Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Avoin kirje pakkoruotsia kannattaville kieliprofessoreille

Helsingin yliopiston sivuilla on julkaistu juttu "Koululaiset eivät opiskele kieliä vapaaehtoisesti", jossa kaksi kieliaineiden professoria perustelee pakkoruotsia. Tulos on täsmälleen samanlaista heiveröistä ohiperustelua kuin kaikki aikaisemmatkin pakkoruotsin perusteluyritykset. Pelkkänä kielimaisterina joudun nyt opettamaan arvon kieliprofessoreille argumentointia ja perustelemista kädestä pitäen. Ilo on minun puolellani.

 

1. ”Osa opiskelupakon vastustajista vetoaa siihen, että vapaaehtoisuus lisäisi kiinnostusta ruotsin kielen opiskelua kohtaan. ’Tutkimustulosten mukaan tämä ei pidä paikkaansa’, sanoo Heini-Marja Järvinen, vieraiden kielten didaktiikan professori yliopiston opettajankoulutuslaitoksella. ’Vapaaehtoisuus johtaa kieliopintojen vähenemiseen, ei vain ruotsissa vaan kaikissa kielissä’, Järvinen viittaa Opetushallituksen kokoaman selvityksen tuloksiin.”

 Professori Järvinen on nyt ymmärtänyt jotain väärin. Ei kukaan ole poistamassa ruotsin pakollisuutta ja korvaamassa oppitunteja hyppytunneilla. Pakon poistaminen ruotsin kieleltä merkitsee sitä, että sen tilalle valitaan jokin muu kieli. Toisin sanoen ruotsin vapaaehtoisuus johtaa vain ruotsin opintojen vähenemiseen mutta samalla muiden kielten opintojen lisääntymiseen ja suomalaisten kielitaidon monipuolistumiseen.

 Kaikkien olisi edelleen opiskeltava vähintään kahta vierasta kieltä – ne kielet vain saisi itse valita.

 

2. ”’Päätös luopua ruotsin kouluopetuksesta olisi nykytrendin vastainen’, [professori Hanna] Lehti-Eklund sanoo.’ Pohjoismaiden neuvosto ja muut poliittiset yhteistyöelimet ovat sitoutuneet lisäämään pohjoismaista kieliyhteistyötä.’”

 Professori Lehti-Eklund on nyt ymmärtänyt jotain väärin. Ei kukaan ole luopumassa ruotsin kouluopetuksesta vaan ainoastaan sen pakollisuudesta. Pakon poistaminen ruotsin kieleltä merkitsee sitä, että ruotsia edelleen tarjottaisiin ja opetettaisiin niille, jotka sitä valinnaisena kielenä haluaisivat opiskella. Kaikkien olisi edelleen opiskeltava vähintään kahta vierasta kieltä – ne kielet vain saisi itse valita.

 Nykytrendillä taas ei voi perustella mitään: trendit ovat pelkästään erilaisten kehitysten ilmentymiä. Pohjoismaiden neuvosto ja sen kaltaiset kielirasistiset skandinaavisten kielten herruutta ajavat yhteistyöelimet ovat täysin puolueellisia tahoja, joiden ideologia jokaisen tasa-arvoa kunnioittavan henkilön tulisi tuomita, aivan kuten tuomittiin Etelä-Afrikan apartheid.

 Pohjoismaisessa yhteistyössä, aivan kuten muuallakin, ihmisillä on oikeus itse valita yhteinen kielensä – eikä sitä valita herrakieli-ideologian perusteella vaan sen perusteella, mikä on läsnäolevien paras yhteinen kieli. Ruotsin kielen opintopiiri on sitten asia erikseen...

 

3. ”’Myös pohjoismaiset yritysfuusiot lisäävät skandinaavisissa ympäristöissä aukeavia työpaikkoja’, Lehti-Eklund arvioi. ’Totta kai pohjoismaisten kollegojen kanssa tulee toimeen englanniksikin, mutta ruotsia taitamaton jää paljosta paitsi. Jos haluaa solmia syvempiä, tuloksellisempia ja pysyvämpiä poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia suhteita Pohjoismaissa, on puhuttava ruotsia tai skandinaaviskaa.’”

 Suomi kuuluu Pohjoismaihin – miksei suomen kieli siis ole yhtä arvokas kieli kuin skandinaaviset kielet? Miksi suomalaisen täytyy osata ruotsia, mutta ruotsalaisen ei täydy osata suomea? Asetelma on epätasa-arvoinen ja perustuu herrakieli-ideologiaan, jossa ruotsi on itseisarvoisesti arvokkaampi ja sivistyksellisempi kieli kuin suomi. Onko professori Lehti-Eklund itsekin kielirasisti?

 Miksi professori Lehti-Eklund ohittaa koko muun maailman, jossa on paljon enemmän työpaikkoja kuin Pohjoismaissa, ja englannin kielen, jolla pärjää valtavan paljon suuremmilla työmarkkinoilla kuin skandinaavisilla kielillä yhteensä? On älyllisesti epärehellistä ja professorin arvolle sopimatonta verrata ruotsin taidon avaamia ovia nollatasoon, kun niitä oikeasti pitäisi verrata muiden kielten taidon avaamiin oviin. Pakkoruotsia ei voi perustella argumentilla, joka oikeasti tukisi englannin kielen pakollisuutta.

 

Professorit Järvinen ja Lehti-Eklund eivät onnistuneet perustelemaan, miksi suomenkielisillä pitäisi olla pakkoruotsi. Olisin odottanut professoreilta edes hieman syventymistä aiheeseen ja eri osapuolten esittämiin argumentteihin, eikä asian ajatteleminenkaan olisi ollut pahitteeksi. Nyt koko jutusta sai valitettavasti sellaisen kuvan, että kieliprofessorit oli vain valjastettu lausuntoautomaateiksi pakkoruotsipropagandan palvelukseen.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

18Suosittele

18 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Mitähän hyötyä on pakkoruotsin opiskelusta ajatellen EU:n dokumenttien, tärkeimpien, lukemisessa, sillä ne tärkeimmät (oma käsitys) kun ovat kirjoitetut (käännetty) vain kolmelle "pääkielelle" eli englanti, saksa ja ranska. Kun eduskunnan enemmistö näyttää olevan tuon pakkoruotsin kannalla ainakin toistaiseksi ja samanaikaisesti olevan ehdottomasti syvenevän liittovaltion kannattaja, niin eikö olisi tärkeämpää asettaakin pakolliseksi kieleksi jokin noista kolmesta ja ruotsi todellakin vaihtoehtoiseksi?

Miksi kuulua sellaiseen yhteisöön jonka kirjallista tiedonantoa ja päätöksiä eivät kaikki kansalaiset ymmärrä?

Jaakko Häkkinen

Mielenkiintoista tietoa, Sirpa. Ristiriita siinä todellakin vallitsee. Tosin pakkoruotsin kannattajat eivät muutenkaan ole kunnostautuneet logiikassa...

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Kielitieteen näkökulmasta suomen kieli on arvokkaampi, koska se on ainutlaatuisempi ja alkuperäiseurooppalaisempi, kuin jostain Intiasta lähtöisin oleva indoeurooppalainen ruotsinkieli, joka periaatteessa on vain degeneroitunut versio englannin kielestä.

Jaakko Häkkinen

Juhani, ei nyt ihan noinkaan. Korjaan nyt, vaikka varmaan tuon kieli poskessa heititkin. :-)

1. Kantaindoeurooppalainen alkukoti oli parhaiten perustellun näkemyksen mukaan Euroopassa, aivan kuten kantauralilainenkin alkukoti.
2. Ruotsi ei ole degeneroitunut englannista, vaan kuuluu pohjoisgermaanisiin kieliin ja englanti länsigermaanisiin.
3. Itse asiassa englanti on kuluneempi kieli ja menettänyt siis enemmän vanhoja germaanisia aineksiaan. Lisäksi siihen ovat suuresti vaikuttaneet mm. latina ja ranska.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

"Nyt koko jutusta sai valitettavasti sellaisen kuvan, että kieliprofessorit oli vain valjastettu lausuntoautomaateiksi pakkoruotsipropagandan palvelukseen."

Eiköhän tuo ole aivan oikea kuva. "Kaksikielisyys" tai "pohjoismaalaisuus" ovat uskontoja joissa pappien puheet eivät poikkea oleellisesti liturgiatekstistä ainakaan ennen eläkeikää.

Tässä kirkossa pidetään myös verhot tiukasti kiinni, ettei räikeä ero arkitodellisuuden ja kaksikielisyysleikkien ja -liturgioiden välillä paljastuisi.

Aina välillä joku Jaska yrittää koputtaa ikkunaan, että katsokaas tänne, mutta pimennysverhoista ei pääse läpi kuin internetin kautta. Vai oletko saanut yhtään juttua julkaistuksi missään lehdessä tai radio- tai tv-ohjelmassa? Onko ylipäätään suomenkielisten lasten asemasta päättämässä yhtään ihmistä joka ei ole sitoutunut pakkoruotsiin:

http://www.sampoterho.net/?p=1768

pekka numminen

"Pohjoismaiden neuvosto ja muut poliittiset yhteistyöelimet ovat sitoutuneet lisäämään pohjoismaista kieliyhteistyötä." /Pelleprofessorilta hauska heitto.

Kun tosiasiassa:

"Pohjoismaiden neuvostossa ehdotettiin vähän aikaa sitten kielen vaihtamista ruotsista englanniksi. Arvatkaapa, ketkä olivat ainoita jotka sitä vastustivat – suomalaiset!" /Tanskalaisten ehdotus jo joskus vuonna 2006-2010(?).

Pakkoruotsin puolustaminen on monimuotoista ja ulottuvaa. Esimerkiksi Pohjoismaiden neuvostossa pakkoruotsittajamme estivät siis englannin kielen nostamista viralliseksi kieleksi ruotsin rinnalle/tilalle...

Syy oli varmaan se että meillä on pakkoruotsi, eikä meillä ole pakollista englantia mannersuomessa (Ahvenanmaalla tietysti on) - ainoana alueena pohjoismaissa.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

"Jos haluaa solmia syvempiä, tuloksellisempia ja pysyvämpiä poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia suhteita Pohjoismaissa, on puhuttava ruotsia tai skandinaaviskaa."

Eivät ruotsalaiset ehdota ulkomaalaisille neuvottelu- tai keskustelukieleksi omaa äidinkieltään ruotsia. Emmehän me suomalaisetkaan vastaavasti edellytä ulkomaalaisten puhuvan suomea. Pohjoismaissa englanti on yleisesti käytetty kaikille tasapuolisesti vieras kieli, jota yleisesti osataan.

"Skandinaaviska", tamä kielikummajainen, tarkoittanee ruotsalaisten ja islantilaisten yritystä ymmärtää toisiaan joskus viime vuosituhannella, kun eivät osanneet toistensa kieltä, eikä englantia vielä yleisesti osattu.

Alun lainauksessa mainittujen suhteiden luomiseen eivät siis kelpaa kielinä tanska tai norja?

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen

Alan hissukseen epäilemään että tässä jankkaamisessa on kyse vain väsytystaktiikasta. Ei noilla ole mikään tarkoituskaan perustella mitään, kunhan vaan toistolla pyritään tekemään asioita "itsestäänselvyyksiksi".

"Vapaaehtoisuus johtaa kieliopintojen vähenemiseen, ei vain ruotsissa vaan kaikissa kielissä’, Järvinen viittaa Opetushallituksen kokoaman selvityksen tuloksiin.”

On myös mielenkiintoista ajatella, että tässä myönnetään se, että ruotsi ei tosiaan oikeasti ole sellainen kaikkien itsestäänselvästi ikioma kieli kuin väitetään. Eli se tosiaan pitää opettaa pakolla, jotta sen status olisi mitä sen tahdotaan olevan.

Se on tietysti mielenkiintoinen kysymys että miksi vapaaehtoistenkin kielten lukeminen on vähentynyt. Mutta sehän ratkeaisi vain sillä että otetaan se KIEPO-vaihtoehto, jossa oli kaksi pakollista mutta vapaavalintaista kieltä. Tällöin kieliä olisi pakko lukea, mutta saisi valita, mitä lukee. Missään muualla maailmassa ei ymmärtääkseni ratkaista sitä ongelmaa, että kieliä ei lueta, sillä, että otetaan joku yksi kieli pakolliseksi.

Toisaalta kielten lukemista sinänsä pitää myös osata tarkastella kriittisellä silmällä. Ei se tosiaan ole kaikki kaikessa.

Loput perustelut ovatkin sitten lähinnä geopoliittista tarkoitushakuisuutta -- esimerkiksi tämä "tiivistyvä pohjoismainen yhteistyö" on ihan yhtälailla nordistinen _tavoite_ kuin pakkoruotsi itse. Tätä "yhteistyötä" ujutetaan meille hissukseen enemmän ja enemmän ja meidän on sitten aina pakko tehdä ne uhraukset. Ruotsalaisilta ei vaadita mitään. Haglundhan meni jo vähän liiankin pitkälle halutessaan jopa sotilasliittoa Ruotsin kanssa. Kukaan ihan oikeasti ei sano, että meillä pitäisi olla tämmöinen pyrkimys Ruotsin lääniksi, tai että "pohjoismaalaisuuden" pitää toteutua juuri siten kuin viitatussa tekstissä vaaditaan.

Se, että ruotsalaisten kanssa pitäisi puhua skandinaaviskaa, on puppua. Ongelmia syntyy lähinnä vain silloin kun paikalle osuu joku suomalainen ruotsin puhumista vaativa henkilö. Sitäpaitsi miksi minun pitäisi olla tässä suhteessa se joka "syventää suhteita" toisiin juuri heidän kielellään? Eikö olisi hienoa, jos ruotsalaiset puhuisivat minulle suomea, jolloin meillä olisi yhteinen kieli jolla minuun saisi paremman kontaktin?

Jaakko Häkkinen

Paljon hyviä pointteja Eerolla! Nämä ihmiset eivät vielä edes tiedosta kielirasismiaan: sitä, että ruotsi on heille lähtökohtaisesti paljon arvokkaampi kieli kuin suomi. Vain siksi he voivat ajatella niin vääristyneesti, että juuri suomalaisen täytyy opetella ruotsia muttei päinvastoin.

Pitäisi jotenkin saada kielirasistit avaamaan silmänsä - peili heidän eteensä on jo nostettu...

Käyttäjän MarkkuVasara kuva
Markku Vasara

Itse ihmettelin professorien toteamusta ”Osa opiskelupakon vastustajista vetoaa siihen, että vapaaehtoisuus lisäisi kiinnostusta ruotsin kielen opiskelua kohtaan. ’Tutkimustulosten mukaan tämä ei pidä paikkaansa"

Yleensä kuuluu hyvään argimentointtiin perustelle väitteet, etenkin jos ne perustuvat tutkimustuloksiin. Milloin on tutkittu ja mitä jää epäselväksi.

Vastaavasti meillä on 45 vuotta tietoa mitä pakollisuus saa aikaan. Ruotsinkieli tuli pakolliseksi peruskoulun myötä, joten periaatteessa koko työssä käyvä ikä luokka on opiskellut ruotsia pakollisena. Kuitenkin eduskunnassa keväällä oikeusministeri Hendriksson, edustaja Sasi ja monet muut kärkipoliitikot vastustivat VKV:n ehdotusta koska ruotsia ei osata ja ruotsia taitavia virkamiehiä ei ole tarpeeksi.

Eikö heidän argumenttinsa juuri osoita, että pakollisuudella ei saavuteta osaamista jota he peräänkuuluttavat? Syy pakollisuuden kannattamiseen on oltava aivan muu kuin ruotsin osaamisesta huolta kantaminen. Pelätäänkö Osmo Soininvaaran kohtaloa jos sanoo asiat niiden oikeilla nimillä?

Jaakko Häkkinen

Hyvin bongattu ristiriita! Näitä pitää kerätä omaksi kirjoituksekseen.
- Ruotsi kuuluu suomalaisten identiteettiin; kuitenkaan pakkoruotsista ei voida luopua, koska sitten ruotsia ei enää opiskeltaisi.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Jaakko:" Pakon poistaminen ruotsin kieleltä merkitsee sitä, että sen tilalle valitaan jokin muu kieli. Toisin sanoen ruotsin vapaaehtoisuus johtaa vain ruotsin opintojen vähenemiseen mutta samalla muiden kielten opintojen lisääntymiseen ja suomalaisten kielitaidon monipuolistumiseen."

Kuinkahan monta huutomerkkiä pitäisi tähänkin Jaakon kommenttiin lisätä, jotta se otettaisiin todesta? Vai onko, kuten vahvasti epäilen, professoreilla vain oma lehmä edelleen tukevasti ojassa, kuten muillakin fanaattisesti pakosta kiinni pitävällä kansanosalla.

Itsekäs linja jatkuu edelleen kielipolitiikassa ja voi hyvin juuri niin kauan kuin uudistusvastainen pieni päättävä klikki saa ja on voimissaan. Suomalaisten lasten ja nuorten pakko-opetus pidetään yllä juuri niin kauan, kuin nämä uudistuksiin kielteisesti asennoituvat eivät pysty näkemään metsää puilta? Monikielisyyden toivomus on heille täyttä hebreaa, jota pitää vastustaa näinkin heikoin eväin, mutta eihän heillä ole muutakaan keinoa kuin toistella näitä onttoja lauseitaan.

Käyttäjän HannuTaskinen kuva
Hannu Taskinen

Nythän on niin että professorin ei tarvitse todistella mitään koska hän on professori ja häen oletetaan tietävän kaiken. Ja professoreja löytyy suomen maasta lausumaan totuus joka asiasta. Kuitenkin on hyvä, että on tällaisia Jaakkoja, jotka näkevät vaivaa kirjoittamalla asiasta, jonka tavalliset ihmiset aikoja sitten hoksanneet, mutta eivät jaksa puuttua.

Jonas Hellgren

Apartheidpolitiikalla professoristakin saadaan pelkurimainen omaa asemaansa ensi sijaisesti ajatteleva ääliö.

Arctic Apartheid part 5.

Kalevi koskinen

Ikävä kyllä Jonaksen kommentti yllä, taitaa pitää paikkansa,ja taisi osua naulan kantaan.

Toimituksen poiminnat