*

Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Erikoisia tulkintoja pakkoruotsikyselystä

Uuden pakkoruotsikyselyn tärkeimmät uutiset ovat: 1) pakkoruotsin vastustus on lisääntynyt noin kymmenellä prosenttiyksiköllä oltuaan pitkään vakiintuneena 2/3:aan; 2) kansa osaa pitää erillään pakkoruotsin ja ruotsin kielen yleensä - vain pakkoa vastustetaan, ei ruotsia eikä ruotsinkielisiä. Tässä käsittelen kuitenkin selvitykseen osallistuneiden tutkijoiden omituisia tulkintoja tuloksistaan.

 

1. Helsingin Sanomat kertoo professori Kimmo Grönlundin tulkinnan:

 "Yleisellä tasolla kaksi kolmasosaa pitää kaksikielisyyttä tärkeänä ja ruotsin kieltä olennaisena osana suomalaista yhteiskuntaa, ja myös poliitikkojen halutaan osaavan ruotsia, mutta pakollisesta ruotsin kielen opiskelusta halutaan eroon. - - Suomenruotsalaisten tulisi pyrkiä hyödyntämään tätä epäloogisuutta argumentoidessaan kaksikielisyyden puolesta. Miten palvelut esimerkiksi pystytään turvaamaan, jos ei ole ruotsintaitoisia suomenkielisiä?"

 Perin omituinen tulkinta. Pakkoruotsi ei nimittäin liity kiinteästi ruotsinkielisiin palveluihin, koska 1) alle prosentti suomenkielisistä oikeasti saavuttaa viranomaisilta vaaditun taitotason ruotsin kielessä ja koska 2) pakkoruotsitettuja suomenkielisiä ei edes kelpuuteta palvelemaan ruotsiksi (katso kirjoitukseni Kielitaitolain vaatimukset vs. todellinen kielitaitotaso).

 Ruotsinkielisiä palveluja eivät siis voi turvata ketkään muut kuin ruotsinkieliset itse. Sen todistaa se, ettei pakkoruotsi ole yli 40 vuoden aikana onnistunut merkittävästi kohentamaan ruotsinkielisiä palveluja. Ruotsinkielisten asiat on järjestettävä niin, että he pystyvät turvaamaan itse omat palvelunsa.

 Grönlund olisi voinut kyseenalaistaa tulkintansa jo siltäkin pohjalta, että selvityksen mukaan 55 % suomenkielisistä vastasi, että olisi opiskellut ruotsia koulussa, vaikka se olisi ollutkin vapaaehtoinen/vapaavalintainen kieli.

 Ihmiset vastustavat vain pakkoa - eivät ruotsinkielisiä, ruotsin kieltä eivätkä edes ruotsin kielen opetusta.

 

2. Sanomalehti Ilkka kertoo dosentti Kim Strandbergin tulkinnan:

 "Strandberg sanoo, että ruotsin kieli ja ruotsinkieliset suomalaiset hyväksytään, mutta konkreettisissa kysymyksissä suhtautuminen muuttuu. Tutkijan mielestä on kyse nimby-ilmiöstä eli "not in my backyard". Ruotsinkieliset ovat siis ihan ok, kunhan eivät ilmesty aivan naapuriin."

 Perin omituinen tulkinta. Eihän pakkoruotsi liity konkreettisesti mitenkään ruotsinkielisiin - sehän on asia, jonka suomenkieliset (ja vieraskieliset) oppilaat kohtaavat suomenkielisissä kouluissa. Se, että tulosten mukaan 74 % suomenkielisistä vastustaa pakkoruotsia mutta 64 %:n mielestä ruotsin kieli on olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa ja 60 % haluaa taata ruotsinkieliset palvelut, kertoo vain siitä, että kansa osaa erottaa erilliset asiat toisistaan.

 Pakkoruotsi ja ruotsinkieliset palvelut eivät nimittäin todellisuudessa liity toisiinsa (katso edellinen kohta).

