*

Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Kielipolitiikkaan porkkanaa, ei keppiä

  • Kuva 1: Epäsymmetristä rajoittamista eli syrjintää
    Kuva 1: Epäsymmetristä rajoittamista eli syrjintää

Keppiä on tarjottu viime aikoina kuntatasolla, kun on huomattu, että laki antaa kunnille mahdollisuuden vaikuttaa kielivalintoihin - mutta ainoastaan supistavasti ja rajoittavasti. Kunnat eivät siis pysty lisäämään valinnanvapautta, ainoastaan rajoittamaan sitä. Ensin muutamassa kaksikielisessä kunnassa (RaaseporiSipooPorvoo) haluttiin tehdä ruotsista pakollinen A1-kieli suomenkielisille, ja äskettäin Vantaalla tehtiin Englannista pakollinen A1-kieli kaikille. 

 Muutamalle kommentoijalle ei näytä millään menevän jakeluun, että minä en kannata enkä hyväksy kummankaanlaista enkä minkäänlaista kielivalintojen rajoittamista. Vantaan ratkaisu on tervetullut ainoastaan pedagogisessa mielessä: se peilaa pakkoruotsittajille Raaseporin mallia eli sitä tilannetta, kun oma kieliryhmä ei saa valita haluamaansa kieltä vaan pakotetaan ottamaan ensimmäinen vieras kielensä toisen kieliryhmän ehdoilla (ks. kuva 1). 

 Tämä eettinen taso on täysin irrallaan hyötytasosta: se, että ruotsi on alueellisesti hyödyllinen kieli tai että englanti on universaalisti hyödyllinen kieli, ei voi kumota sitä, että on väärin rajoittaa eri kieliryhmien valintoja epäsymmetrisesti. Sellainen on syrjintää, ja siitä kannattaisi tehdä kantelu.

 Viime joulukuussa kirjoitin, että käänteinen rajoittaminen olisi ainoa keino saada päättäjämme näkemään tilanteen järjettömyys: mikä voi oikeuttaa sen, että vain toisen kieliryhmän valintoja rajoitetaan? Minusta ei mikään - niin Raaseporin malli kuin Vantaan mallikin ovat epäeettisiä, koska niissä rajoitetaan kielivalintoja epäsymmetrisesti, vain toiseen kieliryhmään kohdistuen. 

 

Kepin sijasta tarvittaisiin porkkanaa. Tämä tarkoittaisi sitä, että valtakunnallisesta ja kunnallisesta pakkoruotsista samoin kuin kunnallisesta pakkoenglannista ja mahdollisesti kohta jonnekin tulevasta kunnallisesta pakkovenäjästä luovuttaisiin. Pakon sijasta tarjottaisiin tärkeinä pidettyjä kieliä valinnaisina (muiden kielten tai aineiden kanssa vaihtoehtoisina) tai vapaaehtoisina (kerhomuotoisesti).

 Ruotsi voisi olla toisena kotimaisena ensimmäinen vertaistensa (eli vieraiden kielten) joukossa, eli jokaisessa (suur)kunnassa tai "koulupiirissä" ainakin yhdessä koulussa pitäisi tarjota mahdollisuus aloittaa ruotsi missä tahansa vaiheessa: A1-, A2- tai B1-kielenä. Aiemmin olen jo käsitellyt kielivapauden kustannuksia koulujen kannalta. Ruotsin opetus voitaisiin keskittää tiettyyn kouluun tai jakaa eri vaiheissa eri kouluille - ei jokaisessa pienessä koulussa tietenkään olisi pakko saada aloittaa ruotsia jokaisessa vaiheessa.

 Tosin nyt kun B1-kieli siirtyy ensi vuonna valtakunnallisesti alkamaan jo kuudennelta luokalta, saadaan jo alakouluihin resurssit tarjota ruotsia nykyistä laajemmin. Tämä rakenteellinen muutos pitäisi hyödyntää mahdollisuutena vapauttaa kielivalintoja, ei keinona rajoittaa ja supistaa valintoja entisestään. Nythän uudistus on jo potkaissut nilkoille kielipakottajia, kun eräissä kunnissa ja kouluissa ei mahdollisesti enää tarjota ruotsia lainkaan A2-kielenä sillä perusteella, että se on kuitenkin pian otettava heti perään alkavana B1-kielenä.

 Aiemmin olen jo esittänyt, että noin kolmasosa suomenkielisistä opiskelisi edelleen ruotsia, vaikka se ei olisikaan pakollinen kieli. Tämä joukko on yli viisi kertaa suurempi kuin ruotsinkielisten kokonaismäärä, joten luulisi sen riittävän ruotsintaitoisen virkakoneiston ylläpitämiseen (sikäli kuin kielitaitolakia ei kohtuullisteta). Ei ole perusteltua eikä oikein pakkoruotsittaa kaikkia suomenkielisiä - ei yhtä ruotsinkielistä palvelemaan todellakaan tarvita seitsemäätoista suomenkielistä! 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Hyvä, kaikki järkevät ehdotukset ovat tervetulleita koko Suomen kielipolitiikan saattamisen todellisen tarpeen mukaiseksi. Monipuolisen kielipaletin tarve on meille yhä tärkeämpi, kun jo huono taloustilanteemmekin vaatii meiltä myös yhä enemmän taitoa, tietoa, osaamista, koulutusta ja kontaktikykyä eri kielillä.
Hienoa myöskin , kun sinä Jaska olet taas tullut takaisin järkevine mielipiteinesi. Meidän yksipuolinen ja yksisilmäinen kielipolitiikkamme tarvitsee aina uusia ja vanhoja sotureita joukkoonsa:)

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Jaska kirjoitti: on väärin rajoittaa eri kieliryhmien valintoja epäsymmetrisesti. Sellainen on syrjintää, ja siitä kannattaisi tehdä kantelu

Suomen ruotsinkielisten kannalta tilanne ei ole nytkään symmetrinen. Ruotsinkieliset panostavat toiseen kotimaiseen jo kolmannelta luokalta A1-kielenä ja lähtevät näin opiskelemaan vieraita kieliä viiveellä. Siinä tietysti painaa se, että lasten toki on hyvä oppia mahdollisimman hyvin maan pääkieltä, vaikka perustuslaillinen oikeus lie se, että sen opiskelu symmetrian nimissä voisi alkaa vasta yläkoulussa. (Tämä tapahtuu nyt vain Ahvenanmaalla, tai muutaman ulkomailta muuttaneen kohdalla).

Siinä vaiheessa kun suomenkielisille tulee pakollinen ruotsi B1-kielenä, ruotsinkielisille ei tarjota mitään, ei pakkona eikä mahdollisuutena. Kapean väestöpohjan vuoksi kielitarjonta ruotsinkielisissä kouluissa jää yleensäkin pieneksi ja ranska, espanja tai venäjä jäävät usein monelta ulottumattomiin, puhumattakaan eksoottisemmistä kielistä.

Nyt voimaan jäänyttä pakollista ruotsia ollaan siis kiertämässä näillä Jaskan kommentoimilla ratkaisuilla. Siitä perustuslain lupaama symmetria kärsii ennestään.

Omaan kaksikieliseen kotikaupunkiini on tulossa seuraavat täysin epäsymmetrisen kielitarjonnat 2016:

suomenkielisissä kouluissa

2. luokalta englanti
4. luokalta toinen vieras kieli
6. luokalta pitkä vapaaehtoinen ruotsi / lyhyt pakollinen ruotsi
8. luokalta kolmas vieras kieli

ruotsinkielisissä kouluissa

3. luokalta suomi
5. luokalta englanti
6. luokalta ei mitään tarjolla
8. luokalta toinen vieras kieli

Joten, eikö tässä sitten epäsymmetriaa ja syrjintää, jos niillä termeillä haluaa keskustella?

Jaakko Häkkinen

Ruotsinkieliset ovat kuten muutkin kielivähemmistöt: he nyt vain sattuvat yleensä tarvitsemaan maan pääkieltä. Sitä "epäsymmetriaa" ei voi milloinkaan korjata, joten siitä ei kannata myöskään itkeä. :) Eikä ole oikein yrittää kostaa sitä epäsymmetriaa pakkovähemmistökielellä.

Jaakko Häkkinen

Onko se syrjintää, jos ruotsinkieliset tekevät sen itselleen? Mikseivät ruotsinkieliset koulut tarjoa kieliä "symmetrisemmin"? Kannattaisiko siis kielivalintojen parantamiseksi purkaa yksikielisiä rakenteita ja liittyä suomenkielisiin kouluihin?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset