Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Tietämättömyys 6 - ruotsidemokraatit 0

  • Oikea ja väärä tapa hahmottaa valtion synty
    Oikea ja väärä tapa hahmottaa valtion synty
  • Ruotsin alueelliset vähemmistökielet
    Ruotsin alueelliset vähemmistökielet

Tunnen aika harvoin myötähäpeää poliittisista mielipiteistä. Esimerkiksi oikeistolaista ja vasemmistolaista yhteiskuntapolitiikkaa voidaan molempia perustella, ja valinta niiden väliltä tapahtuu muin perustein kuin oikean ja väärän tai tiedon ja tietämättömyyden perusteella - ne ovat arvovalintoja. Sen sijaan puhdasta tietämättömyyttä tai ajattelun puutetta henkivät kommentit, kuten "onhan meillä pakkomatematiikkakin", saavat minut kokemaan kiusallisia myötähäpeän tunteita.

 Pohjat tässä teki kuitenkin ruotsidemokraattien puoluesihteeri Björn Söder. Kaivoin esiin ruotsinkielisen alkuperäislähteen saadakseni siteerauksen oikein:

 "Onhan niin, että Ruotsissa elää nykyään muita kansoja. Meillä on esimerkiksi saamen kansa. He ovat kansalaisuudeltaan ruotsalaisia, mutta kuuluvat saamelaiseen kansaan. Meillä on myös Tornionlaakson suomalaiset [= meänkieliset] ja niin edelleen. Me hyväksymme heidät. Mutta jos kansallisvaltioon tulee liian monta kansaa - sitten siitä voi muodostua ongelma."

 ["Det är ju så att Sverige i dag inrymmer andra nationer. Vi har ju till exempel den samiska nationen. De är svenska medborgare, men tillhör den samiska nationen. Vi har också tornedalsfinnar och så vidare. Vi accepterar dem. Men om det blir för många nationer i nationalstaten – då kan det bli problem."]

 Käytän nimitystä kansakunta viittamaan yhden valtion kansalaisiin etnisyydestä riippumatta, ja nimitystä kansa viittaamaan etniseen ryhmään, jollaisia voi elää valtion alueella useita. "Hyväksytty" kansallismielisyys eli nationalismi liittyy kansakuntaan, kun taas rajoittava ja valitettavan helposti yhtä etnistä ryhmää suosivaksi ja muita etnisiä ryhmiä syrjiväksi kehittyvä nationalismi liittyy kansaan. Ruotsidemokraatit edustavat jälkimmäistä tyyppiä.

 Edellä lainattu Söderin kommentti edustaa sekä tietämättömyyttä historiasta että virheellistä käsitystä valtion syntyprosessista. Ruotsi ei nimittäin ole maa, joka olisi rajattu aikojen alussa ruotsalaisen kansan levinneisyyden mukaan. Päinvastoin, ensin olivat kansat (saamelaiset; peräpohjansuomalaiset --> meänkieliset; ruotsalaiset) ja sitten tuli valtio, jonka rajat leikkasivat sisäänsä osia näistä kansoista (kuvassa 1 asiaa selvennetään Suomea esimerkkinä käyttäen).

 Saamelaiset ja peräpohjansuomalaiset (joista vuonna 1809 syntyneen Suomi-Ruotsi-rajan länsipuolella alkoi kehittyä oma kansansa, meänkieliset) elivät pohjoisessa Ruotsissa jo ennen ruotsalaisia - nämä levittäytyivät Perämeren rannoille vasta 1300-luvulla. (Kielialueet kuvassa 2.) Nuo kansat eivät ole saaneet valita, haluavatko ne jäädä pieniksi alueellisiksi vähemmistökansoiksi vieraan valloittajakansan hallitsemassa valtiossa. On käsittämätöntä, että nämä alueelliset alkuperäiset kansat rinnastetaan moderneihin, tietoisesti Ruotsin alueelle yksilöittäin saapuneisiin ja eri alueille hajaantuneisiin maahanmuuttajiin.

 Jos ruotsidemokraatit uskovat, että enemmistöasema antaa heille oikeuden anastaa Ruotsi yksin ruotsalaisen kansan edunvalvojaksi, silloin he hyväksyvät myös sen, että jos Ruotsi tulevaisuudessa muuttuu muslimienemmistöiseksi maaksi, niin silloin muslimeilla on samanlainen oikeus anastaa Ruotsin valtio omaksi edunvalvojakseen. Tätä ruotsidemokraatit kuitenkin käsittääkseni kammoavat ja vastustavat, joten tässä näkyy heidän erittäin räikeä kaksoisstandardinsa: säännöt eivät ole kaikille samat.

 Maahanmuuttajamuslimit eivät tietenkään ole maan alkuperäisiä asukkaita, mutta suuressa osassa Ruotsia ruotsalaisetkaan eivät ole maan alkuperäisiä asukkaita. Lisäksi Söderin kommentti saamelaisista ja meänkielisistä osoittaa, ettei alkuperäisyydellä ole ruotsidemokraateille mitään merkitystä, joten siihen vetoaminen vain ruotsalaisten kohdalla olisi jälleen osoitus räikeästä kaksoisstandardista.

 

Seuraavaksi suomenruotsalaiset?

 Lähtemättä sen suuremmin spekuloimaan ruotsidemokraattien aiheuttamaa uhkaa mainitsen vain, että edellä esitettyä ahdasta kansallisvaltion tulkintaa johdonmukaisesti seuraten ja mitään siihen lisäämättäkin katse kiinnittyy seuraavaksi suomenruotsalaisiin. Jos Ruotsi nähdään kansallisvaltiona, joka kuuluu etnisille ruotsalaisille, niin täydentävä näkökulmahan on, että etniset ruotsalaiset kuuluvat Ruotsin valtioon.

 Vaikka kaikki suomenruotsalaiset (etenkään ne, jotka näkevät itsensä ruotsinkielisinä suomalaisina) eivät kokisikaan kuuluvansa ruotsalaiseen etniseen ryhmään, merkitystä on vain sillä, miten ruotsalaiset ja ruotsidemokraatit heidät näkevät. Jos ruotsidemokraatit pääsevät valtaan, he saattaisivat kieliperustein haluta yhdistää 200 vuotta erillään olleet ruotsinkieliset Pohjanlahden molemmilta puolilta.

 Suur-Suomi- ja Suur-Venäjä-aatteiden jälkeen saatamme hyvinkin nähdä vielä Suur-Ruotsi-aatteen uuden nousun; olihan Ruotsi 1600-luvulla eurooppalainen suurvalta, jolla oli alueita mm. Saksassa, Baltiassa, Suomessa ja Karjalassa. Jopa ruotsidemokraatit saattavat tietää sen verran historiasta...

 Aatteen nousu ei tietenkään tarkoita, että Ruotsi käytännössä ryhtyisi mihinkään toimiin Suomen "ruotsalaisalueiden" palauttamiseksi armaan emämaan yhteyteen. En siis näe, että Ruotsi todellisuudessa tulisi uhkaamaan Suomea - eihän sillä kohta ole enää minkäänlaisia asevoimiakaan.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (29 kommenttia)

Markku Lehtinen

Sen verran paljon ruotsalaista politiikkaa seuranneena totean , että turha ylilyönti tämä kirjoitus. Olipa Söderin kommenteista mitä mieltä tahansa, ei se tosiseikka muutu mihinkään, että Ruotsissa on liikaa maahanmuuttajia. Liikaa heitä on silloin kun he eivät itse kykene hankkimaan elantoaan, vaan ajautuvat työttömyyteen, väkivaltarikollisuuteen jne.
Ruotsalaisen yhteiskunnan kannalta on iso tragedia, että muut puolueet sulkevat silmänsä ikäviltä tosiseikoilta

Jaakko Häkkinen

Maahanmuuttajakysymyksessä koko virallinen Suomi on samaa mieltä lukumäärästä - muutenhan meillä olisi suhteessa yhtä paljon maahanmuuttajia kuin Ruotsissa. En ymmärrä ruotsalaisten puolueiden halua käyttää veronmaksajiensa rahoja koko muun maailman elättämiseen - kyllä valtion pitäisi olla sen verran itsekäs, että keskittyisi omiin kansalaisiinsa. Koska niin muutkin valtiot tekevät: eivät ne ruotsalaisia elätä.

Osaisitko eritellä, mikä osuus on sinusta ylilyönti?

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Yleisellä tasolla näyttäisi siltä, että keskustelun aikaanaamiseksi esim. Suomessa (ehkä Ruotsissakin), pitää
1) olla asema, jonka vuoksi tulee aina kuulluksi, puhuipa sitten puuta tai henää
2) nostaa ääntä ja tuoda korostetuksi esille ongelmia, jotta uusi teema saisi tilaa media-agendalla.

Jos ongelmat ymmärrettäisiin vähemmällä ja asiat voisi hoitaa kuiskaamalla tai pelkästään ongelman todelliseen olemassaoloon ja luonteeseen viittaamalla, kohdat 1 ja 2 eivät ns. löisi niin pahasti yli.
Voi olla, että Ruotsissakin esim. SD:n ei olisi edes tarvinnut kasvaa paljoakaan omaa ohjelmaansa esillä pitämällä, mikäli ruotsalainen yhteiskunta olisi hieman vähemmän estynyt ja sen perintenen poliittinen keskustelukulttuuri vapaampi aiheiden käsittelyssään muiden puolueiden parissa.

Nyt tiedämme vain sen, että Ruotsin oma poliittinen järjestelmä - siis se, joka on ollut vallassa - on vähitellen tai melko nopeastikin (näkökulma ratkaisee) synnyttänyt ongelman, jota se ei ole kyennyt kaikkien mielestä ratkaisemaan tyydyttävästi. Mitä se aikoo asialle tehdä, kun prosessia on kritisoitu?

Jotu Karjalainen

Enpä lähtisi rakentamaan suomenruotsalaisista mitään uhkaa, edes näinkään teennäistä, Suomen turvallisuudelle.

Jaakko Häkkinen

Onko joku rakentanut suomenruotsalaisista uhkaa? En minä ainakaan.

Jotu Karjalainen

Jokseenkin samanlaisia uhkakuvia rakennetaan venäläisestä vähemmistöstämme.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #8

Ai uhkakuvia, että Venäjä haluaa mahdollisesti "auttaa" ulkovenäläisiä? Se on totta, niitä levitetään. Mutta suomenvenäläiset eivät ilmeisesti itse kaipaa sellaista "apua", mutta se ei estä Venäjää käyttämästä heitä tekosyynä toiminnalleen, jos se päättää toimia.

Sama tilanne siis kuin mahdollisen Suur-Ruotsi-aatteen kohdalla: Suomessa asuvat kielivähemmistöt ovat syyttömiä, heitä vain saatetaan käyttää tekosyinä. Tässä en ota kantaa Venäjän uhkaan; varmaankin se useimpien mielestä on paljon vakavammin otettava kuin Ruotsin uhka. :-)

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Jos joku kokee suomenruotsalaiset uhkaksi, hän voi suunnitella vaikka heidän sijoittamistaan omiin reservaatteihinsa. Tällaisiakin puheita on ollut liikkeellä.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #12

Keksit taas asioita päästäsi, Pekka. Minä kannatan terraariota ;-) eiku reservaattia ruotsinkielisille, mutten pidä heitä uhkana. Joku taas saattaa pitää heitä uhkana muttei halua heille reservaattia.

Käyttäjän weareallafricans kuva
Niklas Bergman

Mattias Åhrén: Samer är inte svenskar

Samer är inte svenskar, säger samiske folkrättsjuristen Mattias Åhrén och menar att SD:s Björn Söder i sak har rätt. Det är ju därför vi har ett Sameting och rätt till utbildning på samiska, säger Mattias Åhrén.

– Jag blir personligen nästan mer bekymrad när alla andra partier från höger till vänster tar debatten och säger att samer är svenskar – för det är vi inte. Det är därför vi har ett Sameting, rätt till att ha undervisning och utbildning på samiska och det är därför vi har särskilda rättigheter till landområden och naturresurser, säger Mattias Åhrén.

Han menar att det i grund och botten är mer farligare argument att säga att samer är svenskar.

– Därför att det i leder till assimilering och i slutändan till att den samiska kulturen försvinner, menar Åhren.

http://www.svt.se/nyheter/sverige/mattias-ahren-sa...

Jaakko Häkkinen

Hej Niklas! I svenska språket såsom i finska språket görs ingen skillnad mellan medborgarskap och nationalitet: ”svenska” kan vara både - och, och så kan ”suomalainen”. Det är sant vad Söder sade om det: samerna är svenska endast på nivå av medborgarskap, inte på nivå av nationalitet/etniskhet(?). Men det var inte fokus i min skrift.

Jag kritiserade Söder om att (1) han gör ingen skillnad mellan ursprungliga folk och nya invandrarna, och (2) han tror att staten Sverige är endast för etniska svenskar. Status som majoriteten ger inte etniska svenskar rätt att kapa Sverige endast för sig själva.

Niko Sillanpää

Söder ei kylläkään väittänyt tuota kohtaa 2) ainakaan siinä DN:n jutussa, joka tämän episodin käynnisti.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #15

Ei hän tietenkään julistanut sitä täsmälleen noilla sanoilla, mutta hänen kommenttinsa osoittaa päivänselvästi, että hän kokee etnisenä ruotsalaisena olevansa Ruotsin kansallisvaltion ensisijainen asukas ja että hän pitää alkuperäisempiä kansoja yhtä vieraina kuin tuoreita maahanmuuttajia.

Jo kansallisvaltio-ajattelu kertoo aika paljon. Oikeasti Ruotsi ja Suomi ovat kansallisvaltioita vain jos vanhat alueelliset vähemmistöt unohdetaan täysin. Niillä vähemmistöillä on kuitenkin samat oikeudet valtioon kuin enemmistölläkin, ja valtio on yhtä lailla niiden edunvalvoja kuin enemmistöetnoksen.

Ei ole epäilyksen häivääkään, etteikö Söder edustaisi kuvan 1 oikeanpuoleista hahmotusta. Jos olet eri mieltä, etsi hänen sanomisistaan kohta, joka osoittaa toista.

Niko Sillanpää Vastaus kommenttiin #18

Em. DN:n jutusta:

Söderin mukaan samaan valtioon voi kuulua useita "kansakuntia":

"- Jag tror att de flesta med judiskt ursprung som blivit svenskar lämnar sin judiska identitet. Men gör de inte det behöver inte det vara ett problem. Man måste skilja på medborgarskap och nationstillhörighet. De kan fortfarande vara svenska medborgare och leva i Sverige. Samer och judar har levt i Sverige under lång tid."

Itse asiassa Söderin mukaan etniseksi ruotsalaiseksi voi tulla taustasta riippumatta assimilaation kautta:

"– Vi är för ett inkluderande samhälle, så alla som vill får plats. Vi har en öppen svenskhet som inkluderar även människor med rötter utomlands. Men man måste anpassa sig till det svenska och assimileras för att kunna bli svensk." ... "– De får anpassa sig och bli en del av den svenska nationen. Vi har en öppen svenskhet, en individ kan bli svensk oavsett bakgrund. Men det kräver att de assimileras."

Enemmänkin pitäisin ongelmallisena, että Söder ilmeisimmin pitää tällaista etnisyyksien rajanvetoa ja vuorovaikutusta poliittisen ajattelunsa keskiössä. Mutta vastaavasti sama myös esim. yllä olevan saamelaisherran osalta.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #20

Nämä kohdat eivät kumoa sitä, mitä sanoin Söderin hahmotuksesta.

Niko Sillanpää Vastaus kommenttiin #21

Aika vaikea minun kommentoida, mitä sinä tai joku muu rivien välissä näkee. Kysy tarkentava kysymys suoraan Söderiltä?

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #24

Kyllähän sinäkin varmasti asiaa pohdittuasi joudut rehellisesti myöntämään, että Söderin hahmotus on juuri sellainen kuin kirjoitin? Kaikki osoittaa siihen, eikä mikään viittaa muuhun. :-)

Miten hän muka eroaisi vastaavanlaisista suomalaisista etnonationalisteista? Sellainen ajatusmaailma nyt vain perustuu automaattisesti ja universaalisti siihen harhakuvitelmaan, että kansallisvaltio olisi juuri sen enemmistökansallisuuden ikiaikainen perintömaa. "Suomi etnisille suomalaisille", "Ruotsi etnisille ruotsalaisille" jne.

Niko Sillanpää

Hämmentävä polemiikki näyttää Söderin replikoinnin -- osa toimittaja Orreniuksen jutussa olevista repliikeistä on koulutusesitelmässä, ei haastattelussa sanottua -- ympärille kehittyneen lahden tälläkin puolella.

Yhteistä näyttää olevan, että juuri kukaan ei viitsi lukea kyseistä DN:n juttua kokonaisuudessaan (linkattu mm. viestissäni Elfgrenin taannoisessa bloggauksessa). Tai sitten luetun ymmärtämisessä on huomattavia, ilmeisesti reflektorisen pöyristyineisyyden mukanaan tuomia haasteita. Huomattava osa kommentaareista sekä täällä että Ruotsista kommentoi jotain sellaista, jota kyseisen jutun sisällössä ei ole.

Söderin retoriikasta, jossa etnisistä ryhmistä käytetään sanaa kansakunta ("nation") erotuksena valtiosta ("stat"), voi tietysti kaikin mokomin olla pitämättä, mutta on vaikea nähdä, miksi tällainen itsessään antaisi aihetta nyt nähtyyn seisovasilmäiseen pöyristyneisyyteen.

En itsekään pidä kyseisestä retoriikasta ja ongelmakenttänä kyseinen aihepiiri on kovin vanhahtava, modernin ajan ja 1900-luvun makuinen, länsimaisssa pääosin jo ratkaistu tai ainakin siedettävästi järjestetty.

Saamelaisen juristin sanomana "saamelaiset eivät ole (etnisiä) ruotsalaisia" on tietenkin moraalisen pöyristyneisyyden ajattelussa kosher, vaikka hän toteaa eksaktisti saman asian, saman "rotuerottelun" (käyttääkseni Elfgrenin sanoisinko höyrähtänyttä retoriikkaa), kuin Söder:

http://www.svt.se/nyheter/sverige/mattias-ahren-sa...

Tämä vain yhtenä esimerkkinä, ei ole erityistä syytä ankkuroida keskustelua juuri saamelaisiin.

Söderin kohdalla ongelmana on siis sanoja.

Tällaiset epäloogisuudet ovat suorastaan määrittäviä moraalisen pöyristyneisyyden eli jälkimodernin hyväihmisyyden ajattelulle (ideologia on tässä ehkä liian juhlava ja latautunut termi). Tämä ajattelu on premisseiltään lukkiutunut enemmistö-vähemmistö -asetelmaan, määrittyen joko numeerisesti tai (historiallisissa) valtasuhteissa, johon ainoana sallittuna lähestymistapana on kolonialismiin ja toiseen maailmansotaan liittyvä moraalinen ahdistus. Tässä näytelmässä osat -- hyvä versus paha, uhri versus sortaja, jalo versus korruptoitunut, viaton versus syyllinen, antelias versus ahne etc. -- ja sallitut repliikit on jaettu etukäteen, kuinka ollakaan, juurikin aktorin etnisyyden tai sukupuolen perusteella.

Jaakko Häkkinen

Niko, sinä tässä näytät olevan se, joka ei ole lukenut mitä kirjoitin. Söder on täysin oikeassa erottaessaan kansalaisuuden ja kansallisuuden - niin pitää tehdäkin, muuten puhutaan samalla sanalla ("svensk") eri asioista. Ihan sama sekaannuksen vaara on suomen kielessäkin: "suomalainen" on sekä kansalaisuus että kansallisuus (etnisyys). Siksi on määriteltävä, kumpaa tarkoitetaan.

Lukisitko uudelleen juttuni, niin näkisit, mitä minä Söderin sanomisissa kritisoin?

Niko Sillanpää

En kommentoinut bloggaamaasi kuin sivuavasti, vaan koko keskustelua.

edit: Ja nyt kun luin, tekstisi resonoi eri tavalla, mutta yhtä huonosti, DN:n tekstin kanssa kuin yllä kuvaamassani asetelmassa. Ylipäätään jonkun historiallisen valloitetun ja valloittajan problematisointi on aika, noh, joutavaa. Hävityt sodat ovat hävittyjä sotia. Niillä on seurauksensa.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #17

Okei, kiitos selvennyksestä. Tulkitsin niin, että "hämmentävä polemiikki" ja "pöyristyminen" liittyivät minun bloggaukseeni. :-)

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

"valinta niiden väliltä tapahtuu muin perustein kuin oikean ja väärän tai tiedon ja tietämättömyyden perusteella - ne ovat arvovalintoja."

Siis olettaen, että kaikilla on se oikea tieto jo saatuna - mikä ei varmaan pidä ihan paikkaansa, mm. leimaamisen ja muun disinformaation takia.

Lisäksi pitäisi osata nähdä vähän tulevaisuuteenkin - eli mihin kehitys lähtökohdista johtaa.

Tämä sivuhuomautuksena, jatkakaa.

Jaakko Häkkinen

Kyllä kyllä, hyviä lisäyksiä. :-)

Kimmo Ponkala

Samalla logiikallahan meille kuuluisi pohjoisruotsista iso kimpale. Se on myös hassua, että jos mieki olen Suomessa suomenkielinen ja muuttasin Ruottiin, olisinki yhtäkkiä meänkielinen enkä suomenkielinen ollenkaan. Vai olisinko? Jos minun äidinkieli on Suomessa suomi, mutta lapsena opittu murre on ns. meänkieli, niin muuttuisiko minun äidinkieli, jos muutan rajan yli? Se on kuitenkin samasta murteesta/kielestä käytännössä kyse molemmin puolin rajajokea.

Jaakko Häkkinen

Historiallisesti meänkieli on peräpohjalaismurteiston osa, mutta vuoden 1809 raja halkaisi murrealueen. Sen jälkeen Ruotsin puolen kielimuoto on omaksunut paljon ruotsalaisia lainasanoja ja kieliopillista vaikutusta. Suomen puolella taas suomen yleiskieli on vaikuttanut murteisiin tasoittavasti. Tästä syystä - ja suomalaisista erillisen identiteetin vuoksi - meänkieltä pidetään erillisenä kielenä.

Tietysti ihan samalla tavalla suomenruotsi voitaisiin nähdä omana skandinaavisena kielenään. Tai miksei useampanakin, koska murteiden välillä on suuria eroja.

Eli vastatakseni kysymykseen: jos olet syntynyt Suomen puolella, äidinkielesi/kotimurteesi ei ole sama kuin jos olisit syntynyt Ruotsin puolella. (Jos siis suljetaan pois tuoreet muuttajat Tornionjokilaaksossa rajan yhdeltä puolelta toiselle ja keskitytään "ydinmurteisiin".) Kuitenkin Suomen puolen peräpohjalaismurteen puhujan olisi paljon helpompi ymmärtää meänkieltä kuin muiden suomalaisten, johtuen pitkästä yhteisestä kehityksestä.

Tässä samankaltainen vertauspari on savolaismurteiden ja karjalan kielen suhde: ne polveutuvat samasta myöhäiskantasuomen jatkajasta, muinaiskarjalasta. Valtakunnanraja kuitenkin erotti ne eri puolille, ja karjalan kieleen tuli paljon venäläisvaikutusta, kun taas savo "suomalaistui".

Kimmo Ponkala

Enemmän on kuitenkin eroa Suomen sisällä eri murteiden välillä, kuin Torniojoen kahta puolta samaa murretta puhuvilla.

edit. Pieni näyte siitä meänkielestä. https://www.youtube.com/watch?v=a_nzzpESE6w Joku yksittäinen sana saattaa olla vähän erilaila, mutta tarkon häätyy kuunela ulkopaikkakuntalaisen, että kummalta puolen raijjaa on.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #30

Aivan totta, joen yli on kanssakäymistä ja muuttoliikettä, vaikka siinä raja kulkeekin.

Kimmo Ponkala Vastaus kommenttiin #31

Niin en tietenkään ole mitenkään sitä vastaan, että ovat saaneet Ruotsissa virallisen aseman, jos kerran näin ovat halunneet. Kunhan vain toin esiin ajatuksen, että se on vähän hassua, kun me puhutaan käytännössä samaa kieltä :) Kielten kehittyminen ja eriytyminen ovat kyllä muuten kiinnostavia asioita.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #32

Joo, mitään tiukkaa kriteeristöä ei ole, että voitaisiin objektiivisesti testata, milloin kyseessä ovat eri kielet ja milloin saman kielen murteet. Se on viime kädessä sopimuskysymys, ja siinä kuunnellaan kieliyhteisön omaa näkemystä siitä, miten he puheenpartensa kokevat.

Joidenkuiden mielestä meänkielen ja suomen erottaminen aiheuttaa vain hajaannusta ja saa suomenkielisten lukumäärän näyttämään pienemmältä. Toisaalta sekä meänkielellä että suomella on omia hallintoalueitaan (osittain päällekkäisiä), joilla saa kommunikoida Ruotsin viranomaisten kanssa omalla kielellään, eli ei siitä varmaan mitään haittaakaan ole, että kielet määritellään erillisiksi.

Toimituksen poiminnat