 

On yllättävää, etteivät korkeakoulutetut tutkijat näe asiaa tämän tarkemmalla erottelukyvyllä vaan sortuvat mustavalkoiseen virhetulkintaan, jossa pakkoruotsin vastustaminen on muka sama kuin ruotsinkielisten vastustaminen. Voidaan jopa sanoa, että tällainen mustavalkoinen hahmotus on melkeinpä edellytys sille, että henkilö ylipäätään kannattaa pakkoruotsia:

 1) Valtakunnalliselle pakkoruotsille ei ole esitetty kestäviä perusteluja

 2) Niinpä henkilö voi kannattaa pakkoruotsia vain, jos hän kuvittelee, että kyse on kannanotosta ylipäätään ruotsin kielen tai ruotsinkielisten puolesta tai sitä/heitä vastaan

 Sen sijaan olen ylpeä suomalaisista, joita on hehkuteltu jopa Euroopan älykkäimmäksi kansaksi: kansa ymmärtää, ettei pakkoruotsin vastustamisen vuoksi tarvitse vihata ruotsinkielisiä. Kunpa RKP:läiset, useimpien puolueidemme johtajat ja tutkijatkin vielä oppisivat ymmärtämään tämän eron - ehkä heidän pelkonsa silloin hälvenisi, eivätkä he enää vastustaisi kielivapautta.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

14Suosittele

14 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (30 kommenttia)

Ari Tervashonka

Eihän nimby ilmiöllä ole mitään tekemistä suomenruotsalaisten kanssa. Ei ainakaan Suomessa. Tulee mieleen että onkohan kyseisen lausunnon antaja oikeasti sisäistänyt mikä nimby ilmiö on.

Jaakko Häkkinen

Niinpä. En ole koskaan kuullut, että joku pitäisi jotain asuinaluetta huonona siksi, että siellä asuu ruotsinkielisiä.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Joku X kysyy: "Miten palvelut esimerkiksi pystytään turvaamaan, jos ei ole ruotsintaitoisia suomenkielisiä?"

Islantilaisia on saman verran suurin piirtein kuin suomenruotsalaisia.
Mitenkähän islantilaiset selviävät ilman suomalaisia? Ts. opintomatka Islantiin voisi olla paikallaan. Folktinget voisi olla aktiivinen.

Toisaalta, rasti-ruutuun-ruotsinkielisiähän on populaatiossa ilmeisen paljon. Viite:Krohn. Vai eivätkö he osaakaan oikeasti ruotsia sittenkään?

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Nimby ?

Onhan blogisti itsekin ehdottanut suomenruotsalaisille omia reservaatteja, joten ei dosentti Strandberg kovin väärässä tässä tulkinnassaan ole.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti
Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

jarmo ryyti,

Kiitokset käännöksestä !

Jaakko Häkkinen

Pekka, miten mikään minun sanomani tukee Strandbergin tulkintaa? Sinulla on hyvin erikoinen tapa väärintulkita toisten sanomisia.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Jaakko Häkkinen,

Tuskin haluat ruotsinkielisten reservaattia omalle takapihallesi ?

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #6

Riemumielin haluan! Tärkeintä on, että pakkoruotsi loppuu. Ei minulla ole mitään ruotsinkielisiä vastaan - tilastojen mukaan he tekevät rikoksiakin puolet vähemmän kuin valtaväestö. :-D Naapureina he saattaisivat tervehtiä jo ensimmäisen naapuruusvuoden aikana, toisin kuin suomenkieliset mörököllit. ;-)

Voisin vierailla usein siinä reservaatissa ostelemassa ruotsinkielisten perinnekäsitöitä ja -ruokia (paitsi hapansilakkaa) ja ihailemassa heidän tiipiidensä koreita kirjailuja. ;-) Puhuisin tietysti ruotsia heidän kanssaan saadakseni kaiken irti eksoottisesta, monikulttuurisesta kokemuksestani.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #7

Aikamoinen fantasia !

Taidat olla tosissasi.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #8

Etkö nähnyt hymiöitä? :-)
Sen verran olen tutustunut kulttuureihin ja kansatieteeseen, että tiedän etteivät ruotsinkieliset asu tiipiissä. Tuo oli maalailu, jossa havainnollistin sitä, mitä kommenttien perusteella monelle tulee mieleen reservaatti-sanasta.

Tosissani olen siinä, ettei ruotsinkielisten läsnäolo tai lähempänäkäänolo häiritse minua - vain pakkoruotsi häiritsee.

Jonas Hellgren Vastaus kommenttiin #7

korjaus...heidän möbleerattujen tiipiidensä koreita kirjailuja...

Jonas Hellgren Vastaus kommenttiin #6

Minä ainakin haluaisin, jos asuisin Suomessa. Alueet missä asuu ruotsinkielisiä ovat kiinteistöhinnoiltaan keskimäärin arvokkaampia. Toisekseen ruotsinsuomalaiset tekevät vähemmän rikoksia (talousrikoksia ei lasketa) nokkaa kohden.
Ruotsinsuomalaiset ovat oikein hyviä naapureita. Pikkupoikana pelasivat futista ja lätkää siinä missä muutkin.

Siinä muuten oppi oikein hyvin tunnistamaan äidinkieleltään ruotsinkielisen ,vaikka nämä kuinka hyvin osaisivat suomea. Automaattiiset refleksivastaukset paljastavat. Esimerkiksi ruotsinkielinen ei juuri koskaan vastaa kysymykseen sanalla "en" jos miettii lauseen jatkoa, vaan sieltä tulee "ei" ja se puolen sekunnin pohdinta. Suomenkielinen ei tee noin koskaan, vaan persoonapääte tulee kieltosanaan automaattisesti.

Jaakko Häkkinen

Vapaaehtoisen englannin pohjalta se merkitsee "ei minun takapihalleni" -asennetta, joka suomeksi lyhentyisi tylsästi EMTp-ilmiöksi. Saat ruotsintaa jos haluat.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Jos olisi pakko niin ruotsintaisin. :)

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Kyselyn tuloshan oli selvä, ja oikeastaan ilahduttavakin. Enimmillä vastanneista ei ole mitään ruotsinkieltä eikä ruotsinkielisiä vastaan. He vain eivät pidä ruotsinkielen pakollista kouluopetusta järkevänä. Tärkein syy näyttäisi olevan, että muita kieliä pidetään tärkeämpinä. Yli puolet kuitenkin lukisi ruotsia, vaikka se olisi valinnainenkin.

Tätä taustaa vastaan nuo blogissa esitetyt Grönlundin ja Strandbergin kannanotot ovat vähemmän järkeviä. Taitamaton puolustuspuhe nimittäin aiheuttaa enemmän vahinkoa kuin hyötyä. Erityisesti näin on silloin, kun esittäjänä on korkeasti koulutettu henkilö, joka epäilemättä kykenee loogiseen ajatteluun, ja jonka siis täytyy olla tietoinen esittämiensä argumenttien paikkansapitämättömyydestä.

Ei siinä ole mitään epäloogista, jos kaksi kolmasosaa pitää kaksikielisyyttä tärkeänä ja ruotsin kieltä olennaisena osana suomalaista yhteiskuntaa, ja myös poliitikkojen halutaan osaavan ruotsia, mutta pakollisesta ruotsin kielen opiskelusta halutaan eroon. Epäloogisuudesta voitaisiin puhua sitten, jos vaikkapa ruotsinkielen opiskelumahdollisuuksia haluttaisiin rajata, mutta mistään sellaisestahan ei ole kyse. Moisen ehdotuksen kannatus jäisi hyvin, hyvin marginaaliseksi, jos sellaista joku ylipäätään edes ehdottaisi.

Strandbergin nimby -tulkinta taas tuntuu enemmän kuin epäilyttävältä. En ole moiseen ilmiöön törmännyt enkä sellaisesta edes kuullut. Olettaen, että sellaista kuitenkin jossain esiintyisi, niin lautamiesjärjellä ajatellen ruotsin vapaaehtoisuuden luulisi pikemminkin vähentävän moista taipumusta. Huonosti perusteltu pakkohan nimittäin on se, joka tahtoo herättää vastustusta.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Kannattaakohan kielivapausrintaman tämän tutkimuksen valossa sitten vahvistaa maltillista siipeään, ja ottaa etäisyyttä esim. Heikki Talan näkemyksiin, joiden mukaan ruotsalaisuudella ei ole mitään tekemistä Suomessa, historiallisten vääryyksien yms. yms. vuoksi? Jos siis on ilmeistä, että enemmistö suomalaisista ei karsasta muuta kuin pakollista ruotsia, mutta ei ruotsinkielisiä sinänsä.

Jaakko Häkkinen

Itse olen aina uskonut siihen, että "maltillinen siipi" on suurempi, vaikka moderoimattomilla keskustelupalstoilla löytääkin luokatonta huutelua ja "hurrivihaa". Tämä selvitys taas vahvistaa käsitystäni.

Tala varmaankin on esim. minua jyrkempi. Aika paljon riippuu siitäkin, millaisia äänenpainoja liitetään mihinkin puolueeseen. Luulen, että asennejyrkkyys yhdistetään eräisiin perussuomalaisissa toimiviin kielivapauttajiin, mistä syystä tästä ehkä tulee "koko kansan liike" vasta siinä vaiheessa kun jokin toinen suuri puolue ottaa myös pakkoruotsin poiston ohjelmaansa - maltillisin äänenpainoin.

Jonas Hellgren

Suomalaisten kannan jyrkkeneminen on suoraa seurausta RKP'n toimijoiden härskistä, itsekkäästä ja rasistisesta käyttäytymisestä. Yleensä suomalainen sietää melkein mitä vaan, mutta kun selän taittuminen on lähellä, niin äänenpainot jyrkkenevät, kunnes selkä katkeaa ja toiminta alkaa, Näin kävi nuijasodassa, näin kävi sisällissodassa.
Toivottavasti näin ei käy pakkoruotsittamisen suhteen, vaan järki ja maltillisuus löytyy RKP'stä aikaisemmin. Muuten seurauksena on virallisesti yksikielinen Suomi.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Ruotsinkieliset ovat yhtä hyviä suomalaisia kuin kaikki muutkin. Vain nykyistä kielipolitiikkaa karsastetaan.

Jonas Hellgren

Ruotsinkieliset eivät ole suomalaisia vaan suomilaisia. Ihan kunnollisia sellaisia.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #25

Minäkin kaipaisin kielemme nimityksiin erontekoa etniseen suomalaiseen ja kansalaisuussuomalaiseen. Suomilainen olisi ihan käypä vaihtoehto jälkimmäiselle.

Sami Ryhänen

Eilisen Puoli Yhdeksän Totuudessa rohvessori röönluntti haasteli jotakuinkin näin;

”Nyky-yhteiskuntaan ehkä sopii tällainen valinnanvapaus, niin sitten käytännössä halutaan tavallaan pakosta eroon --Se on tavallaan ruotsin kielen kannalta valitettavaa, että nimenomaan ruotsin kielestä on tullu tällainen kiistakapula, eihän meillä käydä keskustelua pakkomatematiikasta tai pakkohistoriasta-”

Jutussa oltiin vielä jalkauduttu oikein Helsingin keskustaan, voittopuolisesti ääneen pääsivät seniori-ikäiset aika etäältä asian vierestä tarinoivat (kaiketi myös sitä pakkoruotsia kannattavat) herrat ja viehkoksi lopuksi nuori suomenruotsalaisnainen, jota ajatus ruotsin opiskelun pakollisuuden mahdollisesta poistamisesta ”surettaa, koska mun mielestä se on aina rikkaus että osaa monta kieltä”.

Hyvän katsojan Hetkinen on Bästa tittaren Ögonblick! *ba-dum-tss*

Jaakko Häkkinen

Kaikki eivät tietenkään jaksa perehtyä keskusteluun, mutta voisi sitä edes käyttää niitä omia aivoja ja miettiä, minkä tasoinen se pakkomatematiikka-argumentti oikeasti on...

Jonas Hellgren

Niinpä. Surullista papukaijaismiä.

Käyttäjän PekkaReiman kuva
Pekka Reiman

Mietin, mihinkä me jo nyt ruotsia osaavat katoamme (Professori Kimmo Grönlundin tulkinnassa), jos ruotsin kieli muuttuu vapaaehtoiseksi. Viedäänkö meidät keskitysleirille ja "nirri pois".

Käytännössähän tilanne muuttuu kysyntä - tarjonta perustaiseksi: vapaaehtoisesti ruotsia (ja suomea) osaavien työmahdollisuudet paranevat, kunnes ruotsin kieli on houkutteleva työn ja uran luomisen kannalta. Sitten syntyy uraansa tyytyväisiä molempikielisiä. Nopeasti pohdittuna tämä tilanne olisi edullinen nimenomaan ruotsia kotikielenään puhuvalle, koska enemmistökielen oppimista on vaikea välttää.

Jaakko Häkkinen

Hyvä pointti, Pekka! Ja vaikka kaikki ruotsintaitoiset nyt juuri katoaisivat, niin yksi ruotsintaitoinen viranomainen kuitenkin palvelee satoja ellei tuhansia virastossa asioivia ruotsinkielisiä. Siksi onkin järjetöntä, että palvelijoita pitäisi olla enemmän kuin palveltavia... 17 kertaa enemmän.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Kyllähän minä omalta osaltani arvioin, että sinä päivänä kun yleinen ruotsin taito/valmius on Suomessa huvennut, niin voisin jättää nykyisen työni ja kerätä eläkevuosieni varalle vähän ylimääräistä ruotsin kääntäjänä ja tulkkina.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

"Kyllähän minä omalta osaltani arvioin, että sinä päivänä kun yleinen ruotsin taito/valmius on Suomessa huvennut, niin voisin jättää nykyisen työni ja kerätä eläkevuosieni varalle vähän ylimääräistä ruotsin kääntäjänä ja tulkkina."

Kyllä se päivä on koittanut jo. Ei "yleistä ruotsin taitoa/valmiutta" taida juuri löytyä suomenkielisiltä, jos on oikein koskaan löytynytkään. Kyllä hyvä ruotsin taito on tänä päivänä erityisosaamista.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset