*

Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Christel Liljeström vie propagandan uudelle tasolle

Sipoon RKP:n puuhanainen Christel Liljeström haluaa Sipooseen Raaseporin mallin, jossa estetään suomenkielisiä oppilaita valitsemasta englantia ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi ja pakotetaan heidät opiskelemaan ruotsia jo ensimmäiseltä luokalta lähtien. Liljeströmin näkemykset on poimittu YLEn uutisesta.

 

1. ”Ei tämä ole mikään varasuunnitelma valtion päätökseen liittyen. Tämä on vain mahdollisuus taata kaikille lapsille samat lähtökohdat ja kielten ihanuudet.”

 Miten varhennettu pakkoruotsi muka takaa lapsille samat lähtökohdat? Päinvastoin, sehän tekee lähtökohdista epätasa-arvoiset: ruotsinkieliset eivät kärsisi Raaseporin mallista, koska heillä mikään ei muuttuisi: he ovat tähänkin saakka valinneet suomen ensimmäiseksi vieraaksi kielekseen. Suomenkielisten lähtökohta sen sijaan huononisi: heitä estettäisiin valitsemasta englantia ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi, vaikka selvä enemmistö heistä on tähän saakka valinnut sen A1-kielekseen. On röyhkeää vääristelyä ja propagandaa väittää tällaista epätasa-arvoistavaa muutosta samojen lähtökohtien takaamiseksi.

 Kielten ihanuus perustuu niiden valinnaisuuteen: on ihanaa valita opiskella sellaista kieltä, josta pitää ja jota kokee tarvitsevansa elämässään. Suklaakin on ihanaa, kun itse päättää, milloin sitä syö, mutta jos ihminen pakotettaisiin koko ajan syömään suklaata, häntä alkaisi ennen pitkää kuvottaa. Se ei olisi enää ihanaa. Aivan samalla tavalla pakkoruotsittaminen on kaukana ihanuudesta – pakottaminen on ihanuuden vastakohta. On röyhkeää vääristelyä ja propagandaa väittää pakottamista ihanuudeksi.

 Myös alueellisesti oppilaat asetetaan eriarvoiseen asemaan: sipoolaisen muuttaessa muualle hän ei välttämättä pysty jatkamaan A1-ruotsia uudessa asuinkunnassaan, koska tähän saakka vain prosentti suomenkielisistä on valinnut A1-ruotsin.

 

2. ”Liljeström on Ruotsalaisen eduskuntaryhmän sihteeri, mutta hänen mukaansa RKP ei ratsasta kielikysymyksellä eduskuntavaaleissa.”

 Aika erikoinen näkemys – RKP nimittäin ratsastaa aina kielikysymyksellä. Eihän puolueella tiettävästi milloinkaan edes ole mitään muita kynnyskysymyksiä kuin se, että pakkoruotsi säilytetään. RKP on suostunut aivan kaikenlaisiin hallituksiin viimeisten 84 vuoden aikana.

 

3. ”Itse uskon vahvasti siihen, että ilon ja opetuksen kautta saamme laajemman kaksikielisyyden syntymään sekä Suomessa että Sipoossa.”

 Pakko on ilon vastakohta, katso kohta 1. Laajempi kaksikielisyys? Kaksikielisyys on juuri niin laaja kuin se on. Valtion tai kunnan kaksikielisyys ei velvoita asukkaita osaamaan molempia kieliä, vaan päinvastoin kaksikielisessä maassa tai kunnassa on oikeus elää ummikkona jommallakummalla kielellä.

 Kaksikielisen kunnan kanssa voi asioida kahdella kielellä, muttei ole pakko – eihän yksi ihminen edes voi asioida kuin yhdellä kielellä kerrallaan. Asukkaat taas saavat itse valita, millä kielellä kommunikoivat keskenään. Monien maahanmuuttajien kanssa kommunikoidaan jo nykyään englanniksi. Ei kunnalla ole oikeutta määrätä, millä kielellä asukkaat keskenään kommunikoivat.

 

4. ”Raaseporissa vanhemmille tehdyssä kyselyssä kävi ilmi, että ruotsinkieliset ja suomenkieliset vanhemmat suhtautuvat kielikysymykseen hyvin eri tavoin. Ruotsinkielisistä yli yhdeksänkymmentä prosenttia oli sitä mieltä, että toisen kielen opetuksen pitää alkaa ensimmäisellä luokalla. Suomenkielisistä vanhemmista taas enemmistö halusi englannin ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi. Liljeström kuittaa vanhempien vastustuksen vanhentuneilla asenteilla.”

 On tärkeää huomata, että Raaseporin selvityksessä kieliryhmiltä kysyttiin nimenomaan haluaisivatko ne itse opiskella toista kotimaista kieltä pakollisena A1-kielenä. Ei siis kysytty, haluavatko he pakottaa toisen kieliryhmän opiskelemaan ensimmäisen kieliryhmän kieltä.

 Kuinka siis on mahdollista, että Raaseporin päättäjät tulkitsevat niin, että koska ruotsinkieliset haluavat opiskella suomea ensimmäisenä vieraana kielenään, niin voidaan pakottaa suomenkieliset opiskelemaan ruotsia ensimmäisenä vieraana kielenään? Mistä lähtien on ollut ruotsinkielisten asia päättää suomenkielisten kielivalinnoista?

 Liljeströmin mielestä suomenkielisten mielipide ei ole minkään arvoinen, koska se on vanhentunut eli väärä. Väärä mielipide voidaan ohittaa, ja päätökset voidaan tehdä oikeiden mielipiteiden perusteella. Liljeströmille demokratia tarkoittaa siis sitä, että ihmisillä on oikeus ilmaista vain sellaisia mielipiteitä, jotka ovat Liljeströmin ja RKP:n näkemysten mukaisia.

 

5. ”Aikuiset ovat oppineet, että ruotsinkielen opettelu on pakkoa ja pänttäämistä. Itse toivon, että saamme opetukseen iloa, kun se tulee laulujen ja lorujen kautta tutuksi, eikä ole vastenmielistä.”

 Siis oppilaille pakosta tulee iloa ja ihanuutta, kun heidät pannaan opiskelemaan ruotsia niin varhain, etteivät he vielä tajua, että heitä pakotetaan? Kerrassaan ovela suunnitelma. Suomenkieliset vanhemmat kuitenkin tietävät, että heidän lapsensa pakotetaan opiskelemaan ruotsia ja ettei näiden anneta valita englantia ensimmäiseksi vieraaksi kielekseen. Luuleeko Liljeström, ettei lapsi saa kuulla tästä asiasta?

 

Christel Liljeströmin kielessä:

- vain toisen kieliryhmän valintojen rajoittaminen muuttuu samojen lähtökohtien takaamiseksi

- tiukennettu kielipakottaminen muuttuu ihanuudeksi

- pakko osata kunnan molempia kieliä muuttuu laajemman kaksikielisyyden syntymiseksi

- kielipakottamiseen keskittyvä puolue muuttuu puolueeksi, joka ei ratsasta kielikysymyksellä

- piittaamattomuus kansan eriävistä mielipiteistä muuttuu demokratiaksi

- kielipakottaminen lakkaa olemasta pakottamista, kun se ulotetaan niin pieniin lapsiin, etteivät he tajua tulevansa pakotetuiksi

 Olen sanaton. Kuinka kukaan voi äänestää tätä lähes jokaisessa lauseessaan totuutta vääristelevää propagandageneraattoria? Kuka oikeasti haluaa näin moraalittoman ja häikäilemättömän manipuloijan päättämään yhteisistä asioista?

 Sinä rehellinen ja oikeudenmukainen sipoolainen! Mikäli olet äänestänyt Christel Liljeströmiä ja RKP:tä, kannattaa miettiä asiaa uudemman kerran.

 

P.S. Olen aiemmin käsitellyt Sipoon tilannetta täällä ja täällä; Raaseporin tilannetta täällä ja täällä; Porvoon tilannetta täällä; ja tätä koko RKP:n varasuunnitelmaa täällä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"Ruotsinkielisistä yli yhdeksänkymmentä prosenttia oli sitä mieltä, että toisen kielen opetuksen pitää alkaa ensimmäisellä luokalla. Suomenkielisistä vanhemmista taas enemmistö halusi englannin ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi. Liljeström kuittaa vanhempien vastustuksen vanhentuneilla asenteilla.”

Olisi oikeammin todettava, että tässä juuri ruotsinkielisillä on itsellään vanhentuneet asenteet. Mihin suomenkieliset tarvitsevat kahta pientä marginaalikieltä, kun suuressa maailmassa ei niistä edes puhuta yhtäkään. Säälittävää demokratian tulkintaa, joka tulee kääntymään vielä kaikkia viattomiakin ruotsinkielisiä vastaan.

Jaakko Häkkinen

Niinhän se menee, ettei kielipakottajille oikea mielipide ole se perusteltu, vaan se, joka on kielipakottajien mielipide. Itsekkyys selittää kielipakottamisen, muttei tietenkään oikeuta sitä.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Kielten tärkeyteen käyttäisin määritelmänä sitä, että kuinka moni ihminen puhuu kyseistä kieltä toisena kielenä suhteessa sitä äidinkielenä puhuviin ihmisiin. Englanninkielisen Wikipedian artikkelin mukaan vuonna 2010 englantia puhui äidinkielenään noin 360 miljoona ihmistä ja arvio toisena kielenä vuonna 1997 puhuvista vaihteli 900 miljoonan ja 1500 miljoonan välillä. Varovaisen arvion mukaan englantia puhuu toisena kielenä noin 2,5 enemmän ihmisiä kuin äidinkielenään koska 900/360 = 2,5.

Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/English_language

Ruotsia puhui äidinkielenään noin vuonna 2007 noin 8,7 miljoonaa ihmistä. Jos ruotsia puhuisi 2,5 enemmän ihmisiä toisena kielenään kuin äidinkielenään, niin silloin sitä toisena kielenä puhuvia olisi 21,75 miljoona ihmistä. Ei taida olla maailmassa 21,75 miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat ruotsia toisena kielenään.

Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Swedish_language

Kyllä. RKP:n satraapeilla on ruotsin kielestä ja sen asemasta vanhentuneet asenteet. Heidän näkökulmansa on se, että jos heiltä viedään pakkoruotsi, niin sen seurauksena ruotsinkieli tulee näivettymään Suomessa. Toisin sanoen he eivät halua kantaa vastuuta ruotsin kielen asemasta Suomessa, vaan he sysäävät sen valtion ja lainsäädännön tehtäväksi.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

No, eipä taida löytyä tuolla matematiikalla 12 miljoonaa kakkossuomea puhuviakaan... Minä ja muutama muu nyt tosin puhumme ja kirjoitammekin joskus suomea kakkoskielenä, jottei sinulle tulisi orpo olo.

Matti Pietilä Vastaus kommenttiin #8

Meni JEA:n kommentti vähän ohi.
Ei tämä tärkeys näin mene.
Luoston kielen tärkeyteen viittaava kommentti on pätevä tietysti vain siellä missä kieli ei ole maan pääkieli. Suomessa tuo ei siis päde suomen opiskeluun. Suomea on maassa osattava täysin siitä riippumatta kuinka moni sitä puhuu toisena kielenä.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #12

"Luoston kielen tärkeyteen viittaava kommentti on pätevä tietysti vain siellä missä kieli ei ole maan pääkieli."
-- Tämä selventää. Mutta ehkä tuota suhdelukua olennaisempi olisi se, kuinka moni yhteensä osaa kommunikoida kyseisellä kielellä maailmanlaajuisesti.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Ruotsikkojen mielestä on vain ruotsi-suomi-kaksikielisyyttä,vaikka Suomessa puhutaan jo yli sataa kieltä. Aika on ajanut ohi Rkp:n ideologian.

Cenita Sajaniemi

" Kuka oikeasti haluaa näin moraalittoman ja häikäilemättömän manipuloijan päättämään yhteisistä asioista?"

Tuohan on sääntö eikä poikkeus. Samalla voisi kysyä, mitä tekemistä vähemmistön edustajilla on Suomen hallituksessa, saatikka oikeusministeriössä! Heillä on omat kansankäräjät, Folktinget yms. jonka kautta voivat toimia. Sieltä onkin tiheään lähetetty vaatimuksia lainmuutoksiksi - taitaa olla Jonkan korvat punaisena. Folktingetin sivuilla ruotsiä puhuvat esiintyvät Euroopan unionin tukia saavana vähemmistönä.

Sitten voi myös kysyä, kuinka Ahvenanmaalaiset, jotka eivät kuulu EU:niin, voivat äänestää mantereen mepin Brysseliin???

Mitä tekemistä yleensäkään omilla alueillaan viihtyvillä ruotsinkielisillä on suomenkielisen koulumaailman kanssa? Ei mitään!

Jaakko Häkkinen

"Mitä tekemistä yleensäkään omilla alueillaan viihtyvillä ruotsinkielisillä on suomenkielisen koulumaailman kanssa? Ei mitään!"
-- Tämä on totta. He luottavat siihen, että suomenkielisissä kunnissa ei lähdetä puuttumaan ruotsinkielisten kielivalintoihin, joten he voivat ilman pelkoa seurauksista puuttua suomenkielisten kielivalintoihin.

Mutta valtion tasolla on kuitenkin hyvä, että vähemmistötkin ovat edustettuina.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Kielet, mitkä hyvänsä pitäisi aloittaa jo päiväkodista. Saksa, ranska, englanti,venäjä, espanja ja tai ruotsi.
Lapsen "kovalevy" on niin tyhjä, että puhekielenä sinne mahtuu helposti 3 kieltä.
Omat lapsenlapseni ( 5 ja 6 -vuotiaat) Saksassa puhuvat sujuvaa suomea, saksaa ja espanjaa. Ranska alkaa jo 1. luokalta.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Heikki: "Omat lapsenlapseni ( 5 ja 6 -vuotiaat) Saksassa puhuvat sujuvaa suomea, saksaa ja espanjaa. Ranska alkaa jo 1. luokalta."

Jaha, kaikkivoipainen minä, minä ihminen taas puhuu ja ajattelee syvällä rintaäänellä:)
Oletko ollenkaan huomannut kuinka eritasoisia ihmiset ovat jo syntyessään? Kaikilla ei ole mahdollisuutta oppia viisi vuotiaana kahta kieltä - hyvä kun pystyvät oppimaan edes oman äidinkielensä.

Ruotsin kielipolitiikka ei lähde tästä hienosta utopiasta, vaan siellä on mahdollista opiskella koko kouluelämänsä ajan ainoaa pakollista vierasta kieltä eli englantia. On turha rääpiä kolmea kieltä, jos ei niistä koskaan opi kunnolla ainoatakaan.

Aikanaan peruskoulun tullessa Suomeen oli työryhmän alkuperäinen tarkoitus meilläkin eriyttää kielissä ja matematiikassa kaksi tasoryhmää, mutta nekin hyvät aikomukset hylättiin pakkoenglannin ohella. Tässä on tulokset - koulupudokkaita riittää ja riittää vastakin, jos tämä Heikin utopia joskus toteutuu.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Kaija tuo "kehu" ei ollut mistään kotoisin.
Olipa lapsi kotoisin mistä tahansa, minkä tasoinen tahansa, hän oppii äitinsä kielen aina ennemmin tai myöhemmin ja isän, jos isä on muun kielinen. Lisäksi hän oppii sen maan kielen, jossa on kaverit ja päivittäiset touhut ja leikit, jos vanhemmat sattuvat olevan esim. Saksan "mamuja", niinkuin meidän tapauksessamme ( Suomi-Mexico ).
Suomen kieliopinnot ovat "metsästä", koska täällä ei opita puhumaan, vaan tankaamaan kielioppia ja siihen se sosiaalinen kielitaito jää.

En voi olla kehumatta vielä kerran naapuriani tavallista merimiestä, jolta kysyin, millä kielillä sinä pärjäät maailmalla. No, suomi, ruotsi, tanska viro, venäjä, saksa, englanti, espanja, ranska ja hiukan kiinaa, mutta pärjään. En kyllä osaa kijoittaa niistä kunnolla mitään.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #25

Tuosta kieliopin tankkaamisesta olen kyllä samaa mieltä ja lasten kieltenoppimista tietysti helpottaa paljon, jos äidin ja isän eri äidinkieltä käytetään päivittäin lapselle. Se vaan ei ole kovinkaan yleistä täällä meillä Suomessa. Toki ruotsinkielisillä lapsilla on myös siitä suuri etu jos he pihalla kuulevat melkein pelkästään suomea, joten kieli tarttuu helpommin leikkien. Sekin etu koskee vain pientä osaa suomalaisia, kun kuitenkin ruotsinkielisiä on meillä niin kovin vähän.

Olet joskus aikaisemminkin kertonut tuosta naapuri merimiehestä, jonka kielitaito on mahtava, jos hän niillä kielillä tulee oikeasti toimeen, myös visaisissa paikoissa joissa pitäisi selitellä asiaa enemmänkin. Tiedän kyllä itsekin näitä ihmisiä joille kielitaito on sitä, että osaa käydä kaupassa ja tilata ruokaa kapakassa ym. pientä. Sekin on monille heidän omasta mielestään oikeaa osaamista.

En silti väheksy kertomustasi. Muinoin Einsteinin Albert jo totesi, että on varmasti paljon häntä älykkäämpiä ihmisiä, jotka työskentelevät jossain etelän kahviplantaaseilla muutaman dollarin tuntipalkalla:)

Jaakko Häkkinen

Positiivista kehitystä on, ettet Heikki enää sano suoraan, että varhainen kielenoppiminen oikeuttaisi juuri ruotsin pakollisuuden. :-) Tuohan "tukisi" yhtä paljon/vähän myös vapaata kielivalintaa.

Käyttäjän SampsaMkel kuva
Sampsa Mäkelä

Heikki Karjalainen: "Lapsen "kovalevy" on niin tyhjä, että puhekielenä sinne mahtuu helposti 3 kieltä."

Asia ei ole aivan niin helppo. Minun lapseni on kaksikielinen. Hänen puheenkehityksensä lähti huomattavan myöhään alkuun. Lastenlääkäri sanoi, että kaksikielisyys vaikuttaa ehkä parin kuukauden myöhästymisen. Puhuin asiasta Turun yliopistossa työskentelevän kielentutkijan kanssa ja hän oli aivan eri mieltä. Kaksikielisyys vaikuttaa puheenkehitystä myöhästävästi paljon enemmän. Yksilölliset erot ovat kylläkin suuria.

Minun poikani osallistui Turun yliopistossa tutkimukseen puheen kehittymisestä kaksikielisissä perheissä. Tutkimuksella selvitettiin kuinka hyvin alle vuoden ikäiset lapset erottavat eri kielet. Kysyin miksi tutkimukseen ei valittu kaksikielisiä perheitä missä vanhemmat puhuvat ruotsia ja suomea. Tutkijan mukaan Suomessa puhuttava ruotsinkieli on fonetiikaltaan liian lähellä suomea.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Sampsa

Tottakai lapset ovat erilaisia.
Naapurini on 2-kielinen, suomi(äiti) ja ruotsi( isä).
Pojan suomenkielinen puhe tuli heiman myöhässä, ruotsin paljon myöhässä. Tullessaan n.10-vuotiaaksi, molemmat kielet menivät hienosti, myös englanti alkoi vaikeuksien kautta sujumaan.
Poika on vielä alle teini-iän. Mutta hän puhuu loistavaa suomea artikuloituna, loogisesti, kysyy ja väittelee hienolla suomenkielellä. Kielen taso on aivan erilaista kuin muilla vastaavan ikäisillä pojilla- tarkoitan monta askelta parempaa. Samoin ruotsiksi isänsä kanssa. Ja englanti sujuu mutkien kautta jo hienosti.
Yhtä ainoaa viisautta tähän ei ole.
Olen edelleen sitä mieltä, että jos mahdollista, lapsen tulisi saada 2-3 kielisiä "kielikykpyjä" mahdollismman varhain leikkien tms. varjossa.
Mitä myöhemmäksi se menee, sen tiedämme kaikki, millaista oppiminen on vanhempana.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Tuttavan (suomalainen,elää Saksassa) poika puolestaan tullessaan asevelvollisuusikään ei päässyt Suomessa suomenkieliseen varuskuntaan,
vaan hänet pantiin kysymättä ruotsinkieliseen varuskuntaan.

Näin vähän valtio kunnioittaa suomenkielisiä suomalaisia.

Käyttäjän vpsainio kuva
Vesa-Pekka Sainio

Odotan jo kauhulla sitä päivää, että täällä Kirkkonummella RKP lähtee ajamaan samaa hanketta. Pois pakkoruotsi!

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

"Odotan jo kauhulla sitä päivää, että täällä Kirkkonummella RKP lähtee ajamaan samaa hanketta. Pois pakkoruotsi!"

Åbo Akademin tutkimuksen mukaan 75% suomenkielisistä vastustaa pakkoruotsia. Kun tuleva hallitus epäilemättä kunnioittaa demokratian pelisääntöjä ja suuren enemmistön mielipidettä, se muuttaa pikaisella aikataululla ruotsin opetuksen vapaaehtoiseksi. Eikö niin?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"Åbo Akademin tutkimuksen mukaan 75% suomenkielisistä vastustaa pakkoruotsia. Kun tuleva hallitus epäilemättä kunnioittaa demokratian pelisääntöjä ja suuren enemmistön mielipidettä, se muuttaa pikaisella aikataululla ruotsin opetuksen vapaaehtoiseksi. Eikö niin?"

Elä sinä naurata Tuomo! Demokratian pelisäännöt koskevat vallan muita suomalaisia kuin suomenkielisiä. Sama peli jatkuu kuitenkin on siellä vallassa kuka tahansa.

Mitenkäs onkaan se juuri hiljan perustettu tasa-arvoa tutkiva lautakunta/virasto? Sinne piti palkata muistaakseni kolme uutta työntekijää tutkimaan kai taas postimerkkien ja lääkepurkkien tekstejä, ettei vain oikeat kielet vahingossakaan mistään unohdu. Ahvenanmaalla on helpompaa kun siellä riittää tasa-arvoksi vain ruotsi ja englanti, - - tai koskeekohan tämä myöskin heitä? Ovathan hekin suomalaisia.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Kahta kotimaista kieltä tarvitaan, mutta missä? Rannikko on selvä asia, se on ja täytyy olla eritysiasemassa. Miten viranomaispaikat siellä täytetään ? Mitä tekee sisä-suomalainen lääkäri, kun muuttaa Sipooseen- ei valita, koska ei osaa ruotsia jne..

Kimmo Ponkala

Eihän se sisäsuomalainen lääkäri tai kuka tahansa sitä nytkään osaa muualla kuin paperilla.

Jaakko Häkkinen

Mitä tekee tulevaisuuden raaseporilainen, sipoolainen tai porvoolainen lääkäri, kun Helsingissä lääkäriltä vaaditaan hyvää englannin taitoa? Hepä ovat sitten opiskelleet pitkän ruotsin, joten heitä ei valita. Niinkö?

Todellisuudessa kielitaidon voi osoittaa milloin vain, täysin riippumatta siitä, kuinka pitkänä minkäkin kielen on lukenut.

On tekopyhää, että kielipakottajat nostavat tuon alueellisen eriarvoisuuden kortin esiin vain kun se sopii heille, mutta vaikenevat siitä kun se sopii heille.

On ruotsinkielisten huijaamista leikkiä, että suomenkielisten ruotsintaito oikeasti vastaisi vaadittua kielitaitoa, kun se vastaa sitä alle yhdellä prosentilla:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182303-kieli...

Jostain syystä ruotsinkieliset leikkivät mukana, että pakkoruotsitetut suomenkieliset muka turvaavat heidän palvelunsa, vaikka todellisuudessa he joutuvatkin asioimaan suomeksi käytännössä muiden kuin ruotsinkielisten viranomaisten kanssa.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

"Jostain syystä ruotsinkieliset leikkivät mukana, että pakkoruotsitetut suomenkieliset muka turvaavat heidän palvelunsa, vaikka todellisuudessa he joutuvatkin asioimaan suomeksi käytännössä muiden kuin ruotsinkielisten viranomaisten kanssa."

On aika viheltää peli poikki ja lopettaa tämä arvoton kielinäytelmä. Suomenkielisen enemmistön tulee vapauttaa itsensä velvollisuudesta tuottaa ruotsinkielisiä palveluita ja jättää niiden järjestäminen äidinkieleltään ruotsinkielisten tehtäväksi.

Näin poistuu eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtajan esittämä perustelu pakkoruotsille.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Ruotsin kielen "kotimaisuus" on politiikkaa. Minulle ainakin ruotsia opetettiin ihan vieraana kielenä. Sen opetus ei poikennut mitenkään englannin opettamisesta,jota kukaan ei väitä kotimaiseksi kieleksi.

Tuskin kenenkään todistuksessa on arvosanaa "kotimaisesta kielestä"

Olemme toisin sanoen sotkeneet politiikan pedagogiikkaan,jopa puoluepolitiikan (Rkp aina hallituksessa).

Jaakko Häkkinen

Aivan totta, Jarmo! Jotkut todella kuvittelevat, että ruotsin oppiminen olisi jotenkin erilaista vain siksi, että se on jossain laissa kansalliskieli ja jossain kotimainen kieli. Suomenkieliselle se on silti tasan yhtä vieras kieli kuin kaikki muutkin vieraat kielet, ja siksi se koulussa kuuluukin vieraiden kielten oppiaineryhmään eikä äidinkielen tunneille.

Eräät pakkoruotsin ymmärtäjät/kannattajat siis sekoittavat juridiset termit ja todellisuuden ja kuvittelevat, että juridiset termit voisivat kumota käytännön todellisuuden.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Christel Liljeström - joka ei muuten ole hankkeensa takana yksin, vaan on saanut selvitysaloitteelleen tukea kaikista Sipoon puolueryhmittymistä - sanoo uudessa Östnyland-lehdessä (ent. Borgåbladet), että pakollisen ruotsin varhaistuksen jälkeen hänelle kävisi, että ruotsi olisi vapaaehtoinen yläkoulussa ja lukiossa.

http://bbl.fi/nyheter/2015-01-12/705396/svenska-pa...

Jaakko Häkkinen

Niin, aloitteen asian selvittämiseksi allekirjoitti moni sovinnaisuuden vuoksi - silti Sipoon kokoomuslaiset ovat kritisoineet itse päämäärää paikallislehdissä.

Liljeström vastikään julisti blogissaan, ettei ruotsin vapaaehtoisuus tule kysymykseen:
"Med allt detta i minnet kan inte Plan B utgå ifrån en frivillighet gällande språkundervisning."
http://www.liljestrom.nu/2014/12/30/ansvaret-for-s...

Mutta myönnetään, että osoittaa kiitettävää kompromissihalua, jos hän olisi nyt oikeasti suostumassa pakon supistamiseen luokka-asteiden tasolla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset