*

Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Isänmaallinen suomalainen haluaa lisää maahanmuuttajia

  • Kuva 1: Väestöllisen ja taloudellisen huoltosuhteen kehitys
    Kuva 1: Väestöllisen ja taloudellisen huoltosuhteen kehitys
  • Kuva 2: Väestöpyramidi vuonna 2010 ja ennuste vuodelle 2030
    Kuva 2: Väestöpyramidi vuonna 2010 ja ennuste vuodelle 2030
  • Kuva 3: Maahanmuuttajien työttömyys ja työllisyys
    Kuva 3: Maahanmuuttajien työttömyys ja työllisyys

(17.9.2015) HUOMIO! Tämä kirjoitus on osoitettu pätevin argumentein toiveajatteluksi. Maahanmuuttajat korjaavat kyllä väestöllisen huoltosuhteen mutteivät taloudellista, ainakaan niin kauan kuin heidän työllisyytensä ei ole kantaväestöä parempi. Eli maahanmuutto kasvattaa enemmän elätettävien määrää kuin elättäjien määrää. Suomessa työpaikat vähenevät jatkuvasti, ja kantaväestössäkin on yli 300 000 työtöntä. Parempinakaan aikoina maahanmuuttajien työllistyminen ei ole saavuttanut kantaväestön työllisyysastetta.

--------------------------------------------------------

 

Usein kysellään maahanmuuton kustannuksia. Niitä ei pitäisi kuitenkaan verrata nollatasoon vaan siihen, kuinka kalliiksi tulee, jos maahanmuuttoa ei olisi. Maahanmuuttamattomuuden kustannukset olisivat Suomelle järkyttävän suuret. 

 

Huoltosuhde

 A) Väestöllinen huoltosuhde: kuinka monta ei-työikäistä kansalaista on kutakin työikäistä kohti.  

 B) Taloudellinen huoltosuhde: työttömien ja muiden työvoiman ulkopuolella olevien määrän suhteessa työllisten määrään. Edelliseen lasketaan mukaan 0–14-vuotiaat, opiskelijat, ase- tai siviilipalvelusta suorittavat, eläkeläiset sekä muut työvoiman ulkopuolella olevat, esimerkiksi omaa kotitalouttaan hoitavat. Työllisiksi luetaan kaikki 18–74 vuoden ikäiset henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työnhakijoina. (Wikipedia)

 Manner-Suomessa taloudellinen huoltosuhde oli vuonna 2013 paras Uudellamaalla (111 : 100) ja huonoin Kainuussa (177 : 100); Ahvenanmaalla se oli peräti 106 : 100. Koko Suomen taloudellinen huoltosuhde oli 137 elätettävää per 100 työllistä. Syrjäseuduilla ei ole töitä, ja vain vanhempi väestö jää sinne - nuoremmat perheineen muuttavat pois töiden perässä. Kuvassa 1 on väestöllisen ja taloudellisen huoltosuhteen kehitys.

 "Vuoden 2011 lopussa noin 44 prosenttia Suomen väestöstä kävi töissä. Loput 56 prosenttia väestöstä oli alle 15-vuotiaita, työttömiä, eläkeläisiä, opiskelijoita tai muita työvoiman ulkopuolisia henkilöitä. - - Eläkkeelle siirtyvien ikäluokat ovat nykyisin ja myös tulevaisuudessa suurempia kuin työmarkkinoille tulevat ikäluokat. Ellei työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä tulevaisuudessa pienene nopeammin kuin eläkeläisten määrä kasvaa, johtaa se vääjäämättä [taloudellisen] huoltosuhteen heikkenemiseen."

 "Jos oletetaan, että työllisyys pysyisi vuosien 2009–2011 tasolla eli työllisten osuus 18−67-vuotiaista pysyisi koko tarkastelujakson samana aina vuoteen 2040 saakka, nousisi huoltosuhde koko maan tasolla vuoteen 2020 mennessä 147:ään nykyisestä 129,5:stä Vuonna 2030 huoltosuhde olisi jo noin 157, millä tasolla se pysyttelisi koko seuraavan vuosikymmenen." (Tilastokeskus)

 

Väestörakenne

 Käytännössä huoltosuhteen heikkeneminen merkitsee sitä, että elätettävien määrä suhteessa elättäjiin kasvaa. Suomessa on viime vuosina kasvanut sekä työttömien että eläkeläisten lukumäärä, ja vaikka työttömyys jossain vaiheessa paranisikin, eläkeläisten lukumäärä tulee kasvamaan aiempaa jyrkemmin tulevaisuudessa, koska suuret ikäluokat elävät edellisiä sukupolvia pidempään. Kuvassa 2 on Suomen väestöpyramidi vuonna 2010 ja ennuste väestöpyramidista vuonna 2030. 

 "Taloudellinen huoltosuhde näyttääkin jääneen pysyvästi korkeammalle tasolle kuin se oli ennen lamaa. Osittain tähän vaikuttaa väestön ikärakenteen muutos: 68 vuotta täyttäneiden määrä on kasvanut 213 000 hengellä vuodesta 1993 vuoteen 2011 ja myös ikäryhmän osuus väestöstä on kasvanut 11 prosentista 14 prosenttiin. Vaikka samanaikaisesti alle 18-vuotiaiden määrä on pienentynyt noin 87 000 hengellä, se ei ole riittänyt kompensoimaan eläkeläisten määrän kasvua. Tulevaisuudessa ikärakenteen muuttumisen vaikutus korostuu entisestään." (Tilastokeskus)

 "Väestöennusteen mukaan yli 64-vuotiaiden määrä Suomessa kasvaa aikavälillä 2011 - 2020 yhteensä yli 300 000:lla. Samaan aikaan työikäisen väestön määrä vähenee yli 120 000:lla." (Kunnat.net)

 Luvut ovat karmaisevia. Ikääntyvien kasvava osuus suhteessa työvoimaan johtaa jatkuvasti heikkenevään huoltosuhteeseen. Huoltosuhteen jatkuva heikkeneminen puolestaan merkitsee sitä, ettei Suomella ole enää varaa ylläpitää hyvinvointivaltiota. Elättäjien määrä on vuosi vuoden jälkeen pienempi kuin elätettävien määrä. 

 Tulevien hallitusten osana on menojen jatkuva ja toistuva leikkaaminen aina edellistä vaalikautta pienemmiksi, täysin riippumatta siitä, mitä puolueet lupailevat ennen vaaleja.

 Mainittakoon vielä, että luonnollinen väestönlisäys (syntyneitä enemmän kuin kuolleita) on enää runsaat 5 000 henkilöä vuodessa, kun se vielä vuonna 2010 oli 10 000 henkilöä. Ilman jatkuvaa maahanmuuttoa (nettomaahanmuutto on runsaat 20 000 henkilöä vuodessa) väestöpyramidimme vääristyneisyys olisi jo vuosia sitten johtanut väkiluvun laskemiseen. 

 

Lääke: maahanmuutto

 Maahanmuuttajien ikärakenne painottuu lapsiin ja nuoriin aikuisiin. Siksi maahanmuuttajien vastaanottaminen eheyttää Suomen vinoutunutta väestöpyramidia, jossa eläkeläisten osuus jatkuvasti kasvaa. Lisäksi maahanmuuttajat lisääntyvät nopeammin kuin suomalaiset. Erityisesti humanitaarisilla maahanmuuttajilla on suuri kokonaishedelmällisyys (keskimääräinen lasten lukumäärä), vaikka se esim. somaleilla onkin Suomessa laskenut neljään lapseen "alkuperäisestä" lähes seitsemästä lapsesta.

 "Väkiluku kasvoi vuoden 2013 aikana 24 596 henkilöllä. Äidinkieleltään vieraskielisten määrä kasvoi 22 119 henkilöllä, mikä oli 90 prosenttia väkiluvun kasvusta. Suomea äidinkielenään puhuvien määrä kasvoi 2 514 henkilöllä, ruotsia puhuvien määrä väheni 67 henkilöllä, ja saamea puhuvien määrä kasvoi 30 henkilöllä." 

 Maahan muuttavissa aikuisissa hyvä puoli on se, että Suomen ei tarvitse maksaa heidän päivähoitoaan eikä kouluaikaansa: he tulevat valmiina Suomen työmarkkinoille, kunhan suomen kielen opettamisesta pidetään huolta. Etenkin humanitaarisilla maahanmuuttajilla työllistyminen on ollut aluksi heikkoa, mutta maahanmuuttajien työllisyyskin paranee, kun maassaolovuosia tulee lisää. 

 Kuvasta 3 näkyy, että maahantuloa seuraavina vuosina jopa suomalaiset paluumuuttajat kärsivät työttömyydestä. Kuvio on selvä: mitä pidempään asutaan Suomessa, sitä pienemmäksi muuttuu työttömyys. Alemmassa kuvassa taas on eri maahanmuuttajaryhmien työllisyyden kehitys maassaolovuosien mukaan; työllisyys ei ole työttömyyden peilikuva vaan sitä pienempi, koska työttömien lisäksi se jättää ulkopuolelle kaikki muutkin työikäiset työelämän ulkopuolella olevat (opiskelijat, kotiäidit, ennenaikaisesti eläkkeelle jääneet jne.).

 Maahanmuuttajien työllistymiseen liittyy myös eri ryhmien lukumäärä. Heikoimmin työllistyvät afrikkalaiset, mutta heitä tulee vuosittain vain noin 2 000 eli 6 % kaikista maahanmuuttajista (viime vuosina maahanmuuttajia on tullut noin 32 000 vuosittain). Selvästi suurin maahanmuuttajaryhmä ovat suomalaiset paluumuuttajat, joita on vuosittain noin kolmasosa kaikista maahanmuuttajista. (Tilastokeskus) Tätä ei kovinkaan usein tuoda esiin.  

 

Valinta on meidän!

 Suomalaiset eivät lisäänny riittävästi korjaamaan vinoutunutta väestöpyramidia, jossa eläkeläisten osuus jatkuvasti kasvaa. Jos ja kun me haluamme pitää huolen siitä, että vanhempamme ja isovanhempamme saavat nauttia vanhuudestaan joutumatta elämään kurjuudessa ja köyhyydessä, jää oikeastaan vain kaksi vaihtoehtoa. 

 Valinta: Parannetaanko huoltosuhdetta ottamalla enemmän maahanmuuttajia, joilla on vinoutunutta väestöpyramidia korjaava vaikutus, vai nostetaanko eläkeikää aluksi esimerkiksi 80 vuoteen ja myöhemmin vieläkin korkeammaksi? Mitään muita keinoja elättäjien määrän nostamiseksi suhteessa elätettävien määrään ei tietääkseni ole olemassa - eihän suomalaisia voida pakottaa tekemään enemmän lapsia.

 Isänmaallinen suomalainen haluaa lisätä maahanmuuttoa, koska pelkästään omalta pohjaltamme kehitys johtaisi väestön ikääntymiseen, väkiluvun vähenemiseen, huoltosuhteen heikkenemiseen ja hyvinvointiyhteiskunnan alasajoon eli työllisen väestön ulkopuolelle jäävien kurjistumiseen ja köyhtymiseen. Vanhempamme ja isovanhempamme ovat ansainneet onnelliset, terveet eläkepäivänsä. 

 Tämänhetkisen ja lähivuosien turvapaikanhakijoiden tulvan voi nähdä tilanteena, jossa molemmat osapuolet voittavat: turvapaikanhakijat tarvitsevat turvallisen asuinmaan, kun taas Suomi tarvitsee paljon lisää nuoria ihmisiä. 

 

Kuva 1 suurempana

Kuva 2 suurempana

Kuva 3 suurempana

 

P.S. Työllisyysasteessa on huomioitava sekin, että niissä ryhmissä, missä on korkea lapsiluku, naiset ovat vähemmän töissä. Tulevaisuuden huoltosuhteen kannalta kotiäitiys ja lapsitehtailu on kuitenkin "tuottavaa työtä".

P.P.S. Suomen työttömyys on rakenteellista, eli samalla on myös työvoimapula. Suomalaisille ei kelpaa kaikki työ, eikä meidän ole pakko ottaa vastaan työtä, joka ei vastaa koulutustamme. Siksi moni on mieluummin työtön, jos palkka olisi liian pieni, on ylikoulutettu, työmatka olisi liian pitkä, työ olisi liian kuormittavaa (vanhustenhoito) tai vaikeasti yhteensovitettavissa elämäntilanteen kanssa (vuorotyö).
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/278790-hoitoalalla-omituinen-tilanne-samaan-aikaan-tyottomia-ja-tyovoimapula

 Vähemmän koulutetut maahanmuuttajat tekevät siis sellaisia töitä, joita suomalaiset eivät enää tee. Kuitenkin selvä enemmistö maahanmuuttajista on suomalaisia paluumuuttajia tai tulee EU:n alueelta, eikä näiden kohdalla koulutuskaan ole ongelma. 

 Ongelmana näyttää olevan työpaikkojen määrä: jos ne vähenevät jatkuvasti kuten näyttää, ei elättäjien määrä voi kasvaa eikä taloudellinen huoltosuhde siis parantua. Lisätyövoima ilman lisätyöpaikkoja vain heikentäisi huoltosuhdetta. Eli maahanmuutto ei auta, ellei maahanmuuttajille riitä työpaikkoja eikä heidän työllistymisensä ylitä kantaväestön osuutta.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (43 kommenttia)

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Elättäjien määrää ei olisi pakko nostaa, jos eläkejärjestelmä olisi kunnolla tehty. Nykyiselläänhän se tulee aika suurella todennäköisyydellä kaatumaan vaikka Suomeen tulisi miten paljon hyvänsä maahanmuuttajia.

Jaakko Häkkinen

Olisiko edes teoriassa mahdollista tehdä sellaista eläkejärjestelmää, joka kannattelisi systeemiä, jossa vanhoja ihmisiä on enemmän kuin nuoria? Käänteinen väestöpyramidi tai ainakin tasapaksu väestölieriö lienee monien teollisuusmaiden ongelma. Esim. Venäjällähän on jo koettu väestön väheneminen:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_v%...

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Kyllähän se mahdollista on varsinkin globaalissa maailmassa. Järjestelmän kannattelijaksi pitää vain omien nuorien sijaan käyttää ulkomailla olevia työssäkäyviä.

Käyttäjän jussikangasluoma kuva
Jussi Kangasluoma

Ja kun aina parjataan, että saapuu vain nuoria miehiä niin eivätkö he kuitenkin ole kustannustehokkaimpia? Olemme säästäneet heidän kohdallaan useiden vuosien ajan terveydenhuollossa, päivähoidossa ja peruskoulutuksessa mutta heillä on kuitenkin paljon työvuosia annettavana. Rahaa menee hukkaan jos heitä vain säilötään sen sijaan, että aloittaisimme välittömästi tehokkaan kielikoulutuksen.

Jaakko Häkkinen

Näinhän se menee. Halvempaa on kielikouluttaa ja mahdollisesti ammattikouluttaa aikuinen ihminen kuin kasvattaa sellainen taimesta. :)

Käyttäjän VillePaavolainen kuva
Ville Paavolainen

Itse asiassa suurin ongelma on se eettinen. Lapset ja naiset jätetään kärsimään. Ja tiedän toki perusteet miksi juusi miehet lähtevät turvapaikanmetsästykseen. Tuo kieliongelma ym on miksi itse olen melko nuiva. Täällä ei integroida. Ja se on pakko jos haluaa menestyksekästä maahanmuuttoa luoda. Kyllä he oppivat ja opettelevat, kun ohjataan tarpeeksi

Käyttäjän HeikkiHmlinen kuva
Heikki Hämäläinen

Mielestäni Suomeen voitaisiin ottaa ainakin 64 miljoonaa pakolaista ja turvapaikanhakijaa.
Sitten pitää myös muistaa pakolaisuuden inhimillinen puoli, pienet surusilmäiset lapset joiden isät ammuttiin heidän nähtensä ovat matkanneet vaarojen uhkaamina Suomeen. Emme kai me voi sulkea silmiämme inhimilliseltä hädältä?

Jaakko Häkkinen

Heikki, hymiöt selventäisivät viestiä. Näin: :) ;) :P

Esa Niemi

Holtittoman maahanmuuttopolitiikan kannattajilta voi odottaa mitä vain, joten tämäkin kommentti piti lukea pariin kertaan.

Minulla oli tänään kunnia keskustella henkilön kanssa, joka uskoi, että Suomi voi avata rajat kokonaan kaikkialle ja tajota kaikille maailman ihmisille sama elintaso kuin ko. henkilöllä. Kun kysyin, että miten se onnistuisi, vaikka globaali vastuu kun hyvinvointivaltion rahoitus ei kestä edes nykyisiä määriä ja meillä edessä leikkauksia, niin hän sanoi, että olen Jussi Halla-ahon aivopesemä rasisti, persu ja meillä on varaa. Se oli ainut kysymys, jonka ehdin esittää, mutta tuomio tuli jo ennen kuin ehdin sanoa tuota loppuun.

En ehtinyt sanoa edes, että en edes äänestänyt persuja. 64 miljoonaa pakolaista ja turvapaikanhakijaa voi siis olla alakanttiin, joidenkin ihmisten näkökulmasta ja he ovat vielä tosissaan.

Suomi ilmeisesti jakautuu realisteihin ja haaveilijoihin, jalat maassapitäviin ja jalat pilvessä pitäviin.

Niko Sillanpää

Maahanmuuton suhteen tilanne on kansantalouden osalta hyvin yksinkertainen:

Työllistyvät ja varakkaat kannattaa ehdottomasti ottaa sisään; Vaikeasti työllistyvät, työvoiman ulkopuolella olevat sekä köyhät kannattaa mahdollisimman tehokkaasti pitää ulkopuolella.

Tämä pitää täysin riippumatta siitä, onko väestöllinen huoltosuhde sitä taikka tätä.

Jaakko Häkkinen

"Vaikeasti työllistyvät, työvoiman ulkopuolella olevat sekä köyhät pitää mahdollisimman tehokkaasti ulkopuolella."
-- Köyhät? :D Eiköhän köyhyys ole ohimenevä tila, jos ihminen saa töitä. Jos katsot kuvaa 3, niin eikö näytä ihan siltä, että kaikki ryhmät kyllä pääsevät työelämään? Työllisyysasteessa on huomioitava sekin, että niissä ryhmissä, missä on korkea lapsiluku, naiset harvemmin menevät töihin. Huoltosuhteen kannalta kotiäitiys ja lapsitehtailu on kuitenkin "tuottavaa työtä".

"Tämä pitää täysin riippumatta siitä, onko väestöllinen huoltosuhde sitä taikka tätä."
-- Miten perustelet tätä väittämääsi?

Käyttäjän JariMartikainen kuva
Jari Martikainen

"Tämä pitää täysin riippumatta siitä, onko väestöllinen huoltosuhde sitä taikka tätä."
-- Miten perustelet tätä väittämääsi?

Tarkoittaa ehkä sitä, että väestöllistä huoltosuhdetta ei kannata parantaa sellaisella maahanmuutolla, joka heikentää taloudellista huoltosuhdetta.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #13

Miksi luulet, että maahanmuutto heikentäisi taloudellista huoltosuhdetta? Toisin kuin omia lapsiamme, niitä ihmisiä ei tarvitse elättää 18 vuotta ennen kuin heistä tulee elättäjiä. Osalle riittää kielikoulutus, osa vaatii myös ammatillisen (laajasti ymmärrettynä) koulutuksen.

Katsopa noita työllisyyskuvia ja mieti asiaa uudestaan.

Käyttäjän JariMartikainen kuva
Jari Martikainen Vastaus kommenttiin #14

Riippuu tietenkin ihan maahanmuuttajista. Tähän asti maahanmuuttajien taloudellinen huoltosuhde on ollut huonompi kuin kantaväestön, eli maahanmuutto on heikentänyt taloudellista huoltosuhdetta. Erityisen heikko taloudellinen huoltosuhde on ollut turvapaikkaperusteisilla mahanmuuttajilla ja heitähän nyt tänne on lisää tulossa.

Lisäys: "Työttömyysasteen ohella kansantaloudellisesti tärkeä tunnusluku on huoltosuhde eli väestömäärän suhde työssäkäyviin. Huoltosuhde on erityisen huono Afrikasta ja Lähi-idästä tulleilla. Vuonna 2003 kahdentoista suurimman kansalaisuusryhmän joukossa huonoimmat huoltosuhteet olivat Somalian ja Irakin kansalaisilla (9,7 ja 9,2),"
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maahanmuuttajat_Suom...

Luvut vanhoja ja en nyt ehdi kaivaa uudempia. Olen jossain törmännyt 2011/12 lukuihin ja olivat muistaakseni aavistuksen paremmat.

Niko Sillanpää

Valtion, joka tarjoaa laaja-alaisen, julkisen, verorahoitteisen sosiaalivakuutusjärjestelmän, kannattaa pyrkiä ehkäisemään köyhien eli järjestelmää hyvin suurella todennäköisyydellä kuormittamaan tulevien pääsyä maahan. Tilanne tietysti muuttuu, jos työpaikka on tiedossa jo tullessa, eli työpaikka kompensoi köyhyyden vastaavasti kuin varakkuus kompensoi työpaikan puuttumisen.

Mitä tulee kuvaan 3, ei todellakaan näytä. Työikäisen työvoiman 40-50%:n työllisyysastetta voi kuvata lähinnä yhteiskunnalliseksi katastrofiksi vielä varsinkin, kun samassa joukossa työvoiman ulkopuolella oleminen on hyvin yleistä (naiset kotiäiteinä).

Jos korkea TFR olisi "tuottavaa", korkeimpien TFR:ien maissa luulisi olevan korkein hyvinvointi. Tilanne on todellisuudessa täsmälleen päinvastainen.

""Tämä pitää täysin riippumatta siitä, onko väestöllinen huoltosuhde sitä taikka tätä."
-- Miten perustelet tätä väittämääsi?"

Koska pelkkä väestöllisen huoltosuhteen paraneminen ei tuota tippaakaan hyvinvointia. Eli talouden kokoa se toki kasvattaa, koska jokainen kuluttaa vähintään ruokaa, vaatteet ja asunnon, mutta tuotanto (BKT) per capita laskee, eli hyvinvointi heikkenee. Olennainen on taloudellinen huoltosuhde, kuten yllä mainitaankin.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Kannattavuus, inhimillisyys ja oikeudenmukaisuus ovatkin usein peruuttamattomasti ristiriidassa.

Käyttäjän VillePaavolainen kuva
Ville Paavolainen

Pitäisikö Börjenkin siis haravoida hieman käsitekarttaansa ja olla rinnastamatta kaikkia maahanmuuttokriiittisiä keskustelijoita rasisteiksi ja islamofoobikoiksi? Omassa bloggauksessasi heittämä toinen asia johon suhtsudun äärimmäisellä kritiikillä on miljoona pari kymmenen vuoden sisällä. Kannattaisi hieman miettiä mitä ja mihin päin haulikollaan huljauttelee

Käyttäjän VillePaavolainen kuva
Ville Paavolainen Vastaus kommenttiin #28

Sori, tämä oli tuohon asiallinen juttu kommentiin. Hiivatin kännykät...näillä pitäis räveltää täällä

Teijo Killström

Hämmentävää että kukaan ei koskaan tunnu ajettelevan sitä että myös maahanmuuttajat /maassa oleskelevat / turvapaikanhakijat muuttuvat aikanaa eläkeläisiksi, en ole nähnyt ensimmäistäkään laskelmaa saati pohdiskelua asian tiimoilta.

Nyt kun ihastellaan sitä miten saadaan koulutettuva väkeä tätä karjuvaa työvoimapulaa paikkaamaan niin voisiko joku laskea paljonko yhteiskunnalle tuottaa tulija kunhan on ensin oppinut kielen ja toimimaan kultturissa, sen jälkeen hankkinut ihan oikean täällä kelpaavan ammattipätevyyden?
Paljonko on keskimääräisiä työvuosia ja veronmaksuvuosia jäljellä ennen kuin heille aletaan maksaa eläkettä jota katetaan myös valtion varoista?
Näppituntumalta väitän että miinukselle menee niin että paukkuu ja huoltosuhde sen kun synkkenee entisestään.

Olisi hyvä muistaa että tämä yhteiskunta järjestelmineen on nyt rakennettu omien standariemme mukaan ja väestömäärä huomioiden.
Reilun viiden miljoonan väestön varaan rakenettu hyvinvointivaltio ei kestä sitä että sekaan paiskataan iso ryhmä ihmisiä jotka alkavat rasittaa systeemiä verotuottojaan enemmän.
Tässä tulee aikanaan käymään niin että samaan aikaan kun tulijoita jää kansaneläkkeelle niin vastaavasti systeemiä rasittavien tulijoiden määrän lisääntyy....Ja pian ollaan ns.tupla-kusessa.
Tällöin tarvitaan taas uutta ja innovoivaa matematiikkaa ynnä selityksiä jotta voidaan perustella hyvinvointivaltion rapauttamista ja eläkkeiden leikkuksia, niiden eläkkeidenkin joita jokainen ihan itse omalla työllään on maksanut.

Sinällään ihmeellistä on sekin että samaan aikaan kun vuosi vuoden jälkeen työpaikkoja katoaa ja ne edelleen vähenevät, perustellaan tulijoiden pistävän valtion asiat kuntoon työpanoksensa avulla...Mistä siis näille työpaikat?
Jokainenko pistää pitseriaan pystyyn?
Tuottavaa tulkkausta valtion piikkiin?
Näissä asioissa kannattaisi rehellisyys pistää maailmanhalauksen ja tempputyöllistämisen edelle ja tunnustaa faktat.

Lopuksi: Monet näyttävät perustelevan vastaanottokeskusia sillä että tuovat verotuloja ja toimeliaisuutta, mikään ei maksa mitään koska valtio hoitaa kustannukset.
Varmasti vastaanottokeskuksia tarvitaan, enemmän taikka vähemmän, mutta nämä perustelut eivät ole tämän planeetan matematiikkaa.
Valtio olemme me, ei mikään ulkopuolinen taho joka hyvää hyvyyttään rahoittaa.
Jokaisen sentin ja euron maksavat valtion omistajat eli me.

Käyttäjän VillePaavolainen kuva
Ville Paavolainen

Kerrohan mistä löydät massoittain niitä varakkaita. Tulijat ovat köyhiä siksi he tulevat. Heidät tulee integroida täysin. Työvoimaa riittää siihen rakenteelliseen työttömyyteen, osa varmana nuorista aikuisista ehtii kouluttautuakin ja lapsilla on mahdollisuudet mihin vain. On vain huolehdittava kohtuullisuus tulijoiden vuosittaisessa määrässä ja se täydellinen integrointi. Hallittu maahanmuutto on ainoa keinomme selvitä, kuten blogisti lyhyen ytimekkästi osoitti. Toistan silti hallittu

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

Milloinkas toi eläkepommi tulee? Tarttis saada töitä.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Hyvin perusteltu. Tuttua kovaa faktaa, joka ei kuitenkaan läpäise rasistin inhosuodatinta.

Jaakko Häkkinen

"Tuttua kovaa faktaa, joka ei kuitenkaan läpäise rasistin inhosuodatinta."
-- Luultavasti ei. :) Mutta jospa ne, jotka ovat oikeasti vain huolissaan maahanmuuton kustannuksista, tajuavat että ne ovat mitättömät verrattuna maahanmuuttamattomuuden kustannuksiin!

Käyttäjän JariMartikainen kuva
Jari Martikainen

Maahanmuuton kustannuksista huolissaan olevat ovat huolissaan lähinnä turvapaikkaperusteisen maahanmuuton kustannuksista, sillä tämän ryhmän huoltosuhde on tähän asti ollut erittäin huono - tätä porukkaahan nyt on lisää tulossa.

Käyttäjän PaavoVaattovaara kuva
Paavo Vaattovaara

#12
Sehän riippuu siitä millaisesta maahanmuutosta on kysymys. Työperäinen maahanmuutto kannattaa aina jos on työpaikkoja tarjolla.

Kun humanitaarisen massa maahanmuuton kustannukset joudutaan velalla kustantamaan niin jokainen täysijärkinen kansalainen ymmärtää, että se ei ole kannattavaa.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #19

Maahanmuuttajilla on toki heikompi työllisyys kuin kantaväestöllä, ja kantaväestössäkin on työttömiä.

Väestöpyramideista on huomioitava se, että samalla kun eläkeläisten osuus kasvaa voimakkaasti, työikäisten osuus pienenee merkittävästi, koska nuoret ikäluokat ovat niin pieniä. Suurten ikäluokkien eläköityessä työvoimasta poistuu n. 80 000 ihmistä vuodessa, ja tilalle nousee n. 60 000 vuodessa.

Joka vuosi häviää -20 000 ihmistä työvoimasta - eivätkä ne häviä kaikki työttömistä vaan tasaisesti kaikilta aloilta ja kaikilta tasoilta. Kymmenessä vuodessa puhutaan siis suuruusluokasta -200 000 ihmistä pienempi työvoima! Samalla väkiluku kasvaa, koska ihmiset elävät pidempään, eli elätettävien määrä kasvaa ja elättäjien määrä vähenee. Tämä pitää huomioida laskettaessa lähivuosien taloudellista huoltosuhdetta.

Eli korvaavaa työvoimaa tarvitaan, ja sitä saadaan vain maahanmuuttajista. Te oletatte etteivät humanitaariset maahanmuuttajat auta, koska he työllistyvät heikommin. Trendi on kuitenkin ollut jatkuvasti - vaikkakin hitaanlaisesti - paraneva. Aika yhdessä työvoimakysynnän kanssa tulee parantamaan maahanmuuttajien ja -taustaisten työllisyyttä edelleen - trendi ei näytä taipumisen merkkejä.

Se matematiikka menee niin, että on kannattavampaa ottaa vähän heikomminkin työllistyvää väkeä kuin olla ottamatta yhtään ja katsoa vierestä kuinka työväestö pienenee ja eläkeläisväestö kasvaa. Väkerrän tästä taulukon kunhan ennätän.

Käyttäjän JariMartikainen kuva
Jari Martikainen Vastaus kommenttiin #21

Humanitaaristen maahanmuuttajien työllistymistrendi on toki ollut nouseva, mutta siitä noususta kyllä päästään eroon kun humamujen määrä alkaa nousta voimakkaasti. Eli juuri maahantulleiden ja siten erityisen heikosti työllistyvien humamujen määrä kasvaa suhteessa koko poppooseen.
Lisäksi ko.ryhmässä on paljon monilapsisia perheitä, joka osaltaan heikentää taloudellista huoltosuhdetta.

Käyttäjän PaavoVaattovaara kuva
Paavo Vaattovaara Vastaus kommenttiin #21

#21
Meille on 70 luvulta alkaen ennustettu työvoimapulaa ja puhuttu ikäpyramiideista niin, että siihen on jo turtunut.

Kun nyt eletään velalla ja lähi tulevaisuudessakaan ei näytä valoisammalta niin jos nyt otetaan maahanmuuttajia joilla tuskin on lähi tulevaisuudessakaan työllisyys mahdollisuuksia (tai haluja) niin velkamme kasvaa holtittomasti.

Jos tulevaisuudessa talouskasvua saadaan aikaan niin velkamme on jo niin suuri, että nyt maahanmuuttanut Suomen kouluttama sukupolvi muuttaa kotimaihinsa sillä eivät he ala velkojamme maksamaan, kyllähän sielläkin olot joskus rauhoittuvat.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen Vastaus kommenttiin #21

Käsitteellä suuret ikäluokat tarkoitetaan 1945-1950 syntyneitä. Taitavat jo olla lähes kaikki eläkkeellä. Olen ymmärtänyt, että olet tarkka käsitteiden käytössä :)

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #39

Kiitos, tosiaan 1945-50-syntyneitä tarkoitetaan.
Nuorimmat täyttävät tänä 65 vuotta, joten kyllä heitä vielä työmarkkinnoilla on. En vain löydä lukua paljonko...

Käyttäjän VillePaavolainen kuva
Ville Paavolainen Vastaus kommenttiin #19

Paavo, loppu pelistä tarvitsemme myös pakolaisia, koska työperäistä maahanmuuttoa emme saane tarpeeksi. Ja toisaalta pitkällä aikavälillä, kuten blogistin ymmärrän puhuvan, on oikeastaan iihan sama minkälaista maahanmuutto on. Kysymys on saadaanko integroitua. Ja ettei tule liikaa kerralla. Pelkästään tarpeen mukaan ottaminen on mahdotonta, on otettava ennakkoa, vaikka se alkuun hieman maksaisikin

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Syntyvä suomalainen on yhteiskunnalle pelkkä kuluerä ensimmäiset 25-vuotta. Jos mamu alittaa selvästi tuon aikarajan, niin häneen tehty investointi maksaa itsensä selvästi nopeammin takaisin. Jos kerran taloustermein halutaan keskustella.

Pelkkää kustannusta ajatteleva vaatisi lasten tekemisen kieltämistä ja väestön uusimista maahanmuuton avulla.

Käyttäjän VilleHeiskanen kuva
Ville Heiskanen

Kaukoidästä tulevat nuoret naiset voisivat olla ratkaisu ongelmaan. Naisista aiheutuu vähän yhteiskunnallisia ongelmia ja he sopeutuvat nopeammin kuin jäyhät miehet. Näiden naisten ja suomalaismiesten jälkeläiset myös omaksuisivat isiensä kulttuurin, jolloin heistä tulisi identiteetiltään suomalaisia.

Jaakko Häkkinen

Ongelmana näyttää olevan työpaikkojen määrä: jos ne vähenevät jatkuvasti, ei elättäjien määrä voi kasvaa eikä taloudellinen huoltosuhde parantua. Lisätyövoima ilman lisätyöpaikkoja vain heikentäisi huoltosuhdetta.

Käyttäjän timovaittinen kuva
Timo Vaittinen

...eli pitääkös se kultamunien arvokkuuden mittaaminen tapahtua yksinomaan taloudellisin termein?

Jaakko Häkkinen

Taloudellinen arvo on yksi tekijä, inhimillinen arvo ihan toinen. Meillä on käsissä yhtälö, missä Suomeenkin virtaa turvapaikanhakijoita samaan aikaan kun taloudellinen huoltosuhteemme heikkenee. Tässä olisi potentiaalinen "voittomahdollisuus" kaikille, mutta se edellyttäisi, että työpaikat eivät katoaisi vaan lisääntyisi, koska myös suomalaisia on paljon työttöminä, ja että maahanmuuttajat todella parantaisivat pitkällä tähtäimellä huoltosuhdetta, eli työllisten osuus koko väestöstä olisi korkeampi kuin ennustetulla tulevaisuuden eläkeläis-Suomella.

Tarvitaan siis erityisiä ratkaisuja:
- kuinka saada lisää työpaikkoja?
- kuinka saada maahanmuuttajien työllistyminen kantaväestön tasolle?

pekka numminen

"Olisiko edes teoriassa mahdollista tehdä sellaista eläkejärjestelmää, joka kannattelisi systeemiä, jossa vanhoja ihmisiä on enemmän kuin nuoria?"

Onko edes teoriassa mahdollista, että maapallon väestön määrä lisääntyisi nykyisestä ikuisuuteen?

Ympäristö, raaka-aineet, ruoantuotanto... kaikki rajoittavat maapallon väestön määrää, joten on hullua ja suorastaan vastuutonta tavoitella jatkuvaa väestön määrän kasvua.

Käyttäjän jarmokanerva kuva
Jarmo Kanerva

Yksi ratkaisu on antaa Suomen alkuasukaidenkin tehdä lapsia. Nyt opiskelun jälkeen asuntolainat ja opintolainat ja korkea varotus ja vähäinen ostokyky pitää huolen, että lapsia tehdään myöhään ja vähän.

Ehdotukseni on vaikka antaa 6000 euron verovähennys oikeus per lapsi. Lapset ovat kalliita. Näin työtätekevilläkin alkuasukkailla olisi mahdollisuus perheisiin. Tämä olisi edullisinta kansalle.

Veroina rahaa menee tukina työttöminä oleville, joilla on paljon lapsia. Osa elää osin tällä vauvatehtailulla ja parin vuokra-asunnon turvin toista vuokraamalla eteenpäin. Koulutuksen puute ja huono kielitaito pitää tehokkaasta työttömänä. Euroopassa on jo 23 miljoonaa muuta koulutettua työtöntä etsimässä töitä, joita liikkuu rajojen yli myös Suomeen.

Suomea ei pidetä pystyssä ottamalla kulurasitteeksi paljon kouluttamattomia, jotka tarvitsevat paljon palveluita ja indusoivat muille kuluja. Maahanmuuton mukana on tullut myös lisää vanhuksia perheiden mukana ja - yllätys maahan tulevatkin vanhenevat eivätkä ole ikinuoria. Maahanmuuttajat tarvitsevat paljon palveluita. Useat maahanmuuttajat työllistyvät palvelemaan muita tuljoita. Pitäisi pystyä maksmaan omatkin eläkkeet ja huolehtia vanhuksista. Ja kun suuri ikäluokka on muutamassa vuodessa pois niin 'hoitajat ' jää.

Eläkkeitähän on rahastoitu etukäteen ja ne on sijoitettu ja niistä maksetaan eläkkeitä. Itseasiassa olisi ollut parempi, että ihmiset olisivat saaneet itse sijoittaa eläkkeensä. Ongelmana on laajat valtion eläkket ja se, että budjetissa ei ole eläkettä huomioita. Ne eläkkeet menee veroista myöhemmin.

Suomi ei voi vain olla kehitysmaiden paisuntasäiliö. Kasvu on liian nopea. Rahat loppuu ja oma kultttuuri kärsii. Läänsimaat eivät vain pysy absortboimaan edes promillea kehitysmaiden väestön lisäksestä, aja menemisestä yli kantokyvyn. Heidän pitää muuttaa uskomuksiaan, sivilisaatioitaan ja tapojaan kantamaan omat kansalaisensa. Perinteissä on jarrutusta pysytellä 600-luvun tyylissä ja opeissa. Naisia ei kaikkialla koulutettaisi ja otettaisi mukaan yhteiskunnan tuottajiksi. Perhesuunnitteluakin pitäisi kouluttaa ja mahdollistaa.

Sodat kehitysmaissa johtuvat myös kantokyvyn ylityksetä ja lisääntymisestä ja kulttuurista.

Immigration gumballs https://www.youtube.com/watch?v=FM1YU-Ni_84

Työttömiä Euroopassa 23 miljoonaa http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/...

Esa Niemi

Huoltosuhde ei kerro meille oikeastaan mitään, etenkään taloudellisuudesta.

Työn määritelmä on vähintään 1 tunti töitä vuoden viimeisellä viikolla, joten nettomaksajien ja nettosaajien suhde vääristyy.

Huoltosuhteen edellytyksenä on myös, että digitalisaatio ei etene, eli robotit eivät haasta suorittavaa käsityövoimaa kuten esim. Inex Partnersin robottivarastossa, joka vapauttaa n 2/3 työntekijöistä työmarkkinoille.

Jos huoltosuhdetta on uskominen, niin meillä on alle 5 vuotta aikaa saada ne 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa työttömäksi tai maailmaloppu.

EVA:n maahanmuuttoraportin mukaan suomalaisten työllisyys on korkeaa, joten mikäli maa tarvitsee lisääntymistä, niin silloin suomalaisten lisääntymiseen tulee tarjota taloudellisia porkkanoita.

Työmarkkinat huolehtivat siitä, että meille tulee oikea määrä työntekijöitä, oli kyseessä maahanmuuttaja tai ei. Maahanmuuttaja ei ole sen suurempi pelastus koska koulutetut maahanmuuttajat valuvat sinne minne työmarkkinat houkuttelevat niin kauan kuin emme voi pakottaa maahanmuuttajia pysymään Suomessa. Suomen vaatimatonta palkkatasoa, korkeaa verotusta ja elinkustannuksia on vaikea unohtaa kun puhutaan nettomaksajien houkuttelusta. Suomi houkutteleekin nettomaksajia ja syystäkin. Harva maahanmuuttaja nousee edes köyhyydestä ilman tulonsiirtoja, joten houkuttelemme valitettavasti sosiaaliturvaperäistä maahanmuuttoa. No, ainakin se on maahanmuuttoa, vaikka siitä joudumme maksamaan kun maahanmuutto on jokin fundamentaalinen tavoite, joka maksaa.

Jaakko Häkkinen

Maahanmuuttokeskustelua ei tosiaan voi käydä irrallaan valtiontaloudesta, vaikka moni toista ääripäätä edustava niin haluaakin - siinä porukassa on ihan tavallista leimata rasistiksi ihminen, joka suhtautuu valtiontalouden vuoksi nihkeästi maahanmuuttoon! Järkyttävää tietämättömyyttä ja/tai ideologinen asennevamma.

En muutenkaan ymmärrä ihmisiä, jotka lukitsevat kantansa asiaan olemattoman tiedon perusteella, perustuen joko ksenofobiaan tai islamofobiaan, tai toisessa ääripäässä globalistiseen suvaitsevaisuuskulttiin. Minulle kaikki mahdollisuudet ovat auki, ja vasta perusteellinen argumenttien ja faktojen puntarointi painaa vaakakupin johonkin suuntaan.

Tällä hetkellä fakta näyttää olevan, ettei maahanmuuttokaan pelasta hyvinvointiyhteiskuntaa, jos maahanmuuttajille ei riitä töitä.

Käyttäjän PetriHirvimki kuva
Petri Hirvimäki

Kiitos Jaakko. tärkein anti minull,e että osoitat oikeasti olevasi sitoutumaton tällä. Hyvä veto vaikka ei asia aivan noin yksinkertainen olekaan;-)

Jaakko Häkkinen

Kiitoksia. :) Minä ajattelen Suomen parasta, eikä asenne rajoita vaihtoehtojen etsimistä.

Jaakko Häkkinen

(17.9.2015) HUOMIO! Tämä kirjoitus on osoitettu pätevin argumentein toiveajatteluksi. Maahanmuuttajat korjaavat kyllä väestöllisen huoltosuhteen mutteivät taloudellista, ainakaan niin kauan kuin heidän työllisyytensä ei ole kantaväestöä parempi. Eli maahanmuutto kasvattaa enemmän elätettävien määrää kuin elättäjien määrää. Suomessa työpaikat vähenevät jatkuvasti, ja kantaväestössäkin on yli 300 000 työtöntä. Parempinakaan aikoina maahanmuuttajien työllistyminen ei ole saavuttanut kantaväestön työllisyysastetta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset