*

Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Ruotsin kielen suosio selvitetty Sipoossa

Sipoossa käsiteltiin jo vuonna 2009 valtuustoaloitetta, jossa vaadittiin, että ruotsin opiskelu suomenkielisissä kouluissa alkaisi jo kolmannelta luokalta. Asiasta päätettiin tehdä kysely Sipoonlahden koulussa, ja lopputulos oli karu:

 ”Kyselyyn vastasi 38 perhettä, joista 35 ei valitsisi ruotsia jo 3. luokalta alkaen ja 3 perhettä valitsisi ruotsin kielen opiskelun jo 3. luokalta alkaen, mikäli se olisi mahdollista. - - Koulutusjaosto katsoo, että kyselyn perusteella Sipoon nykyistä kieliohjelmaa ei ole syytä laajentaa ruotsin kielen osalta valtuustoaloitteessa vaaditulla tavalla.”

 Tämä kuvastanee laajemminkin kunnan suomenkielisten perheiden mielipiteitä: vain noin 8 % valitsisi ruotsin ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi (A1-kieli). Otos on toki pieni mutta silti suuntaa-antava: ei voida kuvitella, että laajempi otoskaan tekisi ruotsista englantia suositumpaa A1-kieltä. Jotkut ovat kuvitelleet, että koska Sipoo on elävästi kaksikielinen kunta, ruotsin kielen kannatus A1-kieleksi olisi paljon tätä suurempi. Onhan se silti noin kahdeksan kertaa suurempi kuin valtakunnallisesti.

 Ei ole perusteltua olettaa, että Sipoon suomenkielisten mielipiteet olisivat viidessä vuodessa ratkaisevasti muuttuneet. Siksi onkin erikoista, että RKP yrittää nyt samaa vieläkin jyrkemmin: nyt ruotsista halutaan pakollinen A1-kieli, ja sen halutaan alkavan jo ensimmäiseltä luokalta! Suomenkielisten valtuutettujen on varmistettava, että suomenkielisten perheiden mielipiteet nytkin kartoitetaan – ja myös otetaan huomioon päätöksenteossa.

 

Mihin unohtui kultainen keskitie?

 Mitä muuta yhteistä on Sipoolla ja Porvoolla kuin se, että RKP haluaa Raaseporin esimerkkiä seuraten aikaistaa pakkoruotsin näissä kunnissa jo ensimmäiselle luokalle? Vastaus on yllättävä: kuntien suomenkielisissä kouluissa on tähän saakka ollut englanti pakollisena A1-kielenä. Ruotsia ei siis ole saanut Sipoossa eikä Porvoossa valita A1-kieleksi, vaikka olisi halunnut.

 Käytäntö on erikoinen, kun kunnat ovat kuitenkin elävästi kaksikielisiä. Mielestäni ruotsi pitäisi voida valita A1-kieleksi ainakin tällaisissa aidosti kaksikielisissä kunnissa. Tätä taustaa vasten RKP:n suunnitelma näyttäytyy hieman ymmärrettävämpänä, joskaan ei hyväksyttävämpänä. Se voidaan nähdä vastareaktiona nykyiselle mallille, ja lopullisena tavoitteena voisi olla kompromissiratkaisu.

 Kun yhden osapuolen mielestä pakollinen A1-englanti on väärin ja toisen osapuolen mielestä pakollinen A1-ruotsi on väärin, niin ainoa jäljelle jäävä oikeudenmukainen ratkaisu on tietysti valinnaisuus. Sallittakoon oppilaiden itse valita, kumpaa kieltä opiskelevat.

 

Jaakko Häkkinen

Tuusula

 

(MUOX: Mielipide on tarjottu Sipoon Sanomiin ja ilmeisesti julkaistu 15.1.2015)

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

"Sallittakoon oppilaiden itse valita, kumpaa kieltä opiskelevat." Oppilaat eivät valitse itse, vaan vanhemmat valitsevat. Lapsen etu on osata englanti hyvin. Siksi vanhemmille ei pidä antaa mahdollisuutta tehdä vääriä kielivalintoja, jotka heikentävät lapsen englanninkielen oppimista, ja siten rajoittavat lapsen mahdolisuuksia tulevaisuudessa.

Jaakko Häkkinen

Tietysti vanhemmat osallistuvat päätöksentekoon ja kertovat lapselle eri kielten tärkeydestä.

Mielestäni valinnanvapaus pitää olla - viimeisestä virkkeestäsi saa käsityksen, että kannatat A1-pakkoenglantia. Se on kuitenkin aivan yhtä rajoittava pakko kuin A1-pakkoruotsikin.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Olen englanti fanaatikko. Mielestäni huono englanninkielen taito rajoittaa mahdollisuuksia ja siten se rajoittaa myös vapautta. Niinpä pakkoenglanti pakosta huolimatta lisää vapautta.

Elijas Bijur

Juuri näin, vapaus valita on kaikkein oleellinen asia tässäkin kysymyksessä. Tosin itse valitsisin ruotsin, koska se rakenteellisena kielenä (englanti on pääsääntöisesti kasa poikkeuksia ja poikkeuksen poikkeuksia) antaa lapselle paremmat mahdollisuudet oppia muitakin kieliä. Eritoten englantia.

Mutta pakolla ei opita mitään, eikä mikä kieli mene pakolla perille.

Jaakko Häkkinen

Oletko opetellut ruotsin ennen englantia? Monella sellaisella on sellainen kuva, että ruotsi olisi englantia helpompi kieli. Englanti on kuitenkin taivutukseltaan selvästi ruotsia yksinkertaisempi kieli ja siksi helpompi oppia.

Millä perusteella ruotsi antaisi paremmat mahdollisuudet oppia englantia kuin päinvastoin? Lisäksi ruotsissa on ihan samalla tavalla säännöttömyyttä ja poikkeuksia, mm. vahvat verbit.

Kimmo Ponkala

Mistähän tuollainen mielikuva on päässytkin syntymään? Kyllähän ruotsi on ylivoimaisesti englantia vaikeampaa. Pahimmillaan sekoittaa sen jo vaivalloisesti opitun toisen kielen. Kieli tukee toista kieltä on minun mielestä täyttä humpuukia. Minulla ne lukiossa vain sotkivat toisiaan.

Elijas Bijur

Itse aloitin saksalla, se oli 50-luvulla. Sitten tuli ruotsi, englanti ja ranska. Kaikkein helpointa on ollut englanti. Tietysti puhun suulla suuremmalla, mutta sanovat, että rakenteellinen kieli ensiksi ja sitten englanti ja sitä oppii silloin todella helposti.

Ruotsista oli hyötyä kun jouduin opiskelemaan pakkoflaamia eli pakkohollantia. Mutta se on jo yhdestoista tarina se!

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #8

Aikamoinen kielikirjo, Elijas. Varmaan on niin, että vaikean kielen jälkeen yksinkertaisempia olisi helppo oppia. Mutta ruotsi on sitten taas kuitenkin saksaa yksinkertaisempi, joten sekin tukisi sitten saksalla aloittamista.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #8

Aikamoinen kielikirjo, Elijas. Varmaan on niin, että vaikean kielen jälkeen yksinkertaisempia olisi helppo oppia. Mutta ruotsi on sitten taas kuitenkin saksaa yksinkertaisempi, joten sekin tukisi sitten saksalla aloittamista.

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen Vastaus kommenttiin #12

Juuri näin. Mutta sitten tähänkin vastataan ihan absurdisti että "no mutta jos et osaa opiskella EDES ruotsia, niin miten sitten osaisit opiskella mitään muuta"...

Olen valtavan kateellinen... noh, vaikka sitten ruotsalaisille. He saavat lukea asioita ihan suoraan kuten haluavat, koska puhuvat jo ruotsia. :(

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen Vastaus kommenttiin #8

No mutta toisaalta -- sitä kutsutaan ns. "englannin ylivallaksi" että soittelin kuudesluokkalaisena sairaalaan Lontooseen kyselemään sukulaiseni ohitusleikkauksen tuloksia. Pidän aika kummallisena sitä että tyypillisesti englantia hyvin oppivia nörttipoikia lyödään jossain Höblässä kuin vierasta sikaa juuri siksi, että he *eivät* ole lukeneet ruotsia ensin.

Englantia ei voi oppia kunnolla altistumatta sille määrällisesti ja paljon. Sitä pitää oikeasti lukea jotta siitä tulee sujuvaa. Onneksi tähän on materiaalia varsin hyvin jos vain haluaa olla jossain määrin sivistynyt sen suhteen mitä mielekästä maailmassa on kirjoitettu viimeisen parinsadan vuoden aikana.

Ja jatkaen tätä samaa tematiikkaa -- olisin halunnut että englannin ohella olisin lukenut huomattavan paljon saksaa, koska sekin on omalla tavallaan hankalampi kieli kuin ruotsi, joten siihen olisi pitänyt käyttää resursseja aiemmin ja enemmän. Ruotsi ei todellakaan tue sitä riittävästi jotta se korvaisi sen että aika käytettäisiin sen opiskelemiseen suoraan.

Sitten pitäisi koulussa pystyä lukemaan ihan substanssiakin.

On oikeasti aika hemmetin harmi jos tässä maailmassa joutuu luopumaan lapsensa äidinkienkielestä (muuttamalla vaikka muualle Suomesta), jotta ruotsi ei ole välttämätön ennakkoehto kaikelle muulle kieltenopiskelulle.

Elijas Bijur Vastaus kommenttiin #14

Siitä substanssista puheen ollen Marju Markanen väitteli teoksella: Hei, mä opin tän asian enkuks!” Toimintatutkimus ympäristötiedon ainesisältöjen ja vieraan kielen oppimisesta sekä opettamisesta englanninkielissä oppituokioissa"

Siinä on englannin opetusta ja sen yhteydessä substanssia, niin tulokset ovat olleet todella hyviä.

Väitöskirja on ladattavissa: http://www.doria.fi/handle/10024/84799

Eikun lukemaan!

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen

Nämä ovat näitä meemejä joita syötetään kielipoliittiseen keskusteluun toistolla. Taustalla on tietysti tarve sille, että suomenkielisten ei pitäisi tai saisi lukea muita kieliä ennen ruotsia, jotta ruotsin pakollinen priorisointi ei tulisi uhatuksi, olivat tarpeet tai muut syyt mitä tahansa.

Se on totta että englanti on idiomaattisempi kieli, mutta juuri sen takia sille pitäisikin altistua nuorempana jotta siitä tulisi mallioppimisen kautta sujuvampaa. Muodollistesti pänttäämällä se ei onnistu. Ruotsin sinänsä melko yksinkertainen rakenne on opittavissa helposti vanhempana kun formaali sääntöjen oppimiseen taipuvaisempi ajattelu on kehittynyt. Ja jos osaa sujuvasti englantia, ruotsi on ihan triviaali kieli oppia siihen kaveriksi toisena indoeurooppalaisena kielenä (tämä on oma kokemukseni; olin ala-asteella jo varsin taitava englannissa ja ruotsi oli ihan pellehelppoa, sen eteen ei koskaan tarvinnut tehdä yhtään mitään).

Mutta kun vaan juntataan ajatusta siitä että puhumme tankeroenglantia ja sen takia pitää lukea ruotsia, niin mitäpä noista totuuksista sitten... ihme perisynti tämä suomen puhuminen äidinkielenä, ja kumman holhoavasti juuri ruotsinkieliset ovat kiinnostuneita meidän pelastamisestamme kielten ihanuuksien maailmaan.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Åbo Akademin tutkimuksen mukaan 75% suomenkielisistä suomalaisista vastustaa pakkoruotsia.

Tämän tiedon pitäisi riittää.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Peruskoulun alakoulun luonteeseen yleensä kuuluu, ettei siellä ole runsaammin valinnaisia aineita.

Sipoossa ja Porvoossa todennäköisesti ei ole tarjottu valinnaista A1-ruotsia, koska molemmissa kunnissa on tarjottu kielikylpyä jo 90-luvulta lähtien.

Kiitos tiedosta Sipoon 2009 suppeasta tutkimuksesta. En ollut sellaista kuullutkaan.

Jaakko Häkkinen

Totta, kielikylvyn on varmaan ajateltu korvaavan A1-ruotsin puuttuminen. Mutta sitten kuitenkin A2-ruotsia on tarjolla... Minusta olisi hyvä, jos ruotsia saisi valita joka vaiheessa - etenkin kunnissa, jossa kielitaitoa voisi oikeasti kehittää ja ylläpitää koulutuntien jälkeenkin.

Minäkin törmäsin tuohon raporttiin ihan tuurilla googlaillessani. :-) Tai sitten Suuri Henki johdatti tätä kalpeanaamaa.

Jaakko Häkkinen

Ilmeisesti kirjoitus on tänään julkaistu Sipoon Sanomissa; Google-haku löytää, vaikkei itse lehteä pääsekään katsomaan (maksamatta).

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset