*

Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Sanomalehdestä turahtaa, osa 4: Pohjolan Sanomat

Runsas vuosi sitten kommentoin Pohjolan Sanomien pakkoruotsiturahdusta. Asialla lienee sama pääkirjoitustoimittaja kuin silloin, kun hän nyt kirjoittaa äskeisestä pakkoruotsikyselystä otsikolla "Ruotsalaisuus on myönteinen asia."

 

1. "Ruotsalaisuus on myönteinen asia."

 Miten kummassa pääkirjoituksen otsikko edes liittyy Suomen kielipoliittiseen keskusteluun? Vai onko sana ruotsinkielinen vain "näppärästi" mutta valitettavan harhaanjohtavasti lyhennetty ruotsalaiseksi? Vai onko joku todella joskus jossain pitänyt ruotsalaisuutta negatiivisena asiana?

 

2. "Vapaaehtoisuudessa piilee vaaranpaikka. Helposti voi käydä niin, että koululaiset kokevat ruotsin opiskelun ylimääräiseksi taakaksi ja samalla jättäytyvät kielpipuolina [po. kielipuolina] ehkä tarkoittamattaan tiettyjen töiden ja tehtävien ulkopuolelle."

 Nimellistä ruotsin taitoa vaaditaan tietyissä valtion ja kuntien viranomaisten ja julkisyhteisöjen korkeakoulutusta vaativissa työtehtävissä. Suurin osa suomalaisista ei päädy korkeakoulutettuihin viranomaistehtäviin, ja kaikilla muilla aloilla englannin taito avannee enemmän ovia kuin ruotsin taito.

 Mitä järkeä on pakkoruotsittaa koko kansa tällaisen pienen osan tarpeiden vuoksi? Miksei samalla logiikalla pakkoenglanniteta koko kansaa paljon suuremman osan tarpeiden vuoksi? Käsittämätöntä, että kielipakottajat eivät tajua soveltaa perustelujaan mihinkään muuhun kieleen kuin ruotsiin.


3. "Länsirajan tuntumassa ruotsin kielen tärkeys ymmärretään. Kieltä tarvitaan arkisessa kanssakäymisessä ja varsinkin pohjoismaisilla työ- ja elinkeinomarkkinoilla. Pohjoismaalaisten ei pidä jättäytyä ”bad englishin” varaan."

 Mistä syystä suomalaisten pitäisi puhua ruotsalaisten tai pohjoismaalaisten kanssa ruotsia? Jos Suomi on yksi Pohjoismaista, suomen kieli on yhtä arvokas kieli kuin ruotsi. Miksei ruotsalaisten sitten tarvitse puhua suomea meidän kanssamme? Jos kielet eivät pääkirjoitustoimittajan mielestä ole samanarvoisia, hän syyllistyy kielirasismiin, joka on kulttuurirasismin alatyyppi.

 Ihmisillä on oikeus itse valita yhteinen kielensä; sellaiseksi valikoituu se kieli, jolla keskinäinen ymmärrys on paras. Yleensä se on englanti, koska Ruotsissa on pakkoenglanti ja lähes kaikki suomalaisetkin valitsevat englannin A-kielenä. Sen sijaan ruotsin suomenkieliset ottavat yleensä vasta B1-kielenä. "Bad English" on tietysti parempi yhteinen kieli kuin "very bad Swedish".

 Ei ylhäältäpäin voida määrätä, millä kielellä eri maiden kansalaisten on kommunikoitava keskenään.

 

4. "Tulevaisuus on aina vaikeasti ennustettavaa. Saattaa käydä niinkin, että Euroopan unionin hapertuessa tarvitaan Pohjoismaiden unioni. Silloin ruotsin osaaminen on suomalaisille välttämätön etu. Jonkin asian osaaminen on aina etu, osaamattomuus haitta."

 Edellisessä kohdassa jo kyselin, miksi ihmeessä meidän pitäisi pohjoismaalaisissa yhteyksissä kommunikoida ruotsiksi eikä suomeksi tai englanniksi. Valtioliittoa ajatellen se, että meidän pitäisi puhua ruotsalaisten kanssa ruotsia mutta heidän ei tarvitsisi puhua meidän kanssamme suomea, tarkoittaisi, että Suomi liitettäisiin Ruotsiin alisteisena osana. Se ei ole tasa-arvoista, emmekä me halua Ruotsin alusmaaksi - jos liittoutuminen joskus tapahtuu, sen on tapahduttava tasa-arvoisesti.

 Tietenkin jokaisen asian osaaminen on aina etu - se ei kuitenkaan mitenkään perustele pakkoruotsia. Ihan samalla perusteella voitaisiin tukea maailman kaikkien kielten pakollisuutta. Miten on mahdollista, että kielipakottajat jatkuvasti soveltavat näitä perusteluja yksinomaan ruotsiin eivätkä tajua, että ne sopivat kaikkiin muihinkin kieliin?

 

5. "Kansalaisten kielellisten oikeuksien turvaaminen on kuitenkin mielipidekyselyjä mutkikkaampi asia."

 Kansalaisten kielellisten oikeuksien turvaamiseksi pakkokielistä tulisi luopua: kielelliset oikeudet toteutuvat parhaiten, kun ihmiset saavat itse valita, mitä vieraita kieliä opiskelevat. Näinhän asia on yleisesti muuallakin maailmassa: kouluaineet ja vieraat kielet ovat pakollisia, mutta jokainen saa valita itse, mitä kieliä pitää tärkeinä ja haluaa opiskella.

 Ruotsinkielisten kielellisiin oikeuksiin ei kuulu suomenkielisten pakottaminen opiskelemaan ruotsia. Ruotsinkielisten oikeus ei voi olla suomenkielisten velvollisuus.

 Jos taas puhutaan ruotsinkielisistä palveluista, niin niitä pakkoruotsi ei ole parantanut, eikä pakollisuuden poisto siksi niitä heikentäisikään. Ruotsinkieliset palvelut ovat viime kädessä ruotsinkielisten omalla vastuulla, koska pakkoruotsitettujen suomenkielisten kielitaito ei oikeasti palvelemiseen riitä - ainoastaan paperilla se riittää.

 Kielilaki ja saamen kielilaki turvaavat maan vanhimmille kieliryhmille eli suomen-, ruotsin- ja saamenkielisille yhtäläiset oikeudet äidinkielisiin viranomaispalveluihin. Tästä ei kuitenkaan seuraa oikeutusta kielipakottamiselle - muutenhan meillä olisi pakkoruotsin lisäksi pakkosaame.

 

 

P.S. Uuden Suomen blogialustassa on näköjään tapahtunut pysyvä muutos: kirjoituksen julkaisuajankohdaksi tulee se hetki, jona se on ensimmäisen kerran tallennettu luonnokseksi - ei se hetki, jolloin se oikeasti julkaistaan. Valitettavaa, että uusi kirjoitus sujahtaa jonnekin Puheenvuoro-sivun pohjalle vanhempien kirjoitusten sekaan, mistä moni ei sitä tajua katsoa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Kimmo Ponkala

En ole koskaan Haaparannalla tarvinnut ruotsinkieltä. Suuri osa siellä on entisiä suomalaisia, jotka vain asuvat Ruotsissa ja joilla voi olla ruotsin kansalaisuus. Kauppojen kassat puhuvat suomea tai sitä meänkieltä, joka on minun korvaan suomea (sama asia), niinkuin toisaalla sanoinkin. Asuuhan siellä tietenkin ruotsalaisiakin, mutta paremmin he suomea puhuvat kuin me ruotsia.

Jaakko Häkkinen

Tämä vahvistaa sen, että ihmiset valitkoot itse, millä kielellä puhuvat: jos ruotsalainen (asuinmaan merkityksessä) osaa suomea, hän varmaankin käyttää sitä suomalaisten kanssa. Vastaavasti jos suomalainen osaa ruotsia, hän varmaankin käyttää sitä ruotsalaisten kanssa.

On kuitenkin kehäpäätelmä sanoa, että koska meillä on pakkoruotsi, meidän täytyy puhua ruotsalaisten kanssa ruotsia, ja siksi meillä pitää olla pakkoruotsi. Tätä kehää monet toimittajat kiertävät.

Kimmo Ponkala

Minua vähän ihmetyttää tuo kommentti "bad english" tuolla. Että jää kommunikointi huonon englannin varaan. Kenen huonon englannin? Suomalaistenko? Tässä jotenkin kummallisesti oletetaan, että se ruotsi on hyvällä tasolla ja englanti huonolla. Kyllä se on monilla nimenomaan toisin päin. Englantiahan suomalaiset puhuvat aika hyvin, mutta ruotsia saa tuotettua ehkä muutaman sanan, kun oikein pinnistelee.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #3

Niinpä. Luulisi toimittajankin tietävän sen verran, että useimmilla englanti on A1-kieli ja ruotsi vasta B1-kieli. Ei suomalaisten heikkoa ruotsia kompensoi se, että ruotsi on ruotsalaisten äidinkieli.

Sitä paitsi heikolla kielitaidolla äidinkielistä puhujaa on vielä vaikeampi ymmärtää kuin toista palikkatason kielenpuhujaa.

Kimmo Ponkala

Niin tuli mieleen että Pohjolan sanomathan on tietääkseni Helsingin sanomien tytärlehti. Mikä on Hesarin linja, on varmaan Posarinkin linja. Mitenhän lie Lapin kansa?

Jaakko Häkkinen

En yhtään tiedä, miten todellisia ja ehdottomia tällaiset linjaukset lehdissä ovat; fakta on vain, ettei pakkoruotsia juuri missään kritisoida. Voihan siinä olla toimittajien kohdalla kyse ihan "vapaaehtoisesta" nuoleskelustakin. :-)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset