Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Onko oikein ohjata ruotsinkieliset Seinäjoen päivystyssairaalaan?

  • Kuva 1: Ajallinen etäisyys päivystyssairaalaan
    Kuva 1: Ajallinen etäisyys päivystyssairaalaan
  • Kuva 2: Sairaanhoitopiirit ja "kilpailevat" päivystyssairaalat
    Kuva 2: Sairaanhoitopiirit ja "kilpailevat" päivystyssairaalat

RKP:n piiristä on kuultu kitkeriä kannanottoja äskettäin tehdyn päätöksen johdosta, kun ruotsinkielisen Pohjanmaan osalle päivystyssairaalaksi päätyi suomenkielisen Seinäjoen (ruotsinkielisiä 0,2 %) sairaala eikä kaksikielisen Vaasan (ruotsinkielisiä 22,7 %) sairaala. Käytännössä siis ympärivuorokautista laajaa päivystystä tarjoaa jatkossa enää 12 sairaalaa aiemman 19:n sijasta.

 

Onko oikein, että Pohjanmaan ruotsinkieliset joutuvat menemään Seinäjoelle päivystykseen?

 Tässä asiassa on erotettava useita erillisiä tasoja: (1) alueellinen tasa-arvo, (2) kieliryhmien tasa-arvo ja (3) kielellisten oikeuksien toteutuminen. 

 1. Alueellinen tasa-arvo

 Kuva 1 näyttää paksulla ristillä merkittyinä tulevat 12 laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalaa sekä keskimääräisen ajomatkan niihin. Havaitaan, että Suomen lantion eteläpuolisiin alueisiin verrattuna pohjanmaalaiset ovat hyvässä asemassa: vain aivan rannikolla asuvilla on suunnilleen yhtä pitkä ajomatka kuin Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Savon "syrjäseutulaisilla" (lue: keskussairaaloiden välisillä katvealueilla asuvilla). Suomen lantion pohjoispuolisiin alueisiin verrattuna pohjanmaalaiset ovat selvästi keskimääräistä paremmassa asemassa: keskipohjalaiset, kainuulaiset sekä itä- ja pohjoislappilaiset ovat selvästi heitä huonommassa asemassa. 

 2. Kieliryhmien tasa-arvo

 Ruotsinkielisiä on 1/17 suomenkielisten lukumäärästä (290 000 vs. 4 866 000). Kun päivystyssairaaloita oli vielä 19, oli siis lukumääräsuhteisiin nähden täysin oikeutettua, että ruotsinkielisillä oli yksi "oma" päivystyssairaala, ja nimenomaan Pohjanmaalla, jossa yksikielisesti ruotsinkielisiä on eniten. (Pohjanmaalla sijaitsee 11 niistä 15:stä kunnasta, joissa asukkaiden enemmistö on ruotsinkielisiä.)

 Tasa-arvoon kuuluu se, ettei mikään kieliryhmä saa enempää kuin väkimääräosuutensa verran. Ei ole mitään yksiselitteistä kriteeriä arvioida, kuuluisiko ruotsinkielisille omaa päivystyssairaalaa enää nyt kun yksikköjen määrä putoaa yhteensä kahteentoista - joidenkuiden mielestä kuuluisi, mutta toisten mielestä ei kuuluisi. 

 3. Kielellisten oikeuksien toteutuminen

 Ruotsi on toinen kansalliskielemme ja yksi maamme viidestä virallisesta kielestä. Perustuslain 122 §:n mukaan hallintoa järjestettäessä tulee pyrkiä yhteensopiviin aluejaotuksiin, joissa turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Eduskuntakäsittelystä:

 "Perustuslakiesityksestä antamassaan mietinnössä perustuslakivaliokunta totesi perustuslain 122 §:ää arvioidessaan, että kielelliset olosuhteet voivat merkitä myös sellaisia erityisiä syitä, joiden vuoksi sinänsä yhteensopivista aluejaotuksista voidaan poiketa (PeVM 10/1998 vp, s.35). Perustuslakivaliokunta on aluehallinnon uudistamista koskevaa lainsäädäntöä arvioidessaan katsonut, että jos hallinnollisesti toimiva aluejako on mahdollista määritellä useilla vaihtoehtoisilla tavoilla, perusoikeuksien turvaamisvelvollisuus edellyttää, että niistä valitaan vaihtoehto, joka parhaiten toteuttaa kielelliset perusoikeudet (PeVL 21/2009 vp, s. 3/II). Lisäksi valiokunta on pitänyt lähtökohtaisesti ongelmallisena, jos kielivähemmistö jää vähäiseksi. Kielivähemmistön palveluyksikön perustamisen valiokunta ei katsonut käytännössä turvaavan kielivähemmistöön kuuluvien tosiasiallisia mahdollisuuksia saada palveluja enemmistön kanssa samojen perusteiden mukaan."  

 Perustuslakivaliokunnan kannanoton sanamuoto jää monitulkintaiseksi. Tietenkään ruotsinkielisten suomenkielisellä alueella saamaa viranomaispalvelua ei pidä verrata suomenkielisten suomenkielisellä alueella saamaan palveluun vaan suomenkielisten ruotsinkielisellä alueella saamaan palveluun. Ja jos kerran Seinäjoelle perustetaan vielä erillinen ruotsinkielinen palveluyksikkö, niin miten mitään enempää voidaan enää vaatia? 

 Korostan, ettei minulla yleisellä tasolla olisi mitään sitä vastaan, että myös Vaasassa olisi laaja ympärivuorokautinen päivystyssairaala. Ruotsinkieliset eivät kuitenkaan voi jäädä leikkausten ja huononnusten ulkopuolelle, se olisi kaikkea muuta kuin tasavertaista kohtelua. Kaikki muut kuusi vähennettävää päivystyssairaalaa koskevat puhtaasti suomenkielisiä alueita. Mitä tasavertaista kohtelua sellainen olisi, ettei maanlaajuinen muutos heikentäisi lainkaan ruotsinkielisten tilannetta vaan pelkästään suomenkielisten tilannetta?

 Kannattaa muistaa sekin, että kielilakien mukaan saamenkielisillä pitäisi olla täsmälleen samantasoiset oikeudet kuntien kielisuhteisiin suhteutettuna kuin suomen- ja ruotsinkielisillä, mutta ne toteutuvat kauttaaltaan todella paljon surkeammin. Ruotsinkieliset ovat olleet todella etuoikeutettu kielivähemmistö, ja tuntuu erikoisen röyhkeältä ja pöyhkeältä, että he valittavat siitä, kun heidän palvelujaan leikataan siinä missä suomenkielistenkin palveluja. 

 Kuten eri tahot (mm. vihreiden Osmo Soininvaara ja kokoomuksen Perttu Koistinen) ovat huomauttaneet, ruotsinkielisten palvelut Seinäjoella pitäisi helposti voida toteuttaa pakkoruotsitettujen suomenkielisten voimin - juuri tällä seikallahan pakkoruotsia on nimenomaan puolustettu. 

 

Lopputulos

 Edellä esitetyin perustein ei ole missään mielessä väärin, ettei suunnitellun kahdentoista yksikön sijasta päädytty 12+1-malliin, jossa ruotsinkielisille olisi oma päivystyssairaala Vaasassa. Leikkausten pitää koskea kieliryhmiä tasaveroisesti, eikä mikään kielivähemmistö ole erityissuojeluksessa. 

 Voidaan kuitenkin pohtia kysymystä, miksi yhdeksi kahdestatoista päivystysyksiköstä alkujaankaan valittiin juuri Seinäjoki eikä Vaasa. Olennaisia seikkoja: 

 1. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella on 197 371 asukasta, Vaasan sairaanhoitopiirin alueella 170 212 asukasta; alueet ovat siis käytännössä suunnilleen yhtä suuria. 

 2. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä ruotsinkielisiä on alle prosentti asukkaista, kun taas Vaasan sairaanhoitopiirissä (joka vastaa tarkalleen Pohjanmaan maakuntaa) on ruotsinkielisiä 50 % ja suomenkielisiä 45 %. 

 3. Kahden sairaanhoitopiirin yhdistettyä aluetta ajatellen Seinäjoki on sopivasti keskellä, kun taas Vaasa on aivan reunassa (Kuva 2). 

 Näin ollen voitaisiin harkita myös mallia, jossa näistä kahdesta sairaalasta valittaisiinkin ympärivuorokautiseen päivystykseen Vaasa. Vaasan puolesta puhuisi sen valmius tarjota palveluja riittävällä laajuudella kummallakin kielellä, vaikka yhdistetyn alueen kielisuhteet toki muuttuisivat siten, että ruotsinkielisiä olisi enää alle neljäsosa koko alueen asujaimistosta. Seinäjoen puolesta puhuisi sen keskeinen sijainti ja siten nopeampi tavoitettavuus kautta koko yhdistetyn alueen. Väkimäärä ei kallista vaakaa puoleen eikä toiseen.

  

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (37 kommenttia)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Hienosti eri kulmilta olet kuvannut ja pohtinut tätä asiaa. Yksi todella merkittävä asia on, miten luodaan Seinäjoelle aidosti riittävä ruotsinkielinen osaaminen - Vaasassa se olisi ollut olemassa. Kun ajattelee sairaalaa ympärivuorokautisena yksikkönä, niin tarve on huolehtia siitä, että kaikissa vuoroissa on riittävä osaaminen. Miten se sitten toteutuu esimerkiksi erikoislääkärien yms osalta on minulle arvoitus. Vaasassa lienee tästä kokemusta, Seinäjoella ei.

En sitten tiedä paljonko Vaasasta siirtyy työntekijöitä Seinäjoelle. Voi olla melkoinen kynnys ruotsinkieliselle muuttaa Seinäjoelle, jossa ruotsinkielisiä ei juurikaan ole.

Jaakko Häkkinen

Niin, kuulostaa hölmöläisten peitonjatkamiselta, mikäli ruotsinkielisiä lääkäreitä siirtyy Vaasasta Seinäjoelle, ja asiakkaat sitten kulkevat näiden perässä Vaasasta Seinäjoelle...

Toisaalta Vaasassa säilyy sairaala, se vain ei ilmeisesti enää päivystä yöllä. Silti vuodepotilaita varten ehkä sielläkin tarvitaan yölääkäreitä (en tunne käytäntöä).

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Kieliongelmia on muuallakin. Meillä itä-Helsingissä on terveysasemalla 10 lääkäriä, näistä 8 on venäjänkielistä, 1 on ilmeisesti afrikkalainen ja 1 on suomalainen. Lähetteen lähettäminen kaupungin toiselle puolelle ei aina onnistu, kaikenlaista muutakin ongelmaa seuraa, diagnoosin teon saa itse opetella, samoin lääkkeiden oton.

Tuleeko vaasalaisille pahemmat ongelmat?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Leo Mirala,
tuo on valitettavaa ja tällaisia ongelmia on ollut pääkaupunkiseudulla muuallakin. Tuo on tilanne, josta on syytä valittaa kunnalle mikäli hoito ei toteudu. Todennäköisesti tässä tilanteessa lääkärit ovat jostain palveluja tarjoavasta yrityksestä, jolta Helsinki ostaa tätä palveluna. Halvalla saa - vaan ei hyvää.

Lisäksi on mahdollista vaihtaa terveysasemaa halutessaan.

Perusteena vaasalaisten aseman heikennyksille tämä ei ole kuitenkaan eettisesti kestävä. Koska minä kärsin, niin kyllä Pohjanmaan ruotsinkielistenkin pitää. Tässä ollaan tekemässä uudistusta, jossa voidaan myös tehdä asiat oikeudenmukaisesti mikäli halutaan.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Asia olisi hoidettavissa fiksusti rekrytoimalla Seinäjoelle kaksikielisiä erikoislääkäreitä ja hoitajia eri erikoisaloille, mikä on sitä tärkeämpää mitä enemmän hoidossa painottuvat psyykkiset tekijät. Eikä kaksikielisyydeksi hoitotyössä riitä mikään virkamiesruotsin läpäisy, tästä minulla on omakohtaista kokemusta.

(http://perttukoistinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/22...)

Oikeasta, työssä merkitsevästä kielitaidosta palkanlisän maksaminen rajalliselle määrälle henkilökuntaa olisi peanuts verratuna niihin säästöihin, joita järkevämmin toimiva erikoissairaanhoidon kokonaisuus tuottaa.

* * *

Kokonaan erillään Sote-ratkaisuista, pakollinen "toinen kotimainen" joutaa kustannustehottomana ratkaisuna historian roskakoriin. Millä alalla sitten ruotsin kieltä tarvitsemmekaan (tai suomea yksikielisesti ruotsinkielisillä paikkakunnilla), sen opettaminen valinnaisena aineena on sekä taloudellisempaa että motivoivampaa. Holhouksen ja pakottamisen tilalle omaa harkintaa!

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Niin, rahalla varmaan motivoidaan, mutta on ruotsinkieliselle lääkärille jonkinmoinen kynnys muuttaa Vaasasta Seinäjoelle, jossa heitä on nyt 0,2% asukkaista. Sehän tarkoittaa kokonaiset 120 henkilöä Seinäjoen noin 60 000:sta asukkaasta. No, ei tule ihan koko ajan vastaan..

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Kieliympäristö Suomessa tuskin vaikuttaa ratkaisevasti monenkaan lääkärin asuinpaikan valintaan, mutta mielekkäät työolosuhteet sitäkin enemmän. Jokaisella on yksilöllinen elämäntilanteensa, jossa on haettava parhaita kompromisseja -- itse äänestin jaloillani ulkomaan keikoille yhteensä noin neljäksi vuodeksi, mutta perhesyyt saivat palaamaan. Kannatti lähteä ja kannatti palata.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman Vastaus kommenttiin #23

Seinäjoelta ei löydy ruotsinkielisiä päiväkoteja, kouluja eikä kaupan kassat puhu ruotsia. On aika iso muutos muuttaa toiskieliseen ympäristöön, etenkin kotimaassaan.

Käyttäjän SimoHyytinen kuva
Simo Hyytinen Vastaus kommenttiin #30

Kuullostaa aikamoisilta kultapossukerholaisilta nämä ruotsinkieliset. Eikös se kielikylpy suomenkielisessä päiväkodissa olekaan enää hyvä asia näinpäin? Kotonahan sen kielen voi lapselle opettaa, näin ainakin meillä tehtiin, kun vaimo on ulkomaalainen. Lapset voi laittaa vaikka ranskankieliseen päiväkotiin, niin tulee kolme kärpästä yhdellä iskulla.

No onhan se jo nähty minkälaisia näistä erikoisetuja nauttivista kasvaa tämänkin keskustelun myötä. Minä-minä-minulle-meille nyt ja heti -ihmisiä. Teitä käy sääliksi, niin lapsukaisia olette.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #30

Eikä niitä ilmesty sinne yön yli. Mutta mikään ei estä perustamasta, ja kauppiaat kyllä oppivat palkkaamaan sellaista henkilöstöä joka tuo liikevaihtoa.

Kieliympäristö tuskin lääkäreille ratkaisee läheskään yhtä paljon kuin työympäristö. Ammatillisen kehittymisen halu vetää heitä puoleensa sinne, missä pääsee (!) vaativimpiin töihin uusimmilla tekniikoilla, sujuvimmilla työjärjestelyillä ja korkeimmalla tieteellisellä tasolla. Jos Seinäjoki varustetaan kunnolla laajaan päivystykseen, mikään ei pidättele näitä työhulluja hakeutumasta sinne.

Käyttäjän saimaansisustus kuva
Hannu Koho

Kuten kaima tuossa yllä kirjoittaa, normaalin kielipolitiikan vallitessa mitään ongelmaa ruotsinkielistenkään kannalta ei olisi. Vaatimukset rekrytoinnissa Seinäjoella pitäisi mitoittaa käytännön tarpeiden tasolle.
Tämä ei ole ongelma maassa, jossa joka tapauksessa on satoja tuhansia ruotsin taitajia, syntyperäisiä sekä opiskelijoita.
Mutta kieroon kasvanut kielipolitiikkamme tekee asioista monimutkaisia.
On selvää, että vapaaehtoisenakin ruotsia opiskelisi huomattava osa ikäluokista, joten pakko,-virkamies- ym. muodollisista ruotsinkokeista voitaisiin luopua.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Ilmeisen koville näyttää ottavan ruotsia puhuville tuo eduskunnan päätös laajan päivystyksen tuleminen Seinäjoen Keskussairaalalle. Voi aikoja, voi tapoja.

http://www.kp24.fi/uutiset/teemat/1480/426176/Vasa...

"Seinäjoen keskussairaalaan on soitettu ruotsinkielisiä pilapuheluita maanantaista lähtien, kertoo Vasabladet.
Keskukseen soittaessaan henkilö on kertonut selvällä ruotsin kielellä potilasasiansa, jonka jälkeen hänet on yhdistetty oikealle osastolle.

Tuolloin soittaja on muuttanut puheensa niin epäselväksi ja hiljaiseksi, ettei hoitohenkilökunta ole saanut selvää asiasta.

– Puhe on ollut niin epäselvää, etteivät edes meidän natiivisti ruotsia puhuvat työntekijät ole saaneet siitä selvää, hallintojohtaja Johanna Sorvettula kertoo Vasabladetille."

Sorvettulan mukaan Seinäjoen keskussairaalassa on asioinut jo pitkään myös ruotsinkielisiä potilaita, eikä kielikysymyksestä ole tullut sinä aikana yhtään muistutusta.

Sairaalassa selvitetään parhaillaan, kuinka paljon siellä työskentelee ruotsinkielisiä työntekijöitä.

Käyttäjän ArvoTammela1 kuva
Arvo Tammela

Kun joitakin vuosia sitten lopetettiin maamme varuskuntia tapahtui varsinainen ihme, ruotsinkielisiä varuskuntia jäi melko pienelle alueelle peräti kaksi. Tämä tapahtui ilman suurempia mielenilmauksia. Lopetetettujen suomenkielisten varuskuntien henkilökunnat tyytyivät kohtaloonsa. Samoin suuri osa meistä suomenkielisistä. Muistattehan että lakkautuspäätökset tehtiin, kun puolustusministerinä toimi ruotsalaista kansanpuoluetta edustanut henkilö. Voi vain todeta, että ei näillä ruotsinkielisiä edustavilla tunnu olevan mitään häpyä vaatimuksillaan.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Arvo T, taisi tuolloin puolustusministerinä ollut Wallin joutuneen eroamaan mitä ilmeisimmin mainituista syistä eli kielipolitiikan nojalla tehdyistä lakkautuspäätöksistä? Ainakin kovaa polemiikkia eduskunnassa käytiin opposition taholta.

Wallin korosti tuolloin, että uudistuksen peruslähtökohtana on kuitenkin puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien säilyminen. Eikös nyt ole sairaanhoidossa samat periaatteet? Miksi se ei nyt käy RKP:lle?

https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/Polii...

Tässä linkki josta on luettavissa laajemmin varuskuntien lakkauttamista koskevat keskustelut.
https://www.eduskunta.fi/fi/search/sivut/results.a...

Tässä vielä kirjallinen kysymys (Halla-aho ps) Puolustusministerin osuus Dragsvikin säilyttämisessä. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Document...

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Komentokieli ruotsinkielisessä varuskunnassakin on suomi.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Kaksi? Dragsvik on tietenkin se toinen, mutta mikä olisi se toinen? En ainakaan itse ole koskaan kuullut Suomessa olevan kaksi ruotsinkielistä varuskuntaa.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Parempi kysymys olisi oikeastaan, onko järkevää ohjata ruotsinkieliset Seinäjoen päivystyssairaalaan? Eli säästetäänkö tällä toimenpiteellä yhtään mitään?

Jaakko Häkkinen

Valtio ja kunnat säästävät, yksittäinen kansalainen maksaa - vähintään lisääntyneinä polttoainekustannuksina. Toivottavasti ei hengellään eikä terveydellään...

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Ainakin joidenkin asiantuntijoiden mukaan valtio ja kunnat eivät edes säästä paljon mitään. Toivon todellakin samaa kuin sinä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Valtio ja kunnat säästävät, yksittäinen kansalainen maksaa - vähintään lisääntyneinä polttoainekustannuksina."

Tätä keskittämistä tapahtuu juuri nyt koko valtakunnassa, ei Vaasa mikään poikkeus ole.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Kysymys on ymmärtääkseni hoidon porrastuksesta. Eli Vaasan KS:ssa jatkuu kirurgian ja sisätautien erikoissairaanhoidon päivystys ja synnytykset tarvittavine oheispalveluineen, mutta kaikkein vaikeimmat ja vaativimmat tapaukset keskitetään Seinäjoelle "laajaan" erikoissairaanhoidon päivystykseen -- ellei sitten kyse ole niin harvinaisesta sairaudesta, että se vaatii peräti yliopistosairaalan tasoista diagnostiikkaa ja hoitoa.

Päivystysvalmiuden ylläpito 24/7 tulee sitä kalliimmaksi, mitä vaativampaan hoidon tasoon valmistaudutaan. Kaikkea ei voi saada, joten sen sijaan, että maakunnassa olisi kaksi keskussairaalaa "laajaan" erikoissairaanhoitoon riittävin valmiuksin, nyt on päätetty yhdestä. Minun järkeni mukaan sen kyllä pitäisi säästää rahaa, tinkimättä hoidon tasosta, mutta potilaskuljetuksia suuntautuu enemmän siihen "laajaan" päivystykseen.

Onko se yksi "laajan" erikoissairaanhoidon keskussairaala Vaasan KS kielipoliittisin perustein vai Seinäjoen KS koko sh-piirin liikenteellisin perustein, siitähän tässä on kyse. Asukasluvultaan Vaasa on vielä hiukan suurempi Seinäjokea, joka kuitenkin on paljon nopeammin kasvava kaupunki ja menee ennen pitkää ohi Vaasasta.

Ei ole kyse siitä, että ketään jätettäisiin ilman hoitoa eikä siitä, että kenellekään ei puhuttaisi ruotsia.

Psykiatrian erikoisalalla on merkitystä palveluiden saatavuudella omalla äidinkielellä, mutta siihen tämä suunnitelma ei käsittääkseni vaikuta mitenkään.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Muuten olisin voinut allekirjoittaa kommenttisi melkeinpä täysin, ellet olisi tuntenut pakkoa lopettaa sitä tällä: "kielipoliittisin perustein".

Monet ovat kertoneet siitä, etteivät suomenkieliset saa omankielistä palvelua, sillä lääkäri on esimerkiksi suomea huonosti osaava venäläinen. Tämä on täysin oikeutettu valituksen aihe. Oletko sitä mieltä, että tässä valitetaan kielipoliitisin perustein? Mikäköhän sitten lienee ruotsinkielisen palvelun taso Seinäjoella tulevaisuudessa? Lisäksi kukaan muu kuin sinä ei ole asettanut Vaasaa ja Seinäjokea vastakkain - sen takiahan ehdotettiin 12+1-järjestelmää.

Ymmärtänet varmaan nyt, minkä takia pidän loppuasi kyseenalaisena.

Koska jotkin asiantuntijat ovat olleet sitä mieltä, että 12+1-malli olisi maksanut suurin piirtein yhtä paljon kuin nyt läpiajettu, niin mihin perustat väitteesi säästöistä?

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #26

Kyllä 13 ympärivuorokautista laajan päivystyksen sairaalaa tietenkin maksaa enemmän kuin 12, ja 12 maksaa enemmän kuin 11 jne. Kun kaikkialta leikataan, on leikattava päivystyksestäkin.

Minä nostin esiin Vaasa vs. Seinäjoki -asetelman, koska siinä hinta ei muuttuisi, lukumäärän pysyessä samana. Koska ei näyttäisi olevan paperilla itsestäänselvää, kumpi valitaan.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #29

Ongelmana on vain se, että Seinäjokeen pitää nyt luoda uutta "infrastruktuuria" ja sehän maksaa tietenkin.

Voi kuitenkin mennä myös niin, kuten joku hyvin viisaasti sanoi suurin piirtein näin yhdessä ketjussa: loppujen lopuksi mikään ei oikeastaan muutu, sillä Seinäjoki "ostaa" palvelut Vaasalta sairaanhoitopiirin sisällä.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #26

Vai että kukaan muu kuin minä ei ole asettanut Vaasaa ja Seinäjokea vastakkain? - Ansiotonta arvonnousuahan jaat nyt minulle!

Hesari uutisoi: "Perustuslakivaliokunnan mielestä Seinäjoki on väestön palvelutarpeen, saavutettavuuden ja potilasturvallisuuden kannalta Vaasaa parempi vaihtoehto. Kielellisten perusoikeuksien kannalta Vaasan keskussairaala palvelisi kuitenkin ruotsinkielisiä asukkaita paremmin kuin Seinäjoki.

Perustuslakivaliokunta edellyttikin, että Seinäjoen keskussairaalalle pitää säätää velvoite huolehtia siitä, että Vaasasta Seinäjoelle siirtyvät ruotsinkieliset asiakkaat voivat käyttää omaa kieltään. Heitä on sosiaali- ja terveysministeriön mukaan vuodessa noin 50."

Miten 13 voi olla suurin piirtein yhtä paljon kuin 12? Noiden asiantuntijoiden perustelu on kyllä merkillistä aritmetiikkaa, eikä avaudu minulle. Jos varaudutaan vaativamman tason hoitoon lääketieteellisesti vaikeammissa hoitotilanteissa, kyllä se edellyttää juuri infrastruktuuria, niin ajanmukaista laitteistoa, henkilökuntaa kuin erityisosaamistakin suhteessa enemmän hoidettua potilasta kohti kuin vähemmän vaativa, joten kalliimmaksi tulo on luonnollista. Säästöjä voi odottaa, jos luodaan kahden sijasta yksi vaativampaan päivystykseen kykenevä infrastruktuuri. Velkaisen perheen taloudelle ei ole samantekevää ostetaanko kaksi Audia vai Audi ja Renault Twingo.

Ruotsinkielisen palvelun taso Seinäjoella ei tietenkään nouse yhtäkkiä vaan vähitellen -- jos Perustuslakivaliokunta edellyttää tähän velvoitteen, pitkällä tähtäyksellä siitä varmaankin pidetään kiinni.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Mä en kyllä ymmärrä tätä kohua, kun Vaasankaan lääkärit ei mihinkään katoa, kyseessä on vain laajan päivystyksen siirto Seinäjoelle, lähes kaikki säilyy ennallaan Vaasassa.

Enpä usko, että Ruotsinkielinen potilas esim. sydänkohtauksen saaneena sen helpommin nyt kuolee. Paljon pitempiä välimatkoja on muuallakin Suomessa.

Lapsellista vouhotusta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tuolla toisaalla käydään myös keskustelua aiheesta.
http://perttukoistinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/22...

Mielenkiintoista siellä on, että kommentit menevät tarkastettaviksi ennen jukaisua. Kerrottuani asiallisen, mutta kriittisen kannanoton ei sitä hyväksytty.

"Jos koko Suomen laajuudella opetettava pakolliset ruotsinopinnot ja ammatilliset kieliopinnot eivät takaa RKP:n mielestä riittäviä palveluita edes alueella jossa (toisin kuin esimerkiksi Itä-Suomessa) ollaan toistuvasti kanssakäymisessä ruotsinkielisen väestönosan kanssa, voi hyvällä syyllä kysyä mitä virkaa koko järjestelmällä on?"

Kyselin tähän perusteluita, kun Seinäjoella on ruotsinkielisiä 0,2% ja Itä-Suomen Joensuussa 0,1%. Ero ei kauhean merkittävä.

Tulee paljon yksimielisempää keskustelua tuolla tavoin, kuten ketjusta voi havaita.

Jaakko Häkkinen

En tunne Perttua, mutta ehkä hän on sen verran harvoin netin päässä, ettei halua jättää blogiaan alttiiksi mellastajille. :)

Keskustelussa olen itse huomannut sellaisen ilmiön, että voimakkaasti kantaa ottavat kirjoitukset saavat paljon enemmän kommentteja: samanmieliset kannattavat ja erimieliset haastavat. Neutraalimmat kirjoitukset jäävät hiljaisemmiksi, ehkä siksi, etteivät ihmiset osaa lokeroida juttua suhteessa omaan mielipiteeseensä.

Jaakko Häkkinen

Niko:
'"Jos koko Suomen laajuudella opetettava pakolliset ruotsinopinnot ja ammatilliset kieliopinnot eivät takaa RKP:n mielestä riittäviä palveluita edes alueella jossa (toisin kuin esimerkiksi Itä-Suomessa) ollaan toistuvasti kanssakäymisessä ruotsinkielisen väestönosan kanssa, voi hyvällä syyllä kysyä mitä virkaa koko järjestelmällä on?"

Kyselin tähän perusteluita, kun Seinäjoella on ruotsinkielisiä 0,2% ja Itä-Suomen Joensuussa 0,1%. Ero ei kauhean merkittävä.'

Totta, ei Seinäjoellakaan varmaan usein olla ruotsinkielisten kanssa tekemisissä. Toisaalta kieliraja on aika lähellä, mutta sitten suurin osa päivittäisestä asioinnista tapahtunee kuitenkin oman kunnan sisällä.

Kuntaliiton kielibarometri osoittaa kuitenkin, etteivät ruotsinkieliset palvelut edes kaksikielisissä kunnissa ole läheskään samalla tasolla kuin suomenkieliset palvelut, huolimatta kohta 50 vuotta jatkuneesta pakkoruotsista:
http://www.kunnat.net/sv/serviceomraden/projekt/sp...

Pakkoruotsi on siis osoittautunut todella tehottomaksi ja epätaloudelliseksi menetelmäksi yritettäessä turvata ruotsinkieliset palvelut.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176396-pakko...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

En mä pakkoruotsia edes kannata, mutta perustelujen oikeellisuutta ja tolkkua sen sijaan kyllä.

Katselin vaan tuota blogia, kun siellä on 15 kommenttia ja kaikki puoltavia. Yllättävä tulos tällaisessa asiassa.. ;-) Toki se on kunnallisvaaliehdokkaalle varmaan eduksi.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Itselläni on kokemusta kielikysymyksistä ihan kotikaupungissani Vantaalla. Kokemukseni Peijaksen sairaalasta ihan suomenkielisenä on mielenkiintoinen kustannussäästöjen maailmassa: Jouduin hakeutumaan Peijaksen sairaalaan päivystykseen, hoitohenkilökunnan toimenpiteiden jälkeen minut tapasi erikoislääkäri, joka oli lähtöisin Venäjältä. Jutellessamme huomasin, ettei hänellä ollut hajuakaan mistä puhuin. Varsin pian hän lähti eikä mitään kuulunut tunteihin. Jossain välissä viereiseen petiin tuli ilmeisesti Turkista tms tullut kaveri, jolla oli todella huolestuttavat lukemat verenpaineessa yms. No, samainen Venäjältä tullut lääkäri ilmaantui paikalle ja alkoi kysellä. Pian selvisi ettei potilas osannut suomea vaan ainoastaan englantia, lääkäri osasi suomea huonosti (kts ylh) eikä ollenkaan englantia. Lopulta tilanne ratkaistiin siten, että englantia puhumaton venäläinen lääkäri pyysi englantia jotenkin osaavan hoitajan tulkiksi, he ryhtyivät selvittämään potilaan tilaa ja potilashistoriaa. Venäjää en ymmärrä, mutta sitä ei käytettykään. Suomea ja englantia sujuvasti ymmärtävänä voin todeta, että vierestä kuultu hakkaa kaikki vanhat vitsit rikkinäisistä puhelimista. Potilasturvallisuus oli kaukana niistä käännöksistä. Ja kaikki tämä syntyi vain edullisimman tarjouksen tehneen ulkoistetun partnerin työstä, jolla lienee ostajan hyväksyntä.. Onnea vaan valinnanvapaus ja yksityistäminen - mitähän jos siellä olisi ollut ruotsinkielinen.

Tönkkösuomella eikä -ruotsilla pärjää näissä asioissa, kun virheet voivat olla jopa vaarallisia. Ei lekuri pakkoruotsilla pysty toimimaan. Ongelma on varmaan suurempi ilta/yö-aikaan, jolloin pyritään toimimaan minimimiehityksellä. Tällöin saman osaamisalueen ihmisiä on yleensä vain yksi.

PS. Terveyskeskuksessa on täällä usein sama tilanne. Vanhempi pariskunta totesi siirtyvänsä käyttämään Sipoon asemaa toteamalla, että omalääkäri ei osaa kunnolla suomea ja he eivät taas puhu venäjää.. ;-)

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #21
Käyttäjän EsaPaloniemi kuva
Esa Paloniemi

Ongelmana ei ole se, etteikö ruotsinkielistä palvelua voitaisi järjestää Seinäjoella vaan se, että Vaasan ruotsinkieliset haluavat terveydenhoitonsa omassa kaupungissa joutumatta matkustamaan.

http://asfalttikukka.blogspot.fi/

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Osittain aivan totta, mutta unohdat, että myös Pohjanmaan maakunnan suomenkieliset haluaisivat "terveydenhoitonsa omassa kaupungissa joutumatta matkustamaan."

Ainoa ongelma heidän kannaltaan on se, että heillä ei ole mitään perustaa valituksilleen.

Ei tässä todellakaan ole kyse siitä, että Pohjanmaan maakunnan suomenkieliset olisivat innokkaasti Seinäjoen puolella - päinvastoin.

Jaakko Häkkinen

Niin, valmis kaksikielinen palvelukapasiteettihan on Vaasassa selvästi vahvempi, koska kieliryhmät ovat kooltaan niin tasaiset. Eli Vaasaa ei voi vastustaa vetoamalla suomenkielisiin palveluihin.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #32

Eikö sitten olisi viisaampaa jättää tuo päivystys ainoastaan Vaasaan?

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Aika näyttää miten työnjako alkaa sujua.

Me kaikki kuolemme joskus äidinkielestämme huolimatta, pieni vähemmistö sen vuoksi.

Toimituksen poiminnat