Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Ruotsinkielisten itsekkyys leviää Porvooseen

Raaseporin ja Sipoon esimerkkiä seuraten RKP haluaa tehdä nyt myös Porvoossa toisesta kotimaisesta pakollisen ensimmäisen vieraan kielen. Kuinka on mahdollista, etteivät kunnallispoliitikot välitä tämän mallin epätasa-arvoisuudesta? Sehän rajoittaa vain suomenkielisten valintoja muttei vaikuta ruotsinkielisten valintoihin: valtakunnallisesti ruotsinkielisistä valitsee suomen jo nyt A1-kieleksi 87 % ja A2-kieleksi 12 %. Suomenkielisistä sen sijaan ruotsin valitsee A1-kieleksi vain 1 %, A2-kieleksi 7 % ja B1-kieleksi loput yli 90 %. Suomenkielisistä englannin valitsee A1-kieleksi 90 % ja A2-kieleksi 8 %.

 Millä oikeudella suomenkielisiä estetään valitsemasta haluamaansa englantia A1-kieleksi?

 Kuinka pitkälle tällainen äärimmäinen itsekkyys voi levitä? Sillä puhtaasta itsekkyydestähän tässä on kysymys. Raaseporissa suomenkielisten vanhempien enemmistö vastusti ruotsin tekemistä pakolliseksi ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi (ks. kohta 72), mutta heidän mielipiteensä jyrättiin vedoten kaupungissa enemmistönä olevien ruotsinkielisten myönteiseen kantaan.

 Mistä lähtien on ollut ruotsinkielisten asia päättää, mitä vieraita kieliä suomenkielisten pitää opiskella?

 

Perusteluna kunnan kaksikielisyys

 Sekä Raaseporin että Sipoon tapauksessa aloitetta on perusteltu kunnan kaksikielisyydellä. Perustelu on kuitenkin heiveröinen, jos ei voida osoittaa, millä perusteella kunnan kaksikielisyys oikeuttaisi estämään suomenkielisiä valitsemasta englantia ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi.

 Kunnan kaksikielisyys tarkoittaa samaa kuin valtion kaksikielisyyskin: sen alueella voi elää täysin ummikkona kahdella eri kielellä. Asukkaiden ei siis tarvitse osata molempia kieliä. Tämä sanotaan täysin yksiselitteisesti Kansalliskielistrategiassa.

 Kunnan kaksikielisyys ei tarkoita myöskään sitä, että kunnalla olisi oikeus pakottaa kuntalaiset kommunikoimaan keskenään pelkästään kunnan virallisilla kielillä. Ihmisillä on nimittäin oikeus itse valita, millä kielellä he keskenään kommunikoivat. Ei ole minkäänlaisia perusteita pakottaa suomenkielisiä osaamaan ruotsia eikä ruotsinkielisiä osaamaan suomea, elleivät he itse sitä halua.

 Kunnan kaksikielisyys ei mitenkään oikeuta sitä, että suomenkielisiä estetään valitsemasta englantia ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi.

 

Itsekkyyden seuraukset

 Eri arvioiden mukaan ruotsinkielisistä vielä 70–80 % äänestää RKP:tä. RKP:n itsekkyyden mahdollistaa siis vain sen ruotsinkielisten äänestäjien itsekkyys. Toivoisin, että ruotsinkielisten enemmistö pystyisi luopumaan itsekkyydestään ja katsomaan asiaa suomenkielisten kannalta. Miltä ruotsinkielisistä tuntuisi, jos kunnissa tehtäisiin päätöksiä, jotka rajoittaisivat vain heidän kielivalintojaan mutteivät suomenkielisten kielivalintoja? Olisiko se heidän mielestään reilua ja tasa-arvoista? Tuskinpa olisi.

 Niiden ruotsinkielisten äänestäjien, jotka tajuavat RKP:n itsekkään linjan epäoikeudenmukaisuuden, tulisi joko vaihtaa puoluetta tai vähintään antaa valtuutetuilleen kriittistä palautetta.

 Mikä tärkeintä, äskettäisen mielipidekyselyn mukaan ruotsinkielisiin ja ruotsin kieleen suhtaudutaan Suomessa positiivisesti. Kun samalla 74 % suomenkielisistä vastustaa pakkoruotsia, voi RKP:n tiukentuvan kielipakottamisen linja nopeasti muuttaa asenteita kielteisemmiksi.

 

Pakkoruotsin tiukentaminen voi vain kiristää kieliryhmien välejä – se ei voi parantaa niitä.

Haluavatko ruotsinkieliset todella tukea RKP:n linjaa ja kärsiä sen negatiiviset seuraukset?

 

(Kirjoitus on lähetetty kaikille niille Porvoon valtuutetuille, joiden sähköpostiosoite löytyi.)

 

P.S. Kielten opiskelua voidaan toki lisätä ja aikaistaa - en vastusta A1-kielen aloittamista jo ensimmäiseltä luokalta. Ei vain ole mitään syytä rajata tätä yksin ruotsiin. Miksei aikaistettua A1-kieltä saisi valita itse niin kuin tähänkin saakka?

P.P.S. Jos joku haluaa ruikuttaa siitä, että itsekkyys on ruma sana, niin ennen kommentoimista kannattaa varmistaa, että osaa perustella, miksei kyse ole itsekkyydestä ja mistä sitten on kyse.

P.P.P.S. Ruotsia pakolliseksi ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi kannattavat Svenska YLEn jutun mukaan ainakin Ulf Backman (RKP), Markus Hammarström (SDP) ja Joakim Lybeck (vihr.). Nämä ruotsinkielisen vähemmistön edustajat kokevat oikeudekseen rajoittaa suomenkielisten kielivalintoja.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

On hyvä osata ruotsia, mutta tuollainen pakko, josta kirjoitat, ei ole tätä päivää. Päätökset, jotka rajoittavat jomman kumman kieliryhmän muiden kielten valintoja on perusteeton tai perustelut hataralla pohjalla.

Jaakko Häkkinen

Siltä se näyttää. Jos suomenkieliset itse haluaisivat ruotsin ensimmäiseksi vieraaksi kielekseen, tässä ei olisi ongelmaa. Mutta Raaseporissa on ruotsinkielinen enemmistö, ja siltikään suomenkielisten enemmistö ei olisi halunnut ruotsia ensimmäiseksi vieraaksi kielekseen.

Sipoossa ja Porvoossa vain 1/3 on ruotsinkielisiä, joten suomenkielisten vastaus on päivänselvä - siksi sitä ei ehkä uskalletakaan selvittää... Demokratiasta siirrytään oligarkiaan eli harvainvaltaan, jos valtuustot haluavat päättää äänestäjiensä tahtoa vastaan.

Toivotaan kuitenkin, että järki ja oikeudenmukaisuus vielä voittavat näissä kunnissa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Raasepori on minulle kovin tuttu. Siellähän on melkoisen ummikkoja, suomen kieltä osaamattomiakin. Tammisaari erityisesti on ruotsinkielisenemmistöinen, n. 70-80 prosenttia. Suomenkielisillä ei aina ihan helppoa saada asioitaan läpi kaupungin byrokratiassa. Kokemusta on.

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen

Näin se vyöryttäminen hissukseen toimii. Nyt voidaan varmaan jo käyttää argumenttina ajatusta siitä, että "tämähän on trendi Suomessa nykyään että _kielten opetus_ aikaistetaan..." -- "miten kukaan voisi vastustaa mahdollisuutta osata kieliä"... "eihän meillä mitään muutakaan kieltä voisi ajatella opetettavan kun ollaan kaksikielisiä..."

Ja muualla sitten ei tietenkään voi ajatellakaan että kieltenopiskelua järjestettäisiin jotenkin muuten, koska siitä saataisiin esimerkki siitä että näin voidaan tehdä ja se toisaalta antaisi meille sellaisia vaihtoehtoja joita ei vaan saa olla olemassa.

Heh heh. Mutta onhan se kyllä todella outoa jos suomenkielinen enemmistö ei poliitikkoineen onnistu näitä pyrkyjä torppaamaan.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"Heh heh. Mutta onhan se kyllä todella outoa jos suomenkielinen enemmistö ei poliitikkoineen onnistu näitä pyrkyjä torppaamaan"

Älä unta nää Eero, meillä on nykyään voimissaan jo niin monta arvovaltaista työryhmää miettimässä miten saataisiin tämä onneton tunari-kansa oppimaan paremmin ruotsia. Puheenjohtajina on Ahtisaarta, Lipposta ja Rkp:n merkittäviä vaikuttajia...myöskin Ahvenanmaalta, joten odotetaan vaan taas lisäyksiä suomenkielisten kieliopintoihin.

Ja Ahvenanmaan malli olisi varmaankin heidän mielestään juuri sopiva...heitetään vain suomi yli pakollisen laidan, niin he ovat kaikki tyytyväisiä.

Suomenkieliset kansanedustajat, osaavat he sitten itse ruotsia tai ei, niin kannattavat jokaista uutta ehdotusta mitä vain työryhmät keksii esittää. Ja sehän keksii:)

Cenita Sajaniemi

Jo runsas viikko sitten Siuntion ruotsinkieliset olivat sitä mieltä, että Raaseporin malli on hyvä suomenkielisille lapsille.

Seuraavaksi varmaan tulee mukaan Loviisa ja Kotka.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #9

Siuntiokin? Kiitos tiedosta. RKP yrittää ajaa tämän läpi vähintäänkin kaikkialla, missä se on suurin valtuustoryhmä. Se luottaa suomenkielisten hajaannukseen, ja porvarisiipi (kokoomus) ja työväensiipi (SDP) ovat talutushihnassa niin kauan kuin tämä hallitus on voimissaan, koska hallitusohjelmassa hallituspuolueet ovat sitoutuneet pakkoruotsiin.

