Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Kemin Lapin reconquista

  • Kemin Lappi (keltaisella) ja vanhojen lapinkylien alueet
    Kemin Lappi (keltaisella) ja vanhojen lapinkylien alueet

Mikä Kemin Lappi?

 Kansanedustaja Eeva-Maria Maijala on juuri kirjoittanut teoksen Kemin-Lappi elää! (Odottelen juuri kirjan saapumista.) Kemin Lappi on historiallisesti saamelainen alue, joka avattiin ensi kertaa suomalaisille uudisasukkaille vuonna 1673. Koko tällä laajalla alueella Kainuusta Inariin puhuttiin ennen keskenään läheisiä saamelaismurteita tai kieliä, mutta viimeisten vuosisatojen suomalaistumisen voimasta saamelainen kieli on säilynyt enää Inarissa. Keminsaameksi nimitetään Kemin Lapissa puhuttua kieltä (tai murteita), josta on säilynyt vain joitain lyhyitä tekstejä.

 Oma äitini on sodankylästä, ja hänen esivanhemmistaan suunnilleen puolet polveutuu suomalaisista uudisasukassuvuista ja puolet alueen vanhoista lapinsuvuista. Tilanne on aika samanlainen muillakin Kemijärven pohjoispuolisilla Kemin Lapin alueilla; etelämpänä puolestaan suomalaisten sukulinjojen osuus lienee vallitsevampi. Alueen pohjoisreunalla sijaitseva Inari on poikkeus: siellä suomalainen vaikutus on jäänyt vähäisemmäksi ja siksi saamelainen kielikin on säilynyt.

 Viime vuosikymmeninä suosiotaan kasvattanut ja lisääntyneeseen omien juurien tuntemukseen perustuva uuslappalainen identiteetti liittyy siis potentiaalisesti hyvin suureen osaan Pohjois-Suomen asujaimistoa. Tälle "sekaväestölle" on periytynyt sekä geneettisiä että kulttuurisia piirteitä aiempien vuosisatojen metsäsaamelaisilta, mutta kielensä perusteella heidät lasketaan etnisyydeltään suomalaisiksi.

 On korostettava, ettei tällaisessa identiteettiliikehdinnässä ole itsessään mitään negatiivista. Ristiriitoja syntyy siitä, jos uuslappalaiset (kattonimitys, joka kattaa keminlappalaiset, metsäsaamelaiset ja kaikki muut mahdolliset tähän samaan nykyväestöön liittyvät nimitykset) itse katsovat olevansa saamelaisia, mutta saamelaiset eivät katso heidän olevan saamelaisia.

 

Lappalainen identiteetti

 Lapista katsoen suomalaisuutta saattaa (liian) usein edustaa Helsinki, eikä tällöin varmaankaan helposti synny yhteisyyden tunnetta: ihmiset, arvot, perinteiset elinkeinot, murre ja ilmaisutapa ovat loppujen lopuksi keskimäärin aika erilaisia. Ei siis ihme, että herää identiteettiin liittyviä kysymyksiä: "Keitä me olemme ja mikä meitä yhdistää noihin toisiin, ja mikä meidät erottaa heistä?"

 Jo se, että uuslappalaisista identiteeteistä on viime vuosina innostuttu niin laajasti, osoittaa tarpeen vähintäänkin suomalaisuutta tarkentavalle identiteetille. Se taas, että esivanhempien saamelaisuus on saanut tuhannet "päältä katsoen suomalaiset" yrittämään saamelaiskäräjien vaaliluetteloon pääsemistä eli tunnustuksen saamista kokemalleen saamelaisuudelle, osoittaa lappalaisidentiteetin olevan ainakin osalle heistä suorastaan etniselle suomalaisuudelle rinnasteinen identiteetti.

 Voi olla, että jos lappalaiset (määritelmällisesti he ovat uuslappalaisia, mutta he itse tuskin haluavat käyttää uus-etuliitettä) saisivat yleisen tunnustuksen omalle identiteetilleen, heillä ei olisi enää tarvetta pyrkiäkään saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.

 

Keminsaamen rekonstruoimisen sijasta inarinsaamea

 Aiemmin olen jo käsitellyt saamelaisten kannalta hanketta rekonstruoida Kemin Lapissa puhuttu kuollut kieli, keminsaame. Sen sijaan, että lähdettäisiin luomaan uudelleen keminsaame, kannattaisi kuitenkin mieluummin opetella inarinsaame. Siihen onkin jo syttynyt innostus esim. Savukoskella. Kansanedustaja Eeva-Maria Maijala kertoo: "Kun on katsottu Sodankylän ja Savukosken alueen paikannimiä, on selvinnyt, että ne on suomennettavissa inarinsaamen kautta. Ja nyt meidän alueella on innostuttu inarinsaamen kielestä." 

