Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Ruotsinkieliset edellä kielitaidossa

Eri kieliryhmien kielivalinnat

 Nykyisten lakien mukaan toinen kotimainen kieli on Suomessa pakollinen. Pakollisten vieraiden kielten paikat ovat A1 (alkaa yleensä kolmannelta luokalta, mutta kuntakohtaista vaihtelua) ja B1 (tähän saakka alkanut seitsemänneltä luokalta, mutta siirretty alkamaan kohta kuudennelta luokalta). Lisäksi peruskoulussa voi opiskella vapaaehtoisia kieliä: A2-kieli alkaa yleensä viidenneltä luokalta ja B2-kieli yleensä kahdeksannelta luokalta.

 Koko maan tasolla suomenkielisten opiskelema ruotsi jakautuu seuraavasti: A1-kielenä 1 %, A2-kielenä 7 % ja B1-kielenä loput 92 % (vuoden 2010 tilasto). Ruotsinkielisten opiskelema suomi jakautuu seuraavasti: A1-kielenä 87 % ja A2-kielenä 12 % (vuoden 2009 tilasto). Suomenkielisistä vapaaehtoista A2-kieltä opiskelee noin 24 %, ruotsinkielisistä lähes kaikki.

 Ruotsinkielisten kaksi vierasta kieltä tulevat täyteen jo A-kielistä, joten heidän ei ole pakko ottaa lainkaan B1-kieltä. Sen sijaan suomenkieliset mielellään jättävät pakollisen ruotsin viimeiseen mahdolliseen kohtaan eli B1-kieleksi; tämän seurauksena harvempi heistä ottaa A2-kieltä (noin 24 %).

 Ero johtunee suoraan siitä, että koska suurin osa ruotsinkielisistä haluaa ottaa suomen ensimmäiseksi vieraaksi kielekseen (A1), he haluavat aloittaa toiseksi tärkeimpänä kielenä pitämänsä englannin mahdollisimman pian (A2-englanti 80 % vs. A1-englanti 13 %). Suomenkielisille puolestaan englanti on ylivoimaisesti tärkein vieras kieli: A1-kielenä sen ottaa 90 % ja A2-kielenä 8 %. Ruotsin ottaa edes A2-kielenä siis harvempi kuin englannin; mieluiten ruotsi jätetään viimeiseen mahdolliseen vaiheeseen eli B1-kieleksi.

 Lisäksi ruotsinkielisissä kouluissa A1-kieli alkaa usein jo ensimmäisellä luokalla, kun taas suomenkielisissä kouluissa se yleensä alkaa vasta kolmannella luokalla.

- Suomenkielisten ensimmäiset vieraat kielet: A1-englanti (90 %) ja B1-ruotsi (92 %)

- Ruotsinkielisten ensimmäiset vieraat kielet: A1-suomi (87 %) ja A2-englanti (80 %)

 

Ruotsinkieliset kompensoivat vähemmistöasemansa

 On tärkeää huomata, että ruotsinkieliset kompensoivat hyvin ja luonnollisesti sen, ettei heidän äidinkielensä ole maan pääkieli: he valitsevat maan pääkielen A1-kieleksi ja englannin A2-kieleksi. Näin he käytännössä saavat kiinni suomenkielisten etumatkan englannissa, koska Kansalliskieliselvityksen mukaan "yhdeksännellä vuosiluokalla opetuksen tavoitteet ovat samat riippumatta siitä, onko opiskelu aloitettu A1-kielenä vai A2-kielenä." (Sivu 42.) Myös ylioppilaskirjoituksissa pitkänä kielenä kirjoitetaan A1- ja A2-kielet.

 Yleensä suomenkieliset aloittavat yläkoulussa toisen vieraan kielensä, kun taas ruotsinkieliset voivat aloittaa jo kolmannen vieraan kielensä - tai jättää aloittamatta, koska minimivaatimus eli kaksi vierasta kieltä täyttyy jo A-kielistä. On hyvä muistaa myös se, että vähintään kolmasosa ruotsinkielisistä opiskelee suomea  äidinkielenomaisella tasolla. Kaksikielisten oppilaiden kohdalla vieraat kielet alkavat siis käytännössä vasta toisesta vieraasta kielestä, kun ne yksikielisten kohdalla alkavat jo ensimmäisestä vieraasta kielestä.

 Kuitenkin suomenkielisiä vaaditaan symmetrisyyden nimissä opiskelemaan ruotsia, vaikka ruotsi on todellisuudessa vain pieni alueellinen vähemmistökieli: suomenkielisiä on 17 kertaa enemmän kuin ruotsinkielisiä, ja suomi on ainoa tai toinen virallinen kieli maan kaikissa kunnissa nyt kun viimeiset kolme ruotsinkielistä kuntaa muuttuvat valtion lahjusten vuoksi kaksikielisiksi. Ruotsiksi sen sijaan voi elää vain pienessä osassa maata, pienessä joukossa etelä- ja länsirannikon kuntia.

 Monien suomenkielisten näkökulmasta kyseessä on pelkkä kiusanteko: kaikkien suomenkielisten pakottaminen opiskelemaan ruotsia on sama kuin jos kaikki ruotsinkieliset pakotettaisiin opiskelemaan viroa. Erona on vain se, että Suomessa vironkielisten ja ruotsinkielisten lukumäärät ovat paljon lähempänä toisiaan (7-kertainen ero) kuin ruotsinkielisten ja suomenkielisten lukumäärät (17-kertainen ero).

 Viro ei tietenkään ole Suomessa kansalliskieli, mutta kumpikohan on olennaisempi taso kielipakottamisen oikeudenmukaisuutta pohdittaessa: (1) symbolinen kansalliskielen status vai (2) kielen todellinen käytettävyys maanlaajuisesti tarkastellen?

 

Kysynkin ruotsinkielisiltä ja pakkoruotsittamisen ymmärtäjiltä:

 Miksi suomenkielisten on pakko opiskella ruotsia, vaikka vain vähemmistö heistä kokee sitä tarvitsevansa ja vaikka ruotsinkieliset sujuvasti kompensoivat sen kielitaitohaitan, joka seuraa siitä, ettei heidän äidinkielensä ole maan pääkieli?

 Onko kyseessä vain pikkumainen vahingon kierrättäminen, etteivät suomenkieliset voisi opiskella heti englannin jälkeen muita hyödyllisinä pitämiään kieliä? Vai löytyykö muita syitä halulle pakottaa kaikki suomenkieliset opiskelemaan ruotsia? Pakkoruotsillehan ei perusteita tunnetusti löydy, joten siksi kysyn perusteluja kielipakottamisen halulle.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Käyttäjän taistolainen kuva
taisto vanhapelto

Hyvä Jaakko Häkkinen,

onpa perusteellinen selvitys ja pohdinta!

Oletan (en tiedä) edustavani suomalaisten enemmistöä ruotsinkielen käytännön taidollani: osaan kohtalaisesti lukea, mutta puhuminen sujuu hitaasti ja huonosti, vaikka aikoinaan yliopistossa jouduin pakollisessa ruotsinkielen kokeessa osoittamaan sellaisen ruotsinkielen taidon, jonka varassa voisin työskennellä valtion virassa kaksikielisellä paikkakunnalla. En olisi edes yrittänyt moista seikkailua. Pakko oli tutkintoon paras kannustin, mutta loppui heti sen jälkeen, mikä ei kuitenkaan ole suhteeni muutamiin muihin kieliin, joilla olen työskennellyt ja joiden taitoa edelleen pidän yllä.

Joistain, kenties historiaamme liittyvistä syistä, en osaa vastustaa kaksikielisyyttä, mieluummin ehkä lievästi kannattaa. Maailmalla on myös mukava kertoa Suomen olevan kaksikielinen maa: kun toinen kielemme on ruotsi eikä venäjä, kuulija valitsee meidät paremmin läntiseen kulttuuripiiriin.

Pariliittoni ruotsinkielen kanssa ei vaikuta järkevältä eikä perustellulta, mutta laiskuuttani en jaksa edes aloittaa kunnon ruotimista ja siksi laiskasti jatkan kaksikielisyyden kannattamista.

Jaakko Häkkinen

Kiitos omakohtaisesta tarinasta, Taisto.

Valtion kaksikielisyyttä en minäkään vastusta; sen sijaan vastustan ihmisten pakottamista kaksikielisiksi, eli ruotsin kielen pakottamista jokaisen suomenkielisen identiteettiin ja kielirepertuaariin. Nämä ovat eri tasoja, ja ehkä sinäkin jaksat miettiä asiaa enemmän jonain ahkerana hetkenäsi. :-)

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Ruotsinkielisiä palveluita voitaisiin tarjota elävästi kaksikielisillä alueilla ilman virallista kaksikielisyyttäkin.

Paikallisten ruotsinkielisten palveluiden tuottamisen tulisi perustua äidinkieleltään ruotsinkielisiin. Suomenkielisten ruotsinopetuksen pakollisuudesta voitaisiin sitten luopua.

Kielipolitiikan perusteellisesta uudistamisesta tulisi järjestää neuvoa antava kansanäänestys.

Käyttäjän taistolainen kuva
taisto vanhapelto

Aion yrittää ehdottamaasi eritasonojapuuvoimistelua, vaikka se telinevoimistelussa onkin naisten laji; sopinee henkisenä harrastukesna miehillekin.

Jonas Hellgren
Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

"Vai löytyykö muita syitä pakottaa kaikki suomenkieliset opiskelemaan ruotsia?

Kyllä löytyy: Ruotsinkielisiä on niin vähän, että suomenkielisten pakkoruotsia tarvitaan pönkittämään kaksikielisyyden huojuvaa kulissia. Valtaosa suomalaisista ei koskaan saavuta käyttökelpoista ruotsin taitoa, mutta ei se haittaa, kun ei todellista tarvettakaan ole. Pakollinen opiskelu on pääasia.

Pakkoruotsin todellinen syy on ruotsinkielisten aseman turvaaminen, status quon säilyttäminen.

Pakkoruotsi on ensisijaisesti politiikkaa, ei kielen opiskelua.

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

MIllainen tilanne olisi, jos äidinkieleltään suomalaisen ei enää olisikaan pakko opiskella ruotsia?
Tuohan antaisi enemmän vapautta opiskella muuta silläkinaikaa, ja jättäisi äidinkieleltään ruotsalaisen pakertamaan suomenkielen oppimisen kanssa.

Eli suomenkielisillä on säilytettävä handikappiruotsi, jotteivät nuo saa etua ruotsinkielisiin nähden.
Ja tietysti on tämä palveluvelvoite, huonosti ruotsia osaavia suomenkielisiä tarvitaan asiakaspalvelijoiksi ruotsinkielisille, jotka itse tokikaan eivät palveluammatteihin ryhdy, kun hienompiin oppiarvoihin pääsee kiinni pienemmin pistemäärin.

Jaakko Häkkinen

Siksi perustelinkin, mikseivät ruotsinkieliset oikeasti jäisi jälkeen. Kun he osaavat ruotsia, heidän on kuulemma helpompi oppia kaikkia muita kieliä, joten tuskin heitä rasittaa, vaikka heille saksa tai venäjä olisikin kolmas vieras kieli vaikka se suomalaisille olisi toinen. :-)

Käyttäjän vpsainio kuva
Vesa-Pekka Sainio

Henkilökohtaiset kiitokset jälleen hyvästä blogikirjotuksesta Jaakko Häkkiselle. Klikkasin "suosittelen"-nappia!

Jaakko Häkkinen

Kiitoksia! Sinäkin olet näköjään vapauden kannattaja. :-)

Käyttäjän KlasKreutzman kuva
Klas Kreutzman

"Onko kyseessä vain pikkumainen vahingon kierrättäminen, etteivät suomenkieliset voisi opiskella heti englannin jälkeen muita hyödyllisinä pitämiään kieliä? Vai löytyykö muita syitä halulle pakottaa kaikki suomenkieliset opiskelemaan ruotsia? Pakkoruotsillehan ei perusteita tunnetusti löydy, joten siksi kysyn perusteluja kielipakottamisen halulle."

Hej Jaakko!

Hämmästelen suuresti kysymystäsi yllä. Minä, ja uskon, että moni moni muu löytää heti 11,6% syytä ja/tai perustetta. Nimittäin Ruotsin osuus Suomen viennistä. Siis Ruotsi on Suomen suurin vientimaa. Eikö sillä ole mitään arvoa? Onko meillä varaa siihen, että sekin kauppa alkaa hyytymään, ja työttömyys lisääntyy noin 100 000 työntekijällä.

Se, että pakkoruotsilla saadaan 'herrakansa' vähemmistölle palvelijoita ym. on jo loppuun kaluttu kliché.

Omasta kokemuksesta voin sanoa, että kaikki myyntityö Ruotsiin ei onnistu englanninkielellä. Tankero-englannilla vielä vähemmän, eikä Suomen neljästä peruskielestä Ruotsalaiset ymmärrä yhtäkään :-) Myyntityö paikallisiin organisaatioihin vaati Ruotsissa ruotsin kielen taitoa kuten Suomessa suomen kielen taitoa.

Minun mielestä Suomi pitää saada nousuun. Se vaatii myös Ruotsin kielen osaamista, että saadaan vientiä lisättyä Pohjoismaihin, kun tuo itävienti on hiipumassa. Viennin lisäponnistelut on luonnollista aloittaa helpoimmasta päästä, eli lähinaapureista.

Ja minulta KYLLÄ pakolle opiskella kieliä. Ruotsia ja Venäjää ym. Ja nimenomaan siinä järjestyksessä, että ymmärtää mitä tarkoittaa jos lähiympäristöstä kuuluu "Ruki ver". Silloin auttaa paljon kun osaa nopeasti täyttää 'asylansökan' nimisen lomakkeen ko. maan rajalla :-)
(Huumorivaroitus!!)

PS.
Åbo Underrättelser lehdessä oli mielenkiintoin artikkeli Saksalaisesta nuoresta naisesta joka on työharjoittelussa päiväkodissa Taalintehtaalla. Hän oppi "flytande svenskan", niin että pikkulapsetkin ymmärtää 6 kuukauden ei-intensiivisellä opiskelulla ja 3,5 kuukauden käytännöllä päiväkodissa. Sinulla kielitieteilijänä voi olla käsitys siitä, että toimisiko ko. kielen oppimisen helppous myös toisinpäin, ruotsi > saksa.
http://www.abounderrattelser.fi/news/2014/11/slump...

Jaakko Häkkinen

Klas hyvä, lienen vastannut sinulle aikaisemminkin, mutta kertaus on opintojen äiti:
- Loput 89 % viennistä hoidetaan pääosin englanniksi,
- eikä vienti Ruotsiinkaan hyytyisi, vaikka siirryttäisiin englantiin.
- Miksi meidän pitäisi osata ruotsia mutta ruotsalaisten ei tarvitse osata suomea, vaikka käyvät kauppaa kanssamme?
- Englanniksi meidän on mahdollista kasvattaa vientimarkkinoita nykyisestä paljon enemmän kuin ruotsiksi.
- Miksi koko väestö pitää pakkoruotsittaa, vaikka vain erittäin pieni osa päätyy vientiteollisuuden kauppaneuvottelijoiksi?

Herrakansan palvelijoista en kirjoittanut mitään, kuten voit lukea.

Vitsisi oli toki hauska, mutta ei sekään perustele, miksi koko kansa pitää pakkoruotsittaa.

Oletko muuten ruotsinkielinen? Eli vastasitko nyt kysymykseeni, miksi HALUAT pakkoruotsittaa koko kansan?

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

"Se, että pakkoruotsilla saadaan "herrakansa" vähemmistölle palvelijoita ym. on jo loppuun kaluttu kliche."

Ei se ole loppuun kaluttu ollenkaan. Asiallisesti juuri noilla perusteilla tyrmäsi eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo ruotsin pakollisuudesta luopumisen.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Ainoa symmetrinen vastaus alustukseenhan tietysti olisi:

- Miksi ruotsinkieliset eivät pääsääntöisesti aloita suomen opiskeluaan 7. luokalta?
- Miksi se ole edes mahdollista, vaikka joku haluaisi? Mistä tämä käytännön pakko, että se on aloitettava epäsymmetrisesti 2-4 vuotta etuajassa?
- Miksi me käytämme neljä kallisarvoista vuotta oppiaksemme suomea, kun sitä aikaa voisi käyttää johonkin muuhun?
- Miksei Suomen yhteiskuntaa ole järjestetty niin, että kolme vuotta suomea opiskellut ruotsinkielinen pärjää täällä? Vaikkapa englanniksi, joka näyttää olevan Suomessa kovin suosittu kieli?
- Miksi 7. luokalla ei tarjota ruotsinkielisille yhtään B1-kieltä, ei vapaaehtoisena eikä pakollisena? (nojaa, latinaa voi kuulemma voi opiskella B1:nä)
- Miksi suomenkielisille järjestetään mahdollisuutta oppia peruskoulussa neljää kieltä, kun ruotsinkielisillä on mahdollisuus vain kolmeen?
- Miten voidaan sen jälkeen kun suomenruotsalaiset ovat vapaaehtoisesti kuitenkin valinneet oppia suomea, väittää niin palavasti, että noin 35% tästä vapaaehtoisesti valitusta oppimäärästämme on apartheid-pakko-ies?
- Miksi suomenruotsalaiset eivät kaiva näitä tilastoja maailmalta, että miten maan pääkieltä pakotetaan vähemmistöille opiskeltavaksi?

Vastaus on yleensä holhoava: koska silloin ruotsinkieliset eivät pärjäisi Suomessa, tai ykskantaan nationalistinen: Suomessa puhutaan suomea.

En myöskään ymmärrä miten tämä viron esimerkki tuli tähän aivojumppaan. Voisi hyvinkin argumentoida, että miksi oppia suomea? Sehän ei ole portti mihinkään muuhun kuin korkeintaan yhteen elävään kieleen, maailmalla erittäin harvinainen kieli, korkeintaan portti yleisen kielitieteen teoreettisiin syövereihin, ainutlaatuisessa vaikeudessaan.

Jaakko Häkkinen

Katsos kun te ruotsinkieliset VAPAAEHTOISESTI haluatte lukea suomea A1-kielenä. Sen sijaan me suomenkieliset emme (paitsi noin kolmasosa) haluaisi lainkaan lukea ruotsia. Miksette kaikki joukolla aloita suomea vasta B1-kielenä? Teillä olisi kaikki oikeudet valita niin!

Me emme pakota teitä opiskelemaan suomea A1-kielenä, tai lainkaan, jos se meistä olisi kiinni. Turha tarjota noita holhoamista ja nationalismia, kun ne eivät minuun päde.

"Miten voidaan sen jälkeen kun suomenruotsalaiset ovat vapaaehtoisesti kuitenkin valinneet oppia suomea, väittää niin palavasti, että noin 35% tästä vapaaehtoisesti valitusta oppimäärästämme on apartheid-pakko-ies?"
-- Mitä tämä tarkoittaa? Ei aukea.

"En myöskään ymmärrä miten tämä viron esimerkki tuli tähän aivojumppaan."
-- Sehän minut toistuvasti yllättääkin, ettette te ruotsinkieliset ymmärrä, että useimmille suomenkielisille pakkoruotsi tuntuu yhtä turhalta kuin pakkoviro tuntuisi ruotsinkieliselle. Mikset sinä ymmärrä tätä? Mikset suostu ymmärtämään?

Luhistuisiko identiteettisi siitä, jos ymmärtäisit, etteivät suomenkieliset yleisesti tarvitse eivätkä halua oppia pientä vähemmistökieltä? Vai mikä ihmeen psyykkinen suojamekanismi sinua estää ymmärtämästä asiaa?

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Luhistuuko sinun identiteettisi jos ollaan pian siinä tilanteessa, etteivät Suomessa asuvat tarvitse sinun pientä eurooppalaista vähemmistökieltäsi, vaan se voidaan liittää etelähantin ja muiden sukupuuttoon kuolleiden ugristen kielten joukkoon?

Tämä keskustelumme on minun osaltani kuitenkin laajalti hypoteettinen, koska kielipakottaminen ei päde minuun, ja olen, toisin kuin railakkaassa, edellisessä kappaleessa suomen kielen suuri fanittaja ja ylpeä käyttäjä.

Olisipa joskus vain hyvä jos keskustelussa otettaisiin huomioon, että Suomen ruotsinkieliset ovat, jos symmetria on keskustelun teemana, kulkeneet jonkin matkaa. Olkoon, että perusopetuksen toinen kotimainen on teille pakollinen, mistä itse toivon luovuttavan. Se vastaa kuitenkin vain 35% siitä tuntimäärästä mitä me opiskelemme toista kotimaista, jota voisimme kutsua pakkosuomeksi – tekemättä kuitenkaan niin.

Kemiöläisnuori voisi tänä päivänä hyvinkin suoriutua samanlaajuisesta B1-suomesta kuin teidän ns. pakkoruotsinne, osaamatta käytännössä lukion jälkeen yhtään käyttistä, ja päästä kuitenkin englannistuvaan Aalto-yliopistoon ja valmistua diplomi-insinööriksi osaamatta muuta kuin pakollisen virkamiessuomen. Pääkaupunkiseudulla hän voisi hyvin tienata rahaa vapaa-ajallaan toimimalla englanninkielisenä baarijussina tiskin takana. Tämän jälkeen hän voisi myös hyvin työllistyä jossakin kansainvälisessä yhtiössä, joka tekee paljon kauppaa Ruotsin kanssa, mutta jossa kaikki, niin kuin hän, puhuvat englantia.

Siinä tulevaisuus, jos halutaan väkisin puhua symmetriasta.

Jaakko Häkkinen

Ei minun identiteettini luhistu siitä, jos muunkieliset eivät halua opiskella suomea. Sinä et kuitenkaan itse vastannut, joten kysyn uudelleen:
Luhistuisiko identiteettisi siitä, jos ymmärtäisit, etteivät suomenkieliset yleisesti tarvitse eivätkä halua oppia pientä vähemmistökieltä?

Kuten sanottu, mitään symmetriaa tässä ei ole halujen osalta, koska ruotsinkieliset itse valitsevat ottaa suomen jo A1-kielenä. Toki me voimme vapauttaa pakkosuomen, mutten usko, että monikaan teistä sen seurauksena jättäisi suomen opiskelematta.

Minusta olisi oikein piristävää ja lisäisi kieliyhteisön elinvoimaa, jos olisi ruotsinkielisiä ummikkoja, jotka eivät juurikaan osaisi suomea. Kuten tiedät, pidän kieliryhmän laajaa kaksikielistymistä uhkana kielen säilymiselle.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179171-tuhoa...

Minusta ei ole mitään vikaa siinä, jos erikieliset yksilöt Suomessa kommunikoivat englanniksi - niinhän tapahtuu nytkin mitä suurimmassa määrin. Sitä ei edes pidä rajoittaa ja määrätä ylhäältä päin. Vain se voidaan määrätä, millä kielellä viranomaisten ja muiden valtion rakenteiden kanssa kommunikoidaan, ja sellaisina kielinä suomi ja ruotsi saavat pysyä.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180936-suoma...

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Ei minun identiteettini ole luhistunut siitä ymmäryksestäni, että motivaatio opiskella ruotsia on paikoin huono. Päinvastoin, se vaatii vähän luonnetta olla pakollisesta ruotsista eri mieltä kuin ruotsinkielisten johtohenkilöt ja mielipidetiedusteluissa mitattu niukka enemmistö ns. omien joukossa.

Toisaalta kysyn kyllä mitä sinun identiteetillesi on tapahtunut kun sinulla ja peukkuajillasi on tarve julistaa naapurimaiden kieliä kuten ruotsi, venäjä ja miksei myös sillä perusteella vaikkapa englanti ja kiina "pieneksi vähemmistökieleksi" sillä perusteella missä määrin Suomen niemimaalla puhutaan kyseistä kieltä.

Samoin kysyn miksi viron opiskelu Suomessa otetaan esiin jonkinlaisena absurdiutena? Jos pidetään Ruotsin asennetta suomen kieltä kohtaan kylmänä herrakansa-asenteena esim. pohjoismaisissa yhteyksissä, niin onko Suomen pitkä suhtautuminen viron kieleen sen parempi? Nelisenkymmentä vuotta itsestäänselvää meuhkaamista suomeksi Tallinnassa ihan vain sillä perusteella, että meillä on kato enemmän rahaa.

Ei minulla olisi mitään sitä vastaan jos Suomen, myös ruotsinkielisiin kouluihin olisi joskus päätetty ottaa eteläisen naapurin kielen oppimäärää. Miksi olisi? Osa suvustani on tullut Viron saaristosta Uudenmaan saaristoon. Omalla paikkakunnallani asuu vironperäisiä sukuja ja runsaasti virolaisia viikkotyöntekijöitä.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #19

Kiitos että vastasit. Olet niitä harvoja ruotsinkielisiä, jotka uskaltavat omalla nimellään kyseenalaistaa pakkoruotsin.

Silloin, kun tarkastellaan yhden maan kielipolitiikkaa, on tietysti tarkasteltava sen yhden maan kieliryhmien kokoa. Suomessa kiina ei ole suuri kieli, vaikka se maailmalla sitä onkin.

En ole tietoinen tuollaisesta suomalaisten asenteesta viron kieltä kohtaan. Olisiko sinulla jotain lähteitä väitteesi tueksi? Tietysti joka kansasta löytyy muutama humalainen, itseään täynnä oleva öykkäri, jos yksittäistapauksia etsitään.

Eikö sinusta sitten olisi absurdia ja epäoikeudenmukaista pakottaa ruotsinkieliset opiskelemaan viroa, vaikka vironkieliset ovat Suomessa seitsemän kertaa pienempi vähemmistö kuin ruotsinkieliset? Vastaa rehellisesti.

Tarkoitatko viimeisellä kappaleellasi viron kielen tarjontaa vai pakkoviroa? Tarjontaa en minäkään pidä absurdina, pakkoviroa kylläkin.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #20

Tietysti mitä enemmän itsensä siihen pakkottamisretoriikan suohon itsensä polkee, sitä enemmän saa asiat näyttämään absurdeilta.

En itse pidä kovin dramaattisena sellaista haarukkaa, jonka puitteissa valtio säätäisi jonkun naapurimaan kielen oppimäärän pakolliseksi tai "pakolliseksi vaihtoehdoksi" perusopetuksessa. Kaikkeen tarvitaan tietysti perusteluja ja keskustelua oppimäärän laajudesta, samoin myös esim. ulko- ja kauppapoliittisia tavoitteita tällaisten säädösten tueksi.

Eli olisiko tietty oppimäärä pakollista viroa absurdia, jos sellaista yhtäkkiä päätettäisiin säätää? Ei minusta.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #21

Tietysti joka kansasta löytyy muutama humalainen, itseään täynnä oleva öykkäri, jos yksittäistapauksia etsitään.

Olen itse kyllä selvin päin monesti olettanut virolaisen ymmärtävän omaa suomeani muutamalla virolaisella sanalla höystettynä. Plus sitten tuo satunnainen öykkäri, joka käyttäytyy samoin. Joten minulle oli tervehdyttävä kokemus huomata, että suomenkieliseen avauslauseeseen nyttemmin vastataan englanniksi.

Varmaan empiirinen tutkimus toisensa jälkeen todistaisi, että suomalaiset turistiseurueet, ellei kukaan porukassa ole Vironmatkalla osannut hyvää viroa, aina ovat kohteliaasti avanneet keskustelujaan virolaisen tarjoilijan, laivahovimestarin tai hotellivirkailijan kanssa kysymällä nöyrästi, että mikä olisi mieluisin keskustelukieli; venäjä, englanti, saksa, ruotsi tai peräti suomi.

Niinhän tietysti. Suomalaiset osaavat käyttäytyä.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #21

"Tietysti mitä enemmän itsensä siihen pakkottamisretoriikan suohon itsensä polkee, sitä enemmän saa asiat näyttämään absurdeilta."
-- Se menee kyllä päinvastoin: lähtökohtana pitäisi olla kielivapauden, kuten maailmalla yleensäkin. Mitä syvemmälle absurdiuden suohon itsensä tanssii, sitä myöntyväisempi alkaa olla kaikille pakkokielille: samahan se olisi kaikkien lukea vähintään seitsemää pakkokieltä, jotka valtiomme päättäjät suunnattomassa viisaudessaan määräisivät lähialueiden kielistä. Niinkö?

Minun on hyvin vaikea hahmottaa, onko sinulla pointtia vai lämpimiksesikö vain naputtelet jotain...

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #24

En ymmärtänyt miksi aloitusta oli pakko viedä jonkinlaiseen mielestäsi absurdiuksien symmetriaan, jossa mielestäni tietty määrä pakollista viroa ei ollutkaan niin absurdia kuin omassa retoriikan huumassasi oletit.

Nyt olen kuitenkin sillä kannalla, että yksilön pitäisi saada valita kieliään vapaasti. Kun silloin palataan yksilön tasolla, ja yksilön oikeuksiin, postissa #14 esittämäni pointit ovat aiheelliset. Eli miksi suomenruotsalaiset opiskelisivat vapaaehtoisesti niin paljon suomea, jos vastaavasti heidän kieltään ja joskus olemassaoloaan Suomessa kyseenalaistetaan?

Itse asiassa Suomessa olisi kysyntää finlandssvenskt språkval-liikkeelle, joka todellakin vaatisi itselleen symmetriset oikeudet aloittaa enemmistökielen opiskelun samaan aikaan kun enemmistö aloittaa vähemmistökielen opiskelun. Aikaa jäisi enemmän alakouluissa aloitettaville pitkille vieraille kielille, joista varsinkin pohjoismaiset kielet, englanti ja saksa olisivat ruotsin pohjalta helppoja omaksua ja oppia hyvälle tasolle. Jopa tämän blogiartikkelin otsikko toteutuisi entistä paremmin.

Siitä liikkeestä radikaaleimmat tietysti voisivat vielä jatkaa fritt språkval-etujoukkoon, jossa vaadittaisiin mahdollisuutta elää Suomessa osaamatta lainkaan suomea.

Vanha argumentti, että Suomessa pitää osata suomea maan pääkielenä voidaakseen elää täällä, pitää paikkansa vain ellei ole yhteistä kieltä. Mutta nythän meillä on englanti lingua franca'na. Jopa ns. kielivapauttajat pitävät sitä niin yleisenä, että jopa pitävät samantekevänä onko sen opiskelu pakollista vai ei.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #25

Mikseivät ruotsinkieliset sitten aloita suomea vasta B1-kielenä? Päättävätkö ruotsinkielisten koulujen rehtorit, että suomea "tarjotaan" vain ja A-kielinä? Miksi silloinkin ylivoimainen enemmistö ottaa sen A1- eikä A2-kielenä? Minusta ruotsinkielisillä on jo nyt vapaus olla valitsematta suomea, mutta selvästikin useimpien mielestä olisi absurdia ja epäkäytännöllistä jättää opiskelematta suomea.

Sikäli tuntuu hassulta, että maalailet jotain kansanliikettä, jos kukaan ei edes haluaisi jättää suomen opiskelematta. Ja ne jotka haluavat, voivat toimia Vapaa kielivalinta -yhdistyksen piirissä ja kautta.

Yhtä yhteistä kieltä ihmisten välillä ei ole eikä edes tarvita - ihmiset voivat päättää yhteisen kielensä aina tilanteen mukaan, eli sen mukaan, mikä on kulloisenkin kokoonpanon paras yhteinen kieli. Virallisia kieliä sen sijaan tarvitaan, eli kieliä, joilla voi elää jokapäiväistä elämää (yhteis)kunnassa viranomaisten ja muiden palveluntarjoajien kanssa.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #26

Ehkä suomenruotsalaisilla on ihan vain samaa harkitsematona kansalaistottelevaisuutta kuin niillä jotka hokevat, että "Suomi on kaksikielinen maa"...

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

Moni tietämäni kehitysvammainen on hyvin kykenevä kommunikoimaan sekä suomeksi että ruotsiksi.
Kielen ymmärtäminen ja puhuminen ei ole niin vaikeaa, miksi sen opetusauktoriteettimme sen ovat halunneet asettaa. Kysehän on vain sanavaraston laajuudesta ja intonaatiosta.

Tätä eivät Kunnioitettavat OpetusViranomaiset ole koskaan halunneet ymmärtää, ja tässäpä nyt olemme miettimässä kielioppisuuntautuneen kielenhallinnan tarpeellisuutta kontra käytännön kielitaidon ja perussanaston hallinta.

Käyttäjän saimaansisustus kuva
Hannu Koho

Pedagogiikalla nyt ei ole mitään roolia tässä puhtaasti poliittisessa kielikeskustelussa. Kyse on asemasta - ei oppimisesta.

Toimituksen poiminnat