Varmaan siksi näillä hankkeilla onkin kiire: eduskuntavaalien aikaan kokoomus tai jokin muu puolue saattaisi lähteä kalastelemaan perussuomalaisten vesille eli ajamaan kielivapautta.

Jaakko Häkkinen

Kyllä vain, ohiperustelut ovat juuri tuota tasoa: "pakkoruotsia tiukennetaan, koska meidän pitää osata enemmän kieliä, ei vähemmän."

Mitään muuta kieltä ei varmastikaan tultaisi sallimaan; epäilemättä hallitus muuttaisi pikavauhdilla lakia, jos jokin kunta yrittäisi tehdä esim. englannista pakollisen A1-kielen. Ruotsi kun on päättäjillemme pyhä lehmä, jonka arvoisia tavalliset naudat eivät voi koskaan olla. Uskonnollisperusteista kielirasismia.

Jaakko Häkkinen

Korostan edelleen, että yksittäisiä ruotsinkielisiä ei pidä asiasta syyttää. Kollektiivinen vastuu heillä kuitenkin on, koska vain heidän (70-80 %) mandaatillaan RKP voi jatkaa epätoivoista kielipakottamistaan kansan valtavan enemmistön tahdosta piittaamatta.

Jos ruotsinkieliset pystyisivät siirtymään lyhytnäköisen itsekkäästä ajattelusta objektiivisempaan pitkän tähtäimen ajatteluun, he huomaisivat, että

P.S. En tietenkään väitä suomenkielisten olevan vapaita itsekkyydestä. Esimerkkejä sellaisesta voitaisiin epäilemättä löytää, mutta tuskin nykyisestä kielipolitiikasta. Siinä kirkuu ruotsinkielisten suuri pelko ja itsekkyys, manifestoituen RKP:n suunnattomana haluna pakottaa ja kyykyttää suurta enemmistöä.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

"Siinä kirkuu ruotsinkielisten suuri pelko ja itsekkyys, manifestoituen RKP:n suunnattomana haluna pakottaa ja kyykyttää suurta enemmistöä."

Ei kymmenellä kansanedustajalla voi kyykyttää ketään. Syypäitä ovat muut hallituspuolueet, jotka ovat antaneet kielipolitiikan monopolin RKP:lle.

Pyytämättä ja yllättäen meille tuli avuksi Åbo Akademi. 75% suomenkielisistä vastustaa pakkoruotsia. Muita kieliä äidinkielenään puhuvista n. 5%:sta tuskin löytyy pakkoruotsin kannattajia.

Nyt ei tarvitse yrittää perustella pakkoruotsista luopumista hyödyllisemmillä kielivalinnoilla, vaan voidaan vedota suomalaisten suuren enemmistön mielipiteeseen.

Tämä vaatimus tulisi esittää eduskunnan sivistysvaliokunnalle.

Jaakko Häkkinen

RKP:llä on silti se halu kyykyttää - ja kyky saada muut mukaansa. Jonkinlainen Tukholma-syndrooma, että suomenkieliset puolueet alkavat tukea kyykyttäjää. :-)

Kunhan asia nostetaan esiin vaalikeskusteluissa, niin täytyyhän jonkin toisen puolueen (keskusta, kokoomus?) lähteä kalastelemaan perussuomalaisten vesille eli kannattamaan kielivapautta... Täytyyhän?

Cenita Sajaniemi Vastaus kommenttiin #18

Kyllä haluavat kyykyttää, mutta ovat kovia kerjäämään, myös sääliä.
- heitä täytyy suojella
- heitä täytyy palvella
- heitä täytyy ymmärtää
- heille täytyy antaa alueita

Käyttäytyvät kuin poispilatut kakarat eikä suinkaan kuin toisesta korkeammasta kulttuurista saapuneet... niin puhuvat kulttuurista, mutta se on se sama esitys, jossa keisarilla ei ole vaatteita.

Tuleeko suomalaisen edelleen kumartaa tätä toista suomalaista, joka on erottuakseen valinnut vieraan valtakunnan kielen?
Skitsoa - eikö?

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Jaska, noin teoreettisesti: Kuinka pienessä mittakaavassa demokraattisen päätöksen tuloksen noudattaminen ei ole enää ns. "pakottamista"?

Esim. Kolmen hengen seurueessa äänestetään mitä kieltä tulisi käyttää ryhmässä. Lopputulos on 2-1. Jos enemmistö kannattaa ruotsia, kyseessä on ilmeisesti sen yhden häviäjän "pakottaminen". Jos enemmistö kannattaa jotakin muuta kieltä, kyseessä on ilmeisesti "demokraattinen tulos".

Jaakko Häkkinen

Demokratiaan kuuluu myös keskustelu: jos kaksi kannattaa kieltä A ja yksi vastustaa sitä, ehkä kieli B on sellainen, jota kukaan ei vastusta ja kaikki suostuvat käyttämään.

Minä kannatan joustoa: kolmen hengen ryhmä voi kommunikoida myös ilman yhteistä kieltä - joskus sellainen tilanne voi tulla vastaan. Silloin aina kahdella ihmisellä on yhteinen kieli, mutta eri kuin kahden muun välinen yhteinen kieli.

Antaa ihmisten valita! Siihen kuuluu se, ettei enemmistökään aina jyrää. Saati että vähemmistö jyräisi.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Eikö olisi yksinkertaisinta säätää laki, jonka mukaan monessa asiassa voi tehdä vähintään yhden äänen tai arvan enemmistöllä Suomen kansalaisia sitovia päätöksiä – paitsi jos asiaan liittyy ruotsin kieli?

Minusta teet aika rohkean zoomauksen valtakunnallisesta pakollisesta ruotsista kunnan tasolle, "tietäen" mitä mieltä porvoolaisten tulisi olla. Tästä voi siis jatkaa yksittäisen koulun tasolle, luokan tasolle, ja kolmen henkilön tasolle tai jopa yksinhuoltajan ja hänen lapsensa tasolle. Millään tasolla ei saisi ikään kuin enemmistöpäätöksellä "pakottaa", jos kyseessä on ruotsi.

Otsikkona Iltalehdessä

Yh-äiti
PAKOTTI
lapsensa
RUOTSIN
tunneille

Kimmo Ponkala Vastaus kommenttiin #22

Kyllä tuo alkaa minusta vähän olkiukolta vaikuttaa. Holhoojalla on tietenkin oikeus määrätä lapsensa asioista ja kolmen hengen satunnainen keskustelukielen valinta on aivan eri asia, kuin läpi ihmisen koko elämän ja työuran seuraava epäreilu velvoite.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #23

No, seuraako yhden koululuokan vanhempien enemmistöpäätöksestä sitten "epäreiluja velvoitteita", jos enemmistö valitsee "väärän" kielen?

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #22

Jan-Erik, en ymmärrä mitä ajat takaa näillä aiheenvieruskommenteillasi. Jos Porvoon suomenkieliset vastaavat kyselyssä, että he suostuvat pakkoruotsituksen varhaistamiseen, asia on OK. Jos ja kun he eivät siihen suostu, millä oikeudella ruotsinkielisellä vähemmistöllä on oikeus pakottaa suomenkieliselle enemmistölle ruotsi ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi?

Tästä on kyse, ja tähän kaipaan vastaustasi. Millä oikeutat tuollaisen?

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #25

No, millä menetelmällä ruotsinkielinen vähemmistö voisi tässä asiassa enemmistöä pakottaa? Oman listasi mukaan Porvoon RKP:n suurimmuus on maan vähäisimpiä maamme valtuustoissa; ruotsinkielisiä muissa puolueissa on lähinnä demareissa ja yksi sitoutumaton vihreä.

Enemmän hämmästelen sitä kuinka sinä ja muut kielisissit voitte tietää mikä on Porvoossa tai jossakin muussa kunnassa oikea ratkaisu, tai olla varmoja siitä, että "kun" enemmistö ei tule suostumaan varhaistettuun pakolliseen ruotsiin. Mistä sinä tiedät tämän, ilmeisesti ihan matemaattis-demografiselta pohjaltako? Ethän sinä asu täällä.

Jokainen Suomen kunta on erilainen, muuttohistorialtaan, tuotanto- ja palvelurakenteeltaan, taloudellisilta haasteiltaan, ulkomaankaupaltaan, ja tekee myös siltä pohjalta päätöksensä.

Minusta kunnallisen varhaistetun pakollisten ruotsin pitäisi, jos sellainen halutaan, olla hyvin perusteltu paikallisiin olosuhteisiin nähden, ja myös perustua selkeisiin enemmistöihin päättäjien ja vanhempien keskuudessa. Porvoossa veivattiin 40 vuotta uutta siltaa joen yli, kun joka toinen valtuusto vei asian eteenpäin, ja joka toinen purkasi tehdyt päätökset. Joten ei nyt haluaisi sellaista kielipolitiikkaa, joka vaihtuu joka neljäs vuosi.

Itse hyväksyn "kuntapakot", mutta mielestäni niitä ei tulisi asettaa niin kevein perustein kuin Raaseporissa, jossa se tapahtui vähän för att vi kan-perusteella.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #26

Jos suomenkieliset vastustavat pakollista toista kotimaista A1-kieleksi ja ruotsinkieliset kannattavat, ja sitten valtuusto päättää saattaa sen voimaan, niin silloinhan ruotsinkieliset pakottavat suomenkieliset siihen.

Puoluesuhteilla ei ole mitään merkitystä asiassa: vaikka enemmistö päättäjistä olisi suomenkielisiä ei-RKP:läisiä, tuomio on silti se, että suomenkieliset pakotetaan ruotsinkielisten tahtoon. Silloin valtuuston enemmistö seuraa ruotsinkielisen vähemmistön tahtoa ja pakottaa suomenkielistä enemmistöä.

Olen jo perustellut ennustukseni: Raaseporissa suomenkielisten perheiden enemmistö vastusti A1-pakkoruotsia, VAIKKA siellä on ruotsinkielinen enemmistö ja ruotsin taitoa siis pidetään epäilemättä tärkeämpänä kuin Porvoossa tai Sipoossa. Katsos kun se, että ruotsin taitoa pidetään tärkeänä, ei ole sama asia kuin se, että ihmiset haluaisivat pakotuttaa lapsilleen A1-pakkoruotsin.

Osaisitko sinä perustella, miltä pohjalta Porvoon suomenkieliset voisivat kannattaa pakkoruotsia, vaikka siellä ruotsinkielisiä on vain kolmannes asukkaista? Eli miltä osin Porvoo olisi merkittävästi erilainen kuin Raasepori?

Kuten itsekin sanot, kuntalaisia pitää kuunnella, ei jyrätä. Ei ole mitään oikeusperusteita jyrätä suomenkielisten tahtoa ruotsinkielisten tahdon perusteella, kuten Raaseporissa tehtiin.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #27

Suomenkielinen raaseporilainen, sipoolainen tai porvoolainen, joka kannattaa pakollisen ruotsin varhaistamista todennäköisesti pitää ruotsin kielen taidon hyödyllisenä, ja arvioi, että kaksikielisessä arkiympäristössä kielen oppiminen on myös helppoa.

Monella myös todennäköisesti on sellainen kuva, että paikallisyhteisö on parempi ja laadukkaampi mitä paremmin asukkaat osaavat toistensa äidinkieliä. Tästähän on näissä A1-malleissa kyse, ei pelkästään siitä että suomenkieliset osaisivat ruotsia.

Sinun mielestäsi paikallisyhteisö taas riitaantuu jos kieliasioissa tehdään enemmistöpäätöksiä. Tai sinulle paikallisyhteisön toimivuus ja koheesio ei ole sinulle tärkeä asia. Perustele sinä millä tasoilla hyvää englantia puhuva kaksikielinen paikkakunta ensisijaisesti on onnellisempi kuin sellainen, jossa on panostettu jo kunnan arjessa puhuttaviin kieliin.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #28

Miksei riitä, että ruotsinkieliset osaavat suomea, kun he kuitenkin pääsääntöisesti osaavat sitä paremmin kuin suomenkieliset ruotsia? Eiväthän ihmiset keskustele kuin yhdellä kielellä.

Miksi pitää pakottaa suomenkieliset opiskelemaan ruotsia A1-kielenä, kun he kerran eivät ole sitä tähänkään saakka pitäneet tarpeellisena?

Riitaantuminen johtuu siitä, että ihmisiä pakotetaan ja rajoitetaan toisen kieliryhmän toimesta. Miksi pakottamalla halutaan ehdoin tahdoin luoda tyytymättömyyttä ja kitkaa kieliryhmien välille?

Paikallisyhteisön koheesio toteutuu yhdelläkin kielellä - miksi ihmeessä jokaisen pitäisi osata molempia paikallisia kieliä? Siinähän on silloin yksi kieli turhaan.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #27

Miltä osin Porvoo olisi merkittävästi erilainen kuin Raasepori?

Nämä keskustelun alla olleet kunnathan ovat monellakin tapaa erilaiset; hyvä mieltää jos jatkuvasti debatoi (kieli)politiikkaa erinäisten tilastojen pohjalta.

Raasepori on hiljattain fuusioitunut, ruotsinkielisenemmistöinen kunta. Fuusiossa vahvasti ruotsinkielisestä Tammisaaresta tuli pääpaikkakunta, kun taas suomenkielisvoittoinen pohjoinen, mm. entinen Pohjan kunta ei saanut niitä palveluja, joita fuusiossa luvattiin. A1-keskustelussa tämäkin todennäköisesti on heijastunut mielipiteisiin.

Sipoo on itsenäinen, vahvasti muuttovoittoinen kunta. Sisäänmuutto on modernia, ja kuntaan muuttaa hyvin koulutettua kokoomus-vihreätä väkeä. Sipoon ruotsalaisväritteinen menneisyys on todennäköisesti monella tiedossa, ja monella saattaa olla halu integroitua kuntaan vapaa-ajan elämään osaamalla ruotsia, toiset taas elävät lähellä kansainvälistä pk-seutua ja haluaa mieluummin lapsille muita kieliä.

Porvoo on fuusioiden ulkopuolelle jättäytynyt, enemmän jämähtänyt provinssikaupunki, joka haluaa sellaiseksi jäädä, erillään metropolista. Porvoon vahvat muuttovuodet olivat 30-40 vuotta sitten, jolloin lähinnä vähemmän koulutettu teollisuustyövoima tuli paikkakunnalle. Suhteet kieliryhmien välillä ovat pysyneet hyvinä, joskin medioissa on enemmän ruotsinvastaisia tekstejä, vahvempi PS-ryhmä valtuustossa (numeerisesti, eihän se mitään tee) ja selkeitä "PS-kyliä" kunnan pohjoisella maaseudulla.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #29

Mielenkiintoista mutta irrelevanttia tietoa: mikään tuossa ei anna odottaa, että Sipoon tai Porvoon suomenkielisten enemmistö haluaisi ruotsin pakolliseksi A1-kieleksi.

Raaseporissa sentään on enemmistö ruotsinkielisiä, ja silti suomenkielisten enemmistö halusi englannin ensimmäiseksi kieleksi. Sama tulos saadaan suurella todennäköisyydellä Sipoossa ja Porvoossakin.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #31

Mielenkiintoista, että kaikenlainen "pehmeä data" planeetan pinnalta on sinusta epäoleellista. Sinä keräät tilastotietoa, väestöosuuksia, kerrot ne RKP:n valtuusto-osuudella, tietämättä on ruotsinkielisiä muissa puolueissa, tai kaksikielisiä RKP:ssä. Sitten kerrot nämä tilannehuonetiedot vielä kerran jollakin ihmevakiolla, joka mielestäsi ilmentää jokaisen suomalaisen vastenmielisyyttä/epäröintiä/priorisoimatta jättämistä ruotsin kieltä kohtaan. Ikäänkuin sellaista suomalaisiin sisäänrakennettua vakiota olisi olemassa.

Mielenkiinto ruotsia kohtaan vaihtelee Suomessa monesta eri muuttujasta riippuen (luettelin muutaman tuossa aiemmin). Kuinka sinä voit ennustaa kuntalaisten mielipidettä tuijottamalla karttoihin ja numeroihin? Ja ynnätä sitten näihin oma mielipiteesi ruotsin kielestä, joka se vasta koko hommassa pehmein kaikista datoista onkin.

Pakollinen kuntaruotsi syntyy jos riittävän moni katsoo sitä järkeväksi ratkaisuksi. Yli 90 000 euroa vuodessa ansaitsevien verotus kiristettiin jokunen viikko sitten eduskunnassa yhden äänen enemmistöllä, eikä siellä lähdetty kysymään puolirikkailta vielä kerran, että onko tämä pakko kivaa.

Oma mielipiteeni on, että RKP ja muiden ruotsinmielisten pitäisi lähteä ajamaan vapaaehtoista toista kotimaista kieltä toiselta luokalta, ilman vaihtoehtoa; englanti kuten ennen kolmannelta luokalta.

Oma mutu-arvioni taas on, että tiukempi pakollinen A1-ruotsi saattaisi onnistua Sipoossa mutta ei Porvoossa. Perusteluja on, mutta blogistin mielestä irrelevantteja tässä blogissa.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #32

Jan-Erik, keskustelun kannalta epäoleellista on luonnollisesti kaikki se, mikä EI perustele, miksi Sipoon ja Porvoon suomenkielinen enemmistö kannattaisi pakkoruotsia A1-kieleksi. Oleellista on vain se, mikä perustelee. Sellaista seikkaa et ole esittänyt. Uskotko silti vakavissasi, että Porvoon suomenkielisten enemmistö kannattaisi ruotsia pakolliseksi A1-kieleksi? Tai Sipoon?

Miksi Sipooseen muuttavaa satunnaista suomenkielistä kiinnostaisi kunnan ruotsinkielinen historia niin paljon, että hän alkaisi kannattaa ruotsia pakolliseksi A1-kieleksi? Hyvin pientä osaa ihmisistä yleensäkään kiinnostaa kotikuntansa historia - miksi Sipooseen muuttavat olisivat poikkeus? Nostat perusteluiksi sellaisia tekijöitä, joiden merkitys kokonaisuudessa on kaiken järjen mukaan vain hyvin vähäinen tai koskee todennäköisimmin vain hyvin pientä osaa.

Miten kokoomuslaisuus (joka sekin koskee vain pientä osaa muuttajista) muka tekisi ihmisestä pakkoruotsin kannattajan? Kokoomuksen kannattajistahan suurin osa vastustaa pakkoruotsia. Miten harrastuselämän mahdollinen ruotsinkielinen ulottuvuus tekisi henkilöstä tiukennetun pakkoruotsin kannattajan? Eivät ihmiset ole niin mustavalkoisia, kuten äskeinen kyselykin todisti: ruotsista voi tykätä kannattamatta pakkoruotsia.

Mitä ihmettä tarkoittaa: "vapaaehtoista toista kotimaista kieltä toiselta luokalta, ilman vaihtoehtoa"? Miten se voi olla vapaaehtoinen, jos ei ole vaihtoehtoa?

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #33

Tosiasia on, että Sipoossa yllättävän suuri osa kuntaanmuuttajista ovat kiinnostuneet ruotsista siinä määrin, että kunnassa toimii kokonainen kielikylpykoulu. En nyt tiedä onko siinä kyse kiinnostumisesta "historiasta", mutta kuitenkin kotipaikkakunnan ruotsinkielisestä perinteestä ja omalaatuisuudesta.

"Tiukennettu pakkoruotsi" on propagandistinen termi. Käytännössa asiassa olisi kyseessä käytännön järjestely. Jos kävisi näin, että tuki tälle ratkaisulle on tarpeeksi suuri, siitä voidaan saman tien tehdä kattava ja sitten oppivelvollisuuden kautta kaikille oppilaille pakollinen.

Tällä tavallahan me olemme käytännössä saaneet Suomen kouluihin myös A1-"pakkoenglannin" 3. luokalta, joskaan se ei muodollisesti ole pakollinen. Mutta enemmistö tämän ratkaisun takana on ollut suuri, jotta näin toimitaan.

Jonakin päivänä joku rintama keksii kyseenalaistaa miten "pakkoenglannitus" on ujutettu koulujärjestelmään, ja silloin kaivetaan tämänkin mielletyn epäoikeudenmukaisuuden takana olevia lehmänkauppoja, Jansson 1968-tyyliin.

Samalla tavalla ruotsinkieliset ovat saanet neljällä vuodella "aikaistetun pakkosuomen", joskaan se ei muodollisesti sitä ole. Mutta samoin tässä enemmistö ratkaisun takana on ollut suuri, joten pulinat on sillä pidetty poissa.

Valtakunnallinen pakollinen ruotsi poistetaan todennäköisesti pian kansan mielipiteen mukaan, minunkin mielestäni 15-20 vuotta liian myöhään. Oma mallini turvata kansalliskielten olemassaolo sen jälkeen on, että kunnat tarjoaisivat kansalliskieliä kolmena eri oppimisväylänä, kielikylpynä, A-kielenä, ja B-kielenä.

Tätä tarkoitin sillä, että Sipoon (ja mielestäni muiden kaksikielisten kuntien koordinoidusti) pitäisi tarjota (1) kielikylpyä (2) yhtä kolmesta kotimaisesta kielestä (suomi, ruotsi tai saame) valinnaisena A1-kielenä 2. tai 3. luokalta, ja uudestaan (3) valinnaisena B1-kielenä 6. tai 7. luokalta.

Minusta se voisi kustannustehokkaasti olla ota- tai jätätilanne. Ellei tämä kelpaa oppilaalle, mitään muuta valintaa ei olisi - jääköön sitten odottamaan vieraiden kielten tuloa lukujärjestykseen aikanaan.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #35

Propaganda olisi vääristelyä; tämä ei ole. Millä muulla nimellä voisit asiaa kutsua yhtä täsmällisesti kuin "tiukennettu pakkoruotsi"? Sitähän se on suomenkielisten ylivoimaisen enemmistön kannalta, koska vain 1 % heistä ottaisi ruotsin vapaaehtoisesti A1-kielekseen.

Montako tuhatta suomenkielistä on Sipoossa kielikylpykoulussa? Montako sataa? Montako kymmentä? Ja niiden muutamien perusteella olisi sitten oikeutettua pakottaa loput 99 % suomenkielisistä tiukennettuun pakkoruotsiin, vai?

Pakkoenglantia ei ole, vaan lähes jokainen suomenkielinen HALUAA JA VALITSEE englannin A1-kielekseen. Et voi verrata vapaaehtoisesti suosittua kieltä pakotettuun kieleen!

Jan-Erik, suhtautumisesi suomenkielisten omiin toiveisiin ja tiukennettuun pakkoruotsiin kyllä nyt syö pahasti uskottavuutta väitteeltäsi, että olisit kielivapauden kannalla. Et jotenkin pysty näkemään sitä, miten ihmiset suhtautuvat turhaksi koetun kielen pakottamiseen - ilmeisesti koska sinulle ei ole pakotettu turhia kieliä vaan hyödyllinen kieli. Eihän pakkoenglantiakaan juuri kukaan vastustaisi, koska mikään ei muuttuisi: englanti valitaan jo nyt niin pian kuin mahdollista.

"Oma mallini turvata kansalliskielten olemassaolo sen jälkeen on, että kunnat tarjoaisivat kansalliskieliä kolmena eri oppimisväylänä, kielikylpynä, A-kielenä, ja B-kielenä."
-- Kannatan tätä - vapaaehtoisena. Ruotsia pitäisi pystyä tarjoamaan A1-kielenäkin, ja resursseja siihen varmasti olisikin, jos vain opetusryhmän minimikokoa säädettäisiin pienemmäksi. Onhan maahanmuuttajien äidinkielen ryhmässä tai elämänkatsomustiedon ryhmässäkin hyvin pieniä opetusryhmiä - toinen kotimainen ansaitsisi päästä samaan erityiseen joukkoon. Ja mikseivät kaikki muutkin kielet, joiden opettajia olisi käytettävissä.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #36

"... suomenkielisten ylivoimaisen enemmistön kannalta, koska vain 1 % heistä ottaisi ruotsin vapaaehtoisesti A1-kielekseen."

Aika huonosti sopii valtakunnallinen kerroin tähän tilanteeseen. Raaseporissa vanhemmilta kysyttäessä luku ei ollut tuo yksi ainoa prosentti vaan 45 %; tulevien alakoululaisten vanhemmilta kysyttäessä 63 %.

Sipoossa kielikylpyoppilaiden osuus kaikista Sipoon alakoululaisista on noin 150 yhteensä 600:sta. Eli käytännössä voi myös olettaa tämän syövän A1-ruotsin kiinnostusta, kun noin 25 % vanhemmista ovat jo valinneet, kielivapaustaistelija kieron newspeakin mukaan vielä rankemman itseruotsituksen... ;-)

Siteeraamassasi ainoassa valtakunnanprosentissasi taitaa virhelähteinä olla mm. että kyseessä on (a) vain ne, jotka ovat halunneet ja myös saaneet opiskella A1-ruotsia sekä (b) taustalla tieto, että oppilaalle tulee ruotsi joka tapauksessa pakollisena myöhäisemmässä vaiheessa.

"Pakkoenglantia ei ole, vaan lähes jokainen suomenkielinen HALUAA JA VALITSEE englannin A1-kielekseen. Et voi verrata vapaaehtoisesti suosittua kieltä pakotettuun kieleen!"

Jaa. Kuinkahan moni tiedostaa, että englanti ei todellakaan ole pakollinen kun se ilmestyy lapsen lukujärjestykseen? Kai sekin päivä koittaa kun joku huomaa haluta sille paikalle jotakin muutakin kieltä. En sanonut ruotsia. Ole nyt sitten, Jaska, kielivapaustiedottajan asialla myös tässä.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #37

Oppilaiden näkökanta Raaseporin selvityksestä:
"Kaikki suomenkieliset oppilaskunnat ovat sitä mieltä, että ensimmäisenä pakollisena kielenä tulee olla englanti. Tämä koskee myös kolmea (3) ruotsinkielistä oppilaskuntaa. Muut yhdeksän (9) ruotsinkielistä oppilaskuntaa ovat sitä mieltä, että ensimmäisenä pakollisena kielenä tulee olla toinen kotimainen kieli, suomi."

Aika selvä on oppilaiden näkökanta, jos yksikään suomenkielinen oppilaskunta ei kallistunut tiukennetun pakkoruotsin taakse! Tätä eivät tiukennetun pakkoruotsin puolustajat ole noteeranneet lainkaan.

Tiukennettu pakkoruotsi ei ole suomenkielisten enemmistön kannalta propagandaa eikä uuspuhetta vaan realistinen kuvaus tilanteesta. Miksi sinun on niin vaikea hyväksyä se, etteivät suomenkieliset oppilaat pidä ruotsia niin tärkeänä, että sen pitäisi olla A1-kieli?

Kerropa vihdoinkin, mitä muuta tämä voisi olla A1-englantia haluavien mielestä kuin tiukennettua pakkoruotsia?

Minä vastustan myös pakkoenglantia. Siinä olen samaa mieltä, että osa varmaankin jättää ruotsin B1-kieleksi koska kaverit ottavat sen silloin; kielivalinnan vapautuessa ehkä nykyistä useampi ottaisi ruotsin A-kielenä, kun kaverit muutenkin hajaantuisivat eri kieliin.

Käyttäjän jarviriina kuva
Riitta Järvi

Iltalehti siteerasi (09.01.) Gallup Internationalia, jonka mukaan 70% suomalaisista pitää " poliitikkoja epäluotettavina"ja VAIN 51% suomalaisista on sitä mieltä, että " kansalaisten tahto toteutuu maassani ".

Luulisi tällaisten tilastojen hätkähdyttävän Suomen poliittisia päättäjiä. Myös Sipoossa ja Porvoossa.

Jos Åbo Akademi saa tuloksen, jonka mukaan 75% kansalaisista haluaa muuttaa pakkoruotsin valinnaiseksi, lienee poliitikkojen vihdoin aika vetää asiasta johtopäätöksiä.

Erityisesti, kun Suomessakin vihdoin paljastetaan, että Saksan rotuhygienia ja natsismi-ideologiat ovat ruotsalaista alkuperää. ( vrt. "Kansankodin pimeä puoli" )

Toimituksen poiminnat