*

Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Eikö opetusministeri tunne kielitaitolakia?

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on pakkoruotsittomuuskokeiluja kommentoidessaan toistuvasti nostanut esiin ruotsin poisjättämisen vaikutuksen oppilaan jatko-opintoihin - viimeksi eilen: 

 "Grahn-Laasosen mukaan asia tulee valmistella huolellisesti, sillä pakollisen ruotsin poisjättäminen saattaa vaikuttaa lapsen tulevaisuuden mahdollisuuksiin.

– Siihen liittyy monia avoimia kysymyksiä. Yksi tärkeimmistä on varmasti se, miten mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu jatko-opinnoissa. Meillä valtion virkoihin kuitenkin on toisen kotimaisen kielen osaamisen vaatimus, Grahn-Laasonen pohtii." (YLE uutiset 20.1.2017)

 Eikö opetusministerimme ole koskaan kuullut kielitaitolaista? (Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta.) Seuraavassa eräitä tähdellisiä kohtia kyseisestä laista.

 

2 § Henkilöstön kielitaidosta huolehtiminen

 "Viranomaisen on koulutusta järjestämällä ja muilla henkilöstöpoliittisilla toimilla huolehdittava siitä, että sen henkilöstöllä on riittävä kielitaito viranomaisen tehtävien hoitamiseksi kielilaissa (423/2003) ja muussa lainsäädännössä asetettujen vaatimusten mukaisesti."

 Ei siis tarvita pakkoruotsia peruskoulussa, lukiossa eikä edes korkeakouluissa (joiden kautta virkamiehiksi pääsääntöisesti päädytään) saati sitten ammattikouluissa (joista ei virkamiehiksi päädytä) - riittää, että viranomaistehtävään valittava suorittaa kielikurssin ja todistaa osaamistasonsa.

6 § Valtion henkilöstön suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset

 "Valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Yksikielisessä viranomaisessa edellytetään viranomaisen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa."

 Pääasiassa meitä suomenkielisiä koskee siis tuo tyydyttävä ruotsin taito; kaksikielisissä kunnissa sen on oltava suullista ja kirjallista, suomenkielisissä kunnissa riittää ymmärtäminen (miten se sitten määritelläänkään). Manner-Suomessa on tällä hetkellä toistakymmentä kuntaa (pääasiassa Pohjanmaalla), joissa ruotsi on enemmistökieli; asukkaita näissä on yhteensä noin 150 000 (2,7 % Suomen asukkaista). Vain niissä meiltä vaadittaisiin erinomaista ruotsin taitoa.

 Tyydyttävä osaamistaso merkitsee, ettei tarvitse ymmärtää edes normaalinopeudella puhuttua kieltä; sellainen taito on yhtä helppo hankkia lyhyellä intensiivikurssilla kuin pitkän mutta epäintensiivisen ja katkonaisen (pitkät lomat) kouluajan aikana. 

 

Arvoisa opetus- ja kulttuuriministeri! Mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu erinomaisesti ilman pakkoruotsiakin: jokainen viranomaistehtäviin hakeva korkeakoulutettu voi itse suorittaa työtehtävän vaatiman ruotsin kurssin, ja viranomaistahojen velvollisuus on myös huolehtia työntekijöidensä riittävästä kielitaidosta.

 Pakkoruotsi voidaan siis poistaa pelkällä opetuslakien muuttamisella - edes viranomaisten kielitaitovaatimuksia ei tarvitse muuttaa. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö niistäkin voisi luopua; pointtini on ainoastaan se, ettei pakkoruotsia voi perustella vetoamalla viranomaisten kielitaitovaatimuksiin.

 On järjetöntä resurssien tuhlausta ja suomalaisten kielitaidon kaventamista pakkoruotsittaa jokainen suomenkielinen vain sillä perusteella, että pieni osa heistä tulee päätymään korkeakoulutusta edellyttäviin viranomaistehtäviin - etenkin tilanteessa, jossa kielitaitovaatimukset voitaisiin jo nykylainsäädännön puitteissa täyttää mainiosti ihan vain niitä viranomaisia kielikurssittamalla! 

 

P.S. Janne, Esa ja Liisa: "pakkoruotsi"-nimitys on objektiivisesti todellisuutta kuvaava; harhaanjohtavaa propagandaa sen sijaan on YLE:n ja ruotsinkielisten medioiden käyttämä nimitys "kouluruotsi".

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

On todennäköisempää, että suomalainen tarvitsee töissään autoa kuin ruotsinkieltä. Grahn-Laasonen voisi selittää, että miksi autokoulu on vapaaehtoinen ja sen joutuu kustantamaan itse, mutta ruotsi on pakollinen ?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Sanotaan, että tieto on valtaa, mutta meillä se näyttää olevan jopa valheen kuorruttamaa tietoa ylimmilläkin portailla. Tästä ollaan täälläkin ihan nätisti monta kertaa huomautettu, mutta mikään ei näytä vain menevän perille. Jopa muinoin Napoleonikin - kiinalaisista puhumattakaan jo 50-luvulla , osasi käyttää aivopesua, eli mielipiteiden muokkausta paremmin, kun se ei ollut näin avoimen räikeää.

Juhan teksti kannattaisi lukea avoimin mielin ja miettiä seuraavilla kerroilla pakkoruotsista puhuessaan, etteivät suomalaisetkaan ihan kaikkea puremati niele, vaikka tätä totuutta jatkuvast väistellen meillä on puhuttu siitä jo lähes kolmekymmentä vuotta. Propagandaa meillä usein ihmetellään, kun se tulee idästä tai lännestä, mutta meillä se on sallittua, kun tarpeeksi moni päättäjä on siihen vakaasti sitoutunut.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Älkäähän pojat liikaa arvostelko Sanni-rouvaa. Hän on kaunein ministeri mitä tiedän, niin kauniit ja viattomat silmät. Niiden takana on hyvä ihminen.

Me täällä Itä-Helsingin Kokoomusnuorissa olemme kehitelleet Sanni-rouvan avuksi suunnitelmaa 3-vuotisesta peruskoulusta. Siinä säästettäisiin vähintään miljardi vuosittain. On tarpeetonta nuoria vintiöitä istuttaa koulun penkillä 10 vuotta, eivät ne mitään opi kuitenkaan. Kännykän käytön nuoret oppivat ilman kouluakin.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Leo, kyllä minunkin täytyy sen verran puolustaa kaunista Sanni-rouvaa, että jokainen viimeaikaisista opetusministereistä on käyttänyt samantapaisia muunneltua totuutta meidän perustuslaistamme. Jännintä on ollut huomata, että jotkut heistä olivat pakkoruotsia vastaan ennen ministeriksi pääsyään, mutta mieli sitten muuttui, kun määrättyjä ehtoja asetettiin kivan postin saamiseksi. On siellä mukana ollut komeita herrojakin:).

Jaakko Häkkinen

Niin kauan kuin puolue kannattaa pakkoruotsia, kansanedustajat ja ministerit joutuvat seuraamaan sitä linjaa - täysin riippumatta omasta mielipiteestään.

Tällä hetkellä ainoastaan perussuomalaiset vakiintuneista puolueista kannattaa vapaata kielivalintaa - se kannattaa muistaa seuraavissa eduskuntavaaleissa, jos kaipaa asiaan muutosta.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Määrittelepä, Jaakko mitä tarkoitat "vapaa kielivalinta" käsitteellä. Minulle kun se ei ole oikein koskaan auennut.

Samassa yhteydessä käytetään myös "kielivapaus" käsitettä. Kun kyseessä ei ole mikään yleisesti hyväksytty kansalaisvapaus, niin tarkoittaako se oikeasti vain ruotsin opiskelun vapaaehtoisuutta?

Joskus olisi hyvä määritellä käsitteet, joita näissä kielikeskusteluissa käytetään.

Jaakko Häkkinen

Vapaa kielivalinta on itsensä selittävä nimitys: vieraat kielet ovat jokaisen itsensä valittavissa tarjonnasta.

Kielivapaus on tilanne, jossa ei vallitse kielipakkoa. Pakkotoisenkotimaisen poisto johtaa kielivapauteen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset