Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Erilaisuuden pelko ja maahanmuuttopolitiikan suuntaukset

Ajatellaanpa nyky-Suomea: maassa on kolme vanhaa kielialuetta, jotka nykyään ovat päällekkäisiä. Pohjoisessa on saamenkielinen alue, etelä- ja länsirannikolla ruotsinkielinen alue ja käytännössä kaikkialla suomenkielinen alue. Kielilaki ja saamen kielilaki takaavat näille vanhoille kielivähemmistöillemme käytännössä symmetriset oikeudet enemmistön kanssa - eli niillä alueilla, joilla kielenpuhujien osuus ylittää tietyn prosenttirajan, kielellä on virallinen asema ja sillä on saatava viranomaispalveluja. 

 Tämä on Suomen "vanhaa monikulttuurisuutta". Kuitenkin tuntuu hassulta ajatella suomenruotsalaisia ja saamelaisia monikulttuurisuutena - kulttuuriltaanhan he ovat meille suomenkielisille erittäin tuttuja, tai heidän kulttuuripiirteissään ja tavoissaan ei ainakaan ole mitään yllättävää tai järkyttävää (paitsi hapansilakan syöminen). 

 Sanaan "monikulttuurisuus" tuntuukin liittyvän sivumerkityksenä se, että kohtaavat kulttuurit ovat niin erilaisia, että hämmennykseltä, järkytykseltä tai jopa konflikteilta ei voida välttyä. Toisin sanoen erilaisuuden pelko liittyy tämänkaltaiseen "aitoon monikulttuurisuuteen". Vanhojen kielivähemmistöjemmekin kohdalla tällainen "aito monikulttuurinen" tilanne kuitenkin löytyy menneisyydestä. 

 

1600-luku jKr.

 Ei tarvitse mennä kuin muutama sata vuotta taaksepäin, niin tavoitamme "aidosti monikulttuurisen" tilanteen: vuonna 1673 Ruotsin kuningas antoi asutusplakaatin, joka salli suomalaisten talonpoikien eli lantalaisten asettua Lapinrajan takaisille Lapinmaille. Kemin Lappi käsitti tuolloin lähes koko pohjoisen Suomen aina Kainuusta Inarinjärvelle.

 Suomalaiset olivat suomenkielisiä, luterilaisia maanviljelijöitä ja karjanhoitajia. Saamelaiset olivat saamenkielisiä, pakanallisia metsästäjiä ja kalastajia (poronhoitoa oli nykyisen Suomen alueella tuolloin vain käsivarressa). Saamelaiset tunnettiin noituudestaan ja noitarummuistaan, ja he joutuivatkin pian pakkokäännyttämisen kohteiksi.

 Konflikteja ja erilaisuuden pelkoa on taatusti esiintynyt, kun kahden erilaisen kulttuurin edustajat ovat kohdanneet lähietäisyydeltä. Vuosisadat saman valtion alueella ovat kuitenkin yhdistäneet alkuaan niin erilaisista etnoksista yhtenäisen kansakunnan.

 

1200-luku jKr.

 Taas muutama sata vuotta taaksepäin ajassa, niin olemme toisessa "aidosti monikulttuurisessa" tilanteessa. Ruotsista tuli muinaisruotsinkielistä väestöä, joka oli jo kristittyä ja harjoitti merikauppaa, kalastusta ja maataloutta.

 Suomessa oli länsirannikolla myös jo kristittyä väkeä, mutta etenkin sisämaassa ja idempänä paljon vielä pakanallistakin väkeä. Maanviljelyä ja karjanhoitoa täydennettiin kaikkialla metsästyksellä ja kalastuksella. Muinaissuomi ei itse asiassa ollut yhtenäinen kielimuoto, vaan toisen vuosituhannen alussa olivat jo hahmottumassa omiksi murteistoikseen ainakin varsinaissuomi, häme ja eteläpohja. Mikkelin seudulta itään puhuttiin muinaiskarjalan murteita, ja siellä tuntui yksinomaan kreikkalais-katolilaisuuden vaikutus. 

 Konflikteja ja erilaisuuden pelkoa on taatusti esiintynyt, kun kahden erilaisen kulttuurin edustajat ovat kohdanneet lähietäisyydeltä. Vuosisadat saman valtion alueella ovat kuitenkin yhdistäneet alkuaan erilaisista etnoksista yhtenäisen kansakunnan.

 

2300-luku jKr.

 Voisimmeko historian perusteella kuvitella, millainen on Suomi muutaman sadan vuoden kuluttua? Epäilemättä silloin on jo tasoittunut se kuohunta ja ne konfliktit, joita "aidosti monikulttuuriseen" kohtaamiseen tämän hetken Suomessa liittyy. Nykyhetken maahanmuuttajien jälkeläiset ovat jo kiinteä osa senhetkisen Suomen yhtenäistä kansakuntaa. (Riippumatta siitä, onko tuonaikainen Suomi itsenäinen valtio, Eurostoliiton osavaltio vai uuskeisarillisen Venäjän suuriruhtinaskunta.)

 Erilaisuuden pelko voi olla joillakuilla suomalaisilla tällä hetkellä voimakas, mutta sen ei pidä antaa hallita. Kun aika kuluu ja kulttuurit ja tavat väkisinkin lähentyvät, helpottaa myös vierauden pelko. Ei saamelaisissa tai ruotsinkielisissäkään ole enää mitään pelättävää. 

 On huomattava, että nykyisillä maahanmuuttajamäärillä ei pitäisi olla mitään pelkoa/toivoa siitä, että 2300-luvun Suomessa olisi esimerkiksi somalinkielinen alueellinen vähemmistö. Saamenkieliset ja ruotsinkieliset olivat sikäli onnekkaita, että he säilyivät laajoilla alueillaan enemmistöasemassa aivan viime aikoihin saakka. Lisäksi heidän etnostaan edustavia "sukulaisia" on koko ajan asunut sen alueen välittömässä naapuruudessa, joka rajattiin valtioksi nimeltä Suomi - tämä seikka epäilemättä on osaltaan tukenut vähemmistöjen identiteetin ja kielen säilymistä.

 Nykyajan maahanmuuttajat eivät muodosta suuria, alueellisia keskittymiä, vaan asettuvat pisaroina hajalleen paikallisen väestön keskuuteen. Nykyaikana olisi hyvin vaikea saada toteutumaan tilannetta, jossa paikallisena enemmistönä olisivat jonkin muun etnoksen kuin maan tai alueen enemmistöetnoksen edustajat.

 Maahanmuuttajien ja heidän jälkeläistensä kohtalona on tulevaisuudessa joko sulautua enemmistöön tai marginalisoitua identiteettinsä ja oman kulttuurinsa piirteitä säilyttäen (kuten romanit, joista kuitenkin samalla jatkuvasti "seka-avioliittojen" kautta sulautuu ihmisiä valtaväestöön). Ei oikeasti ole mitään syytä pelätä, että maahanmuuttajat ottaisivat Suomen hallintaansa tai syrjäyttäisivät etniset suomalaiset. 

 

Maahanmuuttopolitiikan suuntaukset

 Maahanmuuttopolitiikassa on erilaisia suuntauksia, joiden päätyypit voidaan tiivistää yhdestä ääripäästä toiseen edeten seuraavasti:

 1. Sulauttaminen = tulijoiden on omaksuttava vastaanottavan maan kulttuuri.

 2. Kotouttaminen = tulijoiden on sopeutettava omat kulttuuripiirteensä vastaanottavan maan tapoihin ja lakeihin. 

 3. Multikulturalismi = tulijoiden annetaan säilyttää omat kulttuuripiirteensä ja muodostaa omia yhteisöjään kantaväestön keskuuteen.

 4. Erottelu eli segregaatio = tulijat asettuvat erilleen kantaväestöstä joko vapaaehtoisesti tai pakotettuina (apartheid).

 Suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa nyanssierot ovat lopultakin aika vähäisiä - juuri kukaan tuskin kannattaa täydellistä sulauttamista (1) sen enempää kuin apartheid-politiikkaakaan (4). Ei ainakaan eduskuntapuolueiden piirissä; marginaaliset ääriliikkeet ovat tapaus erikseen. Erimielisyydet 2- ja 3-kohtia kannattavien välillä koskevat lähinnä niitä kulttuuripiirteitä, joiden katsotaan olevan joko epäeettisiä tai lainvastaisia, kuten naisen asema tai rituaaliteurastus.

 Näinkin pienten erojen perusteella on keskustelussa onnistuttu kaivamaan uskomattoman syvät poterot: jos joku haluaa kieltää tällaiset "väärinä" pitämänsä kulttuuripiirteet, hän saa helposti rasistin, fasistin tai jopa natsin leiman; jos taas joku haluaa hyväksyä tällaisia meidän perinteisen etiikkamme ja lakiemme rajamaille jääviä kulttuuripiirteitä, hän saa helposti kukkahattutädin, suvakin tai punavihermädättäjän leiman. 

 Valitettavasti keskustelu on silkkaa ohipuhumista, koska osapuolet eivät määrittele, mitä he tarkoittavat esim. niinkin keskeisellä termillä kuin "monikulttuurisuus"

 Perussuomalaisten ja heidän kannattajiensa enemmistö kannattaa käsittääkseni maahanmuuttajien kotouttamista (2). Heidän vastustajansa ja mustamaalaajansa puolestaan kannattavat käsittääkseni osittain sitä ihan samaa strategiaa (2) ja osittain multikulturalistista strategiaa (3). Tällaiseen käsitykseen on päädytty niissä keskusteluissa (Uuden Suomen blogeissakin), joissa eri osapuolten näkemyksiä on oikeasti kartoitettu. 

 On surkuhupaisaa, että vaikka todelliset erot vastapuolten näkemyksissä ovat hyvin pienet, on silti onnistuttu värittyneiden linssien läpi tehtyjen tulkintojen ja ennen kaikkea termien määrittelemättömyyden vuoksi kehittämään suuri ja katkera kiista. Niin suuri, että jopa ihmissuhteet (tai ainakin Facebook-kaveruudet) ovat katkenneet!

 

Lääke

 Jokainen voi lähteä purkamaan konfliktia omalta kohdaltaan: kun seuraavan kerran kommentoit "vastapuolen" näkemystä, älä ota lähtökohdaksi sitä, että kirjoittaja on vihollinen. Kysy, mitä hän tarkoittaa ja mitä maahanmuuttopoliittista mallia hän kannattaa, ja kerro oma näkemyksesi. Ette te todellisuudessa ole kovinkaan eri mieltä asioista, joten on turha sarvet ojossa kuopia poteroita syvemmiksi. 

 Eivät punavihreät halua Suomeen sharia-lakia, eivätkä kansallismieliset halua kieltää maahanmuuttajien kaikkia kulttuuripiirteitä. Vastapuolen mielipiteistä kyhättyjä virhetulkintoja vastaan hyökkääminen ei vie keskustelua eteenpäin. 

 

P.S. Olen tarkoituksella välttänyt sanan kansa käyttämistä sen monitulkintaisuuden vuoksi. Käytän sanaa etnos viittamaan etniseen ryhmään ja sanaa kansakunta viittaamaan valtion kansalaisten muodostamaan monietniseen kokonaisuuteen.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (30 kommenttia)

Käyttäjän saraskari kuva
Marja Saraskari

Hienosti ajateltu, vaikken alusta loppuun lukenutkaan.
Luin ihan äsken Akseli Gallen-Kallelan elämäkerran ja siinä tuli vastaan vastakkaisuuksia fennomaanien, svekomaanien ja nuorsuomalaisten kesken.
Ja tästä maisemasta syntyi palokärki, akka ja kissa.

Gallen-Kallelan perintö on meidän kansallinen kaikupohja.
Vierasta vierastaa niin kauan kuin ei sitä tunne.

Käyttäjän saraskari kuva
Marja Saraskari

Maahanmuuton teoretisointi on yhtä tyhjän kanssa.
Missään ei voi organisoida sitä mitä tapahtuu.

Kun ihmiset pakenevat henkensä hädässä Pohjois-Afrikasta Italiaan, tai Etelä-Amerikasta Teksasiin, he ovat karjaa. Ihmiskauppaa. Rohkeimmat, ja he kuolevat matkalla. Heillä käydään kauppaa ihmishengellä.

Tämä koskettaa Suomea erityisesti, sillä Suomi on epäystävällinen maa.
Jos joku somali tänne tulee, sille pitäisi antaa mitali.
Persut sylkevät somaleita, olet alempi kuin minä.

Jaakko Häkkinen

Maahanmuuttopolitiikalla voi kuitenkin vaikuttaa siihen, mitä tulijoilta edellytetään. Se on ihan käytännön asia. Siitä suunnittelun ja toimimisen pitäisi vasta alkaa, kun tulokas saapuu maahan.

Käyttäjän saraskari kuva
Marja Saraskari

Mitä edellytät ihmiseltä, joka on jo tässä maassa? Minä.
Pitäisi olla samat kriteerit.

Käyttäjän saraskari kuva
Marja Saraskari Vastaus kommenttiin #4

Minun oikestaan pitäisi poistua maasta kun tiedän sodasta jotakin.

Käyttäjän saraskari kuva
Marja Saraskari Vastaus kommenttiin #5

Hädänalaisia ihmisiä ei voi valita.
Parhaita.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #4

Eiköhän samat kriteerit ja yhtäläinen kohtelu ole useimpien mielestä hyvä päämäärä.

Jaakko Häkkinen

"Persut sylkevät somaleita, olet alempi kuin minä."
-- Eihän tuollaisessa yleistämisessä ole mitään perää - eikä järkeä. Tuollainenhan vastaa jo rasismia: tuomitset koko porukan jonkun äänekkään vuoksi.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Maahanmuuton teoretisointi on yhtä tyhjän kanssa.
Missään ei voi organisoida sitä mitä tapahtuu."

- Onnittelen Marja Saraskaria, joka on juuri tehnyt Suomen ennätyksen, lajina kirveen heittäminen kaivoon! Turhia ovat ajatusrakennelmat ja mekanismien etsiminen, koska jokin jossain ratkaisee - jos ratkaisee - mitä tuleman pitää. Toiset laativat teorioita jopa salaliitoiksi asti, mutta Marjan mielestä mikään ei vaikuta mihinkään.

Käyttäjän saraskari kuva
Marja Saraskari

"Maahanmuuttopolitiikalla voi kuitenkin vaikuttaa siihen, mitä tulijoilta edellytetään. Se on ihan käytännön asia. Siitä suunnittelun ja toimimisen pitäisi vasta alkaa, kun tulokas saapuu maahan."

Nonsense.

Jaakko Häkkinen

Voisitko perustella näkemyksesi?
Muutenkin moni viesteistäsi on sellainen, että niiden yhteyttä blogin aiheeseen on vaikea hahmottaa. :)

Käyttäjän saraskari kuva
Marja Saraskari

"kun tulokas saapuu maahan."

Jos haluat puhua perussuomalaisten maahanmuutto-ohjelmasta, Suomen hallitus on sitoutunut ottamaan vastaan 800 pakolaista enemmän kuin viime vuonna.
Keitä ovatkin, heitä voisi tervehtiä.

Ystäväni sosiaalipsykologian proffa on toiminut Kanadassa tutkijana ja hän sanoo, että aivan erilaisten kulttuurien ja perinteiden sovittaminen yhteen on onnistunut. Alkuperäiskansoja he ovat kaikki.

Tapa lähestyä. On hyvä katsoa silmiin.

Käyttäjän OutiMara kuva
Outi Mara

Eikö tätä erilaisuuden pelkoa voisi "hoitaa" keskustelemalla asioista niiden oikeilla nimillä? Kyllä hädässä olevia ihmisiä pitää auttaa, niin suomalaisia kuin ulkomaalaisia. Mutta voiko se olla niin vaikea ymmärtää, että jos olet itse esim työtön ja perheellinen, mietit miten selviät eteenpäin, ettei silloin kiinnosta ajatus "miten auttaisin muita?"? Kyllä ihminen silloin helposti kokee, ettei minua auteta ja lisäksi olen huono ihminen, kun ymmärrys ei riitä muille.

Jaakko Häkkinen

Niin, ei liene sattumaa, että vähäosaisten keskuudessa maahanmuuttokriittisyys lienee keskimäärin suurempaa kuin hyväosaisten keskuudessa. Kyse on rajallisista resursseista kilpailemisesta ja pelosta "kuinka meidän käy?"

Valtion rahoja ei riitä koko maailmalle - ei ole väärin eikä rasistista toivoa, että ne käytettäisiin oman kansan hyväksi. Eivät muutkaan maat meitä elätä - ne huolehtivat omista kansalaisistaan. Miksi olisi väärin, jos Suomikin keskittyisi omiin kansalaisiinsa?

Tämä ei tietenkään sulje pois auttamista kohtuuden rajoissa.

Käyttäjän saraskari kuva
Marja Saraskari

Otanpa puheeksi Venäjän

Minkä verran tunnet Venäjänmaata?
Olen asunut siellä tarpeeksi kauan ja jos Suomeen kohdistuu uhka, se tulee sieltä.
Putin on arvaamaton.

Käyttäjän saraskari kuva
Marja Saraskari

Outi,

et sinä ole ollenkaan huono ihminen.

Moskovassa teloitetaan kymmenen ihmistä päivässä ihonvärin takia.
Se siitä kansojenvälisestä ystävyydestä.

Käyttäjän OutiMara kuva
Outi Mara

Miten tämä liittyy millään lailla tähän blogiin?

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Monikulttuurisuuden määrittelystä olisi todellakin hyvä aloittaa, ja niinhän bloggaaja tekeekin. Ja öööh, onkos se sama asia kuin monikultturismi, tai multikultturalismi, tai monikultturalismi, tai multikultturismi?

Määrittelyjä kaipaisivat myös haukkumasanat rasisti, fasisti ja natsi, mieluiten ja saman tien myös uus-etuliitteellä varustettuina. Koska en halua pelkästään heitellä rasittavia "nokkeluuksia", edistän keskustelua määrittelemällä osaltani kolme käsitettä:

Rasismi. Etnisin tai kansallisin perustein tapahtuva yleistäminen. "Venäläisiin ei voi luottaa", "suomalaisten kanssa on mahdotonta keskustella", "kreikkalaiset huijaavat", "japanilaiset ovat ahkeraa väkeä".

Fasismi. Ideologia, jossa yhdistyvät kansallisvaltion etu ja sotilaallinen kuri.

Natsismi. (Tämä on vaikea, mutta yritetään!) Tietyn aikakauden saksalainen versio fasismista. Käsitettä on mahdotonta miettiä päätymättä itävaltalaissyntyisen poliitikon Adolf Hitlerin (1889-1945) ajatusten ja elämäntyön arviointiin. Natsismin kiinteä historiallinen yhteys saksalaiseen kulttuuripiiriin herättää kysymyksen, voiko esimerkiksi venäläistä natsia olla olemassa.

No niin, aavistin ettei tästä tule tämän valmiimpaa. Otavan Iso Tietosanakirja (osa IX, 1935) antoi veikeän vastauksen hakusanalle Natsi: katso Nazi!

Käyttäjän saimaansisustus kuva
Hannu Koho

Tuosta natsismin määrittelystä tulee mielee väkisin Putinin nuorisojärjestö "Nashi" vai miten se kirjoitetaan latinalaisittain: Jaakko olisi varmaan pätevä kielitieteilijänä valaisemaan, voisiko tausta olla näin hauskasti yhteinen: natsismi on johdettu kansakuntaa tarkoittavasta "natio"-sanasta, joka latinassa puolestaan on johdettu "meitä" tarkoittavasta "nos" -sanasta? Ja Putinin Nashi-järjestöhän tarkoittaa "meitä".
Eli samoja natseja ovat:)

Natsien määrittelyssähän tuo ajatus "meistä ja meidän yhtenäisestä jengistä" on varsin oleellinen. Monimuotoinen maailma hämmentää pientä mieltä, ja siksi selkeästi pelkistetty Suuren Johtajan vetämä yksinkertainen järjestelmä viehättää. Erilaisuutta on vaikea hyväksyä, sillä laiska mieli ei jaksa uusia vaikutteita sulatella. Natsin maailmassa joko kuulut "meihin" tai olet ulkopuolinen. Jäisikö tuo ajatusmalli jo alakoulun pihoilta takaraivoon..?

Käyttäjän saraskari kuva
Marja Saraskari

Haluan vielä sanoa, jos Jaakko pelkää ulkomaalaisia Suomessa, maahanmuuttajista enemmistö on vironvenäläisiä ja venäläisiä.
Persut pelkäävät islamisaatiota, mikä on pieni uhka.

Slavistina ja kielenkääntäjänä tiedän miten Iivana ajatelee.
Putinilla ei ole mitään rajaa.
Meidän pitää puolustautua, ja siinä Jussi Niinistö puolustusministerinä on ihan oikeassa. Ahvenanmaata pitää puolustaa.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Slavistina ja kielenkääntäjänä tiedän miten Iivana ajatelee."

- Iivana? Enpä tunne miestä, mutta miten hän sitten mahtaa ajatella?

Käyttäjän saraskari kuva
Marja Saraskari

Kun Neuvostoliitto hajosi, venäläiseltä mieheltä katosi identiteetti. Ei ollakaan supervalta. Äijät alkoholisoituivat, mutta naiset jonottivat niin kuin ennenkin. Piti pestä pyykkiä ja laittaa ruokaa.

Keskimääräinen eliniän odote putosi miehillä noin viiteenkymmeneen vuoteen.
Pahinta oli se kun asunnot yksityistettiin ja ihmiset hullaantuivat myymään omat neliönsä, vouchereilla, joista siinä yhteiskunnassa ei ollut edes nimellisarvoa. Huijattiin.
Sosialistinen yhteiskunta tuotti miljoonia
alkoholisteja ja katulapsia.

Putin haluaa ola supervalta kilpailemassa USA:n kanssa.
Hän haluaa olla mahtava, ja hän omistaa varmaankin moninkertaisesti sen määrän ydinaseita, millä maailma tuhotaan.

Jaakko Häkkinen

"Haluan vielä sanoa, jos Jaakko pelkää ulkomaalaisia Suomessa"
-- Marja hyvä, luetun ymmärtämisen kyvyssäsi on nyt kosolti kehittämistä! En tietenkään minä pelkää ulkomaalaisia Suomessa.

Putinista voit kirjoittaa oman bloggauksen, hän ei liity aiheeseen täällä.

Käyttäjän saraskari kuva
Marja Saraskari

Nu da, mogu. Voin kyllä, jos haluan.
Ajattelin vain ksenofobiaa, vierauden pelkoa, josta sinäkin Jaakko kirjoitat.
Venäjän invaasio Suomeen olisi hyvin helppo toteuttaa.
Perusisänmaalliset eivät puhu siitä mitään.

Suomi on Venäjälle lähiulkomaa, melkein samaa maata.
Suomalaisia pidetään siella vähän hitaina ja hölmöinä, ja he sanovat että koko maa on kuin huvila. Kaikki toimii. Venäjällähän ei toimi.

Timo Soinin pahin moka oli estää venäläiset osallistumasta ETYK:n juhlahlavuoden tapahtumaan, jonka tarkoituksena on keskinäinen keskustelu.
Se ei ollut ainoastaan Timo Soinin virhe, koko ulkoministeriö ja presidentti luulivat väärin. Noloa.

Käyttäjän BodilRosengren kuva
Bodil Rosengren

Suuri osa ihmisistä mieltää että monikulttuuri on vain termi jolla viitataan olemassaolevaan tilanteeseen. Suomi on (ja on aina ollut) monikulttuurinen, siis täällä elää ihmisiä joilla erilainen kulttuuri. Sillä ei tarkoiteta mitään ideologiaa.

Perussuomalaiset tarkoittavat sitten jotain muuta ilmeisesti mutta Immosella & Co oli rutkasti aikaa kertoa mitä he ajoivat takaa.

On itsestään selvää että halutaan että maahanmuuttajat kotoutuvat, naisen asema pysyy hyvänä (parannetaan), ei kukaan ole tuomassa sharialakia jne.

Olisi ihan mielenkiintoista kuulla perussuomalaisten näkemys monikulttuurismista ja millä tavalla se näkyy Suomessa.

Jaakko Häkkinen

"Olisi ihan mielenkiintoista kuulla perussuomalaisten näkemys monikulttuurismista ja millä tavalla se näkyy Suomessa."
-- Niinpä, seuraava askel kohti keskustelua olisi, että osapuolet ja vastapuolet lopettaisivat "te sanotte" -kärjistystulkinnat ja kertoisivat, mitä he itse haluavat. :)

Käyttäjän saraskari kuva
Marja Saraskari

Sanoilla on erilaisia merkityksiä.
Kiitän sanoista.

Käyttäjän SampsaMkel kuva
Sampsa Mäkelä

Luulen tulevaisuuden olevan samannäköinen kuin sinäkin esität. Jos maahanmuuttomäärät tulevaisuudessa pysyvät suunnilleen nykyluvuissa, ei Suomi suinkaan ajaudu kaaokseen. Sovittamista erilaisissa kulttuureissa tietenkin on ja kahnauksiakin tulee syntymään. Parina viime vuosikymmenenä Suomeen on muuttanut ulkonäöltään selkeästi etnisistä suomalaisista erottuvia ihmisryhmiä ja heidän sulautumiseensa täydellisesti suomalaiseen yhteiskuntaan vie varmasti vuosisatoja.

Kun olet kielitieteilijä, voisitko arvuutella kuinka maahanmuuttajien puhuman kielen käy! Itse luulen että useimpien ryhmien omat kielet häviävät ja jäljelle jää vain suomi.

Jaakko Häkkinen

Nythän on jo havaittu, että Helsingin nuorisoslangiin on tullut ilmauksia maahanmuuttajien kielistä, eli eksoottisia lainasanoja. Osa näistä lainasanoista voi kotiutua pysyvästi suomen kieleen.

Kielen säilymistä on sikäli hankala ennustaa, että se riippuu niin paljon sosiologisista tekijöistä. Jos/kun on analysoitu niitä tekijöitä, joiden vuoksi romanikieli on säilynyt Suomessa puolen vuosituhannen ajan, vaikka puhujat asuvat hajallaan pisaroina ympäri maata, voitaisiin verrata siihen uusien maahanmuuttajakielten puhujaryhmien kulttuurisia, sosiologisia ja identiteetillisiä ominaisuuksia.

Nyt en osaa edes arvailla asiaa, mutta aika pieni todennäköisyys on mielestäni siihen, että monenkaan maahanmuuttajaryhmän jälkeläiset puhuisivat perinnäistä kieltään enää 4-5 sukupolven kuluttua. Ellei kyseisen ryhmän maahanmuutto jatku niin kauan, jolloin kieltä tarvitaan uusien tulokkaiden vastaanottamiseksi yhteisöön ennen kuin nämä oppivat suomea.

Toimituksen poiminnat