Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Keminsaamen rekonstruointihanke saamelaisten kannalta

Äskettäin uutisoitiin, että joukko saamentutkijoita päätti kesäkuun Olaus Sirma -seminaarissa ryhtyä elvyttämään keminsaamen kieltä. Keminsaameksi kutsutaan kieltä, jonka puhuma-alue keskittyi viime vaiheessaan nykyisen Sodankylän alueelle ja joka katosi 1800-luvulle tultaessa sen puhujien suomalaistuttua.

 Kuten Sámi Árvvut -yhdistys kannanotossaan totesi, oikeampaa olisi puhua rekonstruoimisesta eli uudelleenkoostamisesta, koska keminsaamesta on säilynyt vain vähän kirjallisia jälkiä. Elvyttäminen puolestaan viittaisi pikemminkin vielä elävän kielen pelastamiseen katoamiselta - eräät nykysaamelaiskielethän ovat erittäin uhanalaisia, ja ne vaativat aktiivisia elvytystoimia, jotta kielet saataisiin siirrettyä vielä uusille sukupolville.

 Teknisesti keminsaamen rekonstruoiminen olisi jossain mitassa mahdollista, kuten Janne Saarikivi on perustellut. Kuitenkaan kielen kokonaisvaltainen palauttaminen henkiin ei ole mahdollista, vaan aukot pitäisi täyttää mielikuvituksen ja säilyneiden saamelaiskielten avulla (toki selvitetyn äännehistorian kehysten sisällä pysytellen).

 Vaikka keminsaamen rekonstruointihanke olisikin ensisijaisesti kielitieteellinen pyrintö, sillä on myös poliittinen ulottuvuus. Sámi Árvvut -yhdistys huomauttaa mukana olevan sellaisia tutkijoita, "jotka pyrkivät vaikuttamaan aktiivisesti saamelaispolitiikkaan omien taustayhdistyksien ja poliittisen toiminnan kautta eivätkä hyväksy saamelaisten alkuperäiskansa-asemaa eivätkä saamelaista kulttuuri-itsehallintoa." 

 On ymmärrettävää, että saamelaisten keskuudessa esiintyy huolta. Keminsaamelaisten jälkeläiset ovat nykyään etnisyydeltään suomalaisia, ja on aiheellinen pelko, että mahdolliset tulevat uuskeminsaamelaiset ryhtyisivät vaatimaan saamelaisuutensa tunnustamista. Tällöin etnisillä suomalaisilla olisi reitti kiertää nykyisten saamelaisten yhteisö: he voisivat esiintyä rinnakkaisen saamelaisuuden edustajina. 

 

Saamelaiskäräjät on saamelaisten parlamentti

 Miksi saamelaisia pelottaa? On tärkeää muistaa, että saamelaiskäräjät on saamelaisille sama asia kuin eduskunta suomalaisille. Ei eduskuntavaaleissa saa äänestää, ellei ole Suomen kansalainen. Kuka tahansa tuolla maailmalla asuva ei voi vain päättää, että "hei, olenkin nyt suomalainen ja äänestän siis suomalaisten asioista eduskuntavaaleissa!" Tarvitaan Suomen virallinen hyväksyntä henkilön suomalaisuudelle, ennen kuin saa äänioikeuden.

 Aivan samoin saamelaiskäräjillä pitää olla oikeus rajata saamelaiset. On jo lähtökohtaisesti kyseenalaista, että korkein hallinto-oikeus puuttuu tähän prosessiin, kuten se on taannoin tehnyt. Se on sama kuin jos YK päättäisi, että joku on suomalainen, täysin piittaamatta Suomen viranomaisten vastakkaisesta näkemyksestä. Ulkopuolista valvontaa tarvitaan ainoastaan kriteerien yhdenmukaisuuden ja puolueettoman kohtelun toteutumiseksi.

 Jo nykyään Lapissa esiintyy liikehdintää, jossa etniset suomalaiset, joilla on saamelaisia esivanhempia, pyrkivät saamaan tunnustuksen joko saamelaisuudelleen tai saamelaisista ja suomalaisista kokonaan erilliselle lappalaiselle alkuperäiskansalle; olen käsitellyt ilmiötä uuslappalaiskirjoituksissani. On selvää, että tämän liikehdinnän piirissä tultaisiin uudelleenkoostettua keminsaamea - uuslappalaisten "esiäidinkieltä" - käyttämään apuaskelmana saamelaisten aseman yhä pontevammassa haastamisessa.

 Tästä syystä epäröin kannattaa keminsaamen uudelleenkoostamista. Vähintäänkin kielen "perustuslakiin" täytyisi laittaa pykälät, että

 1. kielitieteen menetelmin rekonstruoitu keminsaame ei ole rinnastettavissa nykyisiin luonnollisiin saamelaiskieliin

 2. rekonstruoidun kielen tunteminen ei vastaa oikeiden saamelaiskielten äidinkielen veroista taitoa.

Näin toivottavasti estettäisiin uuskeminsaamen väärinkäyttäminen poliittisten tarkoitusperien ajamiseen.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän PekkaSammallahti kuva
Pekka Sammallahti

Järkevä ja olennaiset asiat sisältävä kannanotto.

Käyttäjän ArtoEnojrvi kuva
Arto Enojärvi

Pekka, kun Jaska kertoi saamea äidinkielenä puhuvista, onko tietoa kuinka suuri osuus sk äänestysoikeuden omaavista on äidinkieleneään saamea puhuvia? Entä kenet voidaan laskea kuuluvan äidinkielisiin? Nythän on tullut enenemissä määrin saamenkielisiä sellaisista saamelaisperheistä joissa kieli on jo menetetty vanhempien osalta. lapsi on oppinut lastentarhan ja koulun ja vielä kavereitten kautta.

Käyttäjän ArtoEnojrvi kuva
Arto Enojärvi

Tottahan toki pelkoa voi esiintyä, varsinkin Jaskankin mainitsemassa yhdistyksessä sitä näyttää riittävän hysteriaan saakka. väärinkäytökset on toki tuomittavia, oli tekijä mikä taho tahansa.
Se ketkä ovat saamelaisia on paljon moninaisempi käsite, kuin vain äidinkieleltään olevat saamelaiset. Kuitenkin yleisesti monellakin taholla annetaan ymmärtää, jotta on vain saamenkielisiä saamelaisia. Äidinkielenään saamea puhuvat ovat kuitenkin vähemmistönä kun ynnätään yhteen äänestysluvussa olevat saamelaiset. Vain saamelaiskäräjien äänestysluvussa olevat lasketaan saamelaisiksi. tässä oikeitten saamelaisten luettelossa on kuitenkin myös lukuisia sellaisia henkilöitä joilla ei ole mitään kiinnostusta saamelaisasioista ja he ovat menettäneet saamenkielen jo useita sukupolvia sitten. Heillä on kuitenkin tärkeä oma roolinsa koska heidän vuoksi saamelaisten lukumäärä on korkeampi ja tämä passivinen joukko ei häiritte muitten aktiivisempien toimintaa. Heille äänestysoikeus tulee perimällä. Toinen saamelaisryhmä on saamenkielen menettäneet, mutta joille saamelaiskulttuuri on tärkeä. Sitten tulee aikuisena saamen oppineet, joilla kieli ei kuitenkaan ole äidinkielen tasolla. Neljäntenä tulevat kielen kannalta elintärkeät äidinkielenään saamea puhuvat.
Tässä nyt hiukan avattiin sk äänestysluvussa olevien taustoja.
No kuinkas nämä niinkin erilaiset taustat omaavat saamelaiset ovat päätyneet yhteiseen saamelaiskäräjien äänestyslukuun ja miksi jotkut samat taustat omaavat ovat jääneet ulkopuolelle.
Perustana sk äänestyslukuun on 1960 luvulla tehty ja Nihculin johtama saamelaistutkimus, jota on hiukan täydennetty myöhemmin, sekä sk tekee päivitykset joka neljäs vuosi vaalien alla. Jolloin äänestysoikeuden saavat periytyvästi nuoremmat sukupolvet. Tuo 1960 luvulla tehty saamelaistutkimus ei yltänyt kaikkiin saamelaisiin eikä saamensukuisiin, jolloin he jäivät ulkopuolelle, eikä heitä ole sen jälkeen hyväksytty mukaan lukuisista hakemuksista huolimatta.

Käyttäjän ArtoEnojrvi kuva
Arto Enojärvi

Tuo 60-luvun saamelaiskysely on ollut päätodistus näihin päiviin saakka,ilman tuota todistusta ei ole ollut asiaa sk äänestyslukuun. Kenttätyön eli henkilöiden haastattelut tekivät saamelaiset yliopisto opiskelijat Erkki Nickulin johdolla. Kyselyssä käytiin läpi haastateltavan saamelaistaustoja. haastateltava hyväksyttiin saamelaiseksi, mikäli yksi isovanhemmista ilmeni äidinkieleltään saamelaiseksi. Nickul on hyväksynyt joitain saamelaiseksi, vain sen vuoksi kun heitä on aina pidetty saamelaisena, vaikka saamenkieliehto ei täyttynytkään.
Syksyllä 2013 pidettiin Inarissa seminaari, jossa pitkäaikainen sk puh.johtaja Pekka Aikio kertoi kuinka hän toimi, kun haastateltava arkaili vastata kysymyksiin, mikäli kyseltävä epäröi, merkkasin hänet saamelaiseksi kertoi Pekka.
Kun siirrymme vuoden 2015 sk vaaleihin, sekä vuoden 2014 lopulla olleeseen äänestyslukuun hakeutumisprosessiin.
Joillakin hakijoilla on ollut useammankin henkilön allekirjoittama todistus hakijan vanhempien tai isovanhemman saamenkielen taidosta. tämä olisi nimenomaan todistanut hakijan täyttävän kaivatun saamenkieliehdon. Mutta vaalilautakunta on evännyt tällaiset todistelut. Perusteluna jottei edes asiantunteva kielispesialisti pysty toteamaan henkilön vanhempien, saati isovanhempien äidinkielisyyttä.
Tällätavalla saamelaiskäräjien vaalilautakunta on repäissyt maton altaan. Tämä mitätöi täysin 60-luvulla tehdyn saamelaiskyselyn, jolloin kellään näillä kenttätyön tehneillä ei ollut vaadittavaa koulutusta. Sk vaalilautakunta on kumonnut perustan , johon koko äänestysluettelo pohjautuu. Saamelaiskäräjien vaaliluetteloa voidaan pitää pelkästään harrastelijoiden keräämänä sukuluettelona.
Jos palataan vielä Jaskan mainitsemaan asiaan, jolloin muu taho kuin sk on puuttunut vaaliprosessiin ja nimenomaan hyväksynyt saamelaiseksi sellaisia henkilöitä, joita sk ei ole hyväksynyt.
Jopa Martin Scheinin on ollut lehtihaastattelussa sitä mieltä, jotta on oltava muu ulkopuolinen taho estämässä mahdolliset väärinkäytökset. Näin on nähtävä jotta Myös Martin Scheinin korviin on kantautunut sk väärinkäytöksiä.
Väärinkäytöksistä puheenollen tuon esiin viimetalvella, alkuvuodesta, kun Sven Pahajoki itse kertoi tarinansa lehteen. Kun Sven haki edellisen kerran reilu neljä vuotta sitten äänestysluetteloon, niin pitkäaikainen sk vaalilautakunnan puh.johtaja Nils Henrik Valkeapää kertoi silloin julkisessa mediassa, jotta Svenin lappalaiset juuret painuvat 1700 luvulle, antaen ymmärtää jottei Sveniltä löydy saamelaisia esivanhempia kuin monensadan vuoden takaa. Mutta Mitä Sven Pahajoki paljasti Helmikuussa 2015. Jotta hän on saamenradion toimittajana kaikkien tunteman Kalle Mannelan siskonpoika. Eli täytenä saamelaisena Sveniltä on hylätty oikeus sk äänestyslukuun. Näin paljastui myös, miten pitkäaikainen sk vaalilautakunnan puh.johtaja suoraan valehteli julkisesti.

Jaakko Häkkinen

Toisaalta 500 uutta hakijaa 800:sta hyväksyttiin.
http://www.lapinkansa.fi/viikonvaihde/hylatty-sven...

"Sven Pahajokin päättelee, että pääsisi Ruotsissa veljensä tavoin saamelaisluetteloon, jos asuisi siellä. Vastaavasti hän epäilee, että velipoika menettäisi saamelaistatuksensa Suomeen muuttaessaan, koska häntäkään ei ole luetteloon hyväksytty."
-- Eri maiden saamelaiskäräjillä on erilaiset kriteerit, siitä johtuu että veli on Ruotsissa hyväksytty saamelaiseksi mutta Sveniä Suomessa ei ole.

"– Minua ihmetyttää, kuinka ihminen tulee saamelaiseksi tai lakkaa olemasta saamelainen, jos pohjoiskalotilla muuttaa toiseen maahan?"
-- Tämä on kyllä hankala kysymys...

Käyttäjän ArtoEnojrvi kuva
Arto Enojärvi

Totta Jaska 500 hyväksyttiin. Muutoin jossain vaiheessa kävisi äänestäjät vähiin. Eli nuo 500 ovat saaneet hakemuksen kotiin, ovat allekirjoittaneet sen ja lähettäneet. Perusteena äänestysoikeuteen on riittänyt se kun toinen vanhemmista tai isovanhemmista tai siittä vielä yksipolvi taaksepäin on ollut äänestysoikeutettu. Nämä 500 henkilöä ovat juuri niitä joille oikeus äänestää periytyy.

Käyttäjän PekkaSammallahti kuva
Pekka Sammallahti

60-luvun haastattelututkimuksessa haastattelijoiden ei edellytetty arvioivan haastateltavien kielitaitoa, sen tekivät haastateltavat itse, ja haastattelijat vain kirjasivat saamansa vastaukset. Kielitaitoa voi arvioida vain siihen sopivan koulutuksen omaava, mieluimmin virkavastuulla toimiva henkilö, eivätkä haastattelijat olleet tällaisia. Kyseessä on kaksi eri asiaa, joita ei pidä sekoittaa keskenään.

Mitä taas Kalle Mannelaan tulee, hän ei koskaan väittänyt olevansa saamelainen. Hän oli kuitenkin kasvuympäristössään oppinut äidinkielensä suomen lisäksi myös saamea, ruotsia ja norjaa. Saamelaiset olivat hyväksyneet hänet ystäväkseen ja toimijaksi saamelaisessa yhteiskunnassa, ja tuo ystävyys oli molemminpuolista. Ylipäätään ystävällisyys, huumorintaju ja muiden kunnioittaminen oli Kallen läpikäyvä luonteenpiirre. Kallen henkilökohtaista suhdetta saamelaisiin ja saamelaisyhteisöön ei voi käyttää perusteena hänen sukulaistensa hyväksymiselle saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.

Toimituksen poiminnat