 1. Inarinsaame on olemassaoleva, elävä kieli, jossa on jo oppimateriaaleja valmiina. Keminsaamesta on säilynyt niin vähän tietoja, että kielen henkiin herättäminen olisi valtavan työlästä, eikä kaikkia yksityiskohtia kuitenkaan saataisi selville, vaan aukot pitäisi täyttää jotenkin - ensisijaisesti inarinsaamen pohjalta.

 2. Inarinsaame on Kemin Lapin kielten viimeinen edustaja, ja alueen kuolleet kielet olivat sille läheistä sukua. Siksi inarinsaame toimisi yhdistelmänä myös keminlappalaisen identiteetin kanssa, aivan kuten se toimii inarinsaamelaisen identiteetin kanssa. Sekä inarinsaamelaisuus että lappalaisuus jatkavat aikaisemman Kemin Lapin perintöä.

 3. Inarinsaame on vakavasti uhanalainen kieli, jolla on enää jokunen sata puhujaa. Se on maailman ainoa kieli, jonka perinteinen puhuma-alue rajoittuu nykyisen Suomen rajojen sisäpuolelle. Ketkään muut kuin suomalaiset eivät siis voi inarinsaamea pelastaa. Jos keminsaamea lähdettäisiin rekonstruoimaan, se hajauttaisi voimavaroja ja luultavasti johtaisi vain siihen, että kumpikin kieli hiipuisi pois. Yhdistyminen tuottaisi elinvoimaisemman yhteisön.

 On mahdollista, että inarinsaamelaiset suhtautuisivat aluksi epäluuloisesti uusherännäisiin kielenpuhujiin. Kemin Lapin metsäsaamelaisten jälkeläisiä ei kuitenkaan tarvitse nähdä uhkana: uskon, että jos lappalaisuus ryhmäidentiteettinä tunnustettaisiin, ihmisillä ei olisi enää tarvetta hakeutua saamelaisiksi - valintaa ei olisi enää pakko tehdä pelkästään suomalaisuuden ja saamelaisuuden välillä, vaan olisi kolmaskin vaihtoehto. Kemin Lappihan edustaa historiallisestikin suomalaisuuden ja saamelaisuuden sekoittumista.

 Kemin Lapin perijäin yhteisö voisi kehittyä samalla tavalla elävästi kaksikieliseksi yhteisöksi kuin eräät ruotsi-suomi-kaksikieliset alueet: inarinsaamelaiset puhuvat jo valmiiksi myös suomea, ja yhä useampi lappalainen opettelisi inarinsaamen. Kaikki voittaisivat.

 

Kemin Lapin reconquista

 Wikipedia: "Reconquista (espanjaa, suom. takaisinvaltaus) oli yli 700 vuoden mittainen ajanjakso, jona kristityt ajoivat muslimit pois Pyreneiden niemimaalta [nykyisistä Espanjasta ja Portugalista], jonka nämä olivat valloittaneet 710-luvulla." 

 Entisen Kemin Lapin alueen identiteettiliikehdintä voidaan nähdä henkisenä reconquistana eli takaisinvaltauksena. Tässä identiteettityössä Lapin asukkaiden "tyypillisestä suomalaisuudesta" eroavat tekijät kuten arvomaailma, vanhat elinkeinot ja jopa saamelainen kieli nostetaan takaisin pintaan suomalaisuuden yli 300 vuotta sitten alkaneen "valtauksen" alta.

 Uudenlaisen yhteisöllisyyden synty lopettaisi myös vastakkainasettelun Lapin ei-saamelaisten ja saamelaisten välillä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Koska olen sitä mieltä, että eri kielet ovat Jumalan rangaistus ihmiskunnalle Baabelin tornin rakentamisesta, pidän jokaisen kielen katoamista erittäin toivottavana tapahtumana. Niinpä mielestäni on erittäin hienoa, jos Kemin metsälappalaiset jatkavat kulttuurinsa vaalimista ilman omaa alkuperäiskieltä.

Jaakko Häkkinen

Okei... Unohdit hymiöt. ;)
Eikö tuon uskomuksen logiikalla kaikkien kansojen pitäisi olla mykkiä rangaistukseksi ihmiskunnan yhteisestä synnistä? :O

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Olen sen ikäinen, että en ole oppinut käyttämään hymiöitä, valitettavasti, koska hymiöt ovat puhutusta kielestä riippumattomia merkkejä ja siten osa ihmiskunnan yhtä yhteistä kieltä.

Toimituksen poiminnat