*

Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Vielä etnisen saamelaisen määrittelystä

  • Kuva 1: Polveutumiskriteeri vs. kielikriteeri
    Kuva 1: Polveutumiskriteeri vs. kielikriteeri
  • Kuva 2: Kieli + sukuverkostojen yhteisö = etninen yhteisö
    Kuva 2: Kieli + sukuverkostojen yhteisö = etninen yhteisö

Lappalaiskiistassa on kaksi erilaista tapaa hahmottaa etnisyyttä: kieliperusteinen ja polveutumisperusteinen. Kuva 1 havainnollistaa Suomen Lapin tilannetta. Uuslappalaiset katsovat polveutumista (alareuna), ja heidän mielestään kaikki keltaisen laatikon yläpinnalla olevat henkilöt ovat saamelaisia - myös vihreään nurkkaan kuuluvat, joilla on merkittävästi suomalaisiakin esivanhempia. Tätä ajattelua kuvastaa havainnollisesti esimerkiksi Jouni Kitti kirjoittaessaan: 

 "Saamelaiskäräjien poliittinen johto on pitänyt saamelaismääritelmästä syntynyttä ristiriitaa sovittamattomana. Se on tavoitellut ristiriidan lopullista ratkaisemista runnomalla läpi ILO-sopimus ja kieltämällä saamelaisten ja lappalaisten yhteisen alkuperän ja historian, vaikka se on saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksien ensimmäinen ja tärkein edellytys. - - Historialliset syyt saman väestön kahtiajakoon on eriteltävä ja niistä on tehtävä oikeat johtopäätökset. Toiset kannattavat paluuta samaan yhteiseen alkuperäiskansaan, toiset pitävät sitä jopa vahingollisena."

 Saamelaiskäräjien näkökulma puolestaan on kieliperusteinen (kuvan 1 yläreuna), ja heikäläisten mielestä saamelaisia ovat ensisijaisesti vain punaiseen vaakapalkkiin kuuluvat henkilöt; toissijaisesti myös näiden kanssa kiinteästi samassa yhteisössä tai sukuverkostossa elävät henkilöt (ryhmähyväksyntä).

 Kiistan syynä on se, että eri näkemysten perusteella eri ihmiset ovat saamelaisia. Kieliperusteisesti saamelaisia ja heidän kanssaan saamelaiseen yhteisöön kuuluvia mutta kielensä menettäneitä saamelaisia on paljon vähemmän kuin polveutumisperusteisesti katsoen. 

 - Saamelaisia arvioidaan nykyperusteella olevan noin 10 000; näistä saamenkielisiksi lasketaan vain noin 1900 henkilöä

- Polveutumisperusteisesti tarkastellen käytännössä lähes kaikki Lapin maakunnan 180 000 asukasta olisivat saamelaisia, koska heillä on saamelaisia esivanhempia; vuoteen 1673 saakka lapinmaat kuten Kemin Lappi oli suljettu suomalaisilta uudisasukkailta

 On täysin selvää, ettei Saamelaiskäräjät voi koskaan luopua kieliperusteesta ja siirtyä pelkkään polveutumisperusteeseen; nykyiset saamelaiset jäisivät siinä porukassa nopeasti mitättömäksi vähemmistöksi.

 

Toistaiseksi paras tapa määritellä saamelaisuus

 Olen jo aiemmin käsitellyt toistaiseksi parasta tapaa rakentaa saamelaismääritelmää, mutten ole ilmeisestikään osannut selittää tai kuvata sitä kovinkaan helposti ymmärrettävällä tavalla. Asiaa selventää kuva 2. Määritelmässä on siis kyse kieliperusteisuuden ja ryhmähyväksynnän yhteenkietoutumisesta. Kuvan alareunassa on historiallisen Kemin Lapin vielä etnisesti ja kielellisesti saamelaisten lapinkylien aika ja yläreunassa nykyhetki.

 Lapinkylät (joiden pohjalle nykyiset kunnat pääpiirteittäin muodostuivat) muodostivat avioliittokenttiä; toisin sanoen enemmistö kunkin ikäryhmän puolisoista haettiin saman lapinkylän sukujen joukosta, koska yhden lapinkylän alueella asui tietysti useita sukuja ja koska välimatkat muiden lapinkylien sukuihin olivat keskimäärin selvästi suurempia.

 Monien sukupolvien kuluessa tällainen laajuudeltaan suhteellisen vakiona pysyvä avioliittokenttä muodosti sukuverkostojen yhteisön, jonka piirissä vallitsi voimakas yhteenkuuluvuuden tunne ja yhteinen identiteetti. Myös kieli oli tällaisessa yhteisössä yhteinen, koska keskinäiset kontaktit olivat jatkuvia. Jo saamelaiskaudella yhteisöjen kielet alkoivat muuttua omaan suuntaansa ja syntyivät nykyään tunnetut ja jo kadonneet saamelaiskielet. Myös suomen kielen omaksuminen ensin toiseksi kieleksi, sitten toiseksi "äidinkieleksi" ja lopulta (osassa yhteisöjä) ainoaksi kieleksi eteni yhteisöittäin.

 Kielenvaihtoprosessin lopputuloksena osa alkuaan saamenkielisistä yhteisöistä lasketaan nykyään etnisten suomalaisten piiriin ja osa saamelaisten piiriin. 

 Pähkinänkuoressa: etnisesti saamelaisia ovat ne ylisukupolviseen sukuverkostoon perustuvat yhteisöt, joiden piirissä puhutaan saamea (ei välttämättä jokainen yksilö) ja joissa itseä ja muita pidetään saamelaisina. 

 Tulkinnanvaraa on tietysti siinä, kuinka monen sukupolven takaa saamelaisuus hyväksytään. Nykymääritelmässä isovanhemman saamenkielisyys riittää, mutta uudessa saamelaissopimuksessa riittäisi isoisoisovanhemman saamenkielisyys, mikä yhtenäistäisi Pohjoismaiden Saamelaiskäräjien kriteerejä.  

 Myös saamelaisuudesta päättäminen olisi järkevintä jättää kunkin saamelaisheimon (pohjoissaamelaisten, inarinsaamelaisten ja kolttasaamelaisten) omaan harkintaan. Oman yhteisön kannanhan pitäisi ryhmähyväksynnässä olla ratkaiseva; toisen saamelaisyhteisön kanta ei merkitse niin paljoa. Nykyinen riitelyhän johtuu osaksi siitä, että pohjoissaamelaisvaltaiseksi syytetty Saamelaiskäräjät ei ole hyväksynyt osaa inarinsaamelaisiksi katsotuista henkilöistä:

 "Saamelaiskäräjät eivät ole hyväksyneet saamelaiskäräjien vaaliluetteloon kaikkia niitä Inarilaista alkuperäiskansaa olevia henkilöitä jotka katsovat olevansa saamelaisia. - - Näiden eri aikoina Inarin alueelle tulleiden saamelaisryhmien jälkeläisistä osa kiistää alueen alkuperäiskansan identiteetin ja osallistumismahdollisuudet."

 Tietysti kriteerien pitäisi silti olla kaikille samat, eikä pelkkä oma identiteetti riittäisi (koska se voi perustua myös kuvittelulle, valheelle, ahneudelle jne.), vaan yhteisön muiden jäsenten ryhmähyväksyntä olisi se lopullinen suodatin.

 

Miksei pelkkä polveutuminen toimi kriteerinä?

 On eräitä syitä siihen, miksei polveutumiskriteeri yksinään toimi, eli miksei ole mahdollista yksilötasolla erottaa saamelaista suomalaista pelkästään polveutumisen perusteella:

 1. Kukaan ei kieltäne sitä, että ruotsalaiset, suomalaiset, saamelaiset, karjalaiset ja venäläiset ovat omia kansojaan eli etnoksiaan, mutta siitä huolimatta näihin kansoihin kuuluvilla naapurialueiden yksilöillä sukujuuret kietoutuvat yhteen. Polveutumisen avulla ei voida sanoa, kuka kuuluu mihinkin etnokseen, koska eri kansoihin kuuluvilla voi olla yhteisiä esivanhempia, eli yhden ja saman esivanhemman jälkeläiset voivat kuulua eri kansoihin.

 Ongelmaa ei myöskään voida ratkaista sillä, että nykyään elävälle henkilölle annettaisiin oikeus jokaisen esivanhempansa etnokseen – tämä johtaisi täysin järjenvastaiseen tilanteeseen, kun nykysuomalainen alkaisi vaatia oikeutta esimerkiksi saamelaisuuteen, ruotsalaisuuteen, karjalaisuuteen, venäläisyyteen, virolaisuuteen ja saksalaisuuteen esivanhempiensa perusteella.

 2. Ei ole tiettävästi olemassa yhtään sellaista saamelaista esivanhempaa, jonka aivan kaikki jälkeläiset olisivat pelkästään saamelaisia. Ja vaikka olisi, se kriteeri jättäisi ulkopuolelle myös ne saamelaiset, jotka eivät polveutuisi kyseisestä esivanhemmasta. Eli mitä lähemmäs nykyaikaa tämä kriteeriesivanhempi sijoittuu, sitä useampi saamelainen jäisi ulkopuolelle, ja vastaavasti mitä kauemmas nykyajasta tämä kriteeriesivanhempi sijoittuu, sitä useampi suomalainen jäisi sisäpuolelle. Vain totemistisissa uskomuksissa saamelaisilla on yksi vain heihin johtava yhteinen kantaisä tai -äiti; todellisuudessa sellaista ei ole.

 Polveutumisen tai DNA-testien perusteella ei siis voida yksilötasolla erottaa etnisyyttä. Saamelaista ei voida erottaa aukottomasti esimerkiksi suomalaisesta muuten kuin kieleen ja sukuverkostojen yhteisöön perustuvalla kriteerillä. 

 

P.S. Etninen identiteetti on vielä eri asia kuin etninen määritelmä; ensinmainittua aihetta olen käsitellyt kirjoituksessa "Miksi puhun uuslappalaisista enkä lappalaisista."

P.P.S. Korostan, etten edelleen vähättele enkä tuomitse ihmisten identiteettiä. Tässä on kyse vain toimivasta määritelmästä; se taas on oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun ainoa mahdollinen perusta, että löydetään jokaiseen yksilötasolla sovellettavissa oleva määritelmä ja kriteeristö.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset