*

Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Ruotsi vähemmistökieltemme joukossa

Suomessa on monia kielellisiä vähemmistöjä, joiden oikeudet porrastuvat niiden maassaoloiän mukaan.

 1. Vanhimpia Suomessa säilyneitä kieliryhmiä ovat suomenkieliset (maan asukkaiden ylivoimainen enemmistö, 4 900 000 puhujaa), saamenkieliset (alkuperäiskansa, joka aiemmin asui käytännössä koko Suomen alueella mutta joka on säilynyt vain pohjoisessa Lapissa; puhujia Suomessa n. 2 000) ja ruotsinkieliset (1100-luvulta alkaen länsi- ja etelärannikolle saapuneiden ruotsalaisten täkäläisiin sekoittuneita jälkeläisiä; puhujia n. 291 000).

 Laki takaa näille vanhimmille kieliryhmillemme symmetriset oikeudet äidinkielisiin palveluihin: oikeus asioida äidinkielellään valtiollisessa viranomaisessa koko maassa ja kunnallisessa viranomaisessa niissä kunnissa, joissa kielellä on virallinen asema. Saame on virallinen kieli neljässä kunnassa, ruotsi 33:ssa ja suomi kohta kaikissa noin 300:ssa kunnassa.

 2. Melko vanhoja ja kansallisiksi vähemmistöiksi tunnustettuja kieliryhmiä ovat romanit (saapuivat Suomen alueelle 1500-luvulla; n. 10 000 puhujaa), tataarit (1800-luvulla; n. 800 puhujaa), karjalankieliset karjalaiset [erotuksena suomen kielen karjalaismurteiden puhujista] ("aina" mutta uudelleensijoitettu 1940-luvulla; n. 30 000 puhujaa) ja venäläiset (ensin 1800-luvulla ja sitten viime aikoina; n. 66 000 puhujaa). (Juutalaisetkin ovat kansallinen vähemmistö mutta ilman omaa kieltä.) Näillä kieliryhmillä ei ole oikeutta äidinkielisiin palveluihin, vaan niiden puhujien on opeteltava sellainen kieli, jolla he pystyvät elämään Suomessa - yleensä suomi.

 3. Uusia kieliryhmiä, joilla ei vielä ole mitään erityistä statusta, ovat kaikki viime vuosikymmeninä Suomeen saapuneet maahanmuuttajakielet. Näistä suurimpia ovat viro (n. 43 000 puhujaa), somali (n. 16 000 puhujaa), englanti (n. 16 000 puhujaa), arabia (n. 13 000 puhujaa), kurdi (n. 10 000 puhujaa) ja kiina (n. 9 000 puhujaa). Näillä kieliryhmillä ei ole oikeutta äidinkielisiin palveluihin, vaan niiden puhujien on opeteltava sellainen kieli, jolla he pystyvät elämään Suomessa - yleensä suomi.

 

Ruotsin kieli on saanut suomen rinnalla kansalliskielen aseman, vaikka sitä puhuu vain 5,3 % asukkaista. Kiitokseksi siitä, että ruotsi on symbolisesti nostettu kaikkien muiden vähemmistökielten (faktuaalisessa, ei juridisessa merkityksessä) yläpuolelle, ruotsinkieliset ovat edunvalvojansa RKP:n välityksellä päättäneet pakottaa kaikki suomalaiset opiskelemaan ruotsia.

 Tämä pakottaminen kohdistuu myös muihin kuin suomenkielisiin suomalaisiin - saamelaiset, tataarit, romanit ja kaikki muut joutuvat siis äidinkielensä lisäksi opiskelemaan maan pääkieltä suomea ja ruotsia. Tämä asettaa heidät epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa suomen- ja ruotsinkielisten kanssa, koska englanti olisi muunkielisille jo kolmas vieras kieli.

 Muunkielisten määrä Suomessa (5,4 %) on jo suurempi kuin ruotsinkielisten (5,3 %) määrä. Millä oikeutuksella tämä monikielinen joukko pakotetaan opettelemaan sitä pienemmän joukon kieltä, jota he eivät edes tarvitse voidakseen elää Suomessa ja joka vie paikan joltain suuremmalta ja heille hyödyllisemmältä kieleltä?

 Ruotsinkielinen kielivähemmistö on vertaistensa joukossa kuin se oppilas, jonka opettaja nostaa apulaisekseen ja joka sitten saamallaan uudella auktoriteetilla ryhtyy kyykyttämään entisiä vertaisiaan.  

 

Kuinka kauan opettaja jaksaa leikkiä tämän pikku öykkärin mukana, tehden kiltisti tehtäviä, jotka tämä asemansa väärin ymmärtänyt pikku apulainen hänelle määrää? Milloin opettaja tajuaa, ettei hänen tehtävänsä ole leikkiä oppilasta, vaikka hän salliikin apulaisensa leikkiä opettajaa?

 Toivottavasti yhä useampi ruotsinkielinen pysähtyy ajattelemaan tilannetta ja häpeää sitä. Toivottavasti yhä useampi ruotsinkielinen hylkää yhden asian RKP:n ja ilmaisee sillä lailla mielipiteensä kielipakottamisesta.

 

P.S. Jos joku taas haluaa loukkaantua vertauksestani, estradi on vapaa! Rohkeasti vain, rouva sieltä takarivistä - juuri te kukkahattuinen. Kannattaa kuitenkin ensin harjoitella peilin edessä, onnistuuko sen perusteleminen, miksei vertaus ole toimiva. Todenmukaisesta vertauksesta olisi nimittäin hassua loukkaantua...

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän TonyBjrk kuva
Tony Björk

Pieni oikaisu vuosilukuihin:
"arkeologin avslöjar att det redan under bronsåldern funnits handelskontakter, kulturutbyte och inte osannolikt även migrationer mellan (nuvarande) Finland och Sverige. Frågan om när och hur svenska språket kom till Finland är svår, eftersom arkeologiska rön inte meddelar något om språket (utöver att föremål vittnar om handel och kulturutbyte). Forskarnas svar blir gärna också ideologiskt färgade. Många antar emellertid att det har funnits svensktalande personer i Finlands kusttrakter före år 1000 eftersom alla bosatta i Östersjöns och Bottenhavets kusttrakter var sjövana folk med utmärkta båtar."

Jaakko Häkkinen

Kyllä konsensus historiantutkijoilla on, että ruotsalaisasutus ehti Suomeen 1100-luvulta alkaen. Ahvenanmaalle toki ruotsalaisia ehti aikaisemmin.

Lähteesi on Wikipedia, eikä väite kestä kriittistä tarkastelua:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/151562-ruots...

Tuo edustaa kansallismielistä vääristelyä. Ei pidä uskoa kaikkea lukemaansa. :-)

Magnus Storsjö

Europeiska unionen har ca 500 miljoner invånare, varav ca 5 miljoner har finska som modersmål. Med andra ord utgör de finsktalande bara en liten minoritet på 1 % bland flera andra.

Toimituksen poiminnat