Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

RKP toteuttaa Halla-ahon suunnitelmaa

Pahoittelen näppäimistöjenne puolesta, mikäli purskautitte aamukahvinne niille. Oli vain ihan pakko kirjoittaa näin hykerryttävästä aiheesta. Vuonna 2010 Jussi Halla-aho esitti Nuivan kielipoliittisen vaaliohjelman, jossa sanotaan mm.:

 "Kunnallistasolla ruotsi voi säilyä virallisena kielenä pääsääntöisesti nykykäytännön mukaisesti mutta kuitenkin seuraavin poikkeuksin: 1) Nykyisistä yksikielisistä ruotsinkielisistä kunnista tulee kaksikielisiä. Muutoksen jälkeen Suomessa on suomenkielisiä ja kaksikielisiä kuntia."

 Vuonna 2014 hallitus muutti asioita niin, että jatkossa kunta ei saa rahaa enää ruotsinkielisistä lapsista vaan kunnan kaksikielisyydestä. Samalla tehtiin kunnille mahdolliseksi muuttaa kielisyyttään kesken kymmenvuotiskauden. Tämän seurauksena Manner-Suomen (tarkoittaa Suomea ilman Ahvenanmaata) viimeiset kolme ruotsinkielistä kuntaa, Närpiö, Korsnäs ja Larsmo, päättivät muuttua leikkikaksikielisiksi valtion tarjoaman ilmaisen ja ylimitoitetun kaksikielisyysrahan houkuttelemina.

 Rehellisyyden nimissä sanottakoon, että missään muussa kohdassa RKP ei  tietääkseni toteuta Halla-ahon suunnitelmaa. Tärkeintä on kuitenkin se, että kolmessa viimeisessä ruotsinkielisessä kunnassa muutos kaksikieliseksi kunnaksi nähdään vakavana uhkana. Todennäköistä onkin, että tämän jälkeen näihin vähäväkisiin kuntiin suuntautuu alati voimistuva suomenkielinen muuttoliike, ja silkalla lukumääräylivoimansa paineella suomenkieliset muuttavat kuntien jokapäiväisen elämän kielen enenevässä määrin suomenkieliseksi.

 Kunta, jolle valtion jakamat ilmaiset ylimääräiset miljoonat mahdollistavat naapurikuntia parempien palvelujen tuottamisen, muuttuu helposti houkuttelevaksi. Suomenkieliset eivät myöskään ujostele pontevasti vaatia palveluja suomeksi "omassa maassaan". Viimeisiä ruotsinkielisiä pikkukuntia uhkaa sama kohtalo kuin Suomen saamelaisalueen kuntia: niissä kaikissa saame on jäänyt melko nopealla aikataululla vähemmistökieleksi.

 Kielitaitolain kannalta on iso ero siinä, puhuuko ruotsia 49 % vai 51 % kuntalaisista: kunnan pienemmässä virallisessa kielessä vaadittu osaamistaso on matalampi kuin kunnan isommassa virallisessa kielessä. Niinpä siinä vaiheessa, kun ruotsi jää kunnassa vähemmistöasemaan, ruotsinkieliset palvelut alkavat heiketä voimakkaasti. Tätä kehitystä RKP siis haluaa!

 Kuntien kaksikielistämisen lisäksi voidaan RKP:n politiikasta esittää muitakin kohtia, jotka pitkällä tähtäimellä heikentävät ruotsinkielisten asemaa elinvoimaisena kieliyhteisönä:

 1) Liberaalin maahanmuuttopolitiikan aiheuttama vieraskielisten määrän nopea kasvu.

 2) Toisen kotimaisen kielen pakollisuuden aiheuttama yksilötason kaksikielistyminen; vähemmistökielen kohdalla kieliyhteisön kaksikielistymisestä seuraa aina kasvanut kielenvaihdon riski (kaksikielisillä vanhemmilla on vähemmän syitä opettaa lapsilleen enää ruotsia).

 

Olen vakuuttunut siitä (ja katson myös perustelleeni kantani, ks. edellinen linkki), ettei RKP:n politiikka pitkällä tähtäimellä lainkaan aja ruotsinkielisten etua. Tähän saakka suunnilleen 70 % ruotsinkielisistä on äänestänyt RKP:tä, mutta koska tämä kiihkonationalistinen yhden asian puolue on hirttäytynyt joustamattomaan pakkoruotsittamiseen, joka vain lietsoo kieliryhmien välistä vastakkainasettelua, yhä useampi maltillinen ja järkevä ruotsinkielinen etsinee jatkossa edustajansa muista puolueista.

 Jos saan "liberaalipuolueiden" demonisoimaa Halla-ahoa keppihevosena käyttäen edes muutaman ruotsinkielisen siirtymään muiden puolueiden äänestäjiksi, olen tyytyväinen - ja uskon, ettei Jussilla itselläänkään ole mitään tällaista hyötykäyttöä vastaan. Merkittävä romahdus kannatuksessa kuitenkin tarvittaisiin siihen, että RKP putoaisi kokonaan eduskunnasta (järjestelmän piilevä äänikynnys ei ole erityisen korkea) - vasta silloin voitaisiin toivoa, ettei jokaiseen tulevaan hallitusohjelmaan kirjattaisi pakkoruotsittamisen jatkamista.

 Syy nykytilanteeseen on tietysti myös niiden suomenkielisten äänestäjien, jotka vaalikaudesta toiseen äänestävät sellaisia puolueita, jotka ylläpitävät pakkoruotsia. RKP ei mitenkään pystyisi siihen pelkästään omin voimin. Mutta ilman RKP:tä muilla puolueilla ei olisi sellaista hinkua ylläpitää perusteetonta kielipakotusta.

 

P.S. Aion kääntää tämän kirjoituksen myös ruotsiksi. / Jag ska översätta den här skriften också på svenska.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Muuttoliike Larsmoon tuskin uhkaa vimmattua vauhtia itse keskenään lisääntyviä larsmolaisia. Kunnan väkiluku kasvaa koko ajan, ja omatoimisesti. Noin puolet asukkaista on lestadiolaisia, ja heillä on suuret perheet. Liberaali maahanmuuttopolitiikka tuskin uhkaa tilannetta Larsmossa. Ruotsinkielisessä ympäristössä opitaan puhumaan ruotsia.
Kunnan nimi suomen kielellä on Luoto - mutta kukapa tuon muistaisi. Jepua on Jeppo ja Lapua on Lappo. Tiukka on Tjöck ja Myrkky on Mörk, ettemme unohtaisi Närpiön suuntaa :)

Riitta Järvi

Olisin todella huolestunut " itse keskenään lisääntyvistä larsmolaisista ". Itsesiitos ei ole ennenkään mitään hyvää tuottanut ajan mittaan.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Olen joltisenkin varma siitä että larsmolaiset eivät harrasta itsesiitosta lisääntyäkseen vaan ihan sitä perinteistä menetelmää. Hyvin samaan tapaan kuin me suomenkielisetkin, mutta sanovat "åh, åh".

Käyttäjän SariKarlstrm kuva
Sari Karlström

Eikä tuota nytkään. Yllättyisit jos tietäisit miten vähän "puhtaita" sukuja on Luodossa jäljellä, jos enää ollenkaan ja lestadiolaisuus kyllä näkyy eräissä tilastoissa, joita en kunnianloukkaussyytteiden pelossa viitsi mainita ;) Jokainen tällä alueella asuva tietää kyllä.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Miten se liberaali maahanmuuttopolitiikka mitään uhkaisi kun tähänkin asti moni maahanmuuttaja on esim. Närpekseen muutettuaan ruotsinkielistynyt. Pohjanmaalla on myös pystytty säilyttämään pieniä kyläkouluja koska oppilaiksi on saatu ruotsiksi koulua käyviä maahanmuuttajalapsia. Kyllä sitä saadaan vielä odottaa että venäläisten maahanmuutto alkaisi Pohjanmaan kielisuhteisiin vaikuttaa. Erityisesti kun suurin osa venäläisistä taitaa asua suurissa kaupungeissa ja Itä-Suomessa.

Mitenkähän hyvä sen saamenkielen asema on ollut aikoinaan? Larsmossa, Korsnäsissä ja Närpiössä myös asuu yhteensä monia tuhansia ruotsia äidinkielenään puhuvia. Heitä on enemmän kuin koko Suomesta löyty saamea äidinkielenään puhuvia tällä hetkellä.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Utsjoella saamenkielisiä on väestöstä hiukan vajaa puolet, Enontekiöllä kymmenisen prosenttia. Mutta näiden kuntien tilannetta tarkastellessa ei pidä unohtaa mitä rajan takana on.
Enontekiö rajoittuu lounaisrajaltaan Ruotsiin, missä on vastassa Kiirunan suurkunta, lähimpänä vanha Karesuando. Karesuannossa puhutaan ruotsia, suomea ja saamea. Enontekiön pohjoispuolella on sitä paljon väkirikkaampi ja laajempi Kautokeino, 90% saamenkielinen, missä puolet väestöstä on alle 30-vuotiaita. Yhteydet etenkin Hetan (Enontekiön keskustaajama) ja Kautokeinon välillä ovat vilkkaat.
Utsjoen tärkeimmät naapurikunnat rajan takana ovat Tana ja Karasjok, molemmat asukasmäärältään suurempia kuin Utsjoki. Tana on käytännössä kolmikielinen kunta: saame, norja, suomi. Karasjok on kaksikielinen: saame (80%) ja norja. Utsjoen pohjoisosa on yhteistyössä Tanan kanssa mm. koulutoimessa, lännessä on Karigasniemi mistä on hyvin vilkas yhteys Karasjoelle.

Jaakko Häkkinen

Jospa Karo lukisi annetut linkit? Se, että vieraskielisiä on koko ajan enemmmän; ja että heidän lukumääränsä on jo