*

Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Puolueet pilaavat politiikan

Suomi ei ole demokratia vaan partykratia. Oikeaoppisesti termin alkuosaksi pitäisi tietysti etsiä kreikankielinen sana, mutta koska englannin sanalla party on ’puolueen’ lisäksi myös merkitys ’juhlat, kekkerit, kemut’, se kuvaa tilannetta osuvimmin. Party eli puolue on se, jonka dēmos eli kansa äänestää juhlimaan toisten rahoilla ja päättämään niiden käytöstä (kratos ’valta’).

 En silti sano, että suora demokratia olisi paras vaihtoehto, koska kansanäänestyksissä on ikuisena vaarana, että äänestyspäätös tehdään riittämättömien tietojen tai jopa pelkkien uskomusten varassa. Edustuksellinen demokratia voisi kuitenkin olla paljon lähempänä todellista kansanvaltaa kuin nykyinen partykratia. Ongelmana ovat puolueet – havainnollistan tätä esimerkin avulla.

 Kuvitellaanpa, että suurperhe yrittää päättää seuraavan viikon ruokalistan. Suurperhe asuu valtavassa kartanossa, ja siihen kuuluvat isoisä ja isoäiti sekä näiden lapset puolisoineen ja omine lapsineen – kaikkineen useita kymmeniä henkilöitä.

 1. Suora demokratia. Suorassa demokratiassa kaikki huutavat toistensa päälle, ja jokainen yrittää vakuuttaa muut siitä, että tällä viikolla pitäisi syödä ainakin yhtenä päivänä juuri hänen lempiruokaansa.

 2. Edustuksellinen partykratia. Partykratiassa ne suurperheen jäsenet, jotka häärivät keittiössä useimmin, laativat kukin oman listansa, jolle he yrittävät hankkia mahdollisimman laajan kannatuksen. Listojen kokoonpanot ovat täysin mielivaltaisia, eikä kukaan voi olla täysin tyytyväinen yhteenkään listaan – paitsi listan laatija itse. Yhdellä listalla yhdistellään vihreitä vihanneksia vähärasvaiseen ja runsaasti maitotuotteita sisältävään ruokalistaan; toisella listalla yhdistellään luomulihaa ja -kasviksia vähälaktoosiseen ja runsaasti palkokasveja ja viljaa sisältävään ruokalistaan; kolmannella listalla yhdistellään kalaa ja kanaa vähähiilihydraattiseen ja runsaasti kotimaisia lähijuureksia sisältävään ruokalistaan.

 Eri listojen fanaattiset kannattajat tuomitsevat toisten listojen sisältämiä aterioita sen mukaan, miten pahasti nämä ovat ristiriidassa heidän kannattamansa listan periaatteiden kanssa (luomu, kotimainen, vähärasvainen, vähälaktoosinen, vähähiilihydraattinen jne.). Eri listojen kannattajat blokkiutuvat omiin pöytiinsä ja vastustavat muiden listojen kannattajien ehdotuksia silloinkin, kun ehdotus ei oikeastaan edes olisi ristiriidassa heidän oman listansa periaatteiden kanssa.

 3. Edustuksellinen demokratia. Tiettyä periaatetta tai rajoitetta kannattavat perheenjäsenet valitsevat keskuudestaan edustajia pitämään huolta siitä, että heidän näkemyksensä otetaan huomioon laadittaessa ruokalistaa. Jos edustajisto on päättänyt, että ateriaan sisältyy maitotuotteita, valitut edustajat pitävät huolen, että tarjolla on myös vähälaktoosisia tuotteita; jos ateriaan sisältyy lihaa, valitut edustajat pitävät huolen, että tarjolla on myös kotimaista ja/tai luomulihaa; jne.

 Yksi ja sama edustaja voi kannattaa vähärasvaista, vähälaktoosista ja vähähiilihydraattista luonnonmukaista lähiruokaa – häntä ei ole sidottu mielivaltaisiin listoihin. Hän voi tukea toista edustajaa tämän vaatiessa vähärasvaista luomulihaa, ja hän voi tukea kolmatta edustajaa tämän vaatiessa vähälaktoosista lähimaitoa.

 Edustajat eivät muodosta blokkeja vaan tekevät vaihtelevasti yhteistyötä kulloisenkin tilanteen mukaan niin, että heidän äänestäjiensä tahto toteutuu mahdollisimman hyvin.

 

Edustuksellinen demokratia voisi toimia yhtä hyvin myös valtion tasolla. Miksi ihmeessä me silti tyydymme partykratiaan? Puolueet vain pilaavat politiikan.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Suora demokratia edustuksellisen rinnalle mm. valvomaan avoimuutta sekä pienten piirien eli partykratian ja sen ystävien muilutusyrityksiä. Valtamediasta kun ei enää siihen ole.

Jaakko Häkkinen

Miten se valvominen suorasti toimisi? Saisiko parlamentti kenkää jos kansa äänestäisi epäluottamuslauseen?

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Sveitsin malliin asioita voidaan ottaa kansanäänestykseen. Vaatii kansalaisilta aktiivisuutta. Parlamentti/hallitus joutuu tekemään kuten kansanäänestyksen tulos sanelee. Ei tarvitse parlamentin erota, vaan tehdä kuten valta sanoo. Partykratiassa sanelu tulee muualta kuin kansan taholta. Kansalle perustuslakimme mukaan valta kuuluu ja niin arvelisin olevan tilanteen aika monessa muussakin paikassa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset