Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

RKP, lopeta ruotsinkielisten pelottelu!

  • Kuva 1: Virheellinen kytkös ruotsin kieleen liittyvien erillisten tasojen välillä
    Kuva 1: Virheellinen kytkös ruotsin kieleen liittyvien erillisten tasojen välillä

Taustaa: RKP:n uhriutumisstrategia

 Ennen kuin ryhdyn käsittelemään RKP:läisten blogikirjoituksia, on tärkeää nostaa esiin puolueen ikiaikainen strategia venyttää maalitaulua. Tällä kielikuvalla tarkoitan sitä, että heti kun joku kritisoi esimerkiksi suomenkielisten pakollista ruotsia, RKP:ssä esitetään vähintään koko ruotsin kielen opetuksen olevan vaarassa, ja usein maalaillaan suorastaan koko ruotsinkielisen vähemmistön kohtalon olevan uhattuna. RKP:läinen hahmotus siis täysin perusteettomasti kytkee yhteen kaiken mahdollisen ruotsin kieleen liittyvän. (Tätä havainnollistaa kuva 1.) 

 Siksi ei olekaan yllätys, että RKP:n edustajat jälleen lietsovat ruotsinkielisten keskuuteen kauhuskenaarioita siitä, miten hirveitä seurauksia tulee olemaan sillä päätöksellä, ettei Vaasassa jatkossa enää ole ympärivuorokautista laajan päivystyksen sairaalaa. Yksi tärkeä syy siihen, että ruotsinkielisiä on viime aikoina enenevässä määrin muuttanut Ruotsiin (aiemmin n. 700-800 vuodessa, 2014 jo 933 henkeä ja 2015 noin 1300 henkeä), onkin nimenomaan tämä RKP:n pelottelutaktiikka! Vain noin puolet Ruotsiin muuttaneista kyselyyn vastanneista kertoo kokeneensa sanallista tai fyysistä väkivaltaa kielensä vuoksi; loput siis ovat peloissaan vain kuulopuheiden ja RKP:n harrastaman pelottelun vuoksi.

 Jälleen kerran RKP sahaa omaa oksaansa, tällä kertaa pelottelemalla omat äänestäjänsä muuttamaan maasta. Samanlainen virhehän on myös pakkoruotsi, jonka kääntöpuolena oleva pakkosuomi on tekemässä ruotsinkielisistä kovaa vauhtia kaksikielisiä, kun sen sijaan maassa ylivoimaisena enemmistönä olevat suomenkieliset eivät suinkaan ole kaksikielistymässä, koska heistä niin harva käyttää tai tarvitsee ruotsia arkielämässään - ja entistäkin harvempi sitä mukaa kuin ruotsinkielisten suomen osaaminen paranee. 

 Uhriutumismentaliteetti on levinnyt myös ruohonjuuritasolle: kun Stockmannin tavaratalo äsken päätti verkkokauppauudistuksen vuoksi tilapäisesti lakkauttaa ruotsinkielisen uutiskirjeensä, moni ruotsinkielinen leikkeli protestiksi Stockmannin luottokorttinsa. Eräs kommentoi Hesarille, että hänen oli pakko reagoida, "koska koen, että niin monta identiteettiini ja äidinkieleeni olennaisesti liittyvää asiaa vastaan hyökätään tällä hetkellä ja se tuntuu kovin pahalta."

 Eli ruotsinkielisiin on saatu (RKP:n toimesta?) ohjelmoitua "laajennettu mielensäpahoittaminen": kaikki mahdollinen vähänkin ruotsin kieleen liittyvä tulkitaan helposti hyökkäykseksi omaa identiteettiä ja arvoa vastaan.

 

Nicholas Kujala

 Nicholas Kujala on RKP:n kuntapoliitikko Espoosta. Äskettäisessä bloggauksessaan hän kirjoittaa päivystyssairaalapäätökseen liittyen:

 "Silloin ennustin, että Suomessa ryhdytään toimenpiteisiin jotka helpottaisivat perustuslain 17§ 1. mom. muuttamista muotoon 'Suomen kansalliskieli on suomi'. Tänään eduskunta päättää otta harppauksen tuota kohti. - - Tänään on aloitettu uusi kappale Suomen historiassa, jossa tulevaisuus on yksikielinen."

 "Kaikki nämä päätökset johtavat väistämättä siihen että yhä useampi korkeakoulutettu ruotsinkielinen muuttaa Suomesta pois, kun perusoikeudet eivät enään ole taattuja. Suomen hallitus ei kunnioita ensi vuoden, Suomen 100-juhlavuoden, teemaa 'yhdessä'. On harmi, että Suomen hallitus on romuttamassa kaksikielisyyden, vaikka sen jo 17.4.2015 ennustin."

 Nicholas hyvä, ei kukaan ole tekemässä Suomesta yksikielistä maata eikä romuttamassa kaksikielisyyttä (ei edes Suomalaisuuden liitto). Sairaalajupakassa on kyse siitä, että perustuslaissa säädetty tasavertainen kohtelu tarkoittaa sitä, ettei ruotsinkielisiä voida säästää kaikkia koskevilta leikkauksilta, vaikka jotkin aikaisemmat hallitukset (joissa RKP oli mukana) ovatkin saattaneet tuudittaa ruotsinkielisen vähemmistömme sellaiseen harhakuvitelmaan.

 

Anders Adlercreutz

 Anders Adlercreutz on RKP:n kansanedustaja Kirkkonummelta. Hänkin bloggasi sairaala-asiasta, spekuloiden ensin sillä, ettei Seinäjoella varmaankaan saada järjestettyä ruotsinkielisiä palveluja, ja heti seuraavaksi se olikin jo kiveen kirjoitettu fakta, jonka hän otti jatkospekulaatioiden perustaksi:

 "Kaksikielisen hoidon epäämisellä olisi myös muita huolestuttavia seurauksia. Siitä muodostuisi ennakkotapaus, jonka mukaan todettaisiin, että kansalaisten oikeus palveluun omalla kielellään on toissijainen poliittisille tavoitteille. Silloinkin kun se helposti olisi järjestettävissä. Ja tämä olisi suuri periaatteellinen isku Suomen kaksikielisyydelle, asialle, jonka eteen Suomen Keskustakin on aikaisempien puheenjohtajien kausilla tehnyt työtä.

 "Lopuksi haluan painokkain sanoin ja vakavin ilmein muistuttaa, että RKP uskoo aidosti siihen, että Suomi on kilpailukykyisempi ja vahvempi maa kaksikielisenä kuin yksikielisenä. Ajamme kaksikielisen Suomen, emme ruotsinkielisen Suomen etua. Tämä tuntuu yhä useammin hallitukselta – ja ehkä monelta suomenkieliseltä kansalaiseltakin – unohtuvan."

 Anders hyvä, ei kukaan ole epäämässä ruotsinkielistä sairaanhoitoa - se järjestetään kyllä, aivan kuten laki velvoittaa. Päätöksen taustalla ei myöskään kannata nähdä mitään hirvittäviä päämääriä Suomen kaksikielisyyden alasajamiseksi: kyse on pelkästään siitä, että leikkaukset koskevat myös ruotsinkielisiä - eivät yksinomaan suomenkieliset voi olla kärsijöinä. Kaikki kuusi muuta vähennettävää päivystyssairaalaa koskevat suomenkielisiä alueita, eikä ajomatka Seinäjoelle saakka tee Pohjanmaan ruotsinkielisistä vielä kovinkaan huono-osaisia verrattuna maan suomenkielisten tulevaan tilanteeseen. (Enemmän aiheesta eilisessä kirjoituksessani.)

 

Kielipoliittiset tasot

1. Suomen perustuslaki, 17 §

 "Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin. Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan."

 Ei ole mitään pelkoa siitä, että ruotsin asemaan valtiomme toisena kansalliskielenä oltaisiin kajoamassa. 

2. Kielilaki, 10 §

 "Yksityishenkilön kielelliset oikeudet viranomaisissa. Valtion viranomaisessa ja kaksikielisessä kunnallisessa viranomaisessa jokaisella on oikeus käyttää suomea tai ruotsia. Viranomaisen on lisäksi järjestettävä asiassa kuultavalle mahdollisuus tulla kuulluksi omalla kielellään, suomeksi tai ruotsiksi.

 Yksikielisessä kunnallisessa viranomaisessa käytetään kunnan kieltä, jollei viranomainen pyynnöstä toisin päätä tai jollei muualla laissa toisin säädetä. Jokaisella on kuitenkin oikeus käyttää omaa kieltään ja tulla kuulluksi omalla kielellään viranomaisen aloitteesta vireille tulevassa asiassa, joka välittömästi kohdistuu hänen tai hänen huollettavansa perusoikeuksiin tai joka koskee viranomaisen hänelle asettamaa velvoitetta."

 Ruotsin kielen käyttöä valtion viranomaisessa ja ruotsinkielisen tai kaksikielisen kunnan viranomaisessa ei ole mitään syytä muuttaa. Suomen ja ruotsin lisäksi ns. "virallisia" kieliä aivan symmetrisin ehdoin (eli kunhan kunnan kaksikielisyyden prosenttiraja täyttyy) ovat kolme Suomen alueella puhuttua saamelaiskieltä: inarinsaame, kolttasaame ja pohjoissaame (ks. saamen kielilaki). 

3. Terveydenhuoltolaki, 6 §

 "Yksikielisen kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä terveydenhuollon palvelunsa kunnan tai kuntayhtymän kielellä. Kaksikielisen kunnan ja kaksikielisiä tai sekä suomen- että ruotsinkielisiä kuntia käsittävän kuntayhtymän on järjestettävä terveydenhuollon palvelunsa suomen ja ruotsin kielellä siten, että asiakas ja potilas saavat palvelut valitsemallaan kielellä. Potilaan ja asiakkaan oikeudesta käyttää suomen tai ruotsin kieltä, tulla kuulluksi ja saada toimituskirjansa suomen tai ruotsin kielellä sekä hänen oikeudestaan tulkkaukseen näitä kieliä viranomaisissa käytettäessä säädetään kielilain (423/2003) 10, 18 ja 20 §:ssä."

 Ruotsin kielen käyttö terveydenhuollon piirissä ei myöskään ole millään lailla uhattuna ruotsin- tai kaksikielisillä alueilla. Lisäksi jopa muilla pohjoismaisilla kielillä on oikeus saada terveydenhuoltopalveluja Suomessa, edes tulkin välityksellä ellei muuten.

4. Perusopetuslaki, 10 § (opetuskieli)

 "Opetuskieli. Koulun opetuskieli ja muualla kuin koulussa järjestettävässä opetuksessa käytettävä kieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Lisäksi osa opetuksesta voidaan antaa muulla kuin edellä mainitulla oppilaan omalla kielellä, jos se ei vaaranna oppilaan mahdollisuuksia seurata opetusta."

 Ruotsinkielisiä koulujakaan ei ole kukaan uhkaamassa. 

5. Perusopetuslaki, 11 § (toinen kotimainen kieli)

 "Opetuksen sisältö. Perusopetuksen oppimäärä sisältää, sen mukaan kuin 14 §:n nojalla säädetään tai määrätään, kaikille yhteisinä aineina äidinkieltä ja kirjallisuutta, toista kotimaista kieltä, vieraita kieliä, ympäristöoppia, terveystietoa, uskontoa tai elämänkatsomustietoa, historiaa, yhteiskuntaoppia, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa, liikuntaa, musiikkia, kuvataidetta, käsityötä ja kotitaloutta. Opetus voi perustua, sen mukaan kuin 14 §:n nojalla säädetään tai määrätään, erilaajuisiin oppimääriin."

 Vihdoinkin päästään siihen asiaan, joka suomenkielisiä ärsyttää: pakolliseen toiseen kotimaiseen kieleen eli suomenkielisten kohdalla pakkoruotsiin

 

Vain pakkoruotsi hiertää, ei ruotsin kieli eivätkä ruotsinkieliset

 Uusimman tutkimuksen mukaan

- Jo 74 % suomenkielisistä haluaa luopua ruotsin kielen pakollisuudesta.

- Silti 64 %:n mielestä ruotsin kieli on olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa.

- Silti 60 % haluaa taata ruotsinkieliset palvelut.

- Silti 55 % suomenkielisistä vastasi, että olisi opiskellut ruotsia koulussa, vaikka se olisi ollutkin vapaaehtoinen/vapaavalintainen kieli. 

 Näistä tuloksista nähdään, että suomenkieliset kyllä osaavat pitää erillään pakkoruotsin ja ruotsin kielen. Pakkoruotsia ei suinkaan vastusta jokin pelottava "ruotsinvihaajien" joukko, vaan ihan tavalliset kansalaiset - ne samat, joilla ei ole mitään ruotsin kieltä eikä ruotsinkielisiä vastaan ja jotka toivovat vain vapautta valita itse, mitä kieliä katsovat tarpeelliseksi opiskella.

 Olisi toivottavaa, että myös ruotsinkieliset oppisivat erottamaan nämä täysin erilliset tasot toisistaan. Asiaa auttaisi, jos RKP muuttaisi tuhoisaa strategiaansa ja lakkaisi kuvittelemasta hyökkäyksen kohteeksi kaikkea ruotsin kieleen ja ruotsinkielisiin liittyvää silloin, kun kyse on pelkästään suomenkielisten omista kielivalinnoista tai kaikkia kieliryhmiä koskevista leikkauksista, kuten sairaala-asiassa. 

 Toivottavasti myös Kujala ja Adlercreutz tulevissa bloggauksissaan keskittyisivät itse asiaan ja luopuisivat perättömien kauhukuvien maalailusta. Mikään muu teko tuskin voisi parantaa suhtautumista ruotsin kieleen ja ruotsinkielisiin enempää kuin toisen kotimaisen pakollisuudesta luopuminen. Tätä päämäärää ajamalla RKP voisi jopa kääntää jäsenmääränsä uuteen kasvuun.

 

P.S. Åbo Akademin professori Kimmo Grönlund ei kuulu RKP:hen, mutta harrastaa samaa uhriutumis- ja pelottelustrategiaa. Twitterissä 14.12.2016 hän kirjoitti: "Huonosti nukutut yöt jatkuvat. Syyria ja Trump valvottavat. Uutena syynä Suomen fennomaanihallitus."

 Fennomaani tarkoittaa suomalaisuuskiihkoilijaa, ja ainakin aiemmin siihen sisältyi pyrkimys saattaa suomalaisuus ja suomen kieli hallitsevaan asemaan Suomessa. Kuten tässä kirjoituksessa olen valottanut, ei siitä todellakaan ole kyse; kyseessä on pelkästään eräiden ruotsinkielisten piehtaroiminen omassa marttyyridraamassaan. Professori Grönlund muistetaan omituisista tulkinnoistaan koskien pakkoruotsikyselyä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

18Suosittele

18 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (116 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Minä ihmettelen sitä, että miksi tämä molempien perustuslaissa mainittujen kansalliskielten pitäminen opetussuunnitelmassa jokaiselle oppilaalle koulussa on asiantilan vastustajille niin perin juurin suuri juttu.

Tämä on katsottu tarpeelliseksi tavaksi Suomessa turvata luonteva perinteinen kaksikielisyys ja siinä sivussa suomenkieliset vihkiytyvät Pohjoismaissa tärkeimpään käyttökieleen, jonka pohjalta ymmärtää myös muita skandinaaveja.

Samoin ruotsinkieliset oppivat luontevasti suomen kielen oikeakielisyyttä, mikä on myös tärkeä asia, koska suurimmassa osassa Suomen maata ei kunnolla pärjää ilman suomen kielen taitoa ja monissa viranomaisasioinneissa joutuu joka tapauksessa, lakipykälistä riippumatta, turvautumaan suomen kieleen.

Kielten opiskeleminen on mielenkiintoista, siis helppoa, hauskaa ja hyödyllistä. Siinä ei ole mitään pahaa. Ja nyt kun ruotsin kieltä ei enää tarvitse välttämättä kirjoittaa edes YO-kokeessa, niin kielen "pakolliseen" opetukseen ei sisälly minkäänlaisia "riskejäkään".

Itse pidän ruotsin kielen säilyttämistä kaikkien peruskoululaisten opetusohjelmassa tärkeänä myös Suomen pyrkimykselle turvata länsimaiseen ja pohjoismaiseen imagoon pohjautuva geopoliittinen asema. Karjalan Tasavallassa Venäjällä ei kouluissa opeteta ruotsia.

Jaakko Häkkinen

Juha, kannattaa lukea aiempia kirjoituksiani, niin ymmärrät miksi pakkoruotsia vastustetaan. Se vie paikan yhdeltä hyödyllisemmäksi katsotulta kieleltä per oppilas. Ei ole mitään syytä jumittaa kaikkia pohjoismaihin, kun maailma voisi olla meille auki.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Se vie paikan vain siinä tapauksessa, että tarkoitat toisen kotimaisen kielen pakollisen opetuksen korvaamista toisen vieraan kielen pakollisella opetuksella, kun nykyisellään pitää valita vain yksi vieras kieli.

Muutoinhan se ei estä mitenkään muiden kielten opiskelua.

Olin itse koulussa lukion "ylipitkällä" matemaattisella linjalla, mutta pakollisen ruotsin sekä pitkän englannin lisäksi luin "keskipitkän saksan" ja lyhyen venäjän (kirjoitin myös molemmista L:n YO-kokeessa) ja osallistuin lisäksi eestin kielen sekä kiinan kielen erikoiskursseille, joita koulussamme järjestettiin. Omatoimisesti opiskelin kotona muita kieliä jopa sujuvan puhetaidon tasolle.

Joten edelleenkin ihmettelen tämän dilemman hektisyyttä.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #3

Juha ruotsin pakollinen opiskeleminen vie hyvin monilta jonkin muun tärkeän kielen opiskelemisen paitsioon syystä ettei ole halukkuutta opiskella useita kieliä samanaikaisesti. Ruotsin pakollisuuden poistuessa monet coisivatkin valita heille tärkeimmäksi katsomansa opiskelun. Ruotsin kieltä ei tosiaankaan meillä tarvitsisi pakolla opiskella sillä, hyvin harvat kuitenkin kieltä tarvitsevat elämänsä aikana.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto Vastaus kommenttiin #4

Tähän voitaisiin vielä lisätä, että jos ruotsin kieli olisi vapaaehtoinen, niin silloin niillä, jotka valitsevat sen, olisi parempi motivaatio opiskella sitä. Pakko on tunnetusti huono motivaattori, mutta ne, jotka laativat opetussuunnitelmia, eivät tunnu tajuavan sitä. Otetaan tähän vanha lainaus loppuun:

"Ne tekevät, jotka osaavat. Ne, jotka eivät osaa tehdä, ne opettavat. Ne, jotka eivät osaa opettaa, ne laativat opetussuunnitelmia."

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #4

Juha ei myöskään ota huomioon yhtä tärkeää realiteettia, eli ihmisten myös todellakin suuret lahjakkuuserot. Niilläkin on merkitystä ja paljon. Vähemmän lahjakas turhautuu ja jättää koulunkin mahdollisesti kesken, kuten monet opettajat ovat täälläkin siitä kertoneet. Lahjakkaan on helppo kertoa mitä hän osaa ja mihin pystyy, mutta entä se enemmistö keskiverto otos ihmisistä?

Tärkeintä olisi opiskella niitä aineita, jotka ovat myös itselle hyödyllisempiä tulevassa ammatissaan. On melkoisen tyhmää yrittää rääpiä kokoon mahdollisimman monia aineita, jos mitään näistä ei kuitenkaan opi kunnolla. Aika on kaikilla kuitenkin rajallista ja toiset tarvitsevat työssään eri asioita, joihin pitäisi myös pystyä panostamaan enemmän.

Tiedän esimerkiksi kymmeniä insinöörejä, joilla ei ole koskaan ollut tarvetta puhua ruotsia, mutta englannin lisäksi olisivat tarvinneet kipeästi saksan kieltä työssään.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #4

Suomessa on myös pakko opiskella äidinkieltä ja jotain vierasta kieltä. Miksi tämä pakollisuuden aiheuttama motivaation puute kohdistuu vain ruotsiin?

Jos pakko heikentää motivaatiota niin looginen johtopäätös on, että lasten äidinkielen osaaminen paranee jos sitä ei ole pakko opiskella. Koskee tietenkin kaikkia pakollisia kouluaineita.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #10

Janne, ei se välttämättä kohdistu vain ruotsiin. Monikin voisi valita äidinkielen lisäksi juuri ruotsin, jos vielä asuu ruotsinkielisellä alueella.

Itse olisin kyllä ainoaksi pakolliseksi kieleksi valitsemassa kaikille englannin, kuten niin moni naapurimaammekin on tehnyt. Eittämättä se on hyödyllisin kieli maailmassa juuri nyt ja todennäköisesti tulevaisuudessakin.

Tuon lopun kommenttisi jätän kyllä omaan arvoonsa, se on liian tyhmä edes vastattavaksi:)

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #10

Janne, en oikein sisäistä tuota kommenttisi sisältöä tähän päivään mitä tulee tähän "Suomessa on myös pakko opiskella äidinkieltä ja jotain vierasta kieltä." kirjoittamaasi. Nimittäin äidinkielen opiskelu on ihan perusteltua, mutta ei se että on pakko opiskella myös toista kansalliskieltä (ei siis jotain vierasta kieltä) vaikkei siihen ole sen paremmin kiinnostusta kuin tarvettakaan.
Monet suomen kieliset haluaisivat opiskella ns. maailman kieliä, joilla on tulevaisuudessa heille suurtakin merkitystä ja tarvetta. Nyt tuon toisen kotimaisen pakollisuus vie monilta opiskeluhalut lisäkielen opiskelun kiinnostuksen (ei ole ns. kielipäätä). Tämä ei voi olla vaikuttamatta maamme tulevaisuuskehitykseen taloudenkaan kehittymisen ja kansainvälistymiseen yhä laajemmalle.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #14

Kukaan ei estä ketään opiskelemasta ns maailmankieliä.
Mutta kun edellä ja näissä keskusteluissa aina toistellaan että pakko heikentää opiskelumotivaatiota juuri ruotsin kohdalla niin haluaisin tietää, miksi sama pakko ei heikentäisi opiskelumotivaatiota minkään muun aineen kohdalla.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #15

Et halua nyt ymmärtää Janne, että jos meillä on pakkomatematiikka tai vaikka pakkoenglanti, niin ne ovat kaikille ihmisille kuitenkin tärkeitä aineita osata, jos nyt yleensä kodin ulkopuolella liikkuu. Ja englanti nyt vain on se nuorisokulttuurin tärkein kieli. Ruotsi nyt on taas hyvin harvoille tärkeää, joten opiskelumotivaation heikkous johtuu juuri siitä.

Näinhän se taitaa olla ruotsinkielisilläkin, kun heistä osa ei tahdo millään oppia suomea, vaikka se kuitenkin on enemmistön kieli Suomessa.

Kaikkia maailman kieliä voi tietysti opiskella, jos vain aika normaalilta työltä riittää ja tarvetta myös niihin on...se on selvä juttu.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #16

Eli opiskelumotivaation heikkous ei olekaan kiinni siitä onko pakkoa vai ei, vaan siitä että ainetta ei koeta tärkeäksi?

Mistä ihmeestä te olette saaneet päähänne, että äidinkieleltään ruotsinkieliset suomalaiset eivät osaisi suomea? Arkikokemukseni enemmistöltään ruotsinkielisestä kunnasta kertoo ainakin aivan muuta.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #17

Janne, siitä kai tämä koko häly juuri alkoi, etteivät ruotsinkieliset pärjää tarpeeksi hyvin suomella. Vai ymmärsinkö jotain ihan väärin?

Käyttäjän AleksiSaarinen kuva
Aleksi Saarinen Vastaus kommenttiin #15

Mielestäni on varsin selvää, kun aikaa ja energiaa laitetaan ruotsin kielen opiskeluun, jää sitä vähemmän muiden kielien opiskelulle. Ruotsin kielen opiskelun vaihtoehtoiskustannuksen voidaan katsoa olevan toisen kielen opiskelu. Tämä ei toki kokonaan estä muiden kielien opiskelua, mutta jos emme ajattele täysin mustavalkoisesti, on varsin helppo todeta että se vähintäänkin rajoittaa sitä.

Toisinaan kuulee myös sanottavan, että pakko on hyvä motivaattori. Minkä takia se sitten ruotsin kielen kohdalla on huono? Hyvä kysymys! Voisiko johtua siitä, että kielen opiskelu koetaan turhaksi ja pakottaminen turhan asian tekemiseen voi saada aikaan passiivista vastarintaa. Mikäli esimerkiksi matematiikan opiskelu koetaan yhtälailla turhaksi, vastaavan ilmiön voi toki olettaa esiintyvän siinä myös. Suhtautuminen pakotettuna toimimiseen riippunee paljon siitä, miten tärkeäksi kyseinen asia koetaan.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #21

Aleksi, on tosiasia, että ruotsinkielisiä on Suomessa vain noin vähän yli 200 000, ja suurin osa suomalaisista on vain harvoin tekemisissä ruotsinkielisten kanssa, jotka eivät osaa suomea.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas Vastaus kommenttiin #15

Pakkomatematiikka tarvitaan koko maailmassa siksi, että Suomessa ruotsin kielen lehtori ja maailman kaikki muutkin lehtorit osaisivat laskea palkkansa. Siihen hommaan ei ruåtsin kieltä tarvita.

Käyttäjän hennakajava kuva
Henna Kajava Vastaus kommenttiin #10

Varmasti minkä tahansa pakollisuus vähentää motivaatiota etenkin auktoriteettivastaisimmilla ihmisillä. Kuitenkin ruotsinkielen pakollisuus vähentää motivaatiota varmasti paljon enemmän, kuin muiden yleissivistävien aineiden, koska ruotsinkielestä moni ajattelee jo lähtökohtaisesti aivan oikein, ettei tule tekemään tuolla kielityökalulla koskaan yhtään mitään - koskapa sitä käytetään suppeammalla alueella maailmassa, kuin mitään muita tyypillisiä kouluissa opetettavia kieliä.

Pohjoismaisessa yhteistyössäkin olen kuullut, että käytetään tyypillisesti englantia, eikä jotain pohjoismaista kieltä, koska erot pohjoismaisten kielten välillä ovat kuitenkin sen verran suuria, että on helpointa kommunikoida englannilla, jota kaikki osaavat hyvin.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #19

"Pohjoismaisessa yhteistyössäkin olen kuullut, että käytetään tyypillisesti englantia, eikä jotain pohjoismaista kieltä, koska erot pohjoismaisten kielten välillä ovat kuitenkin sen verran suuria, että on helpointa kommunikoida englannilla, jota kaikki osaavat hyvin."

Ei ole totta eli kerro tällaista roskaa suoltaneille, että he puhuvat potaskaa. Nimimerkillä pohjoismaiseen yhteistyöhön osallistuva.

PS. Jos siis puhutaan ruotsalaisista, tanskalaisista ja norjalaisista - suomalaisten ja islantilaisten kohdalla tilanne vaihtelee.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #28

Ruotsin ja Suomen isoissa yhteisyrityksissä on ollut jo hyvin pitkään englanti pääkielenä. Sitä et kai kiistä?

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #31

Onko? Kaikissa? Missä yrityksissä?

Muista myös, että konsernin pääkieli ei ole sama asia kuin kieli, jolla henkilöt viestivät keskenään. Sitä et varmaankaan kiistä?

Kommenttini koski muuten pohjoismaista yhteistyötä ja skandinaavien välistä kommunikointia. Eli mitä mieltä olet siitä?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #31

Suurimmassa osassa, ellei peräti kaikissa kansainvälisiä toimipisteitä omaavissa suomalaisissa pörssiyhtiöissä, on englanti niin sanottu konsernin virallinen kieli. Se on totta.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö suomalaiset keskenään omissa kokouksissaan Suomen pääkonttorissa puhuisi suomea eikä myöskään sitä, etteikö keskustelu pohjoismaisissa kokouksissa silti kävisi ruotsiksi.

Nimimerkillä "kokemus puhuu".

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #34
Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #28

Johan Lindholm, taannoin uutisoitiin, ettei 90 % ruotsalaisista ymmärrä juuri lainkaan tanskaa. Tanskalaisilla ja islantilaisilla puolestaan on vaikeuksia ymmärtää ruotsia.
http://www.aamulehti.fi/juttuarkisto/?cid=11948368...

Pitäisikö kaikkien pohjoismaalaisten opetella ylimääräisenä kielenä ruotsia sen sijaan, että käytettäisiin sitä yhteistä kieltä, jota kaikki jo osaavat – englantia? Miten perusteltu on pakkoruotsi kaikissa pohjoismaissa vain siitä syystä, että ruotsi on pienellä marginaalilla puhutuin pohjoismainen kieli? Todella heiveröinen perustelu: samalla logiikallahan Itämeren alueen yhteistyössä venäjän pitäisi olla pakollinen kieli kaikille Itämeren ympäryskansoille.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #88

Minä kommentoin skandinaavien välistä viestintää ja siinä päädyt tällaiseen kommenttiin...

Lue ystävällisesti uudestaan läpi, mitä kirjoitin. En missään vaiheessa ole yrittänyt perustella ruotsin tai minkään muunkaan kielen oppimista. Siihen keskusteluun en koske enää kepilläkään, sillä se ei koskaan johda mihinkään ja se on täynnä kommenttisi tapaisia väärinymmärryksiä.

Lienet tietämätön eri skandinaavisten kielten eroista? Ainakin seuraava lauseesi antaa tästä osviittaa:

"Pitäisikö kaikkien pohjoismaalaisten opetella ylimääräisenä kielenä ruotsia sen sijaan, että käytettäisiin sitä yhteistä kieltä, jota kaikki jo osaavat – englantia?"

Jotta skandinaavit pystyisivät kommunikoimaan keskenään, heidän ei tarvitse oppia toistensa kieliä. Riittää, että oppii joitakin sanoja, harjaantuu jonkin verran kuuntelemaan ruotsia/norjaa/tanskaa ja huomioi tilanteen omassa kommunikoinnissaan eli esimerkiksi puhuu selkeästi.

Usko pois: minulla on paljon kokemusta tilanteista, joissa on eri Pohjoismaiden edustajia. Onko sinulla?

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #90

Et ilmeisesti lukenut linkkiäni, jossa juuri osoitettiin, etteivät skandinaavit harjaantumatta osaa toistensa kieliä?

En epäile sinun kokemustasi, mutta se ei voi kumota laajempien selvitysten tuloksia. Hurmoksellisessa fiiliksessä saattaa helposti jäädä huomaamatta, ettei oikeastaan ymmärräkään kaikkea - ja tätä sattuu jopa samankielisten välillä! Tärkeintä on se yhteinen illuusio siitä, että ymmärrettäisiin toinen toistensa kieltä.

Kyllähän etninen suomalainenkin ymmärtää virolaisen puhumat sanat - häneltä vain jää ymmärtämättä, että ne merkitsevät yleensä ihan muuta kuin suomessa.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #91

Olen lukenut sen (ja monta muuta selvitystä) jo aiemmin ja olen hyvin tietoinen tilanteesta. Enhän muuta väittänytkään edellisessä kommentissani, esim. "harjaantuu jonkin verran kuuntelemaan". Miksi ihmeessä päättelit, että pyrkisin kumoamaan selvityksen tulokset?

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #92

Tämän kaltaiset lauseet kuulostavat kovasti siltä, että haluaisit olla eri mieltä: "Lienet tietämätön eri skandinaavisten kielten eroista?" :D

Mutta hyvä jos et ole. "Jonkin verran harjaantuminen" ei ole mikään nopea ja helppo prosessi, ainakaan jos tavoitteena on loistava keskinäinen ymmärrys, päätellen linkittämästäni jutusta. Sinun kommentistasi saa kuvan kuin hyvä tahto ja keskittyminen auttaisi ymmärtämään vierasta kieltä...

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #94

Ei se kuitenkaan paljoa vaadi. Oma kokemukseni on seuraavanlainen: 2 ov:n peruskurssi Turun yliopistosta ja kuukauden kesäkurssi maassa. Tein tämän aikoja sitten sekä norjan että tanskan osalta. Lopputuloksena oli, että ymmärsin molempia kieliä hyvin. Ennen sitä minun oli vaikea ymmärtää niin norjaa kuin tanskaakin. Nykyään sitten simultaanitulkkaan molemmista kielistä, mutta se on tietenkin vaatinut lisätyötä.

Hyvä tahto ja keskittyminen eivät tietenkään riitä, mutta nehän edesauttavat kaikkea kommunikointia kielestä riippumatta. Se koskee myös viestintää englannin kielellä tai sanoisinko mieluummin Bad Englishillä, joka on maailman oikea lingua franca.

Juha Kuittinen Vastaus kommenttiin #10

Osaan aika hyvin ruotsia mutta suomessa sitä en vitutuksen vuoksi puhu..

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #43

Aika merkillisen kuvan annat suomalaisista, jos joku ruotsalainen turisti tulee sinulta rautatieaseman kulmalla kysymään ruotsiksi missä on Esplanadi ja vastaat hänelle, että "PERKELE jag talar inte svenska även om jag kan!"

Juha Kuittinen Vastaus kommenttiin #44
Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas Vastaus kommenttiin #44

Aivan oikein. Se ruåtsalainen alkeellisen tökerö ja oppimaton turistihan ei tietysti osaa esimerkiksi englantia.

Käyttäjän marjattavehkaoja kuva
Marjatta Vehkaoja Vastaus kommenttiin #4

Ongelma on se, että koulujen rahoitusta karsitaan. Näin ollen pienimmissä kouluissa jää jäljelle vain ne pakolliset aineet. Tosiasia on, että kieliTARJOTIN on em syystä kaventunut. Ei siis ole ruotsin yo-tutkinnon valinnaisuuden syy, että muitten kielten opiskelu ei ole ponnahtnut toivottuun vauhtiin. Toinen syy on reaalikokeen pirstominen. Nyt voi hankkia aika vähällä työllä -kieliin verrattuna - paljon arvosanoja. Ruotsin pakollisuuden poistaminen saisi aikaan ainakin sen, että ne jotka ruotsia opiskelevat, ovat siitä myös kiinnostuneita.

Käyttäjän AleksiSaunamki kuva
Aleksi Saunamäki Vastaus kommenttiin #3

Se on hienoa ettei sinulle tuota ongelmia opiskella vieraita kieliä. Valitettavasti kaikilla ei tällaista lahjakkuutta ole ja jo yksikin vieras kieli tuottaa suuria vaikeuksia. Jos pakotetaan vielä opiskelemaan toista kieltä mitä henkilö ei edes halua opiskella, niin se on vähän hyödytöntä hommaa. Henkilökohtaisesti olisi minulle ollut parempi käyttää kaikki resurssit vain yhden kielen kunnolliseen opiskeluun.

Minä olen vuosia opiskellut ruotsia ja silti en osaa puhua sitä käytännössä ollenkaan. Muutaman kymmenen sanaa osaan. Motivaatio kielen opiskeluun olis ehkä kuitenkin ollut vähän eri jos olisin saanut ruotsin sijasta valita vaikka saksan tai espanjan. Ruotsalaisten kanssa voidaan aina puhua englantia mutta Espanjassa ja Saksassa on enemmän hyödyllistä puhua paikallista kieltä. Kyseisiä kieliä puhutaan myös monissa muissa maissa.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #3

Kaikki eivät ole kielellisesti lahjakkaita. Eikö kolunkäynnin ja opiskelun ole tarkoitus palvella tarpeita elämässä, eikä pelkästään hallinnollisia määräyksiä ja historiaa? Pitääkö valtiovallan holhota jokaista suomenkielistä, vai voitaisiinko ajatella heillä olevan omaakin harkintakykyä omien tarpeidensa osalta? Aivan varmasti valinnaistakin ruotsia opiskeltaisiin vapaaehtoiselta pohjalta, mutta miksi sen sijaan kaikki suomenkieliset pakotetaan siihen ilman poikkeuksia?

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #3

Juha, sinulla saa olla uskontona nordismi, mutta sitä ei saa pakottaa muille. Vapaa kielivalinta tarkoittaa tietysti että ruotsin tilalle olisi otettava toinen vieras kieli.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas Vastaus kommenttiin #23

Ei kunnon paukkupäinen nordisti tiedä esimerkiksi, mikä 500 miljoonan eurooppalaisen Euroopan unioni on.

Käyttäjän Juha-PetriJantunen kuva
Juha-Petri Jantunen Vastaus kommenttiin #3

Onnittelut neljän vieraan kielen oppimisesta. Hyvin suuri osa suomalaisista oppii kunnolla vain kaksi vierasta kieltä. Osa rimpuilee kahden vieraan kielen kanssa eikä opi kunnolla edes englantia.

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen Vastaus kommenttiin #3

"Se vie paikan vain siinä tapauksessa, että tarkoitat toisen kotimaisen kielen pakollisen opetuksen korvaamista toisen vieraan kielen pakollisella opetuksella, kun nykyisellään pitää valita vain yksi vieras kieli.
Muutoinhan se ei estä mitenkään muiden kielten opiskelua"
..........................

No jos Ruotsinkielen opetus ei ole mistään muusta pois niin ei kai ole sitten minkään muunkaan kielen opetus?

Joten miksi koulussa ei sitten opeteta kaikkia maailman kieliä kun se ei vaikuta muuhun opiskeluun sitten mitenkään?

Käyttäjän hennakajava kuva
Henna Kajava

On käsittämätöntä, että määrittelet jokaisen suomalaisen puolesta, että "Kielten opiskeleminen on mielenkiintoista, siis helppoa, hauskaa ja hyödyllistä." Kuvitteletko ihan tosissasi, että kaikki suomalaiset ovat ns. kieli-ihmisiä, joille kielten opiskelu on sekä helppoa, että hauskaa?!!

Missään muussa maassa maapallolla ei taida olla vastaavaa pakkoa valtaisan enemmistön opetella pienen vähemmistön kieltä; ehkäpä se kertoo riittävästi systeemin tolkuttomuudesta. Suomalaisten poliitikkojen pähkähulluudesta pakkoruotsin kannatuksen suuruus kertoo kaikkein parhaiten.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Henna, olet oikeassa siinä, että Suomi on ihan omaa luokkaansa tässä vähemmistön ylenmääräisessä paapomisessa. Sen vielä ymmärtäisi paremmin, jos ruotsi kuuluisi johonkin suurempaan kieliryhmään, jota EU-Euroopassakin laajalti osattaisiin. Nythän ruotsi ei kuulu edes kymmenen suosituimman kielen ryhmään, vaikka jopa kiinakin on siinä jonossa mainittu:)

Eikä sitten kukaan ala kertomaan, että Sveitsissä ja Kanadassakin on sama juttu kuin meillä, ammun ne lennossa alas!

Käyttäjän marjattavehkaoja kuva
Marjatta Vehkaoja

Juuri tästä tärkeästä syystä johtuen koulujemme pakollinen kieliohjelma-osuus on liian laaja ja raskas ja syrjäyttämistä aiheuttava.

Käyttäjän SampsaMkel kuva
Sampsa Mäkelä

Hieman vastaavassa asemassa taisi olla iirin kieli Irlannissa. Jollakin blogia lukevalla saattaa olla asiasta tarkempaa tietoa.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Suomessa on suomenruotsalaisia 4.9 % populaatiosta ja melko suuri osa näistäkin osaa suomenkieltä hyvin. Ongelma ei siis voi olla kielitaito. Kielitaidon osalta oikea kysymys on, miksi 95% kansalaisista pitää opiskella pakkoruotsia kun saataisiin paljon tehokkaampi tulos jos 5% ruotsinkielisistä lukisi pakkosuomea. Kulttuurin säilymiseen sillä tuskin olisi vaikutusta.

Vaasa – Seinäjoen terveydenhoidon osalta ei pitäisi olla mikään ongelma, meillähän on pakkoruotsi, joten kaikki osaavat ruotsia kun on pakko, miksi tämä on ongelma?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"kun saataisiin paljon tehokkaampi tulos jos 5% ruotsinkielisistä lukisi pakkosuomea."

Tiedoksesi: Ei vain 5%, vaan sata prosenttia ruotsinkielisistä koululaisista lukee pakkosuomea aivan saman lain pohjalta kuin pakkoruotsikin on säädetty.

Käyttäjän marjattavehkaoja kuva
Marjatta Vehkaoja Vastaus kommenttiin #36

Jos ensin hyödynnettäisiin vaikka sitä 3%, jotka ovat oikeasti kaksikielisiä vaikka rekisteröityvät ruotsinkielisiksi. Parannettakoon maailmaa myös siten, että ' identiteetiltään 2-kielisessä Suomessa' myös henkilö voisi rekusteröityä 2-kieliseksi kun kokee identiteettinsä selkaiseksi.

Käyttäjän marjattavehkaoja kuva
Marjatta Vehkaoja Vastaus kommenttiin #36

Jos ensin hyödynnettäisiin vaikka sitä 3%, jotka ovat oikeasti kaksikielisiä vaikka rekisteröityvät ruotsinkielisiksi. Parannettakoon maailmaa myös siten, että ' identiteetiltään 2-kielisessä Suomessa' myös henkilö voisi rekusteröityä 2-kieliseksi kun kokee identiteettinsä selkaiseksi.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #36

Niinpä tietenkin, 100% molemmin puolin. Mutta näyttää ettei pakko takaa kielen oppimista.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas Vastaus kommenttiin #36

Toki toki ruotsinkieliset lapset ja nuoret lukevat suomen kieltä yleensä omasta halustaan ja esimerkiksi ylioppilaskirjoituksissa suomen kieli on heillä hyvin hyvin suosittu kieli. Ei tarvitse keksiä ruutia uudelleen, kun tietää miksi näin on, suomi on Suomen pääkieli ja ruotsinkieliset lapset ymmärtävät suomen kielen osaamisesta saatavan konkreettisen hyödyn. He tarvitsevat suomea elämässä.

Entinen RKP:n ministeri Stefan Wallin lausui, että närpiöläispojan ja -tytön on opiskeltava (vaikka pakollakin) suomen kieltä, jos he joskus elämässä haluavat työskennellä kasvihuoneen ulkopuolella. Olen Wallinin kanssa samaa mieltä.

Vaikka suomi on suosittu kieli suomenruotsalaislasten parissa, ei vastaavasti pakkoruotsi ole suosittu suomenkielisten lasten parissa, koska siitä, pienen vaivaisen vähemmistön kielestä, ei yleensä ole heille mitään Stefan Wallinin mainitseman tyylistä konkreettista hyötyä. Kielten puntit eivät mene tässä suhteessa tasan, mutta ruotsinkielisten velvollisuutta opiskella pakkosuomea on pakkoruotsin lakiin uittamisen alkuhetkistä lähtien perusteltu nimenomaan tasavertaisuudella. Sen mukaan suomenkielisillä lapsilla on oltava pakkosuomea vastaava kiusa. RKP ja kouluhallituksen ruotsinkielisen osaston virkamiehet katsoivat 1968, että ruotsinkieliset lapset joutuvat epäoikeudenmukaiseen asemaan, ellei suomenkielisillä ole pakkosuomea vastaavaa kiusaa eli pakkoruotsia. Tämä ja *vain* tämä on pakkoruotsin *ainut* alkuperäinen syy, kertoo opetusneuvos Asseri Joutsimäki, joka oli 1968 peruskoululakia kirjoittaneessa komiteassa. Katsottiin, että suomenkieliset lapset saavat ilman pakkoruotsia liikaa etumatkaa elämälle ruotsinkielisiin verrattuna ja voivat opiskella ruotsin tilalla vaikka lisää hyötyaineita, matematiikkaa tai vaikkapa englantia ja se on väärin.

Tuskin moni suomalainen edes pakkoruotsin lakiintulon alkuperäistä syytä tietää. Asia on mainittu myös tohtori Antti Lappalaisen väitöskirjassa.

Kovin on kummallinen tuo tasa-arvo ja tasavertaisuuskäsitys RKP:llä ja kumppaneilla ts. kun ruåtsinkielisellä lapsella on paise pyllyssä, niin suomenkielisellä lapsella pitää olla tismalleen samanlainen paise pyllyssä. Se, nähkääs on tasa-arvoa se.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Vääryys on aina suuri juttu. En ihmettele yhtään.

Jani Pasma

"laajennettu mielensäpahoittaminen" heh kiitos :D

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Suomalaisuuden liitto ja kielipolitiikka:

Tala toimi Suomalaisuuden liiton puheenjohtajana vuosina 2003–2009. Hän on pakollisen ruotsin kielen opetuksen vastustaja. Tala tunnetaan myös Ahvenanmaata, suomenruotsalaisia, ja valtakunnallista virallista kaksikielisyyttä arvostelevista lausunnoistaan.
Internetin yleistymisestä asti Tala on erittäin aktiivisesti osallistunut kielipoliittiseen keskusteluun.
Opettaja-lehden haastattelussa helmikuussa 2006 Tala ilmoitti lopulliseksi tavoitteekseen virallisesti yksikielisen Suomen, missä kaikkia vähemmistökieliä kohdellaan suvaitsevasti.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Tala
=
Täällä lisää Talan sanomisia:
Suomen kielipolitiikka tulisi järjestää:
1) suomen kieli ainoaksi viralliseksi kieleksi,
2) ruotsin kielen käyttö kielletään sairaaloissa, virastoissa, lehdissä, kirkoissa, kouluissa, jne,
3) koulutusta saa vain suomen kielellä - ruotsinkielistä koulutusta ei saa järjestää edes omalla rahalla,
4) ruotsinkielisiä seurakuntia ei saa perustaa ja entisetkin lakkautetaan,
5) vain suomenkieliset sanomalehdet sallitaan,
6) ruotsinkielisiä aletaan syrjiä, mutta se tehdään ystävällisesti.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu:Heikki_Tala

Lähes kaikki Talan järjestön jäsenet ovat Persuja.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"Lähes kaikki Talan järjestön jäsenet ovat Persuja."

Tuo on pelkkä hassu myytti, hyvä Stefan, sillä kuten olet lukenut, niin suomalaisista yli 70-prosenttia kannattaa pakkoruotsi poistoa. Ei taida persuja löytyä koskaan Suomesta niin paljoa, mutta näyttää myytti vain edelleen elävän ja voivan hyvin.

Käyttäjän jarviriina kuva
Riitta Järvi

Ensinnäkin Heikki Talan puheenjohtajuudesta on jo 7 vuotta.
Toisekseen hänen teesinsä vaikuttavat aika maltillisilta kun vertaa niitä esim. AHvenanmaan käytäntöön.
Ahvenanmaalla ei saaren lehdissä saa edes kuolinilmoitusta julkaista suomen kielellä .

Mannermaalla on nyt kuitenkin kysymys vain siitä, että pakkoruotsitus on ikeenä maan jokaikisessä kolkassa.

Kysymys on siitä, että tilanne on täysin kohtuuton. Jokainen jolla on hivenenkin oikeudentuntoa ymmärtää tämän.
Siis jokainen jolla on oikeuden ja moraalin tajua.

Käyttäjän jarviriina kuva
Riitta Järvi

Ensinnäkin Heikki Talan puheenjohtajuudesta on jo 7 vuotta.
Toisekseen hänen teesinsä vaikuttavat aika maltillisilta kun vertaa niitä esim. AHvenanmaan käytäntöön.
Ahvenanmaalla ei saaren lehdissä saa edes kuolinilmoitusta julkaista suomen kielellä .

Mannermaalla on nyt kuitenkin kysymys vain siitä, että pakkoruotsitus on ikeenä maan jokaikisessä kolkassa.

Kysymys on siitä, että tilanne on täysin kohtuuton. Jokainen jolla on hivenenkin oikeudentuntoa ymmärtää tämän.
Siis jokainen jolla on oikeuden ja moraalin tajua.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

En ole koskaan kuullut Suomalaisuuden liitossa kyseltävän kenenkään puoluepoliittisista intohimoista - political affiliations - jäsenkirjoista nyt puhumattakaan. Sinä, hyvä Stefan H. Tallqvist, olet ymmärtääkseni koska hyvään ja aina tervetullut Suomalaisuuden liiton jäseneksi. Sinulta edellytetään vain, että hyväksyt Suomalaisuuden liiton säännöt ja maksat jäsenmaksun, joka lie täällä hetkellä 22 euroa tai jotain.

On myös hyvin hyvin kummallista, ettei Suomen valtiovalta millään tavalla tänäkään vuonna tue Suomalaisuuden liittoa, vaikka valtiovalta samaan aikaa kustantaa ruotsinkielisille kolminkertaisen eduskunnan: ensin tavallisen eduskunnan (200 jäsentä), sitten Svenska Folktingetin (ehkä noin 70-80 jäsentä) ja kirsikkana kakun päälle vielä Ahvenanmaan Landstingetin ja kaiken me Suomi-pojat maksamme.

Tervetuloa Suomalaisuuden liittoon Stefan H. Tallqvist RKP:n jäsenkirjastasi huolimatta. Juuri sinua siellä tarvitaan.

Kari Helstamo

Hieman on aina närästänyt se ajatusmalli, että ruotsinkielisillä on oikeus saada PALVELUA omalla kielellään. Miksi minun on pitänyt opiskella ruotsia, vaikka minulla ei ole mitään aikomusta toimia palvelualalla? Senkö takia, että jos joku ummikko kysyy minulta missä on vessa? Äskettäin joku tuupo perusteli päivystyksen säilyttämistä sillä, että Närpiöläinen tai Maalahtelainen ei ymmärrä virkamiesruotsia. Onko se todella suomenkielisten häpeä? Myönnän, että nihkeyteni asiaa kohtaan johtuu osittain siitä ruotsinkielisten ylimielisestä asenteesta suomenkielisiä kohtaan, mitä koin nuoruudessani. Jos nyt joku ruotsinkielinen kuolee, koska kommunikointi ei suju, niin miten luulette käyvän ummikko maahanmuuttajille? Tulkki auttaa, eikö niin? No miksei sitten voisi ajatella tulkki palveluja niiden harvojen kohdalla, jotka eivät osaa kertoa, että"rinnasta puristaa"?

Käyttäjän marjattavehkaoja kuva
Marjatta Vehkaoja

Itse haluaisin puhua MITÄTÖINNISTÄ. Että koko ruljanssi on pystytetty pakko-ja virkamiesruotisineen ja sitten kehdataan sanoa, ettei sekään riitä. Tässä menee raja! Totean, että en puhu nyt ollenkaan itsestäni vaan asiasta kansakunnan tasolla. Satun olemaan kielifriikki, mutta enemmistö ei taatusti sitä ole.

Jaakko Häkkinen

Juha, ruotsinkieliset opettelisivat suomea tietysti vapaaehtoisesti, nytkin se heillä on useimmiten A1-kieli. Tätä he kompensoivat ottamalla englannin A2-kieleksi. Ja isolla osalla suomenkielisistä ruotsi olisi kahden tärkeimmän vieraan kielen joukossa ilman pakkoakin.

Jaakko Häkkinen

Janne, on olemassa äidinkieli ja vieraat kielet; toinen kotimainen on keinotekoinen kategoria paitsi kaksikielisille lapsille. Jonkin vieraan kielen pakollisuus johtuu yleensä siitä, että se on maan valtakieli. Missään muualla ei ole pakollisena 5% vähemmistön kieli!

Ja kyllä, lähes puolet ruotsinkielisistä on käytännössä kaksikielisiä, ja lopuistakin lähes kaikki osaavat suomea aika hyvin. Joillain alueilla suomea ei tarvita, joten sitä ei opita - pakosta huolimatta.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Henkilökohtaisella tasolla toinen kotimainen on tietenkin keinotekoinen kategoria, sillä sehän ei koske henkilöä vaan maata. Sen takia ihmettelenkin usein tätä "eihän se ole minulle toinen kotimainen" -valitusta, jonka tukemiseen sinäkin nyt valitettavasti syyllistyt. Sitä paitsi kaksi- tai monikielisyyshän voi myös tarkoittaa monien muiden kielten yhdistelmää.

Päinvastoin kuin sinä olen kaksikielinen: ruotsi on äidinkieleni (paitsi, että äitini oli suomenkielinen eli pitäisikö minun puhua silloin isänkielestäni?-) ja pidän suomen kieltäni suurin piirtein yhtä vahvana - kuitenkin se tulee toisena ruotsin jälkeen. Tämä ei tarkoita sitä, että suomi olisi minulle henkilökohtaisesti "toinen kotimainen kieleni" - sehän olisi naurettavaa. Suomi on yksinkertaisesti toinen kieleni.

Jaakko Häkkinen

Johan, minä vain kerroin, ettei kielten oppimisessa ole mitään merkitystä kotimaisuudella, ainoastaan vieraudella. Mistä sinä puhut?

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #50

Myönnettäköön - pointtini unohtui, kun tuli muita asioita mieleen.

Se on suurin piirtein tämä: toinen kotimainen eli suomi/ruotsi on hyvä kokonaiskategoria, joka koskee maata eli Suomea, ei yksittäisiä henkilöitä. Sellaisena sillä on oma oikeutettu asemansa. Sitä paitsi se on täysin neutraali ilmaisu.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

"Ja kyllä, lähes puolet ruotsinkielisistä on käytännössä kaksikielisiä"

Oikeastaan pidän tätä väitettä vääränä, mutta se riippuu tietenkin kaksikielisyyden määritelmästä.

Mihin muuten perustat tämän väitteesi? Vai onko tämä taas yksi tuulesta temmatu väite?

"lopuistakin lähes kaikki osaavat suomea aika hyvin"

Ja mihin perustat tämän? Oikeastaan on ruotsinkielisiä, jotka eivät osaa melkeinpä ollenkaan suomea, pajon huonosti suomea osaavia ruotsinkielisiä, mutta tietenkin sinun sanomasi on se totuus!!!

Unohda missiosi - keskity vain totuuteen!

Jaakko Häkkinen

Luepa kansalliskieliselvitys, siellä kerrotaan ruotsinkielisistä 40 % olevan kaksikielisiä:
http://www.oph.fi/download/131517_Kansalliskielise...

Ja tässä puhutaan siis kaksiäidinkielisistä! Kaksikielitaitoisia heistä lienee jokaikinen. Minulla nämä kaksi tasoa eivät ole koskaan menneet sekaisin.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #101

Voinet kertoa, missä siellä kerrotaan näin, silä en itse löytänyt sitä pikaisella läpiluvulla. Huomauttanen, että sinä olet sanonut tämän: "Kaksikielisyys koskee vain ihmisiä, jotka ovat varhaislapsuudessaan oppineet sujuvasti kaksi eri kieltä."

Tiedätkö itse muuten yhtään mitään kaksikielisyydestä? Siis henkilökohtaisesti? Luultavasti et.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Yleinen argumetointi siitä, että Suomi on ainoa maa, jossa moista vähemmistön puhumaa kieltä joutuu opiskelemaan, on osoitus alemmuuskompleksisuudesta.

Kyllä me Suomessa voimme pystyssä päin tehdä omat päätöksemme kielipolitiikan suhteen, joka sopii Suomen tilanteesen, kulttuuriin ja historiaan ilman, että meidän tarvitsisi apinoida muita maita, joiden tilanne on aivan erilainen.

Jokainen maa on omalla tavallaan ainutlaatuinen,

Eikä pidä aliarvioida asian merkitystä jo aiemmin mainitsemaltani geopoliittiselta kannalta ajatellen sitä, mihin viiteryhmään Suomi valtiona haluaa kuulua. Sillä voi olla ratkaiseva merkitys olemassa olollemme tulevina vuosisatoina.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Juha, kyllä vain me olemme ainutlaatuinen maa, kun jo kymmeniä vuosia noin 70- prosenttia kansasta on vastustanut pakkoruotsia, mutta poliitikot meillä eivät hievahdakkaan omista poteroistaan, kun pääsevät päättäviin asemiin.

Voiko tälläistä maata edes kutsua edistykselliseksi ja ajan hermolla olevaksi maaksi, joka toimii kansan parhaaksi? Monikielisen eurooppalaisen EU-kansan hyväksi. Naapurimaamme menevät lennossa ohi ja meillä koko kansa pakotetaan vain opiskelemaan pientä naapurimaamme kieltä. Vähempikin osa riittäisi takaamaan täydellisen palvelun ruotsinkielisille, jos rehellisiä oltaisiin?

Kari Helstamo

Eipä näköjäään ole tuolla syyllistämisellä taas mitään rajaa... Sovitaan sitten, että me suomenkieliset olemme sitä alemmuuskompleksista kärsivää kansanosaa. Tässä on kyllä tietyllä tavalla vinha perä. Aina on varsinkin suomalaiset poliitikot halunneet kumarrella milloin itään ja milloin länteen. Mutta hei, niinkuin sanoit, voimme tehdä pystypäin myöskin ruotsinkielen vähentämiseen tähtääviä päätöksiä ihan itse ja pystypäin.

Jaakko Häkkinen

Hassua Juha, että saamme olla yksilöllisiä, mutta samalla emme saa itse valita kansainvälisyyttämme, vaan sinä tuputat Ruotsia, Ruotsia, Ruotsia. Eikä nordismikaan perustele pakkoruotsia muuten kuin entisenä(?) herrakielenä.

Pohjoismaalaisten yhteinen kieli voi olla sekaskandinaaviska kun osaat ruotsia, mutta se voi olla englanti jos joku ei osaa ruotsia. Sinun tapasi ei ole ainoa oikea. Ruotsissa on pakkoenglanti, eivätkä edes ruotsalaiset ja tanskalaiset ymmärrä toisiaan ilman harjaannusta.

Poliittisesti kannattaisi suuntautua Fennobaltian liittoon, koska Skandinavian on liian helppo jäädä sodan tullen ulkopuolelle, koska se ei ole puskurivyöhykettä.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Koko tämä kommentti taitaa olla jonkinlaista farssia?

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #99

Puhutko Juhan kommentista? Yritä vastata ymmärrettävästi ja unohda tyhjä trollaaminen, joohan Juuhan?

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #102

Ei millään pahalla, mutta henkilö joka käyttää tällaista, "entisenä(?) herrakielenä", on joko hyvin puolueellinen tai sarkastinen. Toivoin, että kyse olisi ollut farssista. Ei tainnut olla...

En ymmärrä, miten voit uskoa olevasi puolueeton tässä asiassa. Sinähän olet valitettavasti missioosi sulkeutunut yhden asian ihminen. En yhtään ihmettelisi, jollei sinusta tulisi Heikki Talan seuraaja eli henkilö, joka ei oikeastaan välitä totuudesta. Paitsi tietenkin, että sinä et tiedä ruotsista tai muista skandinavisista kielistä yhtään mitään (senhän olet osoittanut jo aikaisemmin kommenteissasi - Heikki Tala taitaa kuitenkin osata näitä kieliä jonkin verran).

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #105

Jos olisit seurannut pakkoruotsittajien kommentointia eri medioissa, huomaisit että herrakieli-asenne elää vahvasti. Se ei ole minun keksintöäni vaan jokaisen nähtävissä. Ei minusta tee puolueellista se, että uskallan sanoa asioita.

Minun missioni on oikeudenmukaisuus = kielivapaus. Sinäkään et osaa perustella pakkoruotsia, miksi silti roikut siinä? Sinä tässä olet siis asenteellinen ja sokea.

Tiedän ruotsista ja skandinaavisista kielistä aivan riittävästi. Yhtäkään virhettä et ole voinut tiedoistani osoittaa: olenhan linkittänyt tutkimuksiin, joissa kerrotaan etteivät ruotsalaiset ja tanskalaiset ymmärrä toisiaan ilman erityistä harjaantumista - en siis suinkaan kerro omia mielipiteitäni asiasta.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #109

Vain muistutuksena: minusta et saa toisen kotimaisen pakollisuuden puolustajaa millään. Jollet ole sitä huomannut, olet täysin sokea ja missioosi sulkeutunut. Sinun mielipiteitäisi vastustavan henkilön on tietenkin oltava hirvittävä "pakkoruotsittaja".

Katsos, on olemassa neutraali näkökanta, joka perustuu todellisiin tietoihin, ei mihinkään "herrakieli ja kielellinen apartheid" -roskaan, jota olet suoltanut jo jonkin aikaa. Sinä et valitettavasti näytä välittävän tästä eli olet todellakin Heikki Talan seuraaja.

On muuten täysin eri asia tietää skandikielistä ja osata niitä. Kuulut ensimmäiseen kategoriaan (eikö näin ole?) ja suoraan sanottuna voisit vain nöyränä myöntää sen. Myönnä yksinkertaisesti, ettet tiedä yhtään mitään siitä, miten paljon ruotsin-/tanskan-/norjankielisen pitää tehdä, jotta hän ymmärtäisi ruotsia/tanskaa/norjaa.

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen

"Eikä pidä aliarvioida asian merkitystä jo aiemmin mainitsemaltani geopoliittiselta kannalta ajatellen sitä, mihin viiteryhmään Suomi valtiona haluaa kuulua"
.................

Tamperelaisena joka ei ole elämänsä aikana viiteen vuosikymmeneen kuullut kertaakaan puhuttavan täällä ruotsia muualla kuin pakkoruotsitunnilla ei oikein ymmärrä tätä "geopolitiikkaa"?

Sen sijaan Suomen tulisi kuulua valtiona viiteryhmään joka kunnioittaa ihmisoikeuksia ja poistaisi koko pakkoruotsin.

Käyttäjän EsaPaloniemi kuva
Esa Paloniemi

Suomenruotsalaiset ovat monenkirjava joukko; eri sortin uskovaisia ja uskonnottomia, eri koulutustasoja, poliittisesti kommunisteista fasisteihin ja eri taustoiltakin. Tällaisen joukon saa samaan riviin vain yhteinen vihollinen, joka nyt on suomalaisten uhka ruotsin kielelle Suomessa.

http://asfalttikukka.blogspot.fi/

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Muuan tuttava lausahti: Vuoteen 1809 asti meitä hallitsi, alisti ja nöyryytti Ruotsi. Nyt meitä hallitsee, alistaa ja nöyryyttää enää vain ruotsi.

Pankoon joku paremmaksi, jos kantti kestää.

Käyttäjän MikaVenlinen kuva
Mika Venäläinen

Vaikka tämä keskustelu näyttää olevan enemmän kieli- kuin sosiaalipoliittista, en malta olla kopioimatta tänne tekstiäni, joka minulle on tosi tärkeä. Ylläpitäjä poistakoon, jos haluatte vääntää vain ruotsinkielen pakollisuudesta (joka minun mielestäni pitäisi säilyttää, btw).

Kyllä minun täytyy ihmetellä suuresti, että ketään ei tunnu kiinnostavan Etelä-Savon tilanne. Koko maakunta jää ilman laajan päivystyksen sairaalaa. 150 000 ihmistä.

Mikkelistä ja Savonlinnasta tulee Kuopioon matkaa n. 160km ihan pirun mutkaista, Suomen vaarallisimmaksi luokiteltuja tietä. Yksi Suomen vilkkaimmista valtaväylistä, 5-tie, jää ilman "suuronnettomuuspäivystystä" parinsadan kilometrin matkalta. Maamme vilkkaimmassa mökkimaakunnassa jossa viikonloppuisin sattuu ja tapahtuu.

Miksi tämä ei nouse pääuutislähetysten ja blogien aiheiksi? Eikö meillä ole mitään väliä?

Jaakko Häkkinen

Mika, on tosiaankin käsittämätöntä, että Hesari tekee päivittäin juttuja siitä, kuinka vaasalaisia risoo päivystyssairaalan menettäminen ja kuinka jupakka yhdistää erikielisiä, mutta samalla unohdetaan kertoa, että laajoilla alueilla itäisessä ja pohjoisessa Suomessa tulee vielä paljon pidemmät matkat lähimpään päivystyssairaalaan!

No, Hesari on tietysti pakkoruotsiuskovaisten lehti. Sentään yksittäisen lauseen sielläkin näkee siitä, että pakotettu ruotsi ei jostain syystä riitäkään muka ruotsinkielisille palveluille... Mutta Hesarin toimittajakunnalle se luultavasti tarkoittaa, että pakkoruotsin oppimäärä pitäisi vähintään kolminkertaistaa. ;)

Kertoisitko, millä sinä perustelet pakkoruotsia? Vihjeitä: se ei ole perustuslaissa, eikä mikään tasavertaisuusvaatimus oikeuta sitä, että valtaenemmistö pakotetaan oppimaan 5 % vähemmistön kieltä.

Käyttäjän JouniKivel kuva
Jouni Kivelä

Joustamaton ja jäykkä kielikoulutus kokonaisuus syrjäyttää poikia (ja joitain tyttöjä myös) lukiokoulutuksesta ja sitä myöten akateemisesta koulutuksesta.

Nykyinen kolmen kielen pakollisuus on suunniteltu lähinnä kieltenopettajien tarpeisiin.

Ruotsin kielen pakollisuus voidaan säilyttää, mutta oppijoilla tulisi olla oikeus itse vaikuttaa siihen, miten esim. lukion kieltenopetuksen koko tuntimäärän hyödyntää. Voisi valita kevyen yleissivistävän ruotsin opetuksen ja käyttää säästyneet tunnit englannin opetukseen.

Liian monen akateemisestikin koulutetun englanninkielen taito on heikko.

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

kaija kelhu (16.12.2016 15:02) kirjoitti tässä puheenvuorossa mm:
(Tuo on pelkkä hassu myytti, hyvä Stefan, …)

Jaa, että myytti?
”Lokakuussa 2015 Suomalaisuuden liitolla oli 1317 jäsentä. Liiton hallituksessa perisuomalaisilla on vahva asema. Vuoden 2013 hallituksessa kokoomuslainen Antti Ahonen oli ainoa ei-perusuomalainen.”
=

Heikki Tala (15.12.2016 10:16 ), kirjoitti: (koskien ” Ruotsinkielisiä ummikkoja”)

”Pakkoruotsi voidaan poistaa milloin tahansa, sillä perustuslaki ei edellytä Suomen kansalaisilta kaksi- tai monikielisyyttää, vaikka se mainitsee 7 kieltä; suomen, ruotsin, saamenkielet (3 Suomessa), romanikielen ja suomenkielisen viittomakielen.
Opetuslakeja voidaan muuttaa yksinkertaisella enemmistöllä vaikka joka perjantai!
Pakkoruotsi on nyt tulossa tiensä päähän - ja hassuinta, että sen aiheuttaa rkp! ;-)
Ruotsinkielisiä ummikkoja on vielä muutamia ja heille voidaan hoitaa tarvittavat kielipalvelut digitekniikalla.”

viite:
”Suomalaisuuden Liitto ja yksikielinen Suomi on huono idea”, 14.12.2016 12:09, Stefan H. Tallqvist, Kaksikielisyys, 8 kommenttia

http://stefantallqvist.puheenvuoro.uusisuomi.fi/22...

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Millä tavalla ja paljonko Suomi kielineen eroaa muista Pohjoismaista, joissa on tunnetusti yksi pääkieli ja vähemmistökielet ja hyvin pyyhkii? Miksi Suomessa pitää olla vallalla moinen apartheid? Ruotsin kielilaki Suomeen sovellettuna sopisi myös Suomelle erinomaisen hyvin, mutta se ei taas sovi lainkaan pakkoruotsittajllemme, svekomaaneillemme, folktingeteille, RKP:lle, vihreille, demareille, vassareille jne.

Muistamme myös, että silloin kun ensimmäinen presidenttimme Kaarlo Juho Ståhlberg kirjoitti ensimmäistä perustuslakiamme, hän kirjoitti sen sitkeästi peräti kolmeen kertaan muiden Pohjoismaiden tyyliin yhden pääkielen, suomen, sisältäväksi. Sisällissodan jälkeisissä juuri itsenäistyneen maan vaikeissa olosuhteissa Ståhlberg painostettiin ottamaan suomen rinnalle toiseksi "leikkiykköskieleksi" ruotsi. Sen seurauksena meillä on nyt "leikkikaksikielinen" Suomi. Urho Kekkosen olen jostain lukenut murahtaneen moisesta perustuslain kohdasta jotain sen tyylistä, että ruotsi sai lakiin toisen pääkielen oikeudet, vailla pääkielen velvollisuuksia tai jotain vastaavaa. Kysyin filosofian tohtori Erkki Wuolijoelta, onko hänellä tietoa siitä, ketkä Ståhlbergin painostajat ihan noin lihana, luuna ja verenä olivat? Tohtori Wuolijoki ilmoitti, että sitä hän ei tiedä, mutta että sen hän tietää varmasti, millä painostettiin. No milläkö? Tietysti sillä vanhalla vainoojalla, jolla meitä yhä tänä päivänäkin säikytellään: "ryssällä".

Se, että ruotsi yleensäkin ui perustuslakiimme jokseenkin kyseenalaisella tavalla painostuksen jälkeen, kannattaa myös aina muistaa esimerksi silloin, kun joku Anna-Maja Henriksson vetoaa silmä soikeana ääni väristen Suomen perustuslakiin kuin Jumalan kymmeneen pyhään kiveenhakatun muuttamattomaan käskyyn konsanaan.
Koko ruotsimme historia on siis yhtä ja samaa painostusta ja pakotusta perustuslakimme alkuvuodesta lähtien.

Lait sortaa, hallitukset pettää, sanoo vanha työväenlaulu. Siksipä ihmettelen esimerkiksi Suomen vasemmistoa, miksi pakkoruotsitus sopii sille erittäin hyvin? Vai katsotaanko vaikkapa demareissa yhä vanhakantaisesti, että ruotsin kieli on pohjoismaisen sosialidemokratian kieli? Suomalaiset ja suomen kieli siis uhrataan siinäkin suhteessa surutta valtapolitiikan alttarilla. Äänet kyllä kerätään suomenkielisiltä ja työväentaloilla herkistellään kitarisat levällään sorron, vääryyden vastustamisesta ja vannotaan tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden nimiin, mutta pakkoruotsitusta asia ei koske, Siitä ei työväentaloilla saa puhua, eikä myöskään puhuta, se kun on tabu. Sekään ei enää tunnu painavan vaaássa, että erisorttiset ruotsinkieliset olivat sisällissotamme jälkeen innokkaimpia suomenkielisten punikkien teloittajia ja lahtaajia. Sekin on anteeksiannettu ja hyvin tuntuu demareiden yhteistyö ruotsalaisen rahavallan RKP:nkin kanssa pakotusasioissa toimivan, mutta suomenkielisille äänestäjillehän siitä ei hiiskuta.

On enemmän kun tavallista nykypäivänäkin, että jostakin pakkoruotsin vastineeksi loihditaan pakkovenäjä, vaikka Suomen kansa haluaa vain vapaata kielivalintaa ja kaikki kielet vapaasti samalle viivalle. Silti on hyvin tavallista, että kansaa pelotellaan tyyliin: Jos ette lue kiltisti pakkoruotsianne, niin "ryssä" tulee ja vie teidät Siperiaan. Alhaista ja halpamaista pelottelua. "Ryssä" ei tule eikä vie.

Muuten olen sitä mieltä, että paitsi Karthago, niin myös pakkoruotsi, on turhana ja vahingollisena hävitettävä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Stefan, tarkoitin kyllä nimenomaa sitä, etteivät kaikki pakkoruotsin- vastustajat ole persuja. Suomalaisuuden liitosta en tiedä yhtään mitään.

Kirjoitit Talan mielipiteenä, että pakkoruotsi voitaisiin poistaa vain lakimuutoksella. Siitä olen kyllä samaa mieltä, että perustuslaki ei sitä määrää koko kansalle.

Ei se sitä pakkoa ollut ennen peruskoulun tuloakaan 1970-luvulla, jolloin ehkä noin 30-prosenttia kansasta kävi ylipäätään oppikoulua, muilla ruotsi ei ollut missään vaiheessa pakollinen.

Ei kukaan ole siitäkään ajasta koskaan maininnut, että se olisi ollut perustuslainvastaista toimintaa.

Terveisin
Kaija K

Jaakko Häkkinen

Stefan, sekoitat kaksikielisyyden kaksikielitaitoisuuteen. Kaksikielisyys koskee vain ihmisiä, jotka ovat varhaislapsuudessaan oppineet sujuvasti kaksi eri kieltä.

Ja vaikka olisikin kaksikielinen, sen toisen kielen ei tietenkään tarvitse olla ruotsi! Siispä mikään tässä ei edelleenkään perustele pakkoruotsia.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Ja kuitenkin sanoit aikaisemmin, että puolet suomenruotsalaisista olisivat kaksikielisiä...

Miten ihmeessä elät kaksijakoisuutesi kanssa?

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #100

Vastasin jo toisessa kohdassa:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227959-rkp-l...

Minulla ei ole mitään kaksijakoisuutta, kiitos kysymästä. Valitettavasti en voi vaikuttaa sinun ymmärrysrajoittuneisuuteesi. Pyydän, että menet muualle kiukuttelemaan ja trollaamaan, ellet osaa keskustella asiallisesti. En ymmärrä, minkä asian ja miksi olet ottanut henkilökohtaisesti. :)

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #103

Kaksiajakoisuutesi on melko selvää - paitsi ehkä omasta mielestäsi. Toisessa tapauksessa kaksikielinen tarkoittaa toista, toisessa toista... Todellakin aliarvoista toimintaa kielihenkilöltä.

Suurin minua häiritsevä asia on loppujen lopuksi se, että et osaa yhtäkään skandikieltä hyvin, mutta kuitenkin olet väittämässä eri asioita aivan kuin olisit asiantuntija.

Minkä ihmeen takia yrität esittää itsesi jonkinlaisena skandikielten erojen asiantuntijana? Sinullahan ei ole mitään perusteita siihen. Ja sitten kun joku sinua asiaa paremmin tietävä sanoo jotain, et voi vain ottaa tietoa vastaan, vaan inität aina olevasi OIKEASSA. Lopeta tällainen lapsellisuus - ole enemmän oikea kielitieteilijä!

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #106

Lopeta sekoilu, Johan. Sinä olet keksinyt tuon omasta päästäsi, itse olet tulkinnut virheellisesti. Missään kohdassa moniin vuosiin minä en ole sekoittanut kaksikielisyyttä kaksikielitaitoisuuteen! Esitä kohta, jossa niin olen muka tehnyt, tai ole hiljaa ja lopeta valehteleminen.

Ei minun tarvitse olla skandinaavisten kieltenasiantuntija, jos siteeraan tutkimuksia niiden puhujien keskinäisestä ymmärryksestä! Miksei tämä mene sinulle jakeluun? Sinäkin voit siteerata tutkimuksia fennougristiikasta, vaikket tietäisi mitään suomalais-ugrilaisista kielistä. Miten tämä on niin vaikea ymmärtää?

Lapsellisuutta täällä edustat vain sinä, joka haluat nillittää ja olla eri mieltä, vaikkei sinulla ole yhtään mitään millä kritisoida minua. Olet kyhännyt olkinukkeja omista virhetulkinnoistasi (että minun pitäisi olla skandinaavisten kielten asiantuntija tai että minä olisin käyttänyt väärin sanaa "kaksikielinen"; kumpikin oletuksesi on virheellinen).

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #110

Lapsellisuutta tässä yhteydessä on se, ettet voi yksinkertaisesti myöntää tietämättömyytäsi. Jos ajatellaan alaasi, kielten tutkimus, tämä on oikeastaan erittäin hämmästyttävää.

On oikeastaan hienoa, että vihastut ja haluat osoittaa tietämyksesi fennougristiikasta. En koskaan yrittäisi edes väitellä kanssasi sillä alalla. Minkä takia sitten yritätä sanoa, että tiedät skandikielten eroista yhtään mitään?

Viimeinen kappaleesi on itse asiassa hyökkäys itseäsi kohtaan: sinähän olet väittänyt tietäväsi, miten paljon eri skandikielten osaajien pitäisi tehdä, jotta he ymmärtäisivät toisiaan. Ja olet tehnyt tämän täysin tietämättömänä kaikesta.

Mene siis itseesi ja mielellään peilin eteen.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #113

Olet todella pihalla ja asenteellinen.

Mikä ihmeen tietämättömyys minun pitäisi myöntää? Ei minun tarvitse tietää kaikkea skandinaavisista kielistä (vaikka luultavasti tiedän niistä enemmän kuin keskiverto pakkoruotsittaja tai sinä), koska minä vain lainaan tutkimustuloksia, joiden mukaan ruotsalaiset ja tanskalaiset eivät ymmärrä toisiaan harjaantumatta.

Miten et pysty ymmärtämään tätä? Jos kerrot, mikä kohta edellä tuottaa vaikeuksia, autan mielelläni sinua ymmärtämään. Kunhan lakkaat jankuttamasta paksukalloisesti samaa virheargumenttiasi.

Käyttäjän MattiKinnari kuva
Matti Kinnari

Eikö tässä pitänyt keskustella SOTE:n toteuttamisesta? Nyt kaikki kirjoittelevat vain ruotsinkielen oikeutuksesta.
Villakoiran ydin on kuitenkin siinä, että Vaasassa on valmis ympärivuorokautinen päivystysvalmius. Seinäjoelle se pitää luoda lähes nollasta. Tavoiteltujen säästöjen sijaan tulossa on melkoisia lisäkustannuksia.
Tähän on tultu, kun päättäjät vetävät kotiinpäin vaikka väkisin. Vai miten on tulkittava ministeri Risikon toiminta? Pientä on helppo lyödä. Niinhän kiusaajat tässäkin asiassa ovat tekemässä. Tällaistako tämä meidän demokratiamme on? Äly hoi ja järki käteen!

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Näinhän tuo on Matti, mutta ainahan tämä kielikeskustelu laajenee itse perusteisiin, kun se myöskin vaikuttaa tähän nykykäytäntöön ja jatkuviin valituksiin vähemmistön sorrosta.

Aina puhutaan näistä muiden maiden kielitaidoista ja totta on, että muualla panostetaan enemmän suuriin ja paljon puhuttuihin kieliin, kun meillä on aina taas etusijalla ensin ruotsi ja sitten englanti, muut ovatkin sitten sivulauseessa.

EU-tasolla on tutkittu kielen osaamista ja oppimista:

"Jokaisen eurooppalaisen pitäisi osata yhtä vierasta kieltä 84% mielestä. Tärkeimmät kielet ovat englanti 68%, ranska 25%, saksa 22%.

Seitsemässä maassa osasi vain 33% -50% jotain vierasta kieltä (Unkari, Irlanti, Italia, Portugali, Romania, Espanja, UK).
Kahdeksassa maassa osasi yli 90% jotain vierasta kieltä (Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Hollanti, Slovenia, Ruotsi).
Kahta vierasta kieltä osasi 28%.
Syyt kielten opiskeluun olivat lomat ulkomailla 35%, työ 32%, ulkomailla työskentely 27%.

Suomi hyötyisi vaihtamalla pakkoruotsin vapaaehtoiseen ruotsiin, saksaan, ranskaan, venäjään. Kahta kieltä ei pysty kuitenkaan opettamaan sata prosenttisesti koko kansalle, vielä vähemmän kolmea vierasta kieltä.

Nämä tiedot ovat siis EU:n tasolla tehtyjä vuonna 2012. Mitähän ne olisivat tänään?

Kirjoitin nämä nyt muistin virkistämiseksi myöskin heille, jotka täällä kirjoittelevat siihen malliin, että suomalaiset voisivat opiskella paljon enemmän vieraita kieliä tuosta vain, ihan helposti. Joskus tieto ja vertailu muihin maihin tuo ehkä edes vähän suhteellisuudentajua meidänkin kielipolitiikkaamme??

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

"Suomi hyötyisi vaihtamalla pakkoruotsin vapaaehtoiseen ruotsiin, saksaan, ranskaan, venäjään."

Se vain että tässä kohtaa vapaehtoinen sana on väärä, koska todellisuudessa tuo tarkoittaa että saa valita itse tuon pakkokielen. Ja tuota 4 kielen tarjontaa ei pienet kunnat edes pysty tarjomaan ja käytännössä tämä menisi vielä niin että enemmistö määrää mikä kieli pakkokieleksi valitaan.

Mielestäni meillä on etusijalla kyllä englanti eikä ruotsi, sen näkee jo koulujen tuntijaosta. Ja siitä että lukion kirjoituksissa harvoin löytyy kirjoittajia jotka eivät englantia kirjoita kun taasen niitä löytyy jotka eivät ruotsia kirjoita.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #69

Koulut voisivat profiloitua kielittäin, jolloin tietystä kielestä kiinnostuneet menisivät tiettyyn kouluun. Näin saataisiin pienissä kouluissakin opetusryhmät kasaan. Isoissa kouluissa ruotsin "suosio" eli 100 % jakautuisi muille kielille.

Siis kielipaikka B1 olisi edelleen pakollinen, ellei toista vierasta kieltä aloittaisi jo A2-paikalla. Mutta se kieli olisi vapaavalintainen.

Jaakko Häkkinen

Matti, tämän kirjoituksen aiheena on RKP:n harrastama pelottelu. :)
Mutta toki rönsyilykin sallitaan.

Itsekin ihmettelen kyllä, miksei Seinäjoen sijasta valittaisi Vaasaa, missä kaksikielinen palvelurakenne on valmiina ja toimiva.

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Kansalaisaloite:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1939

”Monikielinen Suomi - ruotsi valinnaiseksi” (4.4.2016) , 21 450 kannatusilmoitusta, joista muualla kerättyjä 12 631 , Kannatusilmoituksia tässä palvelussa 8 819.

Kannatusilmoitusten keruuaika on päättynyt 4.10.2016. Kansalaisaloite ei siis saanut edes vaadittua äänimäärää, eikä mene jatkokäsittelyyn!

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Stefan, en tiedä kuinka vertailukelpoinen tuo "Kansalaisaloite" on ylipäätään kansan mielipiteen esiin tuomiseen? Monilla ei ole tietoa, nettiä, eikä pankkitunnuksia, ja eivät ehkä koskaan näe mitään paikkaa, missä voisivat äänensä antaa.

Ainoa luotettava olisi paikka olisi kunnallisvaalien - tai eduskuntavaalien yhteydessä pidettävä äänestys, tyyliin rasti oikeaan ruutuun?

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Älä pullaan tukehdu, korput on vielä syömättä, Stefan H. Tallqvist, uusi kansalaisaloitekeräys alkaa riemuksesi viimeistään 2018 eduskuntavaalien alla.

Siihen saadaan varmaan tarpeeksi ja vähän ylikin nimmareita ihan yhtä nopealla aikataululla kuin mitä sinun rakastamasi ja haaveilemasi Guggenheimin palatsi kohoaa Suomen parhaalle paikalle. Sen kanssahan bättre folkin tossusi, ja aivan aiheesta, sutivat tyhjää.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Pieni pyyntö tuohon tulevaan aloitteeseen että laitatte siihen myös sen että miten tuo valinnaisuus kustannetaan.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #70

Mitä lisäkustannuksia valinnaisuudesta aiheutuu?

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #70

Juha, ei tule lisäkustannuksia; kieltenopettajat osaavat opettaa aina useampaa kieltä - kellään ei siis ruotsi ole ainoa mahdollinen opetettava kieli. Muille kielille tulee paljon enemmän kysyntää B1- ja jopa A2-kielinä, jos ruotsin pakollisuus poistetaan. Opettajat säilynevät suurelta osin samoina, vain opetusryhmän oppima kieli vaihtuu.

Paljon enemmän maksaa se, että ruotsin aloitus siirretään jo kuudennelle luokalle, koska alakoulun puolella luokanopettajilla ei ole samanlaista opetuspohjaa kielissä kuin yläkoulun aineenopettajilla.

http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180690-kieli...

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Äidinkielenään ruotsia puhunut Mannerheim käytti päämajassakin mielellään ranskan kieltä niiden upseerien kanssa keskustellessaan , jotka ranskaa osasivat.

Suomen kohtaloa ratkottiinkin ranskaksi erityisesti päämajoitusmestari Airon kanssa.

Käytettyä kieltä tärkeämpääkin onkin se, mitä sillä sanotaan.

Käyttäjän JouniKivel kuva
Jouni Kivelä

Terveyspalveluissa puhutaan usein potilaan oikeudesta palveluun ruotsiksi. Yleensä julkisen puolen palveluissa valitetaan yleisesti, ettei potilasta kuulla ylipäätään, joka tapauksessa lääkärin kanssa ollaan tekemisissä vain muutamia minuutteja. Sairaanhoitajien ruotsin kielen taito lienee paljon tärkeämpi, tai lähihoitajien, heidän kanssaanhan eniten ollaan tekemisissä.
Mikä on sitten lääkärin oikeusturva, jos hän joutuu selittämään puutteellisella ruotsilla potilaalle asiaa jonka oikein ymmärtäminen voi käydä potilaan hengen ja terveyden päälle?
Joku vuosi sitten FST:n uutisissa oli nuori turkulainen naislääkäri, joka vastasi toimittajan kysymyksiin aina suomeksi. Siis kaksikielisessä kaupungissa, akateeminen nainen jonka pitäsi olla parasta A-ryhmää kielitaidon osalta.
Lääkärin lienee aika vaikea puhua ammattiasioistaan lukioruotsilla. Akateemisissa opinoissa, ainakin omissani, ruotsia oli vain n. 30 h, opeteltiin alan peruskäsitteistö ja suoritettiin virkaruotsitutkinto.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Jouni, näinhän tuo on käytäntönä myöskin suurimmalla osalla ollut meidän ministeriemmekin suhteen. Kataisen muistavat kaikki vielä hyvin ja sama juttu Sipilällä ym. Enpä heitä siitä yhtään moittisi, pikemmin päinvastoin.

Miksi he eivät käyttäisi paremmin osaamaansa kieltä eli englantia, kun sitä kuitenkin EU:ssakin käyttävät. On fiksumpaa perehtyä maan asioihin tarkemmin, kuin vain päntätä harvoin käyttämäänsä ruotsia.

Kari Helstamo

Ihan vaan tiedoksi, että turussa kuulee ruotsia harvemmin, kuin kiinaa.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Jos ihminen - minkä kielinen hyvänsä - saa aivo- tai sydäninfarktin, niin tuskin hän siinä kovin paljoa ehtii höpistä ja seurustella. Hoito on kielestä/kielistä riipumatta äijälle kuin äijälle tai muijalle kuin muijalle tismalleen sama lääkäristä/lääkäreistä huolimatta niin Seinäjoella, Madridissa kuin Moskovassakin.

Hoitaja voi sitten vaikka seuraavana leikkauksen jälkeisenä päivänä ystävällisesti udella, että tuliko fru-fröken-herren kahviin/kaffe kermaa/grädda ja sokeria/socker vai juoko peräti mustana/svart?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Äläpä Olavi nyt vähättele ruotsinkielisten ongelmia, siitä moni pahoittaa mielensä nyt syvästi. (mutta olet silti oikeassa siinä, että aivoinfarktin kokenut ei paljoa juttele)
Terveisin ja kokemusta on siitäkin:)
Toivon mukaan kukaan ei nyt sano, että sen kyllä myös heti huomaa...heh.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas Vastaus kommenttiin #79

Mikäpä minä - maan matonen - olen ruotsinkielisten ongelmia vähättelemään, minähän sitäpaitsi suorastaan rakastan Ruotsia ja venäjän kielen läheistä indoeurooppalaista sukukieltä ruotsia. Niin, että ei ruotsissa, hienossa kielessä mitään, mutta pakkoruotsi vapaan kielivalinnan tulppana on vääryys ja vain ja ainoastaan se ei minulle kelpaa.

Hyviä suomenruotsalaisia ystäviäkin minulla on jne. ja toimeen olemme tulleet.

Aivoinfarktit ynnä sun muut sairaudet ja sairaskohtaukset totta vieköön kohtelevat uskoakseni meitä ihmisiä suht tasapuolisesti ja se lie suurta taivahista johdettua kielistä riippumatonta jumalallista tasapuolisuuden armoa. Isäni ja hänen äitinsä päättivät päivänsä nimenomaan aivoinfarktiin, joten osaan jo itsekin hieman aavistella, mitä saattaa olla edessä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #93

Olavi, kirjoitit nyt kuin minun suullani. Yhdet parhaat ystävämme ovat juuri ruotsinkielisiä ja tunnistan myöskin usein jo kaupan kassallakin ollessani, mistä kieliryhmästä ihminen tulee. Mistäkö? Ystävällisyydestä, kohteliaisuudesta ja avoimesta hymystä. Näin on.

Minulla tuo aivoinfrakti suvun perintönä on jo kerran iskenyt, mutta onneksi voin vielä edes yrittää näin vaatimattomalla panoksellani "rakentaa" parempaa Suomea tuleville sukupolville:) Toiveena, että he pärjäisivät kovassa taloudellisessa kilpailussa edes jotenkin naapurimaidemme kanssa.

Meidän poliitikot, kun eivät ole vielä edes huomanneet kuinka globalisaatio on asettanut uusia vaatimuksia myöskin meille. Pelkällä englannilla ja ruotsilla ei komiaa kauppaa tehdä, ei ainakaan Venäjällä tai keskisessä Euroopassa. Elävät vielä sitä aikaa, kun suomen puhuminenkin oli vain yksin rahvaan huvi ja fiksut puhuivat vain ruotsia ja ranskaa.

Jopa virolaisetkin ovat jo matematiikan lisäksi myöskin englannissa huolestuttavasti edellä meitä, mutta hehän saivat jo jätettyäkin taakseen venäjän, vaikka prosentit väestöstä ovat ihan toista luokkaa kuin meillä. Lienee venäläisiä tällä hetkellä noin vähän yli 20-prosenttia väestöstä. Ravintoloissakin harvinaisen monet nuoret työntekijät puhuvat myöskin saksaa. Meillä ei sellaisia harvinaisuuksia näe koskaan. Kuulemma.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

(Vastaus Juhalle 34)
Juha, totta mitä toveri haastaa:) Mutta Ruotsissa neuvotteluissa käydään kaikki englanniksi, jos on vain yksikin neuvottelija, joka ei puhu hyvin ruotsia. Vapaa-ajalla tietysti sama juttu.

On tietysti myös merkille pantavaa, kuinka yleistä esimerkiksi on jo monissa yhtiökokouksissa Suomessa, missä koko ajan käytetään vain englantia. Ensimmäisen kerran taisi olla jo noin kymmenen vuotta sitten Outokummun yhtiökokouksessa kun tähän törmäsin. Samoin Stokkan yhtiökokous käytiin englanniksi huolimatta silloisesta ruotsalaisesta toimarista. On ajat muuttuneet!

Muinoin käännettiin osa aina suomesta-ruotsiin, mutta se on jo taakse jäänyttä aikaa globalisaation ansiosta.

Perinteisen diplomaattisen perinteen mukaisesti tulee pyrkiä välttämään nk. "asymmetrisen dominanssin" tilannetta, jossa kansainvälisissä neuvotteluissa käytetään epäoikeudenmukaisesti vain yhden osapuolen äidinkieltä. Sukupolvet elävät nyt toisenlaisessa maailmassa kuin oli tuo isiemme maailma, josta te pakkoruotsittajat edelleen haaveilette.

Pohjoismainen yhteistyökin on sortunut aina suomalaisten vastustukseen, kun tanskalaiset englantia muinoin kokouskieleksi ehdottivat. Tässä sitten ollaan:) Historiaa muistellen, joka ei aina ole ollut kovinkaan kaunista elämää suomalaisille.

Terkuin ja kokemus se puhuu täälläkin:)

Jaakko Häkkinen

Johan Lindholm, taannoin uutisoitiin, ettei 90 % ruotsalaisista ymmärrä juuri lainkaan tanskaa. Tanskalaisilla ja islantilaisilla puolestaan on vaikeuksia ymmärtää ruotsia.
http://www.aamulehti.fi/juttuarkisto/?cid=11948368...

Pitäisikö kaikkien pohjoismaalaisten opetella ylimääräisenä kielenä ruotsia sen sijaan, että käytettäisiin sitä yhteistä kieltä, jota kaikki jo osaavat – englantia? Miten perusteltu on pakkoruotsi kaikissa pohjoismaissa vain siitä syystä, että ruotsi on pienellä marginaalilla puhutuin pohjoismainen kieli? Todella heiveröinen perustelu: samalla logiikallahan Itämeren alueen yhteistyössä venäjän pitäisi olla pakollinen kieli kaikille Itämeren ympäryskansoille.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Minkä ihmeen takia olit pistänyt tämän tähänkin?

Tämä kuitenkin antaa minulle hyvän mahdollisuuden eli:

Luultavasti vähintään 99 prosenttia englanninkielisistä ei ymmärrä suomea eikä ruotsia. Tarkoittako tämä sitä, että englanninkielisten on yhtä vaikeaa oppia molempia kieliä vai onko jommankumman kielen oppiminen heille helpompaa?

Jaakko Häkkinen

Luultavasti sukukielen oppiminen on hieman helpompaa, vaikka englanti ja ruotsi eivät olekaan lähisukukieliä. Mitä merkitystä tällä asialla on? Yhteinen sanasto lisää myös hankaluutta silloin, kun samoilla sanoilla on eri merkitys, kuten esim. viron ja suomen välillä on.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #111

Koska jostain ihmeen syystä olet yrittänyt väittää seuraavaa:

ei ymmärrä kieltä = vaatii hirvittävästi työtä
(ja etenkin "puolueettomasti", että siinä tarvitaan "herrakieltä ruotsia").

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #114

Missä olen sanonut, että vaatii hirvittävästi työtä? En missään. Sanoin vain, ettei se onnistu harjaantumatta. Lue aiemmat kommenttini.

Herrakieli-ajatteluhan tulee kuvaan aina silloin, kun paljastuu ettei pakkoruotsille ole kestäviä perusteluja. Lue tämä niin ymmärrät, mistä on kyse:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152817-siirt...

Vähemmistö pakottaa enemmistön opiskelemaan kieltään. Mitään pätevää syytä ei ole, vain se, että "meidän kielemme on niin tärkeä" = entinen(?) herrakieli.

Toimituksen poiminnat