Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Ruotsinkieliset reservaattiin?

  • Ruotsinkielisyyden vyöhykkeet
    Ruotsinkielisyyden vyöhykkeet
  • Ruotsinkielisen reservaatin alue (yli 50 %)
    Ruotsinkielisen reservaatin alue (yli 50 %)
  • Kunnat, joissa yli 50 % ruotsinkielisiä
    Kunnat, joissa yli 50 % ruotsinkielisiä

Ruotsinkieliset ovat uhattu vähemmistö. Suurin uhka on väestön kaksikielistyminen, koska se saattaa johtaa tilanteeseen, jossa vähemmän hyödylliseksi koetun kielen (vähemmistökielen) siirtäminen lapsille lopetetaan. RKP:n lyhytnäköinen politiikka, jossa halutaan tehdä kaikista suomalaisista kaksikielisiä, ei ota huomioon realiteetteja: suomenkielinen enemmistö ei suinkaan kaksikielisty, koska suurimmassa osassa maata ruotsille ei ole käyttöä eikä sitä kuule; ruotsinkielinen vähemmistö sen sijaan kaksikielistyy, koska se kuulee kaikkialla suomea ja joutuu sitä myös lähes kaikkialla käyttämään.

 RKP:n politiikalla olisi onnistumisen mahdollisuuksia vain, jos ruotsinkielisiä olisi yhtä paljon kuin suomenkielisiä. Nyt RKP sahaa vain omaa oksaansa, eli kiihdyttää oman äänestäjäkuntansa sulautumista suomenkielisiin

 

Riskitekijänä ruotsinkielisten etninen identiteetti

 Joku voi kysyä, miksi ruotsinkieliset olisivat uhattuna, kun he kuitenkin ovat maamme suurin kielivähemmistö. Ovathan paljon pienemmätkin kielivähemmistöt kuten saamelaiset, romanit ja tataarit säilyneet. Tähän vastaan, että identiteettitasolla ruotsinkieliset eroavat merkittävällä tavalla muista vähemmistöistä. Saamelaisilla, romaneilla ja tataareilla on oma etninen identiteettinsä: he tiedostavat eroavansa valtaväestöstä. Etnistä identiteettiä ilmennetään vaatetuksessa, uskonnossa ja/tai tapakulttuurissa. Voimakas etninen identiteetti auttaa kielivähemmistöä säilyttämään kielensä.

 Sen sijaan ruotsinkielisillä ei ole selvää valtaväestöstä erillistä identiteettiä. Yksilöllisiä eroja voi toki olla, mutta käsittääkseni aika laajalti ruotsinkieliset kokevat olevansa samaa kansaa kuin suomenkieliset suomalaisetkin – eivät pelkästään samaa kansalaisuutta (Suomen valtion jäsen) vaan myös samaa kansallisuutta (etninen suomalainen). Vaatetuksessa, uskonnossa ja tapakulttuurissa ei ole käytännössä eroja, vaikka yksittäisiä eroavaisuuksia toki voidaankin löytää. Sen sijaan hyvin suuri osa suomalaisista kokee, etteivät ruotsinkieliset edusta samaa etnistä ryhmää kuin he itse.

 Jos henkilö kokee suomalaisten olevan yksi etninen ryhmä, jolla on kaksi kieltä, silloinhan kumpikaan kieli ei ole hänen identiteetissään toista tärkeämpi. Tällöin on matalampi kynnys ajatella kieliä funktionaalisesti, pelkkinä välineinä. Enemmistökielellä on tietysti suurempi välinearvo kuin vähemmistökielellä, jolloin vähemmistökielestä voidaan luopua – kielestä luopumista ei tässä tapauksessa jarruta kielen liittyminen kiinteästi omaan etniseen identiteettiin, kuten tapahtuu muiden kielivähemmistöjen kohdalla.

 Ruotsin kielen säilymisen kannalta olisi siis tärkeää saada ruotsinkieliset pitämään itseään erillisenä etnisenä ryhmänä. Sen hintana olisi kuitenkin kuvitellusta enemmistöasemasta luopuminen: ruotsinkielisten kannattaisi hyväksyä se, etteivät he ole osa mitään kuviteltua kaksikielistä enemmistökansallisuutta vaan oma yksikielinen vähemmistökansallisuutensa.

 Kaikki eivät varmaankaan ole valmiit tällaista hintaa maksamaan, koska vähemmistöön kuuluvina he kokisivat itsensä vähemmän arvokkaiksi ja vähemmän arvostetuiksi – Suomi ei olisi enää heidän hallinnassaan. Tällainen asenne kertoo kuitenkin vain siitä, etteivät he itse pidä vähemmistöjä samanarvoisina kuin enemmistöä.

 

Onko jo reservaatin aika?

 Nyt, kun ruotsinkieliset eivät vielä ole sulautuneet suomenkielisiin, on viimeiset hetket pohtia vakavasti, voisiko kielireservaatti estää ruotsinkielisten sulautumisen suomenkielisiin. Lukijan on tärkeää ymmärtää, että tämä kirjoitus on laadittu vakavalla ja rehellisellä mielellä. Esimerkiksi Ahvenanmaa edustaa jo reservaattiajattelua: yhdestä maakunnasta on tehty ruotsinkielinen reservaatti, jossa ei ole edes pakkosuomea, vaikka kaikkialla muualla maassa toinen kotimainen kieli on pakollinen.

 Wikipedia tarjoaa reservaateista kaksi esimerkkiä: bantustanit ja intiaanireservaatit. Bantustanit olivat Etelä-Afrikassa mustille luotuja ”kotimaita”, joita Etelä-Afrikan valkoinen hallitus väitti itsenäisiksi valtioiksi vain voidakseen ottaa niiden mustilta asukkailta pois Etelä-Afrikan kansalaisuuden ja kohdellakseen heitä vierastyöläisinä.

 Yhdysvalloissa intiaanireservaattien maat kuuluvat liittovaltiolle, ja niillä on usein rajoitettu itsehallinto. Intiaanireservaattien pinta-ala on vain 2,3 % maan koko pinta-alasta, mutta niiden 225 000 neliökilometriä on silti lähes Romanian kokoinen maa-alue. Intiaanireservaattien asema suhteessa liittovaltioon määritellään samankaltaiseksi kuin osavaltioiden asema suhteessa liittovaltioon: kummankin suvereniteetti rajoittaa toista, muttei kuitenkaan ole toiselle alisteinen. Reservaateilla on mm. itsenäiset oikeus- ja verotuskäytäntönsä.

 Ruotsinkielisen reservaatin kohdalla keskityn kuitenkin olennaiseen: kielelliseen suvereniteettiin.

 

Ruotsin kielen reservaatti

 Ahvenanmaa on reservaattina äärimmäinen, koska se on virallisesti yksikielinen maakunta, jossa ei ole pakkosuomea. Tämä on ymmärrettävää alueen kielisuhteiden kannalta: asukkaista 91,2 % on ruotsinkielisiä ja vain 5 % suomenkielisiä. Alue olisi yksikielisesti ruotsinkielistä, vaikka siellä sovellettaisiinkin Suomen kielilakia.

 Manner-Suomessa tilanne on erilainen: Svenskfinlandin alue voidaan jakaa moneen eri vyöhykkeeseen ruotsinkielisten suhteellisen osuuden perusteella (katso kuva 1). Valtion kaksikielisyysrahan houkuttelemina viimeisetkin yksikielisesti ruotsinkieliset kunnat muuttuvat kaksikielisiksi, joten Manner-Suomessa ruotsin kielen reservaatti olisi kaksikielinen. Lähes kaikkialla suomenkielisiä onkin paljon enemmän kuin Ahvenanmaalla, joten tämä on oikeudenmukainen ratkaisu.

 Sitten päästäänkin pakkoruotsikysymykseen. Jos oletetaan, että reservaatilla olisi kohtalainen itsehallinto, siellä epäilemättä päädyttäisiin siihen, mitä RKP on ehdottanut jo Raaseporissa ja Sipoossa: pakkoruotsi määrättäisiin suomenkielisten A1-kieleksi ja aloitettaisiin jo ensimmäiseltä luokalta.

 Se, että estetään suomenkielisiä valitsemasta englantia, jota suurin osa heistä haluaa opiskella A1-kielenään, on tietysti irrallisesti katsoen täysin epäoikeudenmukaista. Mutta olisiko se silti hyväksyttävä hinta, jos ajatellaan kielireservaattia? Ne suomenkieliset, jotka haluaisivat lastensa oppivan ensimmäisenä vieraana kielenään englantia, muuttaisivat pois reservaatin alueelta. Ruotsinkielisiä taas muuttaisi reservaattiin muualta maasta parempien ruotsinkielisten palvelujen perässä. Ruotsinkielisten alueellinen keskittyminen helpottaa ruotsinkielisten palvelujen tuottamista.

 Ruotsinkieliset saisivat kielireservaatissaan määrätä ja rajoittaa suomenkielisten kieliopintoja niin paljon kuin haluaisivat. Ruotsin taito olisi epäilemättä paljon parempi, jos ruotsin opiskelu aloitettaisiin jo ensimmäiseltä luokalta. Näin saataisiin reservaatin suomenkieliset oikeasti mukaan ylläpitämään ruotsinkielisiä palveluja, toisin kuin nykymallissa. Ruotsinkielisille kehittyisi alueellisena vähemmistökieliryhmänä oma etninen identiteetti, joka auttaisi heitä säilyttämään kielensä ja siirtämään sen lapsilleen.

 Suomenkieliset saisivat kielireservaatin vastineeksi vapautuksen pakkoruotsista muualla Suomessa. Myös virkamiesten kielitaitovaatimukset saatettaisiin todellisia tarpeita vastaaviksi: ei suomenkielisessä Suomessa ole tarpeellista vaatia ruotsin taitoa, koska siellä ei taatusti elä sellaisia ruotsinkielisiä, jotka eivät puhuisi sujuvaa suomea.

 

Reservaatin alue

 1. Oikeudenmukaisinta ja järkevintä olisi liittää reservaattiin ne alueet, joilla ruotsinkieliset ovat enemmistökieliryhmä, eli Svenskfinlandin ydinvyöhyke. Tällöin alueeseen kuuluisivat ne kunnat, jotka kuvassa 2 (kunnat ennen viimeisimpiä liitoksia) jäävät punaisen viivan yläpuolelle (kartta kuvassa 3). Pakkoruotsin uhreiksi jäisi enää 45 000 suomenkielistä, eli 1 % pakkoruotsin nykyisestä uhrimäärästä. Mielestäni tällainen uhriluku on hyväksyttävissä, koska suomenkielisillä olisi halutessaan myös mahdollisuus muuttaa pois reservaatista.

 2. Niillä alueilla, joilla ruotsinkielisiä olisi 20–50 % (Svenskfinlandin sisävyöhyke), luovuttaisiin pakkoruotsista, mutta pidettäisiin kiinni viranomaisten kielitaitovaatimuksista, koska tällaiset alueet ovat vielä aidosti kaksikielisiä.

 3. Muualla Suomessa ei olisi pakkoruotsia eikä viranomaisilta myöskään vaadittaisi minkäänlaista ruotsin kielen taitoa. Muualla Suomessa asuu tällä hetkellä 100 000 ruotsinkielistä, eli noin kolmannes kaikista ruotsinkielisistä. Kuitenkin noin kolmannes ruotsinkielisistä puhuu suomea äidinkielen tasoisesti (Identitet och framtid, sivu 72), ja todennäköisimmin nämä ovat juuri niitä, jotka asuvat suomenkielisillä alueilla. Heillä ei siis ole todellista tarvetta ruotsinkielisille palveluille.

 Kaikki suuret kaupungit jäisivät reservaatin ulkopuolelle; niissä ei siis olisi pakkoruotsia. Ehdotukseni muistuttaa Pasi Saukkosen mallia, mutta siinä pakkoruotsi jätettäisiin voimaan kokonaisissa maakunnissa ja jopa suurissa kaupungeissa, eli sivullisia suomenkielisiä uhreja tulisi liikaa. Erityisesti suuriin kaupunkeihin keskittyville vieraskielisille maahanmuuttajille kahden kotimaisen kielen pakko on rankka vaatimus: riittäisi, että vaadittaisiin yhden kotoutumiskielen opetteleminen. Useimpien kohdalla se olisi tietysti suomi, mutta aidosti ruotsinkielisillä alueilla se voisi olla ruotsi.

 Alueellisesta epätasa-arvosta ei tarvitse välittää – sen todisti RKP vaatimalla Raaseporiin ja Sipooseen varhennettua pakkoruotsia.

 

Korostan, että irrallisesti tarkastellen pakkoruotsille ei ole perusteluja millään alueella, koska suomalaisten ei tarvitse osata toistensa kieliä - ihmiset saavat itse valita yhteisen kielensä. Olen kuitenkin realisti enkä siksi usko, että pakkoruotsista päästäisiin eroon ilman kompromissiratkaisuja.

 Ruotsin kielen reservaatti edustaa tällaista kompromissiratkaisua: alueella, jossa todella asuu paljon ruotsinkielisiä, siirryttäisiin itsekkään ruotsikeskeiseen ajatteluun, jota RKP ja monet pakkoruotsin kannattajat jo luonnostaan edustavat. Vastineeksi tässä kaupassa 99 % suomenkielisistä vapautettaisiin pakkoruotsista ja suomenkielinen Suomi vapautettaisiin viranomaisten ruotsin taidon vaatimuksesta.

 Kuulisin mielelläni kumpaankin kieliryhmään kuuluvilta, löytyykö tällaiselle kompromissiehdotukselle kannatusta.

 

P.S. Teille, joita häiritsee reservaatti-sana: Älkää keskittykö omiin mielleyhtymiinne vaan todellisuuteen. Reservaatti = säilyttämiseen ja suojelemiseen tarkoitettu alue. Ahvenanmaa jos mikä on reservaatti, ja onko yksikään ruotsinkielinen pitänyt Ahvenanmaan reservaattia keskitysleirin alkusoittona? Taitavat pikemminkin olla mielestään maanpäällisessä paratiisissa. Haluatteko te kieltää sellaisen paratiisin mantereen ruotsinkielisiltä?


 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (42 kommenttia)

Jotu Karjalainen

Suomi virallisesti yksikieliseksi niin ei tarvitse tuollaisia himmeleitä rakennella.
Suurin osa suomenruotsalaisista tulee vallan hyvin toimeen suomenkielellä.

Heidänkin kielitaitonsa paranisi vielä kun jatkossa pääsisivät suomenkielisiin päiväkoteihin jo heti taaperosta omaksumaan suomenkielen.

Matti Pietilä

Jos ajatuksena oli laittaa kaikki muksut suomenkieliseen päivähoitoon niin en pidä tästä siitä sen pakottavuuden takia. Se ei sovi kielivapauden linjaan.
Tosin en sitten kyllä pidä siitäkään että ruotsinkielisen halutessa tehdä kuten ehdotit niin sitäkin vastustetaan.

Jotu Karjalainen

Vahva suomenkielen taito auttaa ruotsinkielisiä lapsia pärjäämään yhteiskunnassamme myös ruotsinkielisten alueiden ulkopuolella.

Jaakko Häkkinen

Jotu, noin äärimmäinen ratkaisu ei ole oikeudenmukainen. Ei Suomi ole vain suomenkielisiä varten, ja ruotsinkielis-enemmistöisillä alueilla ruotsi on aivan yhtä arvokas kieli kuin suomenkielis-enemmistöisillä alueilla suomi.

Sitä paitsi noin radikaaliin muutokseen ei tulla koskaan pääsemään, koska perussuomalaiset eivät tule milloinkaan saavuttamaan yli 50 % kannatusta. Mikään puolue ei tule. Siksi tarvitaan kompromisseja: niillä on realistinen mahdollisuus toteutua.

Jotu Karjalainen

Ei yleisesti pohjoismaissa käytössä oleva malli voi olla äärimmäinen vaan järkevä ja kansaa yhdistävä.
Turhaa näin pientä kansaa on jakaa äidinkielen perusteella.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #20

Suomen tilanne on erilainen kuin muualla: täällä eri alueilla on eri kieli enemmistössä. Ei yhden alueen enemmistökieltä voi jyrätä toisen alueen enemmistökielen kustannuksella. Millä perusteella voisi?

Jotu Karjalainen Vastaus kommenttiin #27

No ei se nyt niin erillainen ole, ei noita enemmistöltään ruotsinkielisiä alueita ole kuin muutama.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #30

Mitä väliä on lukumäärällä? Kielitodellisuus on niissä ruotsinkielinen, kun se monessa kunnassa on suomenkielinen. Miksi yhden kunnan virallinen kieli pitäisi muuttaa vain, koska jossain toisessa kunnassa on toinen kielitilanne? Eihän siinä ole järkeä eikä perustetta.

Sinun logiikallasi Suomeen pitäisi tulla venäjä viralliseksi kieleksi, koska heti itärajan takana on paljon isompia venäjänkielisiä alueita.

Jotu Karjalainen Vastaus kommenttiin #35

No ei muutaman kunnan takia kannata koko maata kaksikielisenä pitää.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #37

No joo, ei ehkä kannattaisi. Mutta maan kaksikielisyys on vielä eri taso kuin kuntien kielisyys. Itse näen tärkeysjärjestyksen niin, että pakkoruotsista pääseminen on ykkösjuttu; sitten jos asia vielä vaivaa, voi keskittyä kuntien kielisyyksiin ja esim. prosenttirajojen järkeistämiseen. Viimeisenä listalla on ainakin minulla sitten maan kaksikielisyys - se ei oikeastaan häiritse minua. Paitsi siltä osin kuin sillä perustellaan suomenkielisten kyykyttämistä.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Alat olla oikeilla linjoilla, Jaakko.

Ratkaisua on kuitenkin turha tehdä noin monimutkaiseksi. Todelliset kaksikieliset alueet ovat suppeita ja selvästi rajautuvia, vaikka Sote- ja kuntauudistus hallinnollisia rajoja tulevatkin mylläämään. Ne alueet, joilla tarjottaisiin ruotsinkielisiä palveluita, on kuitenkin helppo määritellä.

Kun ruotsinkieliset palveluiden tuottaminen olisi ruotsinkielisten vastuulla, ei pakollista ruotsia pitäisi vaatia suomenkielisiltä kaksikielisilläkään alueilla.

Avauksessa esitetty ratkaisu on joka tapauksessa oikean suuntainen:

Ruotsinkielisiä palveluita tarjotaan siellä, missä niile on todellista tarvetta ja palveluiden tuottamisesta vastaavat oikeasti ruotsintaitoiset henkilöt, siis äidinkieleltään ruotsinkieliset suomalaiset.

Jaakko Häkkinen

Mikä tässä on monimutkaista? Porrastaminen vastaa parhaiten erivahvuisten ruotsinkielisten vyöhykkeiden todellisuuteen.

Tuo 1 % pakkoruotsin säilyttäminen on kaupankäyntitarjous, koska en näe, että olisi realistisesti mahdollista lopettaa pakkoruotsia "väkivalloin" eli yksipuolisesti täydellisen kielivapauden vaatimus toteuttaen. RKP:n liitännäispuolueet kokoomus ja SDP pitävät siitä huolen, eikä perussuomalaiset tule saamaan yli 50 % kannatusta.

Jonas Hellgren

Eli Jaska vapauttaisi Sipoon suomalaislapset pakkoruotsituksen orjuudesta, mutta Raaseporin rassut suomalaislapset joutuisivat maksamaan kompromissin hinnan luopumalla A1 englannin opiskelusta. Siinä meni heidänkin tulevaisuutensa apartheidin alttarille. Piikomaan sentään pääsee möbleerattuihin huoneisiin, kun osaa auttavasti ruotsia.

Tuollainen ihmisiä eriarvoistava systeemi ei tule koskaan menemään läpi ainakaan ihmisoikeustuomioistuimista. Apartheid-Suomen hallinnosta ja oikeuslaitoksesta en osaa sanoa.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #15

Jonas, ajattele asiaa kaupanteon kannalta. Sipoo, Raasepori ja kohta kaikki muutkin RKP-vetoiset kunnat pakottavat ruotsin jo ekaluokkalaisille, emmekä me voi asialle yhtään mitään (paitsi toivoa, että kuntapoliitikot tajuaisivat, miten epäoikeudenmukaista se on; ja peilata pedagogisesti tekemällä jossain kunnassa englannin pakolliseksi ekalta luokalta).

Eikö ole hyvä, jos sen vastineeksi saisimme 99 % suomenkielisistä vapautettua pakkoruotsista?

On vain se ongelma, että vähemmistöjä jyräävällä RKP:llä ei liene mitään tarvetta käydä kauppaa niin kauan kuin sen ei ole pakko.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara Vastaus kommenttiin #17

Kielipolitiikan muuttamisesta tulisi järjestää neuvoa-antava kansanäänestys. Sitten vaan noudatetaan äänestyksen tulosta.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #21

Niin kauan kuin näyttää siltä, että "väärä" näkemys voittaisi, ei kansanäänestyksiä tule. Päättäjämme katsovat tietävänsä kansaa paremmin. :-)

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Ruotsissa perustettu suomen kielen hallintoalue -malli voisi olla kivuttomin tapa hoitaa ruotsinkielisen väestön kielelliset oikeudet ottaen huomioon nykyisen perustuslakimme 122 §.
Nykyiset kaksikieliset kunnat voitaisiin laittaa ko. hallintoalueeseen,
ja maan pääkielenä olisi maan enemmistön kieli!

Ruotsinkielisenemmistöisissä kunnissa ruotsinkielinen palvelu olisi helpoimmin järjestettävissä, kun ruotsinkieliset huolehtivat itse ruotsinkielisten palvelemisesta.
Suurin este muutokselle on ideologinen ahdasmielisyys!

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

"Kun ruotsinkieliset palveluiden tuottaminen olisi ruotsinkielisten vastuulla, ei pakollista ruotsia pitäisi vaatia suomenkielisiltä kaksikielisilläkään alueilla."

Tämähän oli alkuperäinen kansalliskieli-idea!
Katso hallitusmuoto 14 § ja 50 §.(1919)

Tilalle tuli v.2000 perustuslaki 122 §, ja keinotekoinen kaksikielisyys!

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Tässä alkaa olla jo lopullisen ratkaisun makua ( Endlösung ).

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama
Jaakko Häkkinen

Herr Führer Pekka, kertokaa toiveenne suorasanaisesti! Oraakkelimaisuus ei toimi keskustelussa.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Natsi-Saksan propagandaministeri Joseph Goebbels toimitti juutalaiset aluksi ghettoihin ja sitten keskitysleireille tuhottaviksi.

Jaakko Häkkinen puolestaan aloittaisi Suomen puhdistamisen ruotsin kielestä maamme ruotsinkielisten asukkaiden keskittämisellä reservaatteihin.

Analogia on mitä ilmeisin, ellei nyt vielä konkretian niin ainakin symbolismin tasolla.

P.S. Kutsumalla minua Adolf Hitlerin arvonimellä, minkä hän otti itselleen natsien johtajana ja Saksan valtionpäämiehenä, osoitat melkoista arvostelukyvyttömyyttä.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen Vastaus kommenttiin #22

Kehotan tutustumaan hallitusmuodon 14 § ja 50 §-
siellä on lähtökohtana nimenomaan yksikieliset alueet!

Löytyy varmaan finlexistä!

"Hallintoalueiden rajoja uudestaan järjestettäessä on varteenotettava, että alueet, mikäli asianhaarat sallivat, tulevat yksikielisiksi, suomen- tai ruotsinkielisiksi, taikka että toiskieliset vähemmistöt niillä tulevat niin pieniksi kuin mahdollista."

Häkkinen vain palaa kansalliskieli-idean alkulähteille!

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #22

Ai minä osoitan arvostelukyvyttömyyttä, kun sinä kuvittelet kielisuojatun reservaatin olevan askel keskitysleireihin? :-D

Pekka hyvä, rajansa vainoharhaisuudellakin.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #28

Niinpä.

Kun juutalaiset katselivat epäillen keskitysleirin "suihkuhuonetta", heitä taidettiin rohkaista juuri noilla blogistin käyttämillä sanoilla : Rajansa vainoharhaisuudellakin !

Ei uutta auringon alla.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #29

Pekka, älä nolaa itseäsi enempää. :-)
Enemmän natsimeininkiä on se RKP:n touhu, että suomenkielisiltä halutaan kieltää englannin valitseminen A1-kieleksi. Seuraavaksi sinun logiikallasi tulevat sitten RKP:n kansallismielisen nordismi-ideologian aivopesutunnit päiväkoteihin, eikö niin? Ja suomenkieliset pakotetaan käyttämään untermensch-hihamerkkejä, eikö niin?

Sovella sentään vainoharhaisuutta kaikkiin tekijöihin yhtäläisesti, muuten olet vieläpä puolueellisesti vainoharhainen.

Onko kukaan ruotsinkielinen pitänyt Ahvenanmaan reservaattia keskitysleirin eteisenä, kysyn vaan? Taitavat pikemminkin olla mielestään maanpäällisessä paratiisissa. Haluatko sinä kieltää sellaisen mantereen ruotsinkielisiltä?

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #33

On muistettava, että Ahvenanmaan maakunnalla on laaja itsehallinto ja on vaikea kuvitella mantereelle samoilla oikeuksilla varustettuja alueita.

Vai onko blogisti tekemässä Suomesta jonkinlaista liittovaltiota ?

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #42

Liittovaltio toimisi oikein hyvin: Sveitsissäkin on eri kielillä omat alueensa, joilla ne ovat virallisia. Sellainen malli olisi ainakin parempi kuin nykyinen, kun Pihtiputaan mummonkin pitäisi osata ruotsia viranomaistehtävässä, vaikkei siellä ruotsinkielisiä taida montakaan asua.

Miksi ihmeessä mantereelle ei voisi tehdä kohtalaisen itsehallinnollista tai edes kieli-itsehallinnollista reservaattia? Yhdysvalloissakin se on onnistunut: eivät reservaatit sielläkään ole millään saarilla.

Käyttäjän mattiuuk kuva
Matti Uusi-Kokko

Kunpa tästäkin saataisiin se "pakko" pois ja Ruotsin kieli vapautettaisiin täysin vapaaehtoiseksi. Opiskelkoot ja puhukoot he sitä, jotka sitä tuntuvat tarvitsevan, mutta otetaan se pakko pois muilta.

Jaakko Häkkinen

Niinhän sen pitäisi oikeudenmukaisuuden mukaan mennä, mutta päättäjiemme muutosvastarinta estää tehokkaasti kaikki niin radikaalit ratkaisut.

Käyttäjän markkupatynen kuva
Markku Patynen

Mielenkiintoinen ehdotus! Toteutuskelpoinen, ehkä? Riippuu niin paljon osapuolien tahdosta ja kyvykkyydestä löytää tie ulos nykyisestä tilanteesta. Rintamalinjat tässä asiassa taitavat olla useilla niin maahan kaivettuja, että ilman sopivaa kompromissia siitä ei eteenpäin päästä. Ja eikös se ole niin, että kunnon kompromississa molempien puolien äärilaidat (ainakin) tuntevat itsensä petetyiksi ? Siinä mielessä(kin) tämä voisi olla hyvä tapa edetä...

Tuossa ehdotuksessasi jäi hieman ainakin itselleni epäselväksi, miten noilla suomenkielisillä alueilla jatkossakin asuvien ruotsinkielisten opetus ja erilaiset palvelut järjestettäisiin. Tokihan heille pitäisi edelleenkin tarjota peruskoulutus äidinkielellään ? Ja muukin, vai ? Eli tässä nyt puututaan vain nk. pakkoruotsin opetukseen suomenkielisille?

Toinen potentiaalinen tarkentamisen kohde ehdotuksessasi on isommat kaupungit ja julkishallinnon palvelut. Normaali yritysmaailman järkikin sanoo, että jos kysyntää on riittävästi niin sitä tarjontaakin kannattaa varmaan tehdä. Eli isommissa kaupungeissa ainakin varmasti riittää kysyntyää tämänlaisen ehdotuksen jälkeenkin ruotsinkielisille palveluille, jotka ovat niissä myös jo nk. handussa. Mutta kuten tälläkin palstalla on moneen otteeseen sanottu, ei sen tuottamiseen tarvita sitä, että jokainen sitten pystyy siihen. Ainakaan joka asiassa, kun eivät kaikki siihen kuitenkaan kykene. Itsekin olen opiskeluni takia suorittanut nk. virkamiesruotsikokeen tms., mutta eipä se anna kummoisia valmiuksia syvälliseen ruotsin kielellä käytyyn mielipiteiden vaihtoon. Tosin en myöskään ole julkishallinnossa ;-).

Jaakko Häkkinen

"Ja eikös se ole niin, että kunnon kompromississa molempien puolien äärilaidat (ainakin) tuntevat itsensä petetyiksi?"
-- Joo, kunnon kompromissia kumpikin ääripää syyttää puolueelliseksi. :-)

Siellä missä on ruotsinkielisiä kouluja nykyään, saa edelleen olla niitä. Ei niitä kyllä taida paljon olla siellä, missä ruotsinkielisiäkään ei paljon ole.

Mahtaako esim. Helsingissä ja Turussa elää montakaan ruotsinkielistä, jotka eivät osaisi sujuvaa suomea? Näillä alueilla varmaan ne kaksikielistyneet elävät. Niille vanhuksille, jotka ehdottomasti haluavat ruotsinkielisiä palveluja, ne voitaisiin järjestää esim.
- yksityisellä puolella
- tulkkipalveluin
- läheisessä aidosti kaksikielisessä kunnassa

Pointti on, ettei tunnu mielekkäältä vaatia suurten kaupunkien koko virkamiehistöltä ruotsin taitoa, jos (a) sitä ei oikeasti tarvita ja jos (b) päädytään vahvasti pakkoruotsittavaan reservaattiin.

Käyttäjän markkupatynen kuva
Markku Patynen

Kiitoksia, Jaakko, tarkennuksista! Tässä hieman takaisin.

"Mahtaako esim. Helsingissä ja Turussa elää montakaan ruotsinkielistä, jotka eivät osaisi sujuvaa suomea? Näillä alueilla varmaan ne kaksikielistyneet elävät. Niille vanhuksille, jotka ehdottomasti haluavat ruotsinkielisiä palveluja, ne voitaisiin järjestää esim.
- yksityisellä puolella
- tulkkipalveluin
- läheisessä aidosti kaksikielisessä kunnassa"

>>> Todennäköisesti olet täysin oikeassa tuossa umpiruotsalaisten määrässä. Se, että laki tms. ei pakota antamaan palveluita jollakin tavalla, ei estä niiden toteuttamista esim. kilpailuetuna muihin kuntiin nähden, jos se muuten nähdään järkeväksi. Ja onhan se hyvää asiakaspalvelua, jos - mahdolliseen - kysyntään vastataan.

"Pointti on, ettei tunnu mielekkäältä vaatia suurten kaupunkien koko virkamiehistöltä ruotsin taitoa, jos (a) sitä ei oikeasti tarvita ja jos (b) päädytään vahvasti pakkoruotsittavaan reservaattiin."

>>> Tässä olen täysin samaan mieltä, mutta "riittävä" palvelutaso todennäköisesti saavutetaan luonnostaan vapaa-ehtoisuudenkin kautta tällaisissa tapauksissa. Mutta ei siis todellakaan siten, että kaikkien virkamiesten pitää pakosti sokeltaa jotakin, mitä eivät kuitenkaan aidosti osaa riittävästi. Eli kuten et ole ajamassa sitä, että ruotsin kieltä ei saisi oppia niin halutessaan koulussa niin saman vapaaehtoisuuden periaatteella ei saisi myöskään estää sitä, jos joku kaupunki tai kunta haluaa tarjota moisia palveuita kustannustehokkaasti. Samoin kuin nyt Itä-Suomessa on tarjottu venäjänkielisiä palveluita, vapaaehtoisesti. Näin minä itse kokisin asian. Mutta tuon reservaattiajattelun sisäistäminen kyllä vie hieman aikaa.... joten kyllä tässä vielä voi tulla tehtyä väyryset.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #16

"Eli kuten et ole ajamassa sitä, että ruotsin kieltä ei saisi oppia niin halutessaan koulussa niin saman vapaaehtoisuuden periaatteella ei saisi myöskään estää sitä, jos joku kaupunki tai kunta haluaa tarjota moisia palveuita kustannustehokkaasti."
-- Juuri näin! En ole kaventamassa ruotsinkielisten oikeuksia, vaan ainoastaan kertomassa, ettei niihin oikeuksiin kuulu suomenkielisten pakottaminen.

Reservaatti sanana tuo mielleyhtymiä intiaaneihin ja muihin poljettuihin, uhanalaisiin vähemmistöihin. Sen tarkoitus on herättää ruotsinkieliset hahmottamaan oma asemansa paremmin todellisuutta vastaavalla tavalla - ihan jo kielen säilymisen kannalta. Onhan se hassua, jos suomenkieliset katsovat olevansa eri etnistä ryhmää kuin ruotsinkieliset, mutta ruotsinkieliset katsovat olevansa samaa etnistä ryhmää kuin suomenkieliset. :-)

Taisto Merilä

”Pakkoruotsin uhreiksi jäisi enää 45 000 suomenkielistä, eli 1 % pakkoruotsin nykyisestä uhrimäärästä. Mielestäni tällainen uhriluku on hyväksyttävissä, koska suomenkielisillä olisi halutessaan myös mahdollisuus muuttaa pois reservaatista.”

Ruotsin kielen reservaateissa ruotsin kielelle olisi käyttöäkin, joten ei tuo siinä mielessä täysin järjetön uhraus olisi.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Nykyinen perustuslaki ei salli "reservaatin" perustamista, koska perustuslain uudistuksen jälkeen 122 § lähtee nimenomaan keinotekoisen kaksikielisyyden vahvistamisesta, jossa pakkoruotsi turvaa ruotsinkieliset palvelut.

Jos meillä olisi voimassa alkuperäinen hallitusmuoto vuodelta 1919 ja sen 50 §, silloin kaksikielisyys rakentuisi Belgian tavoin alueperiaatteelle eli Suomessa olisi kaksi yksikielistä aluetta.

Sen sijaan meillä on nyt keinotekoinen,
koko maan kattava kaksikielisyys ja sitä
berliininmuurina turvaamassa pakkoruotsi!

"Hallintoalueiden rajoja uudestaan järjestettäessä on varteenotettava, että alueet, mikäli asianhaarat sallivat, tulevat yksikielisiksi, suomen- tai ruotsinkielisiksi, taikka että toiskieliset vähemmistöt niillä tulevat niin pieniksi kuin mahdollista."

Tämä poistui vuonna 2000 ja tilalle betonoitiin keinotekoinen kaksikielisyys!

Käyttäjän markkupatynen kuva
Markku Patynen

Vähän liian yksimielistä porukkaa tässä. Ainoa debatti tuosta reservaatti-sanasta ja yhdestä todennäköisimmin huumorimielessä tehdystä tervehdyksestä. Hieman mietittyäni en minäkään kyllä pidä tuosta reservaatti-sanasta, koska se kalskahtaa hieman pahasti. Mutta ei se ideaa pahenna tai paranna.

Missäs ne mahtaa olla nuo ruotsin kielen opetuksen pakollisuutta kannattavat henkilöt ? Tai siis tätä ruotsin opetuksen vapaaehtoiseksi muuttamista haitallisena pitävät tahot... Olisi kiva kuulla asialisia näkemyksiä sieltäkin suunnalta, kuten Jaakko jo kirjoituksessaan toivoi. Odottamaan jäädään...

Taisto Merilä

Varsinaiset pakkoruotsittajat, poliitikot, eivät ole edes osallistuneet koko keskusteluun. Täällä olevat ”pakottajat” ovat sen sijaan olleet mukana enemmänkin ”maaotteluhengessä”, ja siksi heiltä on useimmiten livahtanut itse asia – siis pakkoruotsi – ohitse.

Jaakko Häkkinen

Pakkoruotsin kannattajat ja ymmärtäjät, joita täällä on kommentoinut, ovat joko trolleja ja jäähyllä (Salonen) tai paatuneita valehtelijoita ja jäähyllä (Nyqvist). Molemmille olen sanonut, että kommentointioikeudet saa takaisin, kunhan palaa asialinjalle, mutta he eivät halua asiakeskustella.

Asiallisia kommentoijia ei pakkoruotsia kannattamaan/ymmärtämään löydy. Kiema heittelee käsittämättömyyksiä, Toivonen tuossa ylhäällä heittelee sokean puolueellisesti natsikortteja jne.

Sosiaalinen kuri taas estää monia ruotsinkielisiä hyväksymästä kompromisseja, koska RKP toistelee koko ajan, ettei tuumaakaan anneta periksi. Siksi he eivät omalla nimellään ja julkisesti uskallakaan poiketa linjasta, vaikka kyselyjen mukaan moni kannattaakin kielivapautta.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Kyllä minä taidan lähteä tästä keskustelusta ihan vapaaehtoisesti muiden jäähyläisten perässä suihkuun. Sen verran viiraa jo tuossa alustuksessa, että tulee implisiittisesti hyväksyneensä liian monta kummallisuutta, jos edes lähtee keskustelemaan. Ei tuohon tarvitse sen kummemmin ottaa kantaa.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #39

Asenteesi on siis sulkea silmäsi ja aivosi? Pitäisi sinun nyt pystyä perustelemaan, mikä siinä viiraa. Miten tämä poikkeaa sinun tai Pasi Saukkosen ehdotuksista? Taidat vain projisoida reservaatti-sanan aiheuttamat negatiiviset mielleyhtymäsi minun syykseni, eikö totta? Mieti sitä ja palaa sitten asiaan, kun kykenet rakentavaan arviointiin. :-) Olisi kiva kuulla sellaista.

Toimituksen poiminnat