*

Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Helsinki hyväksyy lääkäreitä ilman ruotsin taitoa

Kielitaitolaissa (Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta) on kohta:

 "Valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa."

 Nyt sitten Helsingin kaupunki on päättänyt palkata lääkäreiksi hakijoita, jotka eivät osaa ruotsia: "Kaupunginhallitus katsoi, ettei kielitaidon puute ole ongelma, jos hakija on muuten pätevä ja terveyskeskuksesta löytyy ruotsia osaavia lääkäreitä." (YLE Uutiset 28.11.2016

  Juuri tällaista järkevää laintulkintaa on kaivattukin: lakihan koskee jo sanamuodoltaan henkilöstön kielitaitoa, ei yksittäisen henkilön kielitaitoa. Niinpä riittää, että henkilöstössä on ruotsintaitoisia henkilöitä. Svenska YLE kuitenkin panikoi ja syyttää kaupunginhallitusta jopa lain hylkäämisestä: "Helsingfors stad frångår lagen." Kyse ei tietenkään ole lain hylkäämisestä vaan lain tulkitsemisesta.

 

Helsingin päätös sisältää jokusen ilmipanemattoman "tunnustuksen":

 1. Helsinki tunnustaa, että kielitaitolain aiemmin vallinnut henkilökohtainen tulkinta on tarpeettoman ankara. Ruotsinkielisten palvelut turvataan sillä, että saatavilla on ruotsinkielisiä lääkäreitä - jokaisen lääkärin ei tarvitse osata ruotsia. Omalääkärijärjestelmän tavoin ruotsinkielinen asiakas voidaan ohjata ruotsinkieliselle tai ruotsia osaavalle lääkärille.

 RKP:n Marcus Rantala tunnustaakin Svenska YLE:lle, ettei lääkärillä tarvitse olla täydellistä ruotsin taitoa - voi riittää, että hän saa potilaan tuntemaan olonsa tervetulleeksi. Tämä liittynee siihen, että Helsingissä ruotsinkieliset lähes poikkeuksetta osaavat myös suomea. Sellaisilla alueilla, joilla asuu heikommin suomea osaavia ruotsinkielisiä, tarvitaan toki oikeasti ruotsintaitoisia lääkäreitä. 

 

 2. Helsinki tunnustaa, että suomi on kiistaton ykköskieli. Kaupungin asukkaista suomenkielisiä on 83,7 %, ruotsinkielisiä 6,0 %, venäjänkielisiä 2,6 %, vironkielisiä 1,8 % ja somalinkielisiä 1,3 %. Yhteensä vieraskielisiä on kaksi kertaa enemmän kuin ruotsinkielisiä, ja heidän kommunikaatiokielensä sekä keskenään että suomalaisten kanssa on aluksi englanti mutta ajan mittaan suomi. Olisi siis perusteltua tunnustaa englannin asema kaupungin toiseksi tärkeimpänä kielenä.

 Koko Suomen mittakaavassakin vieraskielisiä (6,0 %) on jo enemmän kuin ruotsinkielisiä (5,3 %), joten kielitaitovaatimukset olisi hyvä saattaa ajan tasalle. Englanti on jo käytännössä ruotsia tärkeämpi, koska se on ylivoimaisesti suurimmalle osalle maahanmuuttajista ainoa yhteinen kieli sekä suomalaisten että erikielisten maahanmuuttajien kanssa siihen saakka kunnes he oppivat suomen kielen. 

 

Pää on nyt avattu, mutta epäilemättä RKP tai jokin vastaava taho haluaa asiaan vielä jonkin korkeamman oikeusasteen päätöksen - tuskinpa pakkoruotsittajat tyytyvät tällaiseen laintulkintaan riitauttamatta sitä. Kansalliskielen status ei merkitse sitä, että kaikilla kansalaisilla olisi velvollisuus osata ruotsia. Ruotsi on ollut kansalliskieli jo paljon ennen kuin kouluihin säädettiin pakkoruotsi, ja se voi jatkaa kansalliskielenä senkin jälkeen, kun ruotsin pakollisuus on poistettu.

 Korostan, että kannatan ehdottomasti ruotsinkielisten palvelujen säilyttämistä! Se vain ei edellytä jokaisen yksittäisen viranomaishenkilön ruotsin taitoa eikä siis koko kansan pakkoruotsittamista. 

 

P.S. Täysin lain mukaanhan tässä mennään. Terveydenhuoltolaki, 1. luku, 6 §:

 "Yksikielisen kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä terveydenhuollon palvelunsa kunnan tai kuntayhtymän kielellä. Kaksikielisen kunnan ja kaksikielisiä tai sekä suomen- että ruotsinkielisiä kuntia käsittävän kuntayhtymän on järjestettävä terveydenhuollon palvelunsa suomen ja ruotsin kielellä siten, että asiakas ja potilas saavat palvelut valitsemallaan kielellä. "

 Lakeja ei siis tarvitse muuttaa, vaikka lain tulkintaa muutetaan. Pakkoruotsi voidaan poistaa jo nykyisten lakien puitteissa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Vaasan keskussairaala on perinteisesti " erivapaudella" hyväksynyt työntekijöikseen ja vakituisiksi viranhaltijoiksi ruotsin kieltä taitamattomia lääkäreitä jo vuosikymmeniä. Kyseessä ovat olleet syntyperältään ei-suomalaiset lääkärit. Tällöin myös suomen kielen taito on usein ollut sangen huteralla pohjalla.

Syynä on ollut lääkäripula tietyillä erikoisaloilla.

Onkin sangen huvittavaa seurata nyt kyseisen sairaalan kamppailua, jotta se pääsisi laajan päivystyksen sairaalaksi. Perusteena käytetään ruotsinkielisen hoidon takaamista paikalliselle väestölle.

Teot ja puheet eivät kohtaa.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Meillä vedotaan usein pitkään ja hartaasti aina siihen, että Suomessa on kaksi kansalliskieltä. Me muistamme sen ja sen että kummallakin kielellä pitää perustuslain mukaan olla saatavana palveluita.

Mutta sitä perustuslaki ei määrää, että yhden kielen puhujain oikeudet palveluihin ovat toiskielisten velvollisuuksia. Miksi tätä edellytetään kuitenkin yleensä käytännössä?

Oikeuksia ja velvollisuuksia punnitessa ja niihin vedottaessa tulee mieleen ensimmäisen perustuslakimme laatija ja samalla 1. presidenttimme Kaarlo Juho Ståhlberg. Ståhlberg kirjoitti perustuslakiluonnoksen kolme kertaa sitkeästi aina vain muiden Pohjoismaiden tyyliin yhden pääkielen, tässä tapauksessa suomen, sisältäväksi, mutta joutui painostettuna lopulta kirjoittamaan lakiin kaksi kansalliskieltä. Joka kerta kun Ståhlbergin kirjoittamaan perustuslakiin viitataan ja sillä asioita perustellaan, muistan, että kyseinen laki on tietyiltä osin kirjoitettu painostuksen alaisena ja kylmät väreet menevät pitkin selkäpiitäni.

Karkeasti sanottuna kun 95 % ei vieläkään eli ei nyt eikä koskaan ole sama kuin 5 %.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Läärit eivät olekaan valtion virkamiehiä.

Jaakko Häkkinen

Totta kyllä. Mutta terveydenhuoltolaki on tavallaan rinnakkainen tuon kielitaitolain kanssa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset