muista, niin Ming-dynastian kukoistuksen aikaan 1400-luvulla kiinalaiset kävivät usean sadan kauppalaivan voimin Itä-Afrikassa ja tulivat sieltä takaisin kotiinkin. Kiinnostusta levittäytymiseen ja kaupankäyntiin oli kuitenkin melko vähän. Kiina oli niin valtava, että jo silloisen alueen hallinnoiminen ja säilyttäminen oli haastaavaa, koska vihamielisiä naapureita riitti. Ei näin ikään ollut poliittista kiinnostusta, eikä taloudellisia kannusteita kaupankäyntiin ja kauppareittien etsimiseen. Päätettiin jättää leikki sikseen.

Alue oli omavarainen, ja tilaa oli paljon.

Eurooppalaisia ajoi eteenpäin, aina uudelle mantereelle saakka, kaupankäynti ja puheet Kiinan satumaisista rikkauksista. Tämän lisäksi tuntuvasti kapeamman Atlantin ylittäminen oli helpompaa kuin Tyynen valtameren.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ainakin intiaanit ovat mongolista alkuperää korkeine poskipäineen eivätkä heistä kaikki missään nimessä ole Alaskan kautta jalkapatikassa tulleet levittäytyäkseen pitkin Amazonin sademetsiä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #40

He eivät levittäytyneet avomeripurjehduksen kukoistuskaudella, mihin Hannu tuossa aikaisemmin viittasi. Se miten, mistä ja koska onkin sitten taas monien tulkintojen ja debattien homma. Varmuutta ei ole.

Intialaiset muuten levittäytyivät vahingossa Australiaan noin 4 000 vuotta sitten. Tai tällaisesta ainakin on saatu aborginaalien geenitutkimuksen kautta viitteitä. Ja kun katsoo kartaa, niin eihän se ole ollut "temppu eikä mikään".

Myös ensimmäiset aavikkokoira dingon fossiilit ovat myös tuolta ajalta. Tämän päivän intialainen santalinkoira on anatomisten tutkimuksien mukaan lähes identtinen dingon kanssa, vaikka nämä kaksi kehittyivät omiksi linjoikseen niin kauan sitten. Toisin sanoen, intialaiset toivat koirat mukanaan.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #40

Itse asiassa nykygenetiikka on käsittääkseni vahvistanut sen, että Beringinkaistaleen kautta kaikki Amerikkojen alkuperäisasukkaat olisivat tulleet - tosin useammassa aallossa, eskimoiden ollessa viimeisin siperialaislisä.

Ei tietenkään voida sulkea pois pieniä geenilisiä sieltä täältä, polynesialaisilta tai kiinalaisilta tai foinikialaisilta tai viikingeiltä tai irlantilaismunkeilta, hypoteesejä kyllä riittää.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Faktojen vahvistaminen tai kumoaminen on tieteellisen tutkimuksen tehtävä, mutta hypoteeseja on lupa esittää ja käydä niistä debattia.

Kyllähän viikinkienkin sanotaan käyneen (Newfoundlandissa?) Amerikassa ennen Kolumbusta, mutta vasta hänen retkikuntansa palattua alkoi eurooppalaisten invaasio uudelle mantereelle ja sinne heitä ennen Beringin salmen kautta edenneiden "mongoloidien" eli intiaanien resurssien haltuunotto.

Britannia on loistava esimerkki aikakauden edistyneimmän teknologian hyödyntämisestä epäedullisten lähtökohtien kääntämiseksi voitoksi. Ilman kehittyneintä merenkulkua löytöretket eivät olisi olleet mahdollisia, ja ilman inhimillisen vuorovaikutuksen taitoja kaupankäynnistä ja poliittisesta yhteistyöstä ei olisi tullut mitään. Hitlerin sanotaan ihailleen brittien kykyä hallita imperiumiaan panemalla paikalliset vasallinsa ylläpitämään valtaa. Japanilaisten kanssa hollantilaliset pystyivät kauppaan ja diplomatiaan olennaisesti paremmin kuin espanjalaiset, jotka röyhkeydellään suututtivat keisarin alamaisineen.

- Miksi rodun, kansan tai heimon käsite ei voisi tai saisi tuoda lisäarvoa keskusteluumme tällaisista olennaisista historiallisista tapahtumista? Erään epäonnistuneen itävaltalaisen taidemaalarin ja korpraalin aikaansaannostenko takia?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #41

Tuo rodun, kansan tai heimon käsite on aina vähän monimutkainen.

Rotukeskustelussa pitää heittää kansat ja kielet romukoppaan ja keskittyä geeneihin. Tämä on mielestäni yksi parhaista ja asiantuntevimmista blogeista, mitä internetistä tällä hetkellä löytyy. Suosittelen lämpimästi. http://eurogenes.blogspot.com/

Minä esimerkiksi olen varttisaamelainen (varmaan enemmänkin, kun veri on Lapissa sekoittunut), parinsadan vuoden takaa jonkin verran savolainen, ja mitä lie siihen vielä päälle, kun Suomeen on kuitenkin tultu useammassa eri aallossa ja useammasta eri paikasta. Poikani puolestaan on puoliksi saksalainen, indoeurooppalainen, ja hänen äitinsä puolen isoäitin ja isoisän sukujuuria sekä asuinsijoja tutkien varmaan ainakin osittain perimältään brukteri. Mikä poikani silloin on? Eurooppalainen nyt ainakin.

Tottakai ihmisroduista ja heimoista pitää pystyä keskustelemaan.

Mutta keskustelun laatu merkitsee.

Mihin rotuun ja heimoon sinä kuulut?

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #44

Tämä "Eurogenes Blog – Focusing on European population genetics and modern physical anthropology" vaikuttaa ensi silmäyksellä olevan selitysvoimaista ja uskottavaa, vakavasti otettavaa tieteelllistä keskustelua.

Poliittisesti korrektien kiihkoilijoiden ja natsikortin läiskijöiden mielestä se on varmaankin rasistista keskustelua.

Sovinnaisen poliittisen kauhistelun kohteeksi tikun nokkaan nostettu ja demonisoitu Sampo Terhon artikkeli Kanavassa kertoo ihmiskunnan vaiheista Itä-Afrikasta vaeltamaan lähdön jälkeen.

Näilläkö vaeltajilla ei sitten ollutkaan soluissaan DNA:ta, ei geenejä, ei vuorovaikutusta geneettisten ominaisuuksien ja ulkoisen ympäristön välillä?

Tai näihin DNA:han pohjautuvien rotuominaisuuksiin viittaaminenko on Suomessa viharikos, josta on rangaistava julkisesti demonisoimalla ja natsiksi (Nationalsozialistische Deutsche Arbeiterpartei -puolueen jäsen) haukkumalla?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #44

"Mihin rotuun ja heimoon sinä kuulut?"

Itse en kuulu mihinkään rotuun, koska Homo sapiens sapiens ei missään järkevässä merkityksessä sellaisiin jakaudu. Heimoltani olen poikkeuksellisen hämäläinen eli geneettisesti suurin piirtein yhtä kaukana keskimääräisestä savolaisesta kuin keskimääräinen hollantilainen keskimääräisestä turkkilaisesta.

Terhon mainitsemat "päärodut" olivat toki jonkin aikaa, muutamia kymmeniä tuhansia vuosia, ulkonäöllinen tosiasia, mutta enää eivät sitäkään, eikä niitä muutaman sukupolven kuluttua kukaan muistakaan. Enkä ihan rehellisesti ymmärrä, miksi niitä pitäisi kenenkään mielestä suojella.

Ymmärrän alkuperäisk u l t t u u r i e n suojeluntarpeen, mutta siinäkin sorrutaan helposti käsittämättömiin sekoiluihin, kun jonkun navajolaisuutta tai saamelaisuutta yritetään perustella geneettisesti.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #75

Biologien keskuudessa suurin osa edelleen pitää sitä totena, että myös meidän lajissamme on rotuja. Selkeä enemmistö antropologeista ja sosiologeista sen sijaan on eri mieltä. Moni biologi tosin on korvannut rodun termillä "kontinentaalinen sukujuuri tai syntyperä" ("continental ancestry"). Mitä tulee tieteeseen, niin genetiikkaan mentäessä luotan enemmän biologeihin kuin antropologeihin tai sosiologeihin.

Kai se on niin, että sanalla rotu nyt vain sattuu olemaan muutamasta melko hyvästä syystä huonompi kaiku ihmisten korvissa, koska sitä on historian saatossa käytetty terminä väärin ja ennen kaikkea vääriin tarkoituksiin. Tieteen ei kuitenkaan tulisi koskaan toimia fiilispohjalta, vaikka joku mielensä pahoittaisikin. Mutta toisaalta eipä tuolla omasta mielestäni hirveästi nyt muutenkaan ole väliä. Lillukanvarsistahan tässä väännellään ("mitä perussuomalainen tarkoitti sanalla rotu").

Tuntuu muutenkin hassulta käydä näin suuressa mittakaavassa debattia siitä, onko Sampo Terho rasisti vai ei. Mitä sillä on väliä?

Hänen "rasistisuutensa" tai "rasistittomuutensa" tuskin merkitsee tippaakaan. Terho jatkaa poliitikkona, olipa hän rasisti tai ei. Hänellä on taustajoukkonsa, joita sellaiset asiat eivät häiritse. Terho tulee mahdollisesti nousemaan myös perussuomalaisten johtoon.

En ole Terhon artikkelia lukenut, mutta uskoisin sen olevan sitä samaa skeidaa, mitä Hamilokin suolsi Tiede-lehden bloginsa loppuvaiheessa: islamisaatiosta, eurooppalaisten katoamisesta, maahanmuutosta ja NIIN kovasta huolesta. Vaikka toisaalta Kanava -lehti kyllä on yksi maamme parhaimmista julkaisuista. Luen aina isoveljellä käydessä. Ei siellä yleensä ihan täyttä skeidaa ole julkaistu, että kai Terholla jokin pointtikin siinä artikkelissa oli?

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus Vastaus kommenttiin #85

"Biologien keskuudessa suurin osa edelleen pitää sitä totena, että myös meidän lajissamme on rotuja."

En tiedä suurimmasta osasta. Kuitenkin ainakin yksi Saksassa asuva suomalainen evoluutiobiologi kiistää rodun biologisen merkityksen. Epäilen tosin kirjoituksesta löytyvän pienen lapsuksen.

http://www.tiede.fi/blogit/kaiken_takana_on_loinen...

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #109

Toki kyse on kielestä ja siitä, helpottaako lyhyt yksittäinen sana tiedepuhetta enemmän kuin vaikeuttaa. Näyttäisi siltä, että kasvava osa tunnetuimmista evoluutiobiologeista, viimeksi jyrkähköin sanakääntein Adam Rutherford, asettuu jälkimmäiselle kannalle.

Terhon kielestä en löydä pyrkimyksiä asettaa rotuja arvojärjestykseen. Pelkoasetelma siitä, että eurooppalainen kulttuuri olisi jotenkin uhattuna "kansojen" ja "rotujen" lukumääräsyistä, on lähinnä koominen.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus Vastaus kommenttiin #113

Se on totta. Saatoin olla liian hätäinen kutsuessani sitä rasistiseksi propagandaksi, mutta aihe on minulle aika henkilökohtainen. Minäkin olen monta kertaa naurahtanut sille, miten Terho kyselee tekstin lopussa tulisiko kaukaasialaisten määrän vähentymiseen puuttumisesta käydä arvokeskustelua.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #75

Jari-Pekka, # 75.:

Kuuluvatko poikkeuksellisen hämäläiset kaukasialaiseen, afrikkalaiseen, aasialaiseen tms. rotuun? Jos osallistut koehenkilönä tai verrokkina johonkin kansainväliseen lääketieteelliseen tutkimukseen, Sinut saatetaan joutua luokittelemaan rotuun, koska "roduton"-vaihtoehtoa ei anneta. Sama koskee esim. USA:n väestönlaskentaa ym. monia muita tilastoja. Veikkaanpa, että kaukasialaiseksi tilastoidut.

Sampo Terho kirjoittaa Kanavan artikkelinsa lopuksi:

"Pikainen vilkaisu lukuihin kertoo meille, että Afrikan väestö tulee vuonna 2050 olemaan kolminkertainen Euroopan väestöön nähden. Aasiassa jo yksin Kiinassa tulee olemaan kaksinkertainen väestö koko Eurooppaan verrattuna, jolloin siis myös Venäjän Euroopan puoleiset alueet on laskettu mukaan. Kun edelleen muistetaan, että Euroopan alueella asuvistakin yhä pienempi osa on perimältään eurooppalaisia, voidaan eurooppalaisten todeta olevan hyvin nopeasti kutistuva vähemmistö maailmassa. Muiden alueiden populaatiossa tulee sen sijaan riittämään yllin kyllin väestöä, josta ammentaa meille siirtolaisia.

Kaukasialaiset kansat ovat päätymässä samanlaiseen uhanalaisuuteen kuin Amerikan alkuperäiset mongoloidiset kansat. Tämän tunnustaminen ei vaadi minkäänlaista rotuvihaa tai rasismia muita kansoja kohtaan, mutta vahva poliittisen korrektiuden kulttuuri ei saa estää meitä edes puhumasta asiasta. Poliittinen korrektius on sitä paitsi hyvin valikoivaa: Kenelläkään ei ole vaikeuksia sanoa, että Amerikan alkuperäiskansojen elinolosuhteita, kulttuuria ja selviytymistä tulee suojella. Miksei saman logiikan mukaan myös Euroopan alkuperäiskansojen selviytyminen ole tärkeää ihmiskunnan monimuotoisuudelle?

Historialliset esimerkit niin Amerikan intiaanien, Australian aboriginaalien, antiikin roomalaisten ja monien pienempien populaatioiden katoamisesta todistavat, että kokonaisten kansojen on mahdollista kuolla tai sulautua muihin. Eurooppalaisten kehityksen suunta on kiistaton, mutta onko siihen tarvetta puuttua ja miten tämä tapahtuisi, onkin sitten laajamittaisen arvokeskustelun kysymys."

* * *

Sampo Terhon arviot sopivat hyvin yhteen YK:n väestöennusteiden kanssa, ks. http://yle.fi/uutiset/3-7121008

Taisit jo omalta osaltasi ottaa kantaa Sampo Terhon peräänkuuluttamaan arvokeskusteluun.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #86

Nyt ollaan asian ytimessä. Ihmisten levittäytymisen ja ennen kaikkea lisääntymisen kannalta Afrikan tämän hetkinen tilanne on äärimmäisen huolestuttava. Toisaalta tilastot kertovat, että yleensä korkean syntyvyyden maista länsimaihin tulevien maahanmuuttajien hedelmällisyysluvut tasaantuvat kolmannessa sukupolvessa vastaamaan paikallista (tässä tapauksessa eurooppalaista) tasoa. Hieman kieliposkessa, mutta tästä huolimatta sydämestä kirjoitettu blogi parin vuoden takaa.

"YK julkaisi taannoin tuoreen raporttinsa maailman väestönkasvusta. Uusien laskelmien mukaan maapallon väkiluku kasvaa odotettua nopeampaa, vaikka jatkossa se keskittyykiin täysin uudella tavalla vain muutamaan valtioon. Tutkijat uskovat, että yhdeksän maata tulisivat muodostamaan yli puolet koko maailman väestönkasvusta.

Maapallolla elää tällä hetkellä noin 7,3 miljardia ihmistä. Väestömäärän ennustetaan kasvavan 8,5 miljardiin ihmiseen vuoteen 2030 mennessä. Vuosisadan puolessa välissä tätä palloa tallustelee jo kymmenen miljardia ihmistä.

Varsinkin joidenkin Afrikan maiden nopeana jatkuvan väestönkasvun kerrotaan yllättäneen tutkijat täysin, sillä tuoreimpien arvioiden mukaan Afrikan väestön ennustetaan nelinkertaistuvan jo tämän vuosisadan loppuun mennessä. Tämä tuskin on kenenkään mielestä hyvä uutinen.

YK:n mukaan Afrikka tarvitsee tukea väkimääränsä hillitsemiseen. Samalla se painottaa tuen merkitystä, koska hyvin todennäköisesti se vähentää myös painetta siirtolaisuuteen. Toisaalta jos tässä nyt vakavasti keskustellaan, niin eikö Afrikkaa ole tuettu jo yli 50 vuoden ajan, eikä se paine ole kadonnut sieltä minnekään. Vaikka väestönkasvun vauhti onkin pudonnut hieman muutamien kymmenien vuosien takaisesta huipustaan, on se edelleen hälyttävällä tasolla. Tulokset eivät yksinkertaisesti vakuuta. Tekohengityksellään ihmiskunta taistelee luontoa vastaan, vaikka tietääkin lopulta häviävänsä. Kehitysmaiden väestönkasvu on kuin valtava aikapommi, joka odottaa vain oikeaa hetkeä. Ja joskus se vielä koittaa.

Vaikka monet ilmastotieteilijät painottavatkin, että kehitysmaiden köyhien määrän kasvu ei lisää kasvihuonepäästöjä, heidän argumenttinsa ei mielestäni ole millään barometreilla mitattuna kestävällä pohjalla. Pidän sitä selvänä, että ihmiset, jotka taistelevat kaiken aikaa omasta päivittäisestä toimeentulostaan, eivät jaksa kantaa huolta ympäristöstään. Enkä minä heitä siitä syytä, mutta kun tänä päivänä tiedetään jo varmuudella sanoa, että esimerkiksi aavikoitumisen syyt löytyvät ihmisen toimista, kuten ylilaiduntaminen, puiden kaataminen tai maan viljely sitä vahingoittavilla menetelmillä, niin kyllä se miettimään laittaa.

Jokainen varmasti käsittää sen, että runsas syntyvyys kasvattaa väkisinkin köyhyyttä ja elintasopakolaisuutta. Köyhät pyrkivät varauteen, mikä on tietysti inhimillisestä näkökulmasta tarkasteltuna ymmärrettävää. Maapallolle voi kuitenkin olla hyvin kohtalokasta, jos köyhien määrä on kehitysmaiden vaurastumisvaiheeseen tultaessa kasvanut liian suureksi. Ihmisten määrä vaikuttaa suoraan paikallisen ympäristön tilaan. Yhdessä alhainen energiatehokkuus, ekologisesti kestämätön talouskehitys ja korkea syntyvyys muodostavat vaarallisen yhtälön, johon me emme ole varautuneet.

Pitkään eläteltiin toiveita, että teollistumisen toinen aalto ei noudattaisi samaa kaavaa kuin ensimmäinen, eikä se kuormittaisi ympäristöä yhtä rajusti kuin meidän oma teollinen vallankumouksemme. Nykyään tiedämme paremmin, sillä aika on osoittanut meidän olleen väärässä. Mainion esimerkin tarjoaa nopean kehityskaaren lävitse käynyt Kiina, joka on noussut kasvihuonepäästöissään jopa pitkään maailman suurimman saastuttajan titteliä haalineen Yhdysvaltojen edelle. Kehitysmaana pidetty Intia puolestaan yltää suorituksellaan jo kolmannelle sijalle ja Brasilia tulee hyvänä nelosena."

http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/199362-tuhat...

Kehitysapu pitäisi muuttaa kestävän kehityksen kehittämisohjelmaksi. Teollisuutta, kestävältä pohjalta tuotettua energiaa, koulutusta. Tällaiset tekijät poistavat myös lisääntymispainetta ja johtaa lopulta tilanteen normalisoitumiseen. Ongelma on kuitenkin se, että afrikkalaiset hallinnot ovat pääosin äärettömän korruptoituneita, eikä heitä kiinnosta jos joku tulee auttamaan, mikäli heille itselleen ei irtoa siitä siivua.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #89
Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #94

Nopealla vilkaisulla totean sen verran, että mielestäni eurooppalaisen väestönkasvun hiipuminen on seurannut maapallon kantilta katsoen tarpeellista kehitystä, jonka toivoisi leviävän koko maailmaan. Tähän on vaikuttanut niin sosiaalinen kuin teknologinenkin kehityksemme. Meidän pitäisi vain oppia siirtämään malliamme myös muille mantereille.

Kiinan nopea kehitys sekä pakkolait ovat johtamassa saman kaltaiseen ilmapiiriin. Tuoreimmat tilastot sekä mielipidetutkimukset ovat osoittaneet, että kiinalaiset eivät edes halua toista lasta, vaikka nyt siihen on ollut lupa vuoden 2015 lopusta lähtien.

Luen artikkelin tarkemmin, kun pääsen kotiin.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #98

Johan mallimme on levinnyt. Sitä mukaan kun pesukoneet yleistyvät ja lapsikuolleisuus laskee, syntyvyys vähenee. Eihän Afrikassakaan enää syntyvyys kasva, vaan väestönkasvu tulee kuolleisuuden vähenemisestä. Hyvät uutiset on, että kasvu tasaantuu kahdessa sukupolvessa. Huonot taas, ettei jo tulossa olevalle kasvulle pystytä mitään. Jonnekin 10 miljardin kohdalle maailman väkiluku menee jo tiedossa olevilla parametreillä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #107

Tuohon geneettisesti eurooppalaisiin kansoihin kuuluvien ihmisten hupenemiseen on olemassa melko yksinkertainen lääke - vipinää vällyjen väliin. Se, kun pariskunta tekee yhden lapsen, korvaa vain toisen heistä. Kahdellakin pstään vasta nollatilanteseen. Pitää pykätä suoraan seitsemän mukulaa, niin sitten ollaan jo viiden verran plussan puolella. Kyllä verenperintöä vaalivien pitäisi nähdä vähän enemmän vaivaa tämän homman eteen, kun meillä Suomessakin maahanmuuttajataustaiset ovat vastanneet viime vuosina melkein koko väestönkasvusta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #121

Oikeassa olet. Siksi kaikissa suomenruotsalaisissa perheissä onkin kolme lasta. "Två för fosterlandet och ett för finlandssvenskheten." Sitä en tiedä miksi kaikilla on koira ja Volvo.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #123

Pahus, tiesinhän minä että rantaruottalaiset ovat aina olleet meitä sisämaalaisia ovelampia, mutta noin kieroiksi en arvannut. Parisataatuhatta vuotta ja Suomi on kokonaan suomenruotsalainen. Eikä kenenkään hälytyskellot soi!

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #86

Kuvitelmasi lääketieteestä ovat menneeltä vuosituhannelta, Yhdysvaltain väestönlaskentaan taas en aio sisältyä.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #106

Lääkärin on toki aina hauskaa saada lääketieteen opetusta maallikolta, etenkin omista kuvitelmistaan lääketieteestä. Etnisyyden ja rotuihin kuulumisen huomioon ottamisesta tämän päivän lääketieteessä, tuhansien artikkelien aineistosta tässä muutama sattumanvarainen linkki aivan esimerkin vuoksi:

http://www.bmj.com/content/332/7551/1177

http://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(17)30187-3/fulltext

http://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(12)60722-3/fulltext

http://jamanetwork.com/journals/jamadermatology/fu...

http://jamanetwork.com/journals/jamacardiology/art...

http://jamanetwork.com/journals/jamaoncology/artic...

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #160

Pahoittelen tylyä ilmaustani, mutta en muuta mieltäni. Kyse on siitä, onko lyhyestä sanasta enemmän hyötyä vai haittaa. Kuten huomaat, BMJ:ssa käytetään mieluummin sanoja "ethnic differences". Yhdysvalloissa "racial" sujuu huolettomammin – varsinkin näissä kymmeniä vuosia jatkuneissa tutkimuksissa.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #161

Ei mitään tarvetta pahoitteluun –– pointtihan on siinä, että kansainvälinen lääketieteellinen tutkimus tarvitsee ja käyttää yhä edelleen tälläkin vuosituhannella genetiikan yhteydessä väestöä koskevia laajempien populaatioiden ominaisuuksien käsitteitä, joissa etnisyys tai rotu tarkoittavat kutakuinkin samaa (kenties "ethnic" käytetään enemmän vähemmistöistä).

Cambridgen sanakirjan mukaan "race" on kilpailun lisäksi "a group, especially of people, with particular similar physical characteristics, who are considered as belonging to the same type, or the fact of belonging to such a group"

"ethnicity" taas on "a large group of people who have the same national, racial, or cultural origins, or the state of belonging to such a group"

Erityisiä syitä kaihtaa tai vieroksua rodun käsitettä ei lääketieteessä ole.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #86

#86. "Taisit jo omalta osaltasi ottaa kantaa Sampo Terhon peräänkuuluttamaan arvokeskusteluun."

Niinhän juuri sanoin. Ymmärrän, että alkuperäiskulttuureja pitää suojella. Tässä ei ole geneettistä ulottuvuutta. Minkäänlainen "kaukasoidikulttuuri" ei ole suojelun tarpeessa.

Hämäläisyyden säilymisestä huolehtii Lönnrotin, Kiven, Sillanpään, Viidan ja Linnan kieli ihonväreistä ja kallonmuodoista riippumatta.

Kun sanoin olevani heimoltani poikkeuksellisen hämäläinen, viittasin siihen, että tiedän sukujuureni vaivaisen muutaman vuosisadan ajalta ja ne ovat sekä isän että äidin puolelta maantieteellisesti perinteisestä Hämeestä. Mistä ja koska tänne tultiin, ei kenelläkään ole aavistustakaan. Vielä 10 000 vuotta sitten näillä main ei asunut ketään.

Dna-testithän ovat halpenemaan päin ja varmaan niihinkin tulee tutustuttua sitten, kun eläkkeellä on aikaa. Ne eivät kuitenkaan auta ketään ymmärtämään Sillanpäätä :)

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #75

"Itse en kuulu mihinkään rotuun, koska Homo sapiens sapiens ei missään järkevässä merkityksessä sellaisiin jakaudu. Heimoltani olen poikkeuksellisen hämäläinen eli geneettisesti suurin piirtein yhtä kaukana keskimääräisestä savolaisesta kuin keskimääräinen hollantilainen keskimääräisestä turkkilaisesta."

Jari-Pekka, miten voit samalla kiistää rodut ja kannattaa heimoja? Yhtä laillahan voitaisiin väittää, etteivät kansat missään järkevässä merkityksessä sellaisiin jakaudu.

Kumpikin käsite on tietysti ns. älyllinen konstruktio, jonka viittauskohteita ei ole mitenkään mahdollista tarkasti rajata niin, että juuri kahden yksilön välissä menisi rotu- tai heimoraja. Silti ne ovat kollektiivisina yksiköinä kiistatta olemassa, ja "ydinhämäläiset" on helppo erottaa "ydinsavolaisista" - ja aivan yhtä helppoa on erottaa "ydinpohjoiseurooppalaiset" vaikkapa "ydinitäaasialaisista" tai "ydinkeskiafrikkalaisista".

On älyllisesti rehellistä soveltaa samoja kriteerejä kaikkiin luokituksiin!

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #129

Enkö juuri, kommentissa 111, puhunut hämäläisestä heimosta kulttuurina enkä geneettisenä populaationa. Lue uudelleen, kyllä se siitä.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #139

Jari-Pekka, hämäläiset ovat myös geneettinen väestö. Siksi ne edustavatkin samaa jatkumoa rodun kanssa - vain resoluution tarkemmassa päässä. Ihmislajin alueellisessa variaatiossa geenit, ulkonäkö, puheenparsi ja kulttuuri ovat kaikki vaihtelutekijöitä.

Täältä voit katsoa suomalaisväestöjen (~heimojen) geenieroja:
http://www.elisanet.fi/alkupera/Suomalaisten_geeni...

Käyttäjän OutiMara kuva
Outi Mara

Koomisinta tässä lienee se, että samat rasisteiksi solvaavat puhuvat kauniisti saamelaisista, intiaaneista, eskimoista jne. Alkuperäiskansojen oikeuksia on puolustettava jne. Kulttuurit on tärkeitä jne.

Itse en näe tätä sen kummempana asiana kuin muitakaan asioiden luokittelua. Yksinkertaisuudessaan eläimet ja erilaiset lajit ja rodut. Tai kielet, jotka tulivat jo mainituksi.

Itse olen karjalainen, sukujuuret Venäjällä. Ja ylpeä tästä. Miksi niin ei saisi sanoa. Ei kenekään toisen juuret ole yhtään huonommat. Ne on vain erilaiset.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Ei noissa juurissa tosiaan mitään vikaa ole. Juuristaan kannattaakin tuntea ylpeyttä, eikä se automaattisesti tarkoita muiden pitämistä vähempiarvoisena. Uteliaisuuttani tiedustelisin, mitä rotua olet?

Käyttäjän OutiMara kuva
Outi Mara

Jaa-aa en oikeasti tiedä. Varmaan euraasialaisia? Aasialainen tai afrikano en vissiin ole. Kuulun mielelläni siihen rotuun, joka se virallisesti on. Joten mitä merkitystä sillä on?

Suomenajokoira ja labbis ovat hyvinkin eri rotuja. Koiria molemmat, ja ihguja rotuja molemmat. Joten en näe tätä asiaa kummempana kuin se on.

Rasismia on se, että asettaa toisen toistaan paremmaksi tai arvokkaammaksi. Pienempien on syytäkin pitää puolensa, olla ylpeä omastaan ja olemassa olostaan. Ei sekään tee tästä keskustelusta rasistista. Muutoinhan jokainen pienryhmä tai alkuperäiskansojen puolesta puhuja olisi rasisti.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #47

Onhan tuota rodunjalostusta ihmisilläkin kokeiltu, mutta ei samassa mittakaavassa kuin esimerkiksi koirilla - onneksi. Tahattomastikin tuollaista on toki tapahtunut, josta kotimaisena tuloksena vaikka Sallan tauti. En käyttäisi koiraa, tai muita jalostettuja kotieläimiä vertauksena. Vaikkapa simpanssit toiminevat toki analogisena referenssinä.

Kysymykseni juontui lähinnä ihmetyksestä, blogin aiheeseen liittyen, mihin näet rodun käsitettä tarvittavan? En itsekään osaa rotua itselleni määritellä, joten en oikein käsitä mitä arvoa sen käyttäminen muista antaisi.

Käyttäjän luomu65 kuva
Eero Mattila Vastaus kommenttiin #53

Tosiasiallisesti ihmisen kuten muidenkin eläinten geeneissä on sisäänkirjoitettuna tarve kuulua johonkin ryhmään... oli se sitten perhe, suku, kylä, heimo, rotu, kansallisuus.. ihan sama, en ymmärrä miksi tätä pitäisi kieltääkään?
- Ja edelleenkään tällä ei ole mitään tekemistä rasismin tai muiden yli/aliarvostuksen kanssa. Rasismia ja rotua aika usein kirjoitetaan samaan lauseeseen vaikka ne eivät ole mitenkään toisiinsa liimattuja.

Perinnöllisten sairauksien ehkäisyssä ja ymmärtämisessä "rotu" saattaa näytellä jonkinlaista roolia...

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #53

"En itsekään osaa rotua itselleni määritellä, joten en oikein käsitä mitä arvoa sen käyttäminen muista antaisi."

Pohjoiseurooppalainen rotu lienee riittävän tarkka arkikielessä kuvaamaan meitä ja naapurikansojamme. Aivan kuten genetiikassa väestöjen rajat ja sukulaisuudet riippuvat käytettävästä aineistosta ja menetelmästä/tarkastelutasosta, niin myös rotuluokitteluja voidaan esittää erilaisia.

Esimerkiksi kallonmittausten perusteella suomalaiset ovat lähimpänä Cro-Magnonin ihmistä, joka oli Euroopan varhaisin nykyihminen. Geeneiltään juuri koilliseurooppalaiset ovat säilyttäneet eniten vanhaa, etelässä ja lännessä Skandinaviaa myöten ollen useampia nuorempia geenikerrostumia eri tulokasryhmiltä kuten Lähi-idän maanviljelijöiltä.

Jossain Keski-Euroopassa menee sellainen raja, jonka eteläpuoliset Välimeren seudun ihmiset meidän silmäämme näyttävät jo aika erilaisilta, erirotuisilta. Sen rajan pohjoispuolella esim. saksalaiset ja puolalaiset eivät juurikaan eroa meistä niin että aina voisimme erottaa heidät suomalaisesta pelkän ulkonäön perusteella.

Käyttäjän OutiMara kuva
Outi Mara Vastaus kommenttiin #53

Kuka on puhunut rodunjalostuksesta?

No jos tuolle linjalle lähdetään, niin mitäpä muuta nykyiset lapsettomuushoidot ovat kuin rodun jalostusta? Valitaan väriä ja ominaisuuksia.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #66

Et kai kuvittele Labbiksen olevan jokin "alkuperäisrotu"? "Kahdeksantena päivänä Jumala oli hassuttelutuulella ja loi lonkkavikaisen koiran."

Käyttäjän OutiMara kuva
Outi Mara Vastaus kommenttiin #72

Oöenko jossain näin väittänyt? Kysymykseeni ihmisrodun jalostamisesta et kuitenkaan vastannut.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #95

Et, mutta käytit ihmisen jalostamia koiranrotuja analogiana keskustelussa, jossa käsitellään ihmisiä. Vaikea keksiä surkeampaa vertausta. Jopa blogistin sinänsä huono likinäköisyysanalogia oli parempi.

Luulin kysymystä retoriseksi, enkä rehellisesti sanoen ottanut sitä edes sellaisena vakavasti. Koitanpa nyt kuitenkin, kun asia noin paljon kiinnostaa. Jos viittaat hedelmöityshoitoihin yleensä, voisi varmasti väittää päin vastoin. Se että luonnostaan lisääntymiskyvyttömiä autetaan lisääntymään, ei todellakaan kuulosta rodunjalostukselta (ellei heillä sitten uuri esiinny nuo mainitsemasi muotivärit). Jos taas , kuten uskon, viittaat erityisesti luvutettuja sukusoluja hyödyntävään keinohedelmöitykseen jossa luovuttajan ominaisuuksien perusteella koitetaan tuottaa muotiväriä, on kyse juuri siitä.

Käyttäjän OutiMara kuva
Outi Mara Vastaus kommenttiin #101

Näin juuri. Sitähän se on sanan vars merkityksessä. Halutaan sini tai ruskeasilmäisiä, aasialaisia tai tummaihoisia jälkeläisiä. Pelottavaa tuo on. Rodunjalostusta, eikä pelkästään vain lapsettomien auttamista.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #53

Max, # 53.:

"Kysymykseni juontui lähinnä ihmetyksestä, blogin aiheeseen liittyen, mihin näet rodun käsitettä tarvittavan? En itsekään osaa rotua itselleni määritellä, joten en oikein käsitä mitä arvoa sen käyttäminen muista antaisi."

Rodun käsitettä tarvitaan milloin mihinkin. Sampo Terho käyttää sitä tikun nokkaan nostetussa (ja raskauttavana todistusaineistona käytetyssä!) Kanavan artikkelissaan havainnollistamaan ihmislajin leviämisen tapaa:

"Paikoilleen asettumisesta lähtien rotujen ja etnisten ryhmien selviäminen perustui siis voimaan ja haluun puolustaa omaa reviiriään. Näin jokaiselle rodulle syntyi ikään kuin oma sydänalue, jolla se eli ja kehittyi niin biologisesti kuin kulttuurisesti kohtuullisen eristäytyneenä. Koska populaatiot olivat vielä verrattain pieniä ympäröivän maailman kantokykyyn nähden ja liikkuminen hidasta ja vaikeaa, ei vuosituhansiin tapahtunut maailmanlaajuisia mullistuksia rotujen välisissä määrällisissä suhteissa tai niiden käytössä olevissa asuinalueissa."

Tuo kappale sisältää erään tieteellisen väittämän; pitääkö se paikkansa vai ei, se on sitten oma tieteellisen debatin aiheensa. Mutta koska omien sanojesi mukaan et oikein käsitä, mihin rodun käsitettä tarvitaan, tai mitä arvoa sen käyttäminen muista antaisi, niin voitko ystävällisesti kirjoittaa näytteeksi meille tuon ylläolevan sitaateissa olevan kappaleen niin, että et lainkaan käytä siinä "rodun" käsitettä?

Jos "rodun" sijasta kirjoitetaan "kansasta", muuttuuko tekstin poliittinen hyväksyttävyys siitä?

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Valtio-opin professorin mukaan "avoimesti rasistisen" Jussi Halla-ahon johtama perussuomalaiset ei kelpaisi muille hallituskumppaniksi.

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201703062200081...

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Mikä auktoriteetti hän on tässä asiassa? Toki mielipiteitä saa olla niin professoreilla kuin muillakin, mutta kaikkihan riippuu niistä mahdollisista hallituskumppaneista. Lapsellinen ajatus, että puoluejohtaja muuttaisi kertaheitolla kokonaisen puolueen kaikkien kannattajien ideologisen ajattelun.

Jaakko Häkkinen

"Lapsellinen ajatus, että puoluejohtaja muuttaisi kertaheitolla kokonaisen puolueen kaikkien kannattajien ideologisen ajattelun."

Etenkin kun Halla-aho on sanonut puheenjohtajan edustavan puolueen linjaa, ei luovan sitä. Hänen mielestään Soini nimenomaan on poikennut puolueen linjasta löysyyttään. Halla-ahon mukaan hallitusohjelman kehyksissäkin olisi mahdollista pitää paljon paremmin kiinni perussuomalaisten linjasta.

Siis:
Halla-aho haluaa palauttaa perussuomalaiset puolueen ohjelmissa säädetylle linjalle, ei muuttaa sitä linjaa.

Jaakko Häkkinen

Professori Grönlund on tunnettu RKP:n linjalainen eli persuvastainen pakkoruotsittaja. Enää pitäisi todistaa se "avoin rasismi"... Ilmeisesti yhteiskuntasosiologiset termit kuten rasismi eivät ole professorin erikoisalaa.

Noiden puolueiden höpinät ovat pelkkää ääntenkalastelua mustavalkoiselta fanaatikkokunnalta. Todellisuudessa jokainen puolue lähtisi riemusta kirkuen kutsuttaessa hallitusneuvotteluihin, täysin riippumatta siitä, olisiko persutkin kutsuttu.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

"pakkoruotsittaja" ... kas kun ei "kansanvihollinen."

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #39

Mitä se Jouni kiukuttelee täällä? Pakkoruotsittaja on henkilö, joka kieltää suomalaisilta oikeuden valita itse vieraat kielensä ja pakottaa heidät opiskelemaan ruotsia, joka on useimmille turha kieli. Ruotsin pakollisuutta ei ole kukaan vielä koskaan osannut perustella pitävästi.

Käyttäjän luomu65 kuva
Eero Mattila

Aika ala-arvoinen veto professorilta. Taas karisi professori-instituution arvostus. Tuollainen titteli edellyttäisi jo jonkinlaista ymmärrystä.
- Kieltäminen on juurikin rasistinen tapa suhtautua erilaisiin ihmisiin ja ajatuksiin. Kieltäminen on primitiivinen puolustuskeino ymmärtämättömille ihmisille, jotka haluavat suojella omaa "etuoikeutettua" asemaansa.
- Pitäisikö professorilla olla muitakin pääsyvaatimuksia kuin puoluekirja?

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Minä olen rasisti, en rotusortaja. Arvostan eri rotuja väreineen. En arvosta jos olemme kaikki saman väristä massaa tasa-arvoisiin Mao-pukuihin pukeutuneita.

Jaakko Häkkinen

Niin, konkreettinen rotusorto tulisi jatkumolla sinne vihapuheen jälkeen ja edellyttäisi rasismia ajatusmallina. Ihmisissä tulee aina olemaan rasisteja, ja taannoisten selvitysten perusteella noin seitsemäsosa suomalaisistakin on rasisteja. Sille emme mitään voi, eikä tarvitse voidakaan. Vihapuhe ja teot ovat ne tasot, joihin voidaan puuttua.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Rotuajattelun arkipäiväistämisestähän on paljonkin esimerkkejä historiassa.
Siitä on pieni askel 'rodun suojeluun' vaikka tästä puhuvat valkoisen rodun edustajat eivät toistaiseksi käytännön esimerkkejä ole tohtineet ääneen lausua. Kannattajakuntansa sitäkin enemmän.

Lievimmillään se tarkoittaa kieltoa pariutua eri ihonväriä kantavien kansalaisten kanssa. Jyrkimmillään paljon radikaalimpia toimenpiteitä: holokaustia ja vähemmistöjen kansanmurhaa perusteltiin nimenomaan tarpeella suojella arjalaista rotua.

Käyttäjän luomu65 kuva
Eero Mattila

Pitäisikö "rotu"-sanan kirjoittaminen kieltää vai kriminalisoida sen käyttö puhekielessä?

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Tomi, # 32.:

Nyt puhut rotuajattelusta nimen omaan autoritääriseen ja alistavaan vallankäyttöön yhdistettynä. Rotu on kunkin yksilön aivan todellinen ominaisuus, mutta en tiedä yhtäkään ihmisrotua, jota tarvitsisi idealisoida sen enempää kuin demonisoida tai halventaakaan. Ihailen kyllä itseäni lahjakkaampia ja aikaansaavampia yksilöitä kaikissa roduissa.

Etuoikeudet, kiellot, käskyt, rangaistukset ja kansanmurhat ovat vallankäyttöä, jota voidaan kohdistaa muihinkin inhimillisiin ominaisuuksiin: etniseen ryhmään, uskontoon, kieleen, kulttuuriin, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen, ikään jne. Vallankäyttö voi sitten olla kunkin oikeustajun mukaista tai vastaista.

Ei se anna aihetta julistaa pannaan, kriminalisoida tai julistaa epätieteelliseksi esimerkiksi "etnisen ryhmän" käsitteen käyttöä tai arkipäiväistämistä; rotuhan on pelkkä yläkäsite etnisille ryhmille.

Jaakko Häkkinen

Kertoo Tomin omasta ajattelusta paljon, että hän yhdistää rodun käsitteeseen noin negatiivisia mielleyhtymiä. Ne ovat kuitenkin pelkkiä mielleyhtymiä, eivät olennaisesti rotukäsitteeseen liittyviä ominaisuuksia - näiden ero olisi tärkeää ymmärtää.

Yritin havainnollistaa sitä esimerkillä likinäköisistä, mutta jostain syystä nämä, joilla on kova tarve olla eri mieltä jo pelkän ennakkoasenteensa vuoksi, eivät koskaan lue ajatuksella itse kirjoitusta. :) Ideologinen itseaivopesu on vahvaa...

"Todellisuutta ja faktoja ei pidä kieltää siksi, että niiden pohjalta joku saattaa kehittää ikäviä ajatusmalleja kuten rasismia. Muutenhan kukaan ei saisi käyttää silmälasejakaan, koska jos paljastuisi, että osalla ihmisistä on huono näkökyky, joku saattaisi alkaa pitää heitä vähempiarvoisina."

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Silmälasit ja likinäköisyys ovat huono esimerkki ja analogia, ehkä se ei toiminut siksi. Kun kaikki muut asiat vakioidaan, on huononäköinen luonnollisesti vähempiarvoinen. Miten joku ei pitäisi meitä rillipäitä vähempiarvoisina. On olemassa tilanteita, joissa heikompi näkökyky on yksiselitteinen rajoite. Tosielämässä meillä useimmilla on kuitenkin jokin kompensoiva ominaisuus, mutta tuo nuyt teoreettisena pohdintana. Ihmisarvoomme asia ei tietenkään vaikuta tuon taivaallista, se on jakamaton.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #74

Nyt sinä erottelet vähempiarvoisuuden ja ihmisarvon, hyvä.
Mitäs jos jokin rotu paljastuu geeneiltään heikkonäköisemmäksi kuin muut? Silloinko pidät sitä vähempiarvoisena?

Riittääkö rasismin kriteerien täyttymiseen tuollainen vähempiarvoisuus, vai vaaditaanko siihen ihmisarvon heikennys?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #78

Saattaisin pitääkin, mutta olenkin ollut aina rasisti. Vuosien mittaan onneksi vähenevässä määrin. Todellisuudessa esittämässäsi tilanteessa on kuitenkin kyse siitä että populaatiossa tuon yhden heikomman (vähempiarvoisen) ominaisuuden esiintyvyys on suurempi. Minua sivistyneemmät ihmiset siis eivät pitäisi kyseistä populaatiota vähempiarvoisena. Ohitit muuten sujuvasti esittämäni muiden ominaisuuksien vakioinnin, joten liikumme joka tapauksessa hyvin teoreettisella tasolla. Populaation pitäminen vähempiarvoisena heikkonäköisyyden suuremman esiintyvyyden vuoksi on iman muuta rasismia. Ollaan ihan sen ilmiön ytimessä.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus Vastaus kommenttiin #84

Älä Max viitsi pelleillä vakavilla asioilla. Ei sinua voi missään nimessä rasistiksi sanoa, ainakaan Puheenvuoroon kirjoittamiesi kommenttien perusteella.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #100

No, onhan tuo vähän provosoiva. Olet oikeassa, ettei itseironia välttämättä sovi tähän aiheeseen (välillä tuntuu ettei muihinkaan). Olkoon tuo siis tunnustukseni siitä, että olen kulkenut pitkän matkan ihmisyyden polulla.

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

"Rotu on kätevä ja tarpeellinen käsitteellinen aputaso ihmislajin ja kansan välissä."

Historioitsijan kannalta se on päinvastoin epäkätevä ja tarpeeton "käsitteellinen aputaso" (miksi ei pelkkä käsite?)

Jaakko Häkkinen

Olli, mitä epäkätevää on mahdollisimman tarkassa resoluutiossa?
Laji --> alalaji --> rotu --> alarotu --> kantakansa tms. --> kansa --> heimo --> suku... Mitä täsmällisempi ilmaisu on käytettävissä kaikilla mahdollisilla tasoilla, sitä enemmän säästää pitkiä selityskappaleita.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Näyttäisi, että sotket tuossa geneettisiä ja etnisiä käsitteitä, jotka eivät ole samastettavissa keskenään ja tuskin ovat olleet ainakaan moneen vuosituhanteen. Ovathan suomalaisetkin geneettisesti sekakansaa.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #88

Olli, mitä ihmettä sinä selität? Puhuin resoluutiosta: ihmislajin jakamisesta aina pienempiin ja tarkempiin yksiköihin. Se jako voidaan tehdä geenien (ja alkupäässä ulkonäön) perusteella.

"Olli, mitä epäkätevää on mahdollisimman tarkassa resoluutiossa?
Laji --> alalaji --> rotu --> alarotu --> kantakansa tms. --> kansa --> heimo --> suku"

Jospa yrittäisit perustella vastaväitteesi edes jotenkin? Epämääräinen auktoriteettiin vetoaminen ei ole toimiva metodi.

Kaikki väestöt ovat sekaväestöjä, koska mikään väestö ei ole kehittynyt kantaihmisen jälkeen ilman kontakteja muihin väestöihin. Mitä tekemistä sillä on rodun todellisuuden kanssa?

Et ole nyt ymmärtänyt asian ydintä.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä Vastaus kommenttiin #130

Siis kenelle Ollille tuo oli tarkoitettu? Lukee "vastaus kommenttiin 88", mutta loogista yhteyttä minun kommenttiini ei ole havaittavissa, koska en vedonnut auktoriteettiin millään tavalla enkä myöskään kiistänyt rodun todellisuutta.

Haukut muita ymmärtämättömyydestä, mutta onko mahdollista, ettet ymmärtänyt niin yksinkertaista asiaa, että lajista rotuun käyttämäsi käsitteet ovat geneettisiä, kansa taas on etninen? Esim. Suomen kansaan on perinteisesti laskettu kuuluvan sekä pohjoista että itäbalttilaista rotua, mutta jälkimmäistä on muissakin kansoissa (nykykäsitys on varmaan paljon monimutkaisempi). Ei ole niin, että tietty rotu, kuten itäbalttilainen, jakautuisi alakäsitteinä tiettyihin kansoihin, koska kuuluminen tiettyyn, esim. Suomen kansaan ei määräydy rodullisin perustein vaan niihin sisältyy monenlaista ainesta. Menikö vihdoinkin jakeluun?

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #140

Sori Väisälä, oli kaksi Ollia. :D

"Haukut muita ymmärtämättömyydestä, mutta onko mahdollista, ettet ymmärtänyt niin yksinkertaista asiaa, että lajista rotuun käyttämäsi käsitteet ovat geneettisiä, kansa taas on etninen?"
-- Etnisyys on kattokäsite, summa, joka koostuu kielestä, geeneistä, identiteetistä, kulttuurista jne. Kansat ja heimot voidaan aivan samoin erotella geneettisestikin - ne ovat siis samalla akselilla rodun kanssa.

"Esim. Suomen kansaan on perinteisesti laskettu kuuluvan sekä pohjoista että itäbalttilaista rotua, mutta jälkimmäistä on muissakin kansoissa (nykykäsitys on varmaan paljon monimutkaisempi). Ei ole niin, että tietty rotu, kuten itäbalttilainen, jakautuisi alakäsitteinä tiettyihin kansoihin, koska kuuluminen tiettyyn, esim. Suomen kansaan ei määräydy rodullisin perustein vaan niihin sisältyy monenlaista ainesta. Menikö vihdoinkin jakeluun?"
-- Tietenkin rodut ovat sekoittuneet, kansat ovat sekoittuneet, heimot ovat sekoittuneet jne. Mitä sitten? Ei se tee roduista, kansoista eikä heimoista yhtään epätodellisempia.

Tuollaiset alarodut kuten "itäbalttilainen" perustuvat sellaisiin yksittäisiin ilmiasun piirteisiin kuin hiusten väri ja kasvojen mittasuhteet - tuonkaltainen yksikkö onkin aika "epätodellinen". Jos sen sijaan katsotaan geenitasoa, näemme väestöt ja rodut paljon yksiselitteisemmin ja loogisemmin: ne eivät leviä eri kansoihin niin sattumanvaraisesti lomittain kuin nuo vanhat ilmiasun antropologisiin mittoihin perustuvat rodut.

Ymmärrätkö eron?

Käyttäjän JukkaWallin kuva
Jukka Wallin

Oikeastaan suurin osa suomalaisista on geneettisesti lähempänä afrikkalaisia, vaikka rodullisesti nämä kuuluvat (suomalaiset) kaukasialaisiin kansoihin. Itse en kuulu geneettisesti suomalaisiin enkä afrikkalaisiin, vaan vähemmistöön joita on suomalaisista vain 1%

Jaakko Häkkinen

Nyt taidat Jukka puhua isä- tai äitilinjoista? Kokonaiskuvassa eli genominlaajuisella tasolla kukaan suomalainen ei ole lähellä ketään afrikkalaista.

Toisvanhempaiset linjat eli isä- tai äitilinjat kattavat vain hyvin pienen osuuden kaikista esipolvijuuristamme: vanhempien tasolla 1/2, isovanhempien tasolla 1/4, isoisovanhempien tasolla 1/8, sitten 1/16, 1/32 jne. Jo parin sadan vuoden takana tällainen linja muodostaa niin pienen osuuden geeneistämme, ettei se voi enää vaikuttaa rotuumme.

Käyttäjän JukkaWallin kuva
Jukka Wallin

Ainakin äitilinja on suorempi, mitä isälinjaa voisi verrata. Yleensä mdna on paremmin tutkittu joten siitä voidaan johtaa paremmin johtopäätökset mikä on sukutausta.

New DNA Evidence Shows Hitler Was Jewish https://worldnewsdailyreport.com/new-dna-evidence-...

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #93

Isälinjassa päästään DNA-aineksen suuremmuuden vuoksi parempaan tarkkuuteen. Silti toisvanhempaiset linjat kertovat vain mitättömän pienen osan juuristamme, kuten selitin.

Käyttäjän valtakunnan kuva
Kimmo Liimatainen

Minua on kiinnostanut ihmislajin tälle pallolle levittäytymisen hypoteesit monesta näkökulmasta. Afrikasta lähdetty alunperin, levitty, Etelä-Amerikan eteläkärkeen viimeisenä (haploryhmät) mukaan.
Kulttuurisesti löytyy kiinnostavia ihmisten mukanaan viemiä keksintöjä. Esimerkiksi sauna/ furo/ intiaanien hikimaja + Lapin laavu (kota), nenetsien ym. kota -> intiaanien tiipii ja niin edelleen.
Voisi kuvitella, että nämä keksinnöt ovat olleet tiedossa jonkinlaisena ennen kuin esimerkiksi ihminen on mennyt Beringin salmesta ylitse.

Käyttäjän valtakunnan kuva
Kimmo Liimatainen

En ole mikään tämän alan asiantuntija mutta kiinnostavia nämä ovat.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisen_haploryhmän_tyyppi

Miten on tämä pallo täytetty näitten tutkimusten mukaan:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisen_haploryhmän_tyyppi#/media/File:Map-of-human-migrations.jpg

Käyttäjän valtakunnan kuva
Kimmo Liimatainen

Tässä artikkelissa "Correlation between Genetic and Geographic Structure in Europe" on hauska kartta siitä, miten suomalaiset ovat ilmeisesti olleet vähän "syrjässä" eurooppalaisesta häslingistä.

http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S...

Käyttäjän OutiMara kuva
Outi Mara

Itse törmään tuon tuossa työssäni geneettiseen perimään lääketieteessä. Esim arpien paranemisprosessissa on eroja, lapset ja tummaihoiset kasvattavat keloidisia arpia enemmän ihossaakuin tavis aikuinen valkoihoinen. Tai duputrenin kontraktuura (käden tai jalan sidekudos sairaus) on periytynyt viikingeiltä. Jne jne.

Pointti: täytyy tietää mistä tullaan, jotta voidaan selittää, minne ollaan menossa.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Ei kukaan tällä palstalla ole kieltänyt tuollaisten erojen merkittävyyttä, vaikka ovathan jotkut jossakin vastustaneet erityisesti tummaihoisille suunnattuja lääkehoitoja, koska ne olisivat muka rasistisia.

Nuo geneettiset erot eivät kuitenkaan todista jonkin epämääräisen valkoisen, "keltaisen" tai edes mustan rodun olemassaoloa.

Jaakko Häkkinen

"Nuo geneettiset erot eivät kuitenkaan todista jonkin epämääräisen valkoisen, "keltaisen" tai edes mustan rodun olemassaoloa."

Karo, tuo on olkinukke. Tietenkään ei ole mitään syytä keskittyä väreillä nimeämiseen. Se ei kuitenkaan poista rotujen todellisuutta.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Outi esittää tärkeän lääketieteellisen huomion. Päärotuhöpinä onkin enimmäkseen hämärtänyt lääketieteen kehitystä. Oikeastaan vasta viimeisen parin vuosikymmenen aikana on päästy tulkitsemaan ihmisten todellisia genomeja, myös lääketieteen avuksi.

Kouluaikojemme kuuluisa esimerkki sirppisoluanemiasta "mustan väestön" tautina on tietysti aikojen saatossa ollut lääkäreille hyvä tilastollinen ohje diagnoosia varten, mutta tauti ei todellisuudessa liity ihonväriin sen kummemmin.

Siprppisoluanemiahan, kuten jo kouluaikoinamme tiedettiin, on kehittynyt ikävänä malarianvastaisen adaptaation sivutuotteena. Nykyään onkin selvää, että sitä esiintyy monissa malaria-alueiden väestöissä, esimerkiksi Kreikassa ja Keski-Idässä.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Kyky muodostaa D-vitamiinia auringonvalosta kai riippuu kuitenkin aika suoraan pigmentin määrästä, samoin ihon palamistaipumus ja taipumus ihosyöpään?

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus Vastaus kommenttiin #87

Toki pigmentin määrä vaikuttaa noihin asioihin. Minun pitäisikin pikapuoliin sijoittaa hieman rahaa D-vitamiinilisään, kalanmaksaöljyyn yms. kun ovat päässeet loppumaan. Terveydellään ei pidä leikkiä, vaikka kevät tekee jo tuloaan.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Ihmisroduista puhuminen lienee jo kielellisesti epätarkkaa. Rodut tarkoittavat eläinmaailmassa ihmisten tuloksena aikaansaatuja tiettyjen eläinlajien perinnöllisiä tiettyjen ominaisuuksien yhdistelmiä omaavia lajien sisäisiä osapopulaatioita.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Ihminenkö tuloksineen saanut aikaan erimerkkiset apinat?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela
Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Suomen kielessä kaikkia kädellisiä nisäkkäitä homo sapiensia lukuunottamatta kutsutaan "apinoiksi". Englannin kielessä on erilliset sanat "ape", "monkey" ja "hominid". Esimerkiksi "ape" -kategoriaan kuuluva laji "simpanssi" on lajiominaisuuksiltaan huomattavasti lähempänä ihmistä kuin vaikkapa marakattia, joka on "monkey". "Monkey" on hännällinen, mutta "ape" on hännätön.

En ole kuullut, että eri lajeilla kädellisten joukossa olisi varsinaisesti rotuja, mutta toki on selvää, että maantieteellisesti kaukana toisistaan elelevät saman lajin edustajat saattavat poiketa toisistaan jollain tavoin, samoin kuin ihmisetkin.

Joidenkin eläinlajien kohdalla nuo maantieteelliset poikkeamat saattavat olla siinä määrin merkittäviä, että puhutaan roduista. Esimerkiksi "herring" ja "Baltic herring", joita suomen kielessä harhaanjohtavasti kutsutaan jopa omiksi lajeikseen (silli ja silakka).

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #116

Tässä on tuore käsitys kaikista elävistä kädellislajeista.

Me jakaudumme 16 heimoon ja 72 sukuun. Hominidien heimoon kuuluu neljä sukua ja yhteensä seitsemän lajia: Pongo abelii, Pongo pygmaeus, Gorilla beringei, Gorilla gorilla, Pan paniscus, Pan troglodytes ja Homo sapiens.

Satojen apinalajien joukossa ei ole rotuja, koska kukaan ei ole sellaisia jalostanut.

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_primates

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #116

Biologinen luokitteluhan perustuu Linnén 1700-luvulla aloittamiin käytäntöihin. Ikivanhat suomen kielen vastineet "suku" ja "heimo" eivät välttämättä ole omiaan selventämään keskustelua ketjussa, jossa puhutaan myös ihmisten suvuista ja heimoista, mutta onneksi tuo Wikipedia-artikkeli on muodoltaan selkeä.

Samoin kuin lahkossa Carnivora on heimo Felidae, johon kuuluu Felis-suvun laji Felis catus (kissa); lahkossa Primates on heimo Hominidae, johon kuuluu Homo-suvun laji Homo sapiens (ihminen).

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Jaakon blogi avasi niin vilkkaan keskustelun, ettei sitä ole tarpeen enää laajentaa.

Mutta kunhan tämä aihe on kaluttu loppuun ja pöly laskeutunut Sampo Terhon 2007 kirjoittaman Kanavan artikkelin yltä, joku voisi kenties kirjoittaa jatkoblogin aiheesta "Rotuominaisuuksien merkitys ihmisen evoluutiolle eri maanosissa", sisältäen luonnollisesti kulttuurievoluution. – Kirjoittajan on syytä varautua asiaankuuluvin sadevarustein t. viemärisukeltajan asulla likasangollisia varten.

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

Sampo Terho ei ole tietääkseni enää pitkään aikaan sekoittanut biologiaa poliittiseen retoriikkaan. Sellaisen puheen lohduton epätuottavuus näkyy keskusteluketjussa, jossa viikingit ovat rotu ja eläinlajit rinnastetaan ihmisryhmiin.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Nyt saa puhua roduista! Paikalle on saapunut "rotuajattelijoita" moneen lähtöön. Hiukan hävettää, että olen tämän Suuren Rotukeskustelun kantaisä eilisellä blogillani. Tällaisia juttuja kuulen yleensä Hatsinan koirapuistossa.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Mitä sitä turhaan häpeämään. Kai sitä joidenkin täytyy penkoa ja setviä pseudotieteen roskapönttöjäkin.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #115

Jouni ja Karo, teidän olisi hyvä tiedostaa, että te ette vastusta rotuja tieteellisin perustein vaan ideologisista syistä. Nimittäin yhtäkään argumenttia rotujen todellisuutta vastaan ette ole pystyneet esittämään.

Olette tässä samalla tasolla kuin kreationistit: te vain haluatte uskoa niin.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Olli, # 102.:

Ihmisen biologian ja psyyken keskinäinen vuorovaikutus on psykosomatiikan tutkimuskohteena oleva laaja aihepiiri. Sosiaalinen ympäristö suorastaan muovaa ihmisen psyykeä, ja fyysinen elinympäristö maapallon leveysasteena vaikuttaa mm. kaamosmasennuksen esiintyvyyteen, samoin kuin valoisuus mielialaan yleensä.

Biologialla on etenkin historiassa ollut vaikutusta mm. yksilön asemaan yhteisössä (esim. fyysiset ruumiinvoimat) ja toki henkisillä kyvyillä – vastaavasti puutteet niissä ovat kaventaneet mahdollisuuksia. Luonnonkatastrofien, nälänhädän tai taistelujen esiintyvyys varmasti vaikuttaa niin ihmisen psyykeen kuin yhteisön keinoihin järjestäytyä sosiaalisesti ja poliittisesti.

Mielestäni asiallinen tieteellinen tutkimus ja keskustelu on täysin mahdollista tällaisista aihepiireistä ja niiden "sekoittavista" vuorovaikutussuhteista, eikä sen välttämättä tarvitse olla mitenkään lohduttoman epätuottavaa. Toki epätäsmällisyyttä, kyökkipsykologiaa, mutua, läpän heittoa tai propagandaa voi sotkea ihan mihin aiheeseen tahansa.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Olli mainitsi "poliittisen retoriikan". Puhe ei ollut "biologian ja psyyken keskinäisestä vuorovaikutuksesta", jonka tieteellistä pohdintaa saisi kyllä Terhon tekstistä etsiä aika tiheällä kammalla.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #122

Olli mainitsi biologian sekoittamisen poliittiseen retoriikkaan. En suinkaan viittaa Sampo Terhon tekstiin, vaan yleensä poikkitieteelliseen biologian, genetiikan, psykologian, sosiaalipsykologian, sosiologian, kansatieteen, arkeologian, maantieteen, meteorologian, valtio-opin, sotatieteiden, teknologian ja ihmiskunnan historian keskinäisten kytkösten ja vuorovaikutusten tutkimiseen. Humanistiset tieteet ja luonnontieteet käyttävät erilaisia tutkimusmenetelmiä, mutta niiden löydökset voivat parhaimmillaan rikastuttaa toisiaan.

Jaakko Häkkinen

Biologia liittyy uhanalaisuuteen, joka oli Terhonkin teema. Vihreiden politiikka liittyy suuressa määrin biologiaan ja uhanalaisuuteen - mitä väärää siinä on?

Se, että joku väärinkäyttää rotusanaa, ei myöskään ole mikään vasta-argumentti rotujen olemassaoloa vastaan, kuten Olli ymmärtää jos hetken pohtii.

Käyttäjän luomu65 kuva
Eero Mattila

Onpa vilkasta ja pääosin ihan vilpitöntä keskustelua. Erinomaista että ketään ei taidettu syyttää rasistiksi "rotu" -sanan käytöstä. Näin se suvaitsevaisuus ja ymmärrys lisääntyy;-) Sanoja ei koskaan pitäisi demonisoida, eikä edes tekoja, mutta niistä pitäisi seurata lakikirjan mukainen yhdenvertainen rangaistus rodusta ja ihonväristä huolimatta.

- Odotan innokkaasti milloinkahan Suomi voisi jälleen olla niin suvaitsevainen maa, että esim. poliisi uskaltaisi ilmoittaa epäillystä tunnistetietoja kuten ihonväri, rotu, hiusten väri leimautumatta rasistiksi. Jään odottelemaan...

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Voisin oikeastaan kysyä vielä yhden kysymyksen; onko täällä todella joku jonka mielestä meidän tulisi käydä säännöllisesti arvokeskustelua "kaukakaasialaisten" säilyvyydestä, kuten Terhokin tekstissään varovaisesti ehdottelee?

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Sampo Terhokaan ei 2007 kirjoituksessaan ehdota arvokeskustelua kaukasialaisten säilymisestä säännöllisesti, vaan edes joskus. Mitäpä haittaakaan siitä olisi?

Koska nykymaailmassa ihmiskunta on poliittisesti järjestäytynyt pääosin kansallisvaltioiksi (kansainvälisen oikeuden tarkoittamassa mielessä), ja historiallisen kehityksen tuloksena niin rodut kuin sitä pienemmätkin etnisen ryhmähierarkian yksiköt ovat sekoittuneet, arvokeskustelut käydään kuitenkin pääosin kansallisvaltioiden ja niiden asukkaiden säilyvyydestä.

Tavallisesti sitä nimitetään turvallisuuspolitiikaksi, ja siitä on kyllä syytä keskustella sekä säännöllisesti että aina tarpeen ilmetessä.

Jaakko Häkkinen

Karo taas takertuu nimityksiin. Puhutaan mieluummin vaikka meihin liittyvästä pohjoiseurooppalaisesta rodusta kuin epämääräisestä kaukaasialaisesta rodusta.

Arvokeskustelua lienee turha käydä, koska jokainen ryhmä haluaa säilyttää itsensä ja kaiken sen mitä edustaa. Suomalaiset haluavat säilyttää suomalaisuuden kaikilla tasoilla, myös geneettisinä väestöinä.

Tästä seuraa, että ihmisillä on halu rajoittaa kovin erilaisten muukalaisten liian laajamittaista maahanmuuttoa. Se on täysin ymmärrettävää, eikä siinä ole mitään pahaa. Ihmisoikeuksiin ei nimittäin kuulu oikeus muuttaa Suomeen.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Suomalaiset (enemmistö?) haluavat siis säilyttää maamme eri geneettiset populaatiot ja ovat tämän kertoneet esimerkiksi mielipidekyselyssä. No, varmaankin asia sitten on näin. Pidänhän minäkin esimerkiksi suomalaista kirjallisuutta säilyttämisen arvoisena. Epäselvää on uhkaako kovin erilaisten muukalaisten maahanmuutto kirjallisuuttamme? En pidä geenejä mitenkään tärkeinä tai merkittävinä suomalaisuuden määrittäjinä, eikä niitä minusta tarvitse erityisesti suojella. Jos ne ovat kuitenkin sinulle tärkeitä, niin mikäpä siinä.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #145

Jos sitä kysyttäisiin, niin aivan varmasti kaikki kansat kaikkialla haluaisivat säilyä! Niin geenien, kielen kuin kulttuurinkin osalta. Vai oletko todella eri mieltä tästä?

Jo siihenkin kysymykseen, pitäisikö maahanmuuttopolitiikkaa tiukentaa, on kansan enemmistö vastannut "KYLLÄ".

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus Vastaus kommenttiin #148

1. Mikäli viittaat kansalla tässä etnisiin ryhmiin, niin varmasti ne kaikki haluavat säilyä jossain muodossa. Etnisen ryhmän säilymiseen ei kuitenkaan ehdottomasti vaadita tiettyjen geenien säilymistä. Suomenkielinen suomalainen etnisyyshän voisi säilyä, vaikka väestön geenit korvautuisivat täysin erilaisilla geeneillä. Sitä emme varmaankaan kumpikaan varmasti tiedä vielä kuinka tärkeäksi enemmistö suomalaisista kokee tiettyjen geenien säilyttämisen.

2. Totta, mutta tuskin kysyttäessä otettiin huomioon noita geneettisiä, kielellisä ja kulttuurisia asioita. Vaikka enemmistö vastasikin halauvansa tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa ei enemmistö heistä välttämättä edes pohtinut mitään noista asioista. Tästäkin pitäisi kenties järjestää tilastollisesti luotettava kysely.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #148

Jokainen yksilö varmasti pyrkii jättämään jotain jälkeensä, vaikka ei edes itse sitä tietäisi.

Mitä "kansat haluaisivat", riippuu tietenkin siitä, miten kysytään. Pahkasika-tyyliin: Haluatko, että kielesi, kulttuurisi, geenisi, kansasi, päärotusi ja planeettasi säilyisi ja rakennettaisiin lisää hiilivoimaloita; vai haluatko, että kätesi katkaistaan.

Kiinnostava varmistus kuitenkin siitä, ettet ole kysynyt.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #155

Haloo Jari-Pekka, Maa kutsuu! :D
Ei itsestäänselvyyksiä ole tapana kysellä. Et voi tosissasi kuvitella, että yksikään kansa haluaisi kadota.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #156

Et voi tosissasi kuvitella, että yksikään "kansa" haluaisi yhtään mitään. "Rodusta" puhumattakaan. Pidin tämän kirjoituksen otsikkoa ilahduttavana ja olen siitä samaa mieltä, mutta nyt rupeaa holistinen mystiikka nostamaan päätään.

Geenit jäljentävät itseään. Yksilöt pyrkivät jättävät itsestään jotain jäljelle. Kulttuuriyhteisöt pyrkivät suojelemaan perinteitään. That's all, folks.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #157

Jari, tosissani voin, koska en tiedä yhtään kansaa tai mitään muutakaan suurta ryhmää, joka haluaisi itsensä katoavan. Ajatuskin on naurettava.

En tiedä mitä olet ymmärtänyt väärin, mutta todella pahasti jotain.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

"Suomalaiset haluavat säilyttää suomalaisuuden kaikilla tasoilla, myös geneettisinä väestöinä."

Tämähän on käyty läpi moneen kertaan. Jotta tietäisimme, mistä populaatiosta puhutaan, täytyy ensin määritellä "suomalaiset" jotenkin muuten kuin geneettisesti.

Esimerkiksi sellaiset henkilöt, joiden esivanhemmista suurin osa on asunut kulloistenkin Suomen rajojen sisäpuolella vuosina 1809–1999.

Määrittelyn jälkeen voidaan mitata esimerkiksi näiden nykysuomalaisten geneettisiä etäisyyksiä toisistaan. Jaakko Häkkinenkin on tähän ansiokkaasti osallistunut.

Tuo siteeraamani lause ei kuitenkaan seuraa mistään, ellei kysytä tilastollisesti pätevällä tavalla, mitä nykysuomalaiset haluavat. Tai tarkemmin: kuinka suuri osa suomalaisista kullakin "tasolla" mitäkin haluaa. Alustaja sen kummemmin kuin kukaan mukaan ei taatusti ole kysynyt. Tuollaisena kyseessä on poliittis-uskonnollinen teesi.

Ja kun ihmisoikeudet ja kansainväliset sopimukset kuitenkin ovat olemassa, kyselyn vastauksista, mitä olisivatkin, pitäisi seurata nimenomaan arvokeskustelu.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #146

"Ja kun ihmisoikeudet ja kansainväliset sopimukset kuitenkin ovat olemassa, kyselyn vastauksista, mitä olisivatkin, pitäisi seurata nimenomaan arvokeskustelu."
-- Miten ihmisoikeudet liittyvät asiaan? Ihmisoikeuksiin ei kuulu oikeus muuttaa Suomeen.

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

"Karo taas takertuu nimityksiin."

Yllättävä moittimisen aihe kielitieteilijältä.

Olen toki Jaakko Häkkisen kanssa samaa mieltä siitä, että "kaukaasialainen" ja "rotu" ovat ihmisiin sovellettuina klassisia esimerkkejä George Orwellin lanseeraamista politisoituneen kielen merkityksettömistä sanoista (meaningless words).
Kolmas sellainen merkityksettömyyden saavuttanut sana voisi olla "rasisti", jota ei kannattaisi aivan kevytmielisesti leimata Sampo Terhon otsaan.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Kenties olen viettänyt liikaa aikaa netissä ja keskustelupalstoilla viime aikoina. Otan huomautuksesi vakavasti. Totean vielä, etten näe mitään arveluttavaa kansallisten kulttuurien tai ylipäänsä kulttuurien puolustamisessa sinänsä.

Jaakko Häkkinen

Karo, viittasin sanoihin takertumisella siihen, että kritiikilläsi väriin perustuvia rotunimityksiä kohtaan kuvittelit ilmeisesti samalla kumoavasi rodut käsitteellisenä todellisuutena.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Adolf Hitler puhui aikanaan arjalaisen rodun erinomaisuudesta ja sai paljon kannattajia ajatukselleen.

Aikansa kutakin.

Jaakko Häkkinen

Eli jos Hitler on käyttänyt sanaa "rotu", kukaan muu koskaan missään ei saa sitä enää käyttää? Tiesitkö, että Hitler käytti kymmeniätuhansia sanoja elämänsä aikana? Kielletään ne kaikki! Onneksi ne olivat saksaa, joten kielto ei koske meitä, eihän?

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Nykyään törmää rotu-sanaan puhuttaessa koiraroduista. Koiranäyttelyssä arvostelutuomari arvioi koiran rotuopillista puhtautta.

Tietääkseni koiraroduista puhuminen saattaa aiheuttaa pahennusta ainakin käytettäessä koirasta nimitystä sekarotuinen koira . Oikea ja hyväksytty nimitys kun kuuluu nykyään olevan monirotuinen koira.

P.S. Närää suomalaisissa aiheutti rotuopillinen luokittelu, jossa suomalaiset luokiteltiin mongoleiksi. Jostain syystä tämä koettiin loukkaavana.

Kun Matti Järvinen voitti olympiakultaa vuonna 1932 , niin ruotsalaislehden otsikko kertoi : Mongoli voitti !

Käyttäjän ErkkiJohansson1 kuva
Erkki Johansson

Terho ei nähdäkseni esittänyt eri rotujen arvoasemista ajatuksia, mutta jos minulta jäi jotakin huomaamatta Kanava-lehden artikkelista joku kohta, olisin iloinen jos Pekka korjaa minun huolimattomuuteni, tähän tapaan: "sivulla N, rivillä NN Terho väitti eurooppalaisia älykkäämmiksi".

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset