Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Eniten pakkoruotsista kärsivät saamelaiset

  • Saamen ja ruotsin kielen kotiseutualueet
    Saamen ja ruotsin kielen kotiseutualueet

Useimmat tuntevat kielilain, jossa määritellään suomen- ja ruotsinkielisten oikeudet symmetrisin perustein: kummankinkielisillä on oikeus äidinkielisiin palveluihin valtiollisissa viranomaisissa koko maassa ja kunnallisissa viranomaisissa niissä kunnissa, missä kyseinen kieli on virallinen.

 Vähemmän tunnettu on saamen kielilaki, jossa saamenkielisille määritellään täsmälleen samat oikeudet kuin suomen- ja ruotsinkielisille: oikeus äidinkielisiin palveluihin valtiollisissa viranomaisissa koko maassa ja kunnallisissa viranomaisissa niissä kunnissa, missä saame on virallinen kieli.

 Siis: kielilait kohtelevat suomea, ruotsia ja saamelaiskieliä samanlaisin perustein. Kuitenkin meillä on pakkosuomi ja pakkoruotsi muttei pakkosaamea.

 

Kaksi pakkokieltä on kohtuuton vaatimus

 Kaikkein karuinta on, että siinä missä suomen- ja ruotsinkieliset joutuvat pakolla opettelemaan vain yhden kotimaisen kielen äidinkielensä lisäksi, saamelaiset joutuvat opettelemaan äidinkielensä lisäksi sekä suomen että ruotsin. Englanti olisi siis saamenkieliselle jo kolmas vieras kieli - lienee turha odottaa, että saamenkieliset jaksaisivat opiskella enää neljättä vierasta kieltä!

 Kahden kotimaisen kielen pakollisuus on täysin kohtuutonta saamelaisten kannalta. Yhtä kohtuutonta se on tietysti myös vanhojen kansallisten vähemmistöjen ja uusien vieraskielisten maahanmuuttajien kannalta. Nykyistä pakkokielijärjestelmää voidaan alkaa ajaa alas monella eri tasolla, ja minulle sopisi hyvin sellainen vaihtoehto, että purkaminen aloitettaisiin niistä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi.

 Tietysti yhteiskunnallinen pakkokieli on silti välttämättömyys: vieraskielinen ei voi käydä koulua, työllistyä eikä asioida viranomaisten kanssa osaamatta alueen kieltä. Oikeudenmukaista on määritellä yhteiskunnalliseksi pakkokieleksi kunnan puhutuin kieli - kymmenkunnassa kunnassa se olisi ruotsi, muutamassa sadassa kunnassa se olisi suomi.

 Saamenkielisille ja muille vieraskielisille (vs. perustuslaissa määritellyt kansalliskielet eli kotimaiset kielet eli suomi ja ruotsi) riittäisi siis kunnan enemmistökielen opiskelu - kahden pakkokielen sijasta heillä olisi enää yksi yhteiskunnallinen pakkokieli niin kuin suomen- ja ruotsinkielisilläkin. Järkevintä olisi tietysti sallia ruotsinkielis-enemmistöisissä kunnissa asuvien valita halutessaan suomi yhteiskunnalliseksi pakkokielekseen, koska se on aivan kohta ainoa kieli, jolla on virallinen asema maan kaikissa kunnissa (kun viimeiset kolme ruotsinkielistä kuntaa ryhtyvät valtion lahjomina leikkikaksikielisiksi).

 

Alueellinen pakkosaame?

 Kukaan ei ole toistaiseksi pystynyt perustelemaan, miksi meillä on kaikkia ei-ruotsinkielisiä koskeva pakkoruotsi - aivan yhtä perustellusti tai perustelettomasti meillä voisi olla valtakunnallinen pakkosaame. Pakkosaame olisi jopa perustellumpi kuin pakkoruotsi, koska

 1) saamelaiskielet ovat uhanalaisia, toisin kuin ruotsi

 2) vaikka kaksikielisten kuntien ruotsinkieliset palvelut ovat heikompia kuin suomenkieliset, niin saamenkieliset palvelut ovat suorastaan vitsi

 3) saamelaiset ovat maassamme alkuperäiskansa, ja aiemmin saamenkielisiä on asunut aivan eteläisimmässäkin Suomessa.

 Pakkosaamelle olisi siis enemmän perusteita kuin pakkoruotsille - silti meillä on pakkoruotsi muttei pakkosaamea, ja jopa saamenkielisillä on pakkoruotsi! Tämä on silkkaa mielivaltaa, jolle ei löydy perusteluja. Eräänä ratkaisuna olen aiemmin esittänyt saamelaisalueelle pakkosaamea. Pakkosaamen ei tarvitsisi olla ikuinen, vaan se voisi olla esimerkiksi yhden sukupolven mittainen kokeilujakso, joka synnyttäisi positiivisen kierteen:

 1. Kun saamenkielisten kotiseutualueen (Sodankylä, Inari, Utsjoki ja Enontekiö) suomenkieliset osaisivat saamea, saamenkieliset rohkenisivat vaatia lain heille takaamia saamenkielisiä palveluja.

 2. Silloin suomenkieliset näkisivät, että saamen taidolle on kysyntää, ja seuraavassa sukupolvessa moni suomenkielinen opettelisi saamea vapaaehtoisesti.

 3. Suomenkielisten arvostus taas on tärkeää sen kannalta, että saamenkieliset itse arvostaisivat kieltään ja siirtäisivät sen lapsilleen; välillähän kielen siirtyminen monissa suvuissa katkesi, koska saamen kieltä halveksittiin ja sen puhuminen kiellettiin.

 4. Saamelaiskielten elvyttyä ja suomenkielisten saamen opiskelun vakiinnuttua voitaisiin pakkosaamesta luopua.

 

On täysin kohtuutonta vaatia saamelaisilta ja vieraskielisiltä kahden pakkokielen opiskelua, koska heille riittäisi aivan hyvin yksi yhteiskunnallinen pakkokieli. Saamelaisalueen kunnissa suomi on puhutuin kieli, joten yhteiskunnallinen pakkosuomi riittäisi. Näin muunkieliset saataisiin samalle viivalle suomen- ja ruotsinkielisten kanssa, joilla on vain yksi pakkokieli: toinen kotimainen. (HUOMIO! Tietysti kannatan edelleen pakkoruotsin poistamista myös suomenkielisiltä, mutta tässä kirjoituksessa keskityn muunkielisten kohtuuttoman kahden pakkokielen järjestelmän purkamiseen.)

 Ongelmaa voidaan lähteä purkamaan erilaisilla vaihtoehtoisilla ratkaisuilla:

 A. Pakkoruotsi poistetaan kaikilta niiltä, jotka joutuvat opiskelemaan äidinkielensä lisäksi maan pääkieltä suomea. Saamenkieliset ja muunkieliset saavat valita ruotsin tilalle jonkin toisen vieraan kielen.

 B. Saamelaisalueen suomenkielisillä pakkoruotsin tilalle tulee pakkosaame. Saamenkieliset saavat valita ruotsin tilalle jonkin toisen vieraan kielen.

 C. Saamelaisalueen suomenkielisillä säilyisi pakkokieli, mutta sen saisi valita saamen ja ruotsin väliltä. Saamenkieliset saavat valita ruotsin tilalle jonkin toisen vieraan kielen.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Jonas Hellgren

Saamelaisten ongelma on se että persaukisina heillä ei ole miljardisäätiöitä rahoittamassa politiikkaansa, toisin kuin apartheid-liikkeellä.

Jaakko Häkkinen

Saamelaiset ovat vähän kahden tulen välissä: yhtäältä pakkoruotsi on heille järkyttävän epäoikeudenmukainen, toisaalta RKP lähti ajamaan saamelaisasiaa. Luulisi, että todellisuudessa enemmän saamelaisten asiaa ajaisi vaikkapa perussuomalaiset - se sentään ainoana eduskuntapuolueena ajaa pakkoruotsin poistoa.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

RKP:n häslääminen saamelaisten keskuudessa perustuu siihen, että iso osa saamelaisista asuu "germaanien" kunigaskunnissa ja saamelaiset halutaan ensisijassa germaaneiksi . Siinä hötäkässä helposti unohtuvat jalkoihin vähemmistön vähemmistöt enemmän suomalaisuuteen suuntautuneet inarinsaamelaiset ja koltat. Sen sijaan muualta lähihistorian aikana, 1800 luvun lopulla, nykyiseen Suomeen muuttaneet jo germaanin jossain määrin sisäistäneet "porosaamelaiset" saavat täyden tuen.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Häkkinen, vastaan kysymykseesi jota tiedustelit muualla koskien norjalaisten pakkosaamea, johon et uskonut ja josta et löytänyt todisteita. Sellainen on kyllä olemassa, joskaan se ei ole kovin laaja paketti. Vuodesta 2007 asti, paikallisten saamelaiskäräjien aloitteesta Norjassa on maan kaikille 7. luokkalaisille pakollinen saamenperehdytys jossa opetellaan pääasiallisesti aakkoset ja niiden oikeaoppinen lausunta.

"I 2007 ble det innført at landets 7.-klassinger skal lære seg å gjenkjenne og uttale de elleve særsamiske bokstavene i det nordsamiske alfabetet."

http://no.wikipedia.org/wiki/Samiske_spr%C3%A5k

ja vaikka norjaa voi lukea helposti ruotsin pohjalta, sama kuitenkin suomeksi ylen uutisesta

http://yle.fi/uutiset/saamen_kieli_pakolliseksi_no...

Minusta olisi hienoa, jos meillä olisi sama, mutta turhaan minä sitä tänne selitän, kielivapauttajille. Minulle kielet ovat lahjoja, eivät "kärsimystä".

Jaakko Häkkinen

Petra, kiitos linkistä! On kuitenkin vähän liioittelua puhua pakkosaamesta tuolta pohjalta: "Norjan saamelaiskäräjien aloitteesta kaikki seitsemäsluokkalaiset opiskelevat saamelaisia aakkosia kuluvasta lukukaudesta alkaen."

Minulla ei olisi mitään tuollaista lyhyttä kotimaisten kielten (ruotsi, saamet, romani, tataari, karjala) perehdytyskurssia vastaan - itsekin olen sellaista esittänyt:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182978-pakko...

Pakkoruotsi kestää vuosikausia, ja siinä vaaditaan sellaista osaamisen tasoa, joka viivästyttää ihmisten valmistumista. Lyhyt perehdytyskurssi ei sisältäisi tällaisia haittoja, joten se olisi oikeasti hyödyllinen ilman haittoja.

Monille kynnys uuteen kieleen tutustumiseen on vaikea, eikä ääntämistä ole helppo oppia kirjasta. Siksi olisi erinomaista, jos aakkoset ja ääntäminen käytäisiin yhteisesti läpi koulussa tällaisella lyhyellä tutustumiskurssilla, mutta sitten jäisi oppilaan omaksi valinnaksi, haluaako hän opiskella kieltä vaiko ei. Ehkä useampi haluaisi, kun rimaa olisi laskettu ja aakkoset, ääntäminen ja muutama perusfraasi jo opetettu.

Jaakko Häkkinen

Kuulin muuten äskettäin, että Sodankylässä päiväkodissa opetetaan pikkulapsille esim. "kiitos" ja vastaavia kohteliaisuusfraaseja pohjoissaameksi. Tämä on juuri sellaista hyödyllistä tuttuuden tunteen luomista, joka ei vie resursseja (ei lapsilta eikä kunnalta/opettajilta) mutta madaltaa kynnystä opetella kieltä myöhemmin.

P.S. Niin, kielet ovat lahjoja, mutta kärsimystä on se, jos ei saa valita lempikieltään siksi, että pakkoruotsi vie sen paikan. Vain neljäsosa suomenkielisistä jaksaa opiskella kolmatta vierasta kieltä, koska yläkoulussa samaan aikaan pitää opiskella myös ensimmäistä ja toista vierasta kieltä. Sanojen ja kieliopin pänttääminen on rankkaa, eikä sitä joka päivä monikaan jaksa.

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen

Jos olisin ruotsinkielinen, niin itse asiassa yrittäisin saamelaisalueilla demonisoida suomea vaan mahdollisimman paljon ja markkinoida "skandinaaviskaa" jonkinlaisena "rajat yli yhdistävänä kielenä". Siihen kun lisättäisiin kouluihin jotain musisointia ja karkinjakoa, niin saattaisi nopeastikin hämärtyä käsitys siitä, että ruotsi on ihan yhtälailla vieras maahantunkeutujakieli kuin suomikin.

Toimituksen poiminnat