*

Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Vielä Sipoon kielialoitteesta

Sipoon RKP:läinen valtuutettu Christel Liljeström perusteli Sipoon Sanomissa 18.12.2014 aloitettaan tehdä toisesta kotimaisesta pakollinen A1-kieli. Liljeströmin perustelut ovat ne samat iänikuiset ja kauan sitten kumotut. Koska hän – kuten näköjään kukaan muukaan RKP:ssä – ei lainkaan seuraa kielipoliittista keskustelua, käsittelen tässä vielä uudestaan hänen perustelujaan.

 

Christel Liljeströmin perustelut pakon aikaistamiselle

 1. ”Monikielisyys on rikkaus.”

 Aivan varmasti on, vaikka tätä rikkaus-fraasia on valitettavasti käytetty myös aivan naurettavissa asiayhteyksissä. Usein, kun jollekin asialle ei löydy asiaperusteluja, keksitään että se on jo itseisarvoisesti rikkaus. Ihmisiä ilmeisesti pidetään niin ahneina ja tyhminä, että oletetaan heidän ryhtyvän riemusta kiljuen tekemään epämiellyttäviä asioita heti, kun niiden sanotaan olevan rikkaus.

 Jostain syystä pakkoruotsin kannattajat aina ohittavat kaikki muut kielet – heille vain sellainen kaksikielisyys tai monikielisyys, johon sisältyy ruotsi, on rikkaus. Jäljempää selviää, että Christel ajattelee juuri tällä tavalla.

 2. ”Ongelmana on, että yhä useampi suomenkielinen lapsi ei valitse koulussa muita kieliä kuin englannin. Ruotsinkielisellä puolella halu opiskella kieliä on selvästi suurempi.”

 Suomessa on pakko opiskella vähintään kahta vierasta kieltä. Koska toinen niistä on kaikille pakollinen toinen kotimainen eli suomenkielisille ruotsi, suomenkieliset lapset eivät siksi pääse valitsemaan itse kuin yhden kielen, joka lähes kaikilla on englanti. Näiden lisäksi ylimääräisen kolmannen kielen valitsee kuitenkin noin neljäsosa suomenkielisistä peruskoululaisista.

 Lähes kaikki ruotsinkieliset puolestaan opiskelevat kolmea kieltä. Eräs tärkeä syy tähän on se, että niin suuri osa heistä on sujuvasti kaksikielitaitoisia, ja runsaalla kolmanneksella heistä suomi on jopa äidinkielen tasoinen kieli. Suomi ei siis ole ruotsinkielisille samalla lailla vieras kieli kuin ruotsi on suomenkielisille. Ruotsinkielinen ei voi elää kuulematta suomea ympäristössään, mutta hyvin iso osa suomenkielistä elää kuulematta ruotsia ympäristössään. Siksi ruotsin oppimiseen ei saa passiivista tukea oppituntien ulkopuolella, eli kielitaito jää heikommaksi.

 Tehokkain tapa saada suomenkieliset oppilaat valitsemaan useampia kieliä on poistaa ruotsin pakollisuus – silloin sen tilalle voitaisiin valita saksaa, venäjää, espanjaa, ranskaa, kiinaa (ainakin Helsingissä) jne.

 3. ”Suomi tarvitsee kielitaitoisia ihmisiä…”

 Suomalaisten kielitaitoa saataisiin tehokkaimmin monipuolistettua poistamalla ruotsin pakollisuus. Meidän ei tietenkään kannata estää oppilaita valitsemasta englantia, mutta moni lukisi ruotsin tilalla mieluummin jotain muuta kieltä. Sen sijaan, että käytännössä kaikkien suomenkielisten kielitaito on nykymallissa tasapäisesti vain englanti + ruotsi, kielivalinnan vapauttaminen johtaisi siihen, että meillä olisi myös muunlaisia kielitaitoyhdistelmiä: englanti + saksa, englanti + venäjä, englanti + espanja jne.

 4. ”…ja ruotsin kielen jonkintasoinen osaaminen avaa ovia muihin kieliin.”

Ruotsin kielen taito avaa ovia sen lähisukukieliin eli skandinaavisiin ja muihin germaanisiin kieliin. Aivan vastaavasti nämä kielet avaavat ovia ruotsiin: englannin tai saksan jälkeen ruotsi vaikuttaa jo hyvin tutulta kieleltä. Ei kielitaidon ovi aukea vain yhteen suuntaan, Christel. Miksi ruotsi olisi tärkeämpi "porttikieli" kuin sitä paljon puhutummat kielet englanti ja saksa?

 5. ”En ymmärrä miksi Salo rakentaa argumentointinsa pohjautuen suomenkielisten lasten pieneen osuuteen lukea kahta pitkää kieltä. Aivan kuin se oikeuttaisi siihen, että kielivalikoima pidetään kapeana.”

 Luonnollisestikaan mikään ei oikeuta pitämään kielivalikoimaa kapeana. Jostain kumman syystä kuitenkin Christel itse haluaa pitää suomalaisten kielivalikoiman kapeana. Hänen ja hänen puolueensa mielestä kaikilla on oltava täsmälleen sama kielitaito: englanti ja ruotsi. Suomalaisten kielivalikoima laajenee heti, kun ruotsin pakollisuudesta luovutaan (ks. kohta 3). Christelin kommentista jokainen näkee RKP:n tekopyhän kaksoisstandardin: ruotsin kieleen ei kohdisteta samoja periaatteita kuin muihin kieliin.

 

Sipoon aloitteen ”positiiviset seuraukset”

 Sipoon RKP:n aloitteessa ei esitetä suoranaisia perusteluja aikeelle tehdä toinen kotimainen kieli pakolliseksi, jo ensimmäiseltä luokalta alkavaksi A1-kieleksi. Asia esitetään näin: ”Toisen kotimaisen kielen oppiminen jo ensimmäiseltä luokalta tuo mukanaan monta myönteistä seurausta.”

 Mikään näistä myönteisistä seurauksista ei siis ole perustelu, joten niitä ei tarvitse sen tarkemmin käsitellä. Käsittelen kuitenkin lyhyesti aloitteen laatijan asennetta. Hänen mielestään aloitteen myötä:

- ”Sipoon kunnan imago ja omaleimaisuus korostuu alueella myönteisellä tavalla” ja

- ”Sipoon kunnasta tulee kiehtova muuttokunta monelle lapsiperheelle jotka tunnistavat elävän kaksi-/monikielisyyden edut”

 Minun ja epäilemättä monen muunkin suomenkielisen on vaikea nähdä, mitä positiivista on siinä, että vain suomenkielisten kielivalintoja rajoitetaan nykyisestä. Ilmeisesti RKP:n sanakirjassa ”liberaalisuus” merkitseekin sen vastakohtaa eli rajoittamista ja pakottamista.

 Suorastaan propagandalta kuulostaa väite, että aloite houkuttelisi kaksi- tai monikielisyydestä kiinnostuneita muuttajia. Jos ajatellaan, että vieraskielisiä on Suomessa jo enemmän kuin ruotsinkielisiä, niin uskallan väittää, että kaksikielisten perheiden enemmistöllä ruotsi ei ole kummankaan vanhemman kieli. Kun sitten mietitään vaikka venäläis-suomalaista tai englantilais-suomalaista kaksikielistä perhettä, niin miksi ihmeessä he haluaisivat muuttaa Sipooseen? Jotta heidän lapsensa joutuisi koulukielen eli suomen ja toisen kotikielen/äidinkielen (venäjä, englanti tai muu) lisäksi opiskelemaan vielä ruotsia heti ensimmäiseltä luokalta alkaen? Sehän olisi täysin kohtuutonta!

 Sipoon aloite siis päinvastoin karkottaisi useimmat kaksi- ja monikieliset perheet. Ainoastaan suomi-ruotsi-kaksikieliset perheet voivat nähdä aloitteen hyödyllisenä. Christel Liljeströmin käsitys kunnan omaleimaisesta ja kaksikielisestä imagosta on siis se, että vieraskieliset painukoot muualle ja korvattakoot ruotsintaitoisilla muuttajilla. Joku muu voisi kutsua tällaista imagoa rajoittavaksi, syrjiväksi, impivaaralaiseksi ja kiihkokansallismieliseksi. Tällaista Sipootako RKP todella toivoo?

 

P.S. Torstaina 18.12. ilmestyneessä Sipoon Sanomissa peräti kaksi kokoomuslaista kritisoi aloitetta. Kokoomuksen valtuustoryhmä on Sipoon toiseksi suurin RKP:n jälkeen, joten vielä on toivoa, että järki ja oikeudenmukaisuus voittavat.

P.P.S. Tämä kirjoitus on liian pitkä mielipidekirjoitukseksi, toisin kuin edellinen, mutta pommitan tällä taas Sipoon valtuutettuja.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Jonas Hellgren

RKP'läiset ovat sisäistäneet Goebbelsin periaatteen. Kun valhetta toistetaan tarpeeksi kauan, niin se alkaa muuttua uskottavaksi.

Todellisuudessahan se on ainoastaan helvetinmoista itsekkyyttä, oma ruotsinkielinen vähemmistö haluaa opiskella aikaisemmin heille tärkeää suomea, ja sen vuoksi halutaan pakottaa suomalaiset ruotsin opiskeluun, ettei vain heidän englannintaitonsa kehittyisi paremmaksi kuin ruotsinkielisten. Saati sitten että vielä opettelisivat joitakin muita vieraita kieliä.

Eihän sellainen sovi, ugrin pitää tietää paikkansa ja asemansa. Kyykkyyn paremman väen edessä.

Jaakko Häkkinen

Kuinka valikoivaa voikaan olla kaksikielisyys! Minulle ehdotettiinkin jo suomi-RKP-sanaston laatimista...

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Oma ruotsinkielinen vähemmistö haluaa opiskella aikaisemmin heille tärkeää suomea

Minusta tälle panostukselle voisi joskus antaa vähän arvoakin. Olkoon, että suomenruotsalaisten niukka enemmistö vaatii, minunkin mielestäni turhaa ja ylimitoitettua, pakollista ruotsia koko valtakuntaan. Toisaalta ruotsinkieliset tekevät minusta myös lojaalisti oman osuutensa aloittamalla maan pääkielen opiskelun neljä vuotta ennen suomenkielisiä. Tämän jälkeen heillä seuraa lähes pakollinen englanti, ja sen jälkeen suomenkielisiä kouluja paljon suppeampi vieraiden kielten tarjonta.

Oikeudenmukainen ratkaisu Suomessa, ja myös Sipoossa, voisi yhtä hyvin olla, että ruotsinkieliset aloittaisivat suomen kielen opiskelunsa vasta "pakkosuomena" samaan aikaan kuin suomenkielisten "pakkoruotsi" alkaa, eli 2016 alkaen kuudennelta luokalta, oppien suomea yhtä huonosti kuin suomenkielisten piireissä joskus kerskataan osattavan huonosti ruotsia. Eli toiset kotimaiset pois alakoulusta!...

Tämän jälkeen ruotsinkieliset vaatisivat, ja saisivatkin, perustuslakiin vedoten ja hallintotuomioistuinten päätöksillä, ruotsinkielisiä toimintoja ja palveluja aivan toisessa laajuudessa kuin tänään. Nyt niitä ei tarvita samassa mitassa, koska ruotsinkieliset osaavat hyvin maan pääkieltä.

Tällainen kellojen takaisinkääntäminen onnistuisi vielä vallan mainiosti Sipoossa, varsinkin jos RKP:llä olisi sitä valtaa, jota usein maalaillaan. Tosiasiassa sillä ei ole. Sipoon RKP:tä on viime vuosina kunnolla piesty poliittisesti mm. Kokoomuksen ja kuntapuolue YSI:n toimesta.

Sen takia parjattua kaksikielisyyttä ei puolustakaan täällä Usarissa liuta RKP-läisiä, vaan eräs kunnan Vihreiden aktiivi. Mainitulla kansalaisaloitteella on allekirjoittajia paitsi RKP:stä, myös Kokoomuksesta, SDP:stä, Vihreistä, Keskustasta, ja paikallisen RKP:n kriitikkoryhmittymästä YSI.

Kokoomuksen ja SDP:n ryhmissä ollaan julkisesti oltu erimielisiä aloitteesta ja hajonneesta Perussuomalaisten ryhmästä kukaan ei ole allekirjoittanut.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

"Toisaalta ruotsinkieliset tekevät minusta myös lojaalisti oman osuutensa aloittamalla maan pääkielen opiskelun neljä vuotta ennen suomenkielisiä."

Ei siinä mistään lojaalisuudesta ole kyse, vaan hyvän suomen taidon todellisesta tarpeesta.

"Tämän jälkeen ruotsinkieliset vaatisivat, ja saisivatkin, perustuslakiin vedoten ja hallintotuomioistuinten päätöksillä, ruotsinkielisiä toimintoja ja palveluja aivan toisessa laajuudessa kuin tänään."

Et kai ihan vakavissasi usko tuohon vaihtoehtoon? Viimeistään tuossa tilanteessa suomalaisten enemmistö kyllä heräisi muuttamaan perustuslakia.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Ei siinä mistään lojaalisuudesta ole kyse, vaan hyvän suomen taidon todellisesta tarpeesta.

Tässä kielikeskustelussa, jossa kovasti jatkuvasti kaivataan perusteluja, lainaus yllä on hokema, joka ilmeisesti ei perusteluja kaipaa. Kukaan ei edes miellä sitä kansallis-sovinistista asennetta joka piiloutuu lauseeseen "tehän nyt vain tarvitsette meidän kieltämme".

Emmehän me tarvitse. Minä tunnen runsaasti ihmisiä, siivoojista teknologian tohtoreihin jotka elävät täällä mainiosti osaamatta suomea, kommunikoiden monimutkaisemmat asiat englanniksi. Hyvin pärjäisi täällä, vaikka osaisikin vain lyhyen pakkosuomen tason tönkkösuomea.

Jos lähtisi ns. kielivapauttajien työkalupakkia ja argumentointityyliä hyödyntämään, suomen kielen voisi äkkiä julistaa hyödyttömäksi ja arvottomaksi pikkukieleksi, jolla on käyttöä lähinnä vain Suomessa, "eurooppalaisessa ja kansainvälistyvässä maailmassa sen merkitys vain hupenee" jne. jne.

Minä en toki tekisi niin. Mutta en kyllä katso sen kummemmin tärkeäksikään lähteä Tuomo Salovaaralle vakuuttelemaan minun syviä tuntemuksiani tätä maata, kansaa ja kulttuuria kohtaan. Törkeää kyseenalaistaa muiden isänmaallisuutta, vain jotta oma pointti loistaisi.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara Vastaus kommenttiin #9

"Kukaan ei edes miellä sitä kansallis-sovinistista asennetta joka piiloutuu lauseeseen "tehän nyt vain tarvitsette meidän kieltämme".

Löydät nyt tekstistäni merkityksiä, joita sinne ei ole kirjoitettu. Tarkoitin aivan yleisesti, että pieneen kielivähemmistöön kuuluvat tarvitsevat käytännössä maan valtakielen taitoa.

Kirjoitit muuten itse jossakin Jaakon ketjussa vähän aikaa sitten suunnilleen näin:" Ruotsinkieliset kaikkein ruotsinkielisimmilläkin alueilla ja jopa Ahvenanmaalla tietävät, että Suomessa tarvitaan suomea".

En muuten kuulu lainkaan ns. kielivapauttajiin. Perustelen kantani toisista lähtökohdista.

Ilmeisesti kykyni ilmaista itseäni äidinkielelläni on puutteellinen, koska löydät tekstistäni syyn loukkaantua.

Yritetään nyt vaan argumentoida kärsivällisesti.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #9

Joo, emme me voi sanoa, tarvitseeko joku suomea vai ei. Monelle tekisi hyvää käydä vahvasti ruotsinkielisellä alueella katsomassa, miten eletään ruotsiksi.

Suomi on toki maailmassa vielä ruotsiakin pienempi kieli, mutta suurimmassa osassa maata on vaikea elää ilman suomen taitoa. Vaikka me tässä kaksikielisyyskultin määräämässä kielitaitoleikissämme leikimmekin, että myös suomenkielisissä kunnissa valtiollisten viranomaisten täytyy ymmärtää ruotsia, käytännössä se tarkoittanee, että ymmärtää: "Kas, tuo taitaa puhua ruotsia - etsitäänpä jostain tulkkaaja."

Jaakko Häkkinen

Niin, minusta voisi olla hyvä vaihtoehto, että ruotsinkieliset kokeilisivat pärjätä lyhyellä B1-suomella. Jos siis heillä itsellään on sellaiseen halua?

"Yhteinen kieli" on käsitteenä ylikorostettu ja sen puute ylidramatisoitu. Ihmiset tuskin puhuvat edes naapureidensa kanssa, joten on naurettavaa olettaa, että kaikkien kuntalaisten pitäisi osata puhua keskenään. Riittää että jokaisella on yhteinen kieli viranomaisten kanssa - Sipoossa suomi TAI ruotsi. Molempia ei tarvitse osata.

Siinä on kaksikielisen maan ja kunnan pointti kansalliskielistrategian mukaan: kaksikielisillä alueilla pärjää ummikkona kahdella eri kielellä.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Kun yleisellä tasolla määrittelet itsellesi miten esim. lapsiperheen eri jäsenet, työssäkäyvät aikuiset sekä lapset ja nuoret, hyötyvät perheessä osattavista kielistä, niin missä tämä hyöty maantieteellisesti syntyy? Luettele vaikka kolme pääpainopistettä, vaikkapa prosenttiluvuin.

Henkilökohtainen hyötyhän on se sinun vapausaatteesi johtotähti.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #10

Anteeksi, mutta nyt en ymmärrä kysymystäsi. Tarkoitatko, että millä alueella mistäkin kielestä on hyötyä? Pitäisikö minun tietää prosenttiraja, jolloin kunnassa alkaa olla hyötyä vähemmistökielestä, vai mitä ajat takaa?

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #13

Kieltämättä tulin kysyneeksi vähän abstraktisti...

Mutta mallina oma perheeni tarvitsee muuta kieliosaamista kuin äidinkieltämme sanotaanpa arviolta 75 % koti- ja työpaikkakunnallamme (työssä, järjestöelämässä, vapaa-ajanharrastuksissa), arviolta 15 % matkoilla ja opiskeluissa muilla paikkakunnilla sekä arviolta 10 % internetissä liikkuessa.

Joten ensisijaisesti tekisin itse päätökseni minkälainen kielipaletti olisi perheelleni hyväksi oma kotipaikkakuntani ja mahdollisten tuleven kotipaikkakuntien olojen pohjalta. Täällä ihan kotikunnassamme käytämme säännöllisesti myös englantia ja saksaa.

Joten, jos nyt Sipoossa nämä kotikuntakieliolot tuntuvat monelle oleellisilta, niin siellä todennäköisesti tehdään sen mukaiset ratkaisut. Jos sipoolaiset sitten taas mieluummin panostavat niihin kieliin, joita tarvitaan Helsingin, Espoon, Brysselin ja New Yorkin konttoreissa, niin tehkööt sitten sellaisia ratkaisuja.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #16

OK, tarkoitit siis ajankäytöllistä jakautumista. Toki jokapäiväinen elämä kotoa käsin muodostaa kaikkien ajankäytössä suuren enemmistön.

Oletusarvona on kuitenkin se, että äidinkielellä eletään kotiympyröissä, ja vieraita kieliä tarvitaan vain matkustellessa ja työelämässä, sekä viihdettä seurattaessa (pääasiassa englantia).

Nimenomaan kuntalaisilta pitäisi kysyä, haluavatko he ettei heidän lastensa anneta valita vapaasti eli englantia A1-kieleksi. Jos he suostuvat totaaliseen rajoittamiseen, ei siinä sitten mitään.

Jaakko Häkkinen

"Sen takia parjattua kaksikielisyyttä ei puolustakaan täällä Usarissa liuta RKP-läisiä, vaan eräs kunnan Vihreiden aktiivi."
-- Ai Usarissa on joku sipoolainen vihreä kaksikielisyyden ja/tai pakkoruotsin kannattaja - kuka?

On RKP vielä vahva Sipoossa: 17 paikkaa 43:sta tarkoittaa, että se tarvitsee tuekseen vain 5 ääntä muista puolueista saadakseen enemmistön. Aika pelottavaa. Kunpa suomenkieliset puolueet pystyisivät yhdistymään tässä asiassa puolustamaan oman äänestäjäkuntansa etua ja tahtoa.

Jonas Hellgren

"Tämän jälkeen ruotsinkieliset vaatisivat, ja saisivatkin, perustuslakiin vedoten ja hallintotuomioistuinten päätöksillä, ruotsinkielisiä toimintoja ja palveluja aivan toisessa laajuudessa kuin tänään. Nyt niitä ei tarvita samassa mitassa, koska ruotsinkieliset osaavat hyvin maan pääkieltä."

Miksi ihmeessä saisivat.
Perustuslain vaatimukset ruotsinkielisten palveluista saadaan täytettyä parilla tulkilla ja parilla kääntäjällä Sipoon kokoisessa kunnassa.
Ensimmäisenkään virkamiehen, lääkärin, poliisin, tuomarin tai sairaanhoitajan ei tarvitse osata ruotsia perustuslain perusteella.

Jaakko Häkkinen

"Ensimmäisenkään virkamiehen, lääkärin, poliisin, tuomarin tai sairaanhoitajan ei tarvitse osata ruotsia perustuslain perusteella."
-- Tämä on totta. Kielilain perusteellakaan jokaisen virkamiehen ei tarvitsisi osata kieltä, vaan puhutaan viranomaisesta instituutiona. Kielitaitolaissa puhutaan "henkilöstöstä", mikä sitten sallii kaksi eri tulkintaa: joko kollektiivisen kuten kielilaissa, tai sitten yksilöllisen, jota pakkoruotsittajat edustavat.

On tärkeä huomata, että lakeja ei tarvitsisi edes muuttaa - riittää että muutettaisiin sanamuotojen tulkintaa vähemmän henkilökohtaisesti pakottavaksi. Eli riittäisi, että viranomaisessa olisi sellaisia henkilöitä paikalla, jotka osaisivat toista kotimaista.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Nythän meillä onkin tällaisia väitteitä varten hyvä laboratorio käsillä, kun meillä on kunta, jossa väestö jakautuu puolet-ja-puolet, kuitenkin niin että palvelurakenne on lähtökohtaisesti ruotsinkielistä.

Saisivatko lähes 12 000 suomenkielistä sipoolaista julkiset palvelunsa tyydyttävällä tavalla omalla kielellään "parilla tulkilla ja parilla kääntäjällä"?

Jaakko Häkkinen

Sipoossa ruotsinkielisten ja muiden suhde on 1 : 2.
Totta kai on huomioitava vanha palvelurakenne, jos kunnan kielisuhteet ovat nopeasti muuttuneet. Luulisi ihmisten olevan tietoisia siitä, millaiseen kuntaan muuttavat. Ei ruotsinkielisen palvelurakenteen rinnalle hetkessä rakenneta suomenkielistä.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara Vastaus kommenttiin #14

"Ei ruotsinkielisen palvelurakenteen rinnalle hetkessä rakenneta suomenkielistä."

Miksi pitäisi olla kaksi erillistä palvelurakennetta? Sipoon nykyisistäkin palvelutyöntekijöistä varmaan useimmat ovat suomentaitoisia.

Ja nykyisin 61% sipoolaisista puhuu äidinkielenään suomea.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #15

Tottakai kaikki Sipoon palvelualojen työntekijät puhuvat suomea. Halusin vain Jonas Hellgreniä pohtimaan sitä, että jos hekin, monen suomenkielisen palvelutyöntekijän tavoin, sanoisivat kan vi tala svenska? heti kun ei oma ulosanti tunnu mukavalta, niin riittäisikö "pari tulkkia" hoitamaan 12 000:n asukkaan tarpeita tulla ymmärretyksi ja palvelluksi.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #17
Jonas Hellgren Vastaus kommenttiin #17

"..niin riittäisikö "pari tulkkia" hoitamaan 12 000:n asukkaan tarpeita tulla ymmärretyksi ja palvelluksi."

Ruotsinkielisessä kunnassa riittää. Usein kyllä ei saa edes sitä.

Oikeasti kaksikielisessä kunnassa on oletettavaa että molemmankielisiä virkamiehiä löytyy. Jos esimerkiksi Sipoossa olisi ainoastaan ruotsinkielisiä viranhaltijoita, niin olisi aika painava syy väittää että siellä on virkoja jaettaessa harrastettu kieleen perustuvaa syrjintää. Mutta jos näin olisi, niin tulkkien käyttö riittää täyttämään perustuslain vaatimukset.

Sen sijaan jossain pseudokaksikielisessä kunnassa jossa vähemmistökielen puhujia on erittäin vähän, riittää hyvin tulkkipalvelut.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #21

Aikamoinen kiire tulee sitten jos kahden tulkin pitäisi ehtiä auttamaan suomenkielisiä lapsia päiväkodeissa, tehdä nopsaa käännöskeikkaa virastoissa päivät, kiertää illat poliisipartioiden kanssa ja olla samalla ambulanssin käytettävissä sekä sillä välin istua yöt kunnan vanhainkodeissa ja vuodeosastoilla kääntämässä mikä dementoituneita suomenkielisiä vanhuksia huolettaa.

Mielenkiintoista, että ruotsinkielisten palkkaaminen kaksikielisen kunnan virkoihin olisi "syrjintää", kun käänteinen suomenkielisten palkkaaminen arvottomine kielitodistuksineen tapahtuu meidän kaksikielisissä kunnissamme kaiken aikaa. Kun minä työssäni soitan julkiseen virastoon kahdeksassa tapauksessa kymmenestä käy niin, että kysyn suomenkieliseltä palvelunantajalta Ska vi tala finska eller svenska? ja päädymme suomeen silloinkin kun puhelimessa oleva saa puhua omasta erikoisalastaan.

Minusta on nurinkurista, että me ruotsinkieliset voisimme puhua pitkäänkin "apartheidista", "sorrosta", "herrakansa-asenteesta", "syrjinnästä" ja mistäkin vielä. Mutta mieluummin olemme katsoneet viisaaksi osata suomea kuin valittaa, vaikka perustuslain vaatima yhtäläisin perustein palvelluksituleminen ei millään toteudu. Siksi jätämme mieluummin nuo äärimmäisen nolot ruinaamiset teille muutamalle enemmistön muka edustajalle.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #23

Te ruotsinkieliset voisitte puhua herrakansa-asenteesta, mutta se olisi koomista, kun tiedetään sellaisen asenteen olevan pikemminkin ruotsin kielen puolella. Vai oletko kuullut kenenkään poliitikkomme tokaisevan, että suomen kieli on avain länsimaiseen sivistykseen? :-D Minä en kyllä ole kuullut enkä nähnyt sellaista väitettä suomen kielestä - ruotsin kielestä kyllä monenkin kielipakottajan suusta.

Sen sijaan suomenkieliset harrastavat aseenaan ja asenteenaan enemmistöön vetoamista - se on siis aivan eri asia kuin herrakansa/herrakieli-asenne. Tietysti tämä asenne on väärä silloin, kun kunnassa suomenkieliset eivät ole enemmistö - maan enemmistöasema ei kumoa kunnallista vähemmistöasemaa, niin kuin ei pidäkään.

Kertoisitko, miksi sinusta kielirasistisesta asenteesta valittaminen on noloa? Samalla lailla varmaan myös mustien tai romanien kohtaamasta rasismista valittaminen on noloa?

Eli miksi sinä puolustelet ja vähättelet rasistisia asenteita? Asuuko sinussakin pieni rasisti?

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #25

Onhan se nyt sinun kannaltasi noloa väittää, että kansalliset vähemmistöt hakiessaan itselleen erinäisiä oikeuksia harrastaisivat rasismia. Oletko tosissasi? Kokeile seuraavassa fennougristen kielten konferenssissa sanoa, että vepsät ja marit ovat sitten oikeita rasisteja kun haluavat erinäisiä asioita, ja seuraa mitä tapahtuu.

Silloinhan voisi aina kun vähemmistö jossakin päin maailmaa jotakin saavuttaa, eikä tämä saavutettu etu miellytä, väittää, että "rasisteja olivat" koska vähemmistön perustelut oli johdettu heidän etnisestä omalaatuisuudestaan.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #26

Noloa on, että sinä väität minun väittävän tuollaista! En nimittäin ole milloinkaan sanonut niin. Kannattaisiko sinun lukea ajatuksella muutamaan kertaan se kirjoitukseni, että ymmärtäisit, miten kielirasismin tunnistaa? Käännä se vaikka Google kääntäjän avulla, jos se varmistaa viestin perillemenon.

On täysin eri asia perätä oikeuksiaan kuin pakottaa muita. Eivät marit ja vepsäläiset ole pakottamassa venäläisiä opiskelemaan pakkomaria tai pakkovepsää siksi, että mari tai vepsä ovat ainoita kieliä joiden avulla venäläiset voivat saavuttaa sivistyksen! RKP sen sijaan toimii juuri noin. Vertauksesi on todella naurettava.

Kommenttisi osoittaa selvästi, ettet ole vieläkään sisäistänyt sitä, että ruotsinkielisten oikeuksiin ei kuulu suomenkielisten pakottaminen. Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää?

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #27

Ongelman määrittelyä. Ruotsinkieliset eivät olisi Sipoossa, eivätkä valtakunnallisesti ole ratkaisevalla tavalla pakottamassa suomenkielisiä opiskelemaan ruotsia. Sen asian ratkaisevat niin Sipoossa kuin valtakunnassakin suomenkielisten omat päättäjät.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #28

Niin, siis RKP, jota ruotsinkieliset ja Sipoossa osa suomenkielisistäkin näköjään äänestää (koska kannatus on suurempi kuin ruotsinkielisten osuus) haluaa pakottaa suomenkielisiä. Ja saattaa siinä onnistuakin, kun tarvitsee vain 5 tukiääntä muista puolueista. Se suomenkielisen enemmistön omista päättäjistä.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #29

Ja ruotsinkielisiä on tietysti myös muissa puolueissa kuten mm. Kokoomuksessa, SDP:ssä ja YSI:ssä (ruotsiksi VGS-Vårt gemensamma Sibbo)...

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #28

Vaikka onkin tärkeää pitää erillään RKP ja ruotsinkieliset, niin ruotsinkieliset sallivat ja hyväksyvät kielipakottamisen äänestämällä RKP:tä. RKP on yhden asian puolue, ja kaikkien ruotsinkielisten, jotka eivät hyväksy kielipakottamista, pitäisi hylätä RKP ja äänestää jotain toista puoluetta. Monilla puolueilla on ruotsinkielisiä jaostoja.

Jonas Hellgren Vastaus kommenttiin #23

"Aikamoinen kiire tulee sitten jos kahden tulkin pitäisi ehtiä auttamaan suomenkielisiä lapsia päiväkodeissa."

Miksi ihmeessä päiväkoti tarvitsisi tulkin? Noin jumalattoman tyhmän ei luusi edes Andelinin olevan. Päiväkoti samoin kuin koulukin on tietysti suomenkielisille suomenkielinen ja ruotsinkielisille ruotsinkielinen.
Miksi ihmeessä vahainkoti tarvitsisi tulkin? Filippiinihoitajat hymyilevät ja ovat ystävällisiä kaikille osaamalla ne viisi sanaa jotka tarvitaan niin suomeksi kuin ruotsiksikin.
Ei edes poliisi tai ambulanssi tarvitse tulkkia.

- Tulkkia tarvitaan oikeudessa ja kunnanvirastossa asioidessa. Se riittää perustuslain vaatimuksiin.

Perustuslaki ei puhu yhtään mitään palvelluksi tulemisesta. Se on vain ruotsinkielisen herrakansan sisäistämä ajatus että heitä tulee palvella.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Jaakko Häkkisellä on tänään hyvä kirjoitus Keski-Uusimaa -lehdessä tästä Sipoon suunnitelmasta. Mielenkiintoista nähdä, riittääkö Rkp:n voima. Sipoossa ruotsinkieliset ovat vähemmistönä.

Jaakko Häkkinen

Kiitos tiedosta! Ai julkaisuviive on niin pitkä...
RKP:llä on Sipoossa 39 % valtuustopaikoista (17/43) eli enemmän kuin ruotsinkielisten osuus asukkaista. Lisäksi suomenkielisiä puolueita on vaikea saada yhteen rintamaan - ainakaan ennen kuin selvitetään, mitä suomenkieliset kuntalaiset ovat mieltä aloitteesta (voimme arvata tuloksen Raaseporin kyselyn perusteella).

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset