*

Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Kielitaitolain vaatimukset vs. todellinen kielitaitotaso

  • Kuva 1: Kielitaitoasteikkojen vertailu
    Kuva 1: Kielitaitoasteikkojen vertailu
  • Kuva 2: Kielten taitotaso ylioppilastutkinnossa
    Kuva 2: Kielten taitotaso ylioppilastutkinnossa

Varoitus! Kirjoitus sisältää kohtia, jotka saattavat järkyttää herkimpiä pakkoruotsin kannattajia.

 

Kielitaitolaissa (oikealta nimeltään Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta) on mielenkiintoinen kohta:

 "Valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Yksikielisessä viranomaisessa edellytetään viranomaisen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa."

 Mitä erinomainen taito käytännössä merkitsee? Valtionhallinnon kielitutkinnon asteikon arvolause erinomainen vastaa yleisen kielitutkinnon tasoa 6. Taitotasokuvauksen mukaan erinomainen kielitaito tarkoittaa sitä, että henkilö ”Ymmärtää vaikeuksitta kaikenlaista puhuttua ja kirjoitettua kieltä. Ilmausten hienot sävyerot tuottavat enää harvoin vaikeuksia. Puhuu ja kirjoittaa erittäin sujuvasti tilanteeseen sopivalla tyylillä, ja pystyy ilmaisemaan hienojakin merkitysvivahteita. Kieliopin ja sanaston hallinta on varmaa lähes kaikissa tilanteissa ja pienetkin puutteet ovat harvinaisia.”

 Tällaisen taitotason voi vieraassa kielessä saavuttaa vain pitkäaikaisella, säännöllisellä ja aktiivisella käytöllä. Siihen ei riitä se, että kerran tai pari viikossa lukee kielen oppikirjaa oppitunnilla. On selvää, että vain erittäin pieni osa pakkoruotsitetuista suomenkielisistä voi koskaan saavuttaa erinomaista ruotsin tasoa. Mutta kuinka pieni osa?

 

Kielitaidon taso ylioppilastutkinnon suorittaneilla

 Jotta todellista osuutta voitaisiin jotenkin arvioida, on tarkasteluun otettava vielä kouluissa käytetty kielitaitoasteikko. Olen koonnut oheiseen taulukkoon (kuva 1) eri kielitaitoasteikkojen vertailun; mukana ovat valtionhallinnon kielitaitoasteikko, yleinen kielitaitoasteikko ja kouluissa käytettävä Euroopan neuvoston kielitaitoasteikko.

 Seuraavat poiminnat ovat ylioppilastutkinnon kielikokeita koskevasta raportista. Valtionhallinnon erinomaista kielitaitotasoa vastaa koulukielitaidon taso C1.1. Jopa pitkän englannin kirjoittaneista vain 1,4 % saavutti tämän kielitaidon ylioppilaskirjoituksiin mennessä. Keskipitkän ruotsin (alkanut 7. luokalta) kirjoittaneista kukaan ei saavuttanut tätä tasoa, ja vain 0,2 % saavutti taitotason B2.1, joka vastaa valtionhallinnon hyvää taitotasoa. Valtionhallinnon tyydyttävää taitotasoa vastaa koulukielitaidon taso B1.2. Vähintään sen saavutti keskipitkän ruotsin kirjoittaneista vain 2,8 % (joista siis 0,2 % saavutti seuraavan taitotason B2.1). (Katso kuva 2.)

 Ruotsia B1-kielenä opiskelee noin 90 % ja A1- ja A2-kielenä yhteensä vain noin 8 % ikäluokan suomenkielisistä, ja osa näistäkin kirjoittaa pitkän sijasta keskipitkän ruotsin. Lähes kaikki suomenkieliset siis kirjoittavat keskipitkän ruotsin, jos ylipäätään kirjoittavat. Ruotsin kirjoittaneiden osuus ylioppilaista on ollut keskimäärin runsaat 60 % sen jälkeen, kun toisen kotimaisen kielen kirjoittaminen tuli ylioppilastutkintouudistuksessa 2005 vapaaehtoiseksi. (Ruotsia on siis edelleen opiskeltava, mutta sitä ei ole pakko kirjoittaa.) On luultavaa, että ruotsin kirjoittavat pääasiassa ne, joilla kielitaito siinä on parhaasta päästä – kukapa haluaisi ehdoin tahdoin huonoja arvosanoja?

 Kun siis ikäluokasta lukioon menee suunnilleen puolet (yleensä ne, joilla kielten osaaminen on vahvimmasta päästä), ja näistä suunnilleen 60 % kirjoittaa ruotsin, ja näistä 2,8 % saavuttaa ylioppilastutkinnossa valtionhallinnon tyydyttävää taitotasoa vastaavan kielitaidon ruotsissa, se tarkoittaa, että joka ikäluokan suomenkielisistä vain 0,84 % saavuttaa viranomaiselta vaadittavan ruotsin kielen taidon.

 Tämä koskee siis suomenkielis-enemmistöisiä kuntia; ruotsinkielis-enemmistöisiä kuntia on toistakymmentä, ja niissä vaaditaan erinomaista ruotsin kielen taitoa, jonka saavuttaa vielä valtavan paljon pienempi murto-osa.

 Entäs ylioppilaskirjoitusten jälkeen? Korkeakoulujen alakohtaisesti räätälöity virkamiesruotsin kurssi on pelkkä lyhyt rypistys, joka ei useimpien kohdalla enää paranna kielitaitoa. Päinvastoin, monien kohdalla se riittää juuri ja juuri palauttamaan mieleen ylioppilaskirjoituksiin mennessä saavutetun mutta sen jälkeen käytön puutteessa ruostuneen kielitaidon (ainakin Helsingin yliopistossa ruotsin kurssille pääsee vasta opintojen loppuvaiheessa). Ja kurssista pääsee läpi heikommallakin kielitaidolla, saavuttaen silti paperilla viranomaiselta vaadittavan kielitaidon.

 Olennaista on ymmärtää, että kielitaito paperilla ei vastaa todellista kielitaitoa. Korkeakoulun tutkintotodistus katsotaan riittäväksi osoitukseksi viranomaiselta vaadittavasta ruotsin kielen taidosta. Paperilla siis jokaisella korkeakoulusta valmistuneella on vähintään tyydyttävä ruotsin kielen taito, vaikka todellisuudessa luku ei voi olla sen suurempi kuin ylioppilaillakaan: 0,84 %.

 

Hyvät ruotsinkieliset, teitä on huijattu!

 Teille uskotellaan, että pakkoruotsin avulla suomenkieliset saavuttavat viranomaistehtäviin ja muihin palvelutehtäviin riittävän kielitaidon ruotsin kielessä. Tämä ei pidä paikkaansa. Tyydyttävän ruotsin kielen tason, joka oikeuttaa toimimaan viranomaistehtävissä kunnissa, joissa suomi on enemmistökieli, saavuttaa vain yksi suomenkielinen sadastayhdeksästätoista (1/119 = 0,84 %).

 Erinomaisen ruotsin kielen tason, joka oikeuttaa toimimaan viranomaistehtävissä kunnissa, joissa ruotsi on enemmistökieli, saavuttaa enää aivan mitätön murto-osa. Ja sekin edellyttää oma-aloitteista, jatkuvaa ruotsin kielen käyttämistä.

 Mutta RKP on tietysti kaiken tämän koko ajan tiennytkin. Kun vuonna 2010 Kokkolan seudun palveluja haluttiin yhdistää Oulun suuntaan, RKP esti tämän vedoten siihen, etteivät ruotsinkieliset palvelut toteudu siellä. Keskustan Mari Kiviniemi ehdotti, että Oulun viranomaiset kurssitettaisiin riittävälle taitotasolle ruotsin kielessä, mutta RKP tyrmäsi idean – se tiesi, ettei riittävän kielitaidon hankkiminen onnistu yhdessä vuodessa edes intensiivikurssein. Eihän ylioppilaskirjoituksissa edes kuuden vuoden säännöllisen opiskelun jälkeenkään kuin aivan mitätön prosentti saavuta ruotsin kielessä tyydyttävää taitotasoa! Niinpä Kokkolan seutu suuntautui Vaasaan, missä on riittävästi ruotsinkielisiä viranomaistehtävissä.

 

Miksi kansa pakkoruotsitetaan?

 Usein nähdään väite, että pakkoruotsilla turvataan ruotsinkieliset viranomaispalvelut. Aiemmin olen jo osoittanut, ettei pakkoruotsi ole yli 40 vuoden aikanakaan onnistunut merkittävästi nostamaan ruotsinkielisten palvelujen tasoa suomenkielis-enemmistöisissä kunnissa. Nyt syykin on selvä: pakkoruotsitetuista suomenkielisistä alle prosentti saavuttaa edes tyydyttävän taitotason ruotsin kielessä.

 RKP ja hallitus tietävät, ettei pakkoruotsitetun suomenkielisen ruotsin taito riitä – silti ne jatkavat valheen ylläpitoa. Käytännössä suomenkielisiä pakkoruotsitetaan täysin turhaan, koska he eivät edes kelpaa ruotsinkielisten palvelijoiksi. Senkin ajan olisi voinut käyttää jonkin sellaisen kielen opiskeluun, jota ihminen itse olisi kokenut tarvitsevansa enemmän.

 Ruotsinkielisille puolestaan luodaan valheellinen illuusio siitä, että pakkoruotsitettujen suomenkielisten avulla saadaan ylläpidettyä ruotsinkielisiä palveluja. Ruotsinkielisiä pidetään todellisuuspakoisessa uskomuskuplassa sen sijaan, että heille kerrottaisiin totuus: ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen on täysin ruotsinkielisten omalla vastuulla.

 Pakkoruotsissa häviävät kaikki: suomenkieliset opiskelevat turhaan kieltä, jota 2/3 heistä ei laske kahden tärkeimmän vieraan kielen joukkoon. Ruotsinkielisille valehdellaan päin naamaa, vaikka olisi ehdottoman tärkeää kertoa heille, että heidän täytyy itse palvella toisiaan. Jokainen valheessa eletty vuosi tuo vääjäämättä lähemmäksi sen hetken, jonka jälkeen on tunnustettava, ettei ruotsinkielisiä palveluja voida todellisuudessa enää ylläpitää.

 Ruotsinkieliset saavat kiittää RKP:tä siitä, että sen sijaan, että tärkeälle ongelmalle olisi tehty jotain, heille onkin valehdeltu, ettei mitään ongelmaa ole. Tämä on taas uusi peruste sille, miksi ruotsinkielisten ei kannata äänestää RKP:tä; aiemmin olen jo esittänyt muita perusteita.

 

Tämä ei hyödytä ketään.

Tässä ei ole mitään järkeä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Oman laitoksesi professori tyrmää nämä sinnikkäät yrityksenne heikentää suomalaisten kielitarjontaa, ja esittää paljon rakentavampia ajatuksia ja käytännön neuvoja siitä, miten kielitaito on toimiva:

https://university.helsinki.fi/fi/uutiset/koululai...

Sinänsä jännää, että kun Raasepori haluaa varhaistaa ja tehostaa lasten kieltenopetuksen, sitä lähdit kovasti arvostelemaan syyttäen RKP:tä, samaten kun Sipoo näyttäisi myös haluavan varhaistaa lasten kieltenopetuksen, tai siis ihan kaikki muut puolueet Sipoossa paitsi PS, sinä et tätäkään hyväksy ja syytät RKP:tä.

Sinä tunnut hyväksyvän vain mahdollisimman huonot kielitaidot, eikä missään kunnassa saa kurottaa kohti parempia kielitaitoja kuin muilla. Koska niinhän Sipoossa ja Raaseporissa käy, ja olet sitä vastaan.

Ja se, että meillä on kielitaitovaatimuksia virkamiehille, on sekin RKP:n syytä. En ole mikään RKP:n fani enkä ole sitä puoluetta koskaan äänestänyt, mutta aika erikoinen loikkaus että kaikki johtuu RKP:stä. En tiedä, kuinka yksinkertaiselle kohdeyleisölle näitä blogejasi oikein mahdat suunnitella, samalla käyttäen tätä "palvelemisen" retoriikkaa yms, vaikka sinulle on huomauteltu, että kieliä tarvitaan konkreettisesti myös ihan yksityisellä sektorilla eikä "palvellakseen" ketään.

Jaakko Häkkinen

Petra, esitä kohta, jossa olen halunnut heikentää kielitarjontaa tai lopeta valehteleminen heti alkuunsa. Sinähän tässä tuet Raaseporin ja Sipoon mallia, jossa rajoitetaan oppilaiden kielivalintoja! Todella tekopyhää sinulta.

Miten tuo linkkisi liittyy bloggaukseni aiheeseen? Olen kommentoinut sitä jo toisaalla: http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182035-avoin...

RKP:stähän ne aloitteet lähtivät, joten mikä on pointtisi? Kyllä Sipoossa muutkin vastustavat kuin perussuomalaiset, olen saanut valtuutetuilta palautetta aiheesta. Ja kuvitteletko, että epäoikeudenmukainen kielirajoittaminen lakkaa olemasta epäoikeudenmukaista, jos tarpeeksi moni puolue lähtee mukaan? Argumenttisi on tasoa "miljardi kärpästä ei voi olla väärässä, uloste on maukasta!"

Missä olen syyttänyt RKP:tä siitä, että meillä on kielitaitovaatimuksia? Lopeta valehtelu ja vääristely, jooko? Annat itsestäsi todella huonon kuvan keskustelijana keksiessäsi päästäsi juttuja, joista sitten syytät minua. Pakkomielteesi alkaa karata hallinnasta... (<-- Petramaista retoriikkaa.)

Yksityisellä sektorilla sitä vasta palvellaankin, kuule! Siellä kun asiakas voi valikoida kenen luona asioi, toisin kuin viranomaisissa. Miten minun "palveluretoriikkani" muka eroaa sinun palveluretoriikastasi? Näet taas mörköjä kaikkialla, vaikka ne ovat vain omalla verkkokalvollasi...

Jaakko Häkkinen

Petra, bannaan sinut nyt pedagogisista syistä siihen saakka, kunnes korjaat minua koskevat valheesi bloggauksessasi:
http://petranyqvist.puheenvuoro.uusisuomi.fi/18218...

On sinun omaksi parhaaksesi opetella pysymään totuudessa. Valehtelu ei ole sinulle kunniaksi, Petra Nyqvist.

Käyttäjän saimaansisustus kuva
Hannu Koho

Täytyy olla aika taipuisa, suorastaan jakomielinen ajatuksenjuoksu, jos tuon jälkeen vielä pystyy uskomaan että Petra EI kannata pakollista ruotsinopetusta, kuten hän toistuvasti väittää.

Jaakko Häkkinen

Niin, yllättävän paljon ymmärrystä hänellä on kaikkia kielipakottamisen ja -rajoittamisen muotoja kohtaan. Mutta suoraan hän ei ole vielä tunnustautunut pakkoruotsin kannattajaksi, pidetään siitä kiinni. Toivotaan, ettei hän saa tartuntaa Saloselta ja ala kannattaa kielipakottamista "kiusallaan." :-D Niin kuin se ketään muuta vahingoittaisi kuin henkilöä itseään...

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Hyvä avaus Jaakko!

Juuri noinhan se on: kouluruotsin ja virkaruotsin läpi kahlanneista ei käytännössä juuri kukaan suoriudu virkatehtävistään ruotsiksi, vaikka ovatkin muodollisesti päteviä.

Tässä ei todellakaan ole mitään järkeä.

Ruotsin opetuksen pakollisuuden ainoa syy tulee taas tässäkin ilmi:

Pakkoruotsia tarvitaan pönkittämään koko Suomen epäuskottavaa kaksikielisyyttä. Vaikka suomenkieliset virkamiehet eivät todellisuudessa kykene ruotsinkieliseen palveluun, niin ei se haittaa, eihän niitä palveluita valtaosassa Suomea kukaan kysykään. Virkakunta on teoriassa ruotsintaitoinen ja kulissi pysyy huojuen pystyssä.

Koko kieliongelmaan on olemassa luonteva ratkaisu:

Ruotsinkielisten palveluiden tarjoaminen rajoitetaan niille alueille, joilla ruotsinkielisten väestöosuus on merkittävä ja palveluiden tuottamisesta vastaavat ruotsinkieliset. Noilla alueilla on sekä todellista tarvetta ruotsinkielisille palveluille että ruotsinkielisiä näitä palveluita tuottamaan.

Samalla muutetaan suomenkielisten ruotsinopetus vapaaehtoiseksi kaikilla opintojen tasoilla ja luovutaan pääsääntöisesti kaikista ruotsin taidon muodollisista vaatimuksista.

Jaakko Häkkinen

"Vaikka suomenkieliset virkamiehet eivät todellisuudessa kykene ruotsinkieliseen palveluun, niin ei se haittaa, eihän niitä palveluita valtaosassa Suomea kukaan kysykään."
-- Sepä se, ruotsinkieliset lähtevät mukaan tähän leikkiin: he tyytyvät suomenkielisiin palveluihin ja marisevat, ettei taaskaan palveltu ruotsiksi - samalla haluten uskoa, että kyllähän ne osaisivat, mutta kun se nihkeä asenne... :-)

Asennemuutos ei kuitenkaan voi tehdä suomenkielisestä kansanosasta kaksikielistä. Jos he eivät itse halua, heitä ei voi kaksikielisiksi pakottaa.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Työvaltaisen todistelun ja selvitystyön taustalla oleva ajatusmalli on virheellinen: Eihän ruotsin opiskelussa ole kyse siitä, että pitäisi "palvella" niitä ruotsinkielisiä, vaan Suomen tai esimerkiksi Helsingin kaksikielisyys palvelee kaikkia asukkaita. Kuitenkin voidakseen hyötyä tästä lisäedusta ihmisten on hyvä osata ruotsia edes jonkin verran.

Suomi on monessa suhteessa yksipuolinen maa mutta on sentään kaksi kieltä. Jotkut haluaisivat tämänkin vähän moninaisuuden ja omaperäisyyden hävittää yhdenmukaisuuden tavoittelussaan.

Jaakko Häkkinen

Ilari, minun on jälleen kerran kysyttävä, oletko tosissasi, ja jos olet, niin millä planeetalla? :-)

Mitä järkeä on tarjota "kaikille" kahdella kielellä palveluja? Siinähän on yksi kieli ylimääräinen, koska yksi ihminen asioi yhdellä kielellä. Vai pitäisikö tarjota palveluja kahdeksalla kielellä, ja sitten sen nojalla pakottaa kaikki opiskelemaan niitä kahdeksaa kieltä, jotta he voisivat täysimääräisesti nauttia niistä palveluista? Logiikkasi ei ole tältä planeetalta...

Nimeä yksikin henkilö, joka haluaa hävittää ruotsin Suomesta. Vai mitä tarkoitat kryptisellä loppuvirkkeelläsi?

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Monet lukee tai kuuntelee kahdella kielellä tai valitsee jommankumman.

Bussissa lukee ”Leppävaara – Alberga” tai ”Pohjois-Haagan as. – Norra-Haga st.” Ruotsinkielinen on usein lyhyempi ja helpompi lukea, jos ei satu olemaan kaukolasit päässä. Junissa kuulutukset tulevat sekä suomeksi että ruotsiksi. Jos ensimmäinen suomenkielinen kuulutus menee ohi korvien, voi kuunnella sen toisen ruotsinkielisen, ja se joka tapauksessa vahvistaa tulkintaa.

Tässä diskurssissa ruotsin osaaminen yhdistetään ”palveluun” sanan alentavassa merkityksessä, vaikka kielitaitoa voi käyttää muullakin ja jopa päinvastaisella tavalla.

Oletetaan, että johonkin asiakkaaksi tulee stereotyyppinen pulska suomenruotsalainen Helly Hansen:
- Hej hej, det är nu så trevlig här!
– Är gibåna lite lärvatt?

Ei tämä ole mitään hyvää ”palvelua” sanan alentuvassa merkityksessä. (”Giba” lienee sanan ”gubbe” murteellinen muoto, ja toisilla alueilla esiintyy myös osin samaa tarkoittava sana ”bisi”. Suomenruotsalaiset eivät pidä siitä, että ulkopuoliset, ei-suomenruotsalaiset, kuittailee tällaisilla ilmauksilla, vaan minkäs ne sille mahtaa jos kerran itse vaativat ruotsin osaamista.)

Käyttäjän saimaansisustus kuva
Hannu Koho Vastaus kommenttiin #8

"Monet lukee tai kuuntelee kahdella kielellä tai valitsee jommankumman."

Ja useimmiten se toinen kieli suomen ohella on ihan muu kuin ruotsi.
Mutta maamme kultuurirasistisesa ilmapiirissä nuo muut kielet ja kulttuurit asettuvat ruotsin alapuolelle, eivätkä niiden edustajat ole "oikeita" kaksikielisiä.

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen

Sen verran puuttuisin laskelmiisi että olet nyt ottanut vain lukion huomioon. Ammattikouluissa opiskellaan myös hieman ruotsia ja yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa myös. Epäilemättä minimaalinen osa näistäkin kyseisen tason saavuttaa.

Ei kyllä hirveästi lukemia muuta. :D

Jaakko Häkkinen

Ammattikoulutuksessa ruotsia on vähemmän kuin lukiossa, mutta saattaahan sitä kautta ammattikorkeaan päässeistä muutama promille tulla lisää palvelukelpoisesti ruotsia osaavia. :-) Prosentin suuruusluokka varmasti silti säilyy, muutama kymmenys sinne tänne.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

On käsittämätöntä, ettei ministereiltä tai kansanedustajilta vaadita Suomessa erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä suomessa että ruotsissa. Erityisesti Ahvenanmaan kansanedustajan suomen kielen taito olisi tarkistettava ennen kulloisenkin vaalikauden alkua.

Jaakko Häkkinen

Pakkoruotsitetut ministerimme vahvistavat sen, että virkamiesten kielitaito on pelkästään paperilla - käytännössä kommunikointi ruotsiksi ei vain onnistu. Todella erikoista, että tällaiset kataiset silti kannattavat pakkoruotsia.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Suomessa hallituksen ministerin tulee olla rehellinen ja taitavaksi tunnettu Suomen kansalainen.

Miten laajasti tuo "taitavaksi tunnettu" tulee tulkita, olisiko ministerin oltava tunnettu myös taitavana ruotsin kielen käyttäjänä vaikka sitten tuon rehellisyyden kustannuksella ?

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #16

Aika hyvä! :-D Ministereitä on siis kahta tyyppiä:
1. Taitavia: osaavat ruotsia
2. Rehellisiä: eivät osaa ruotsia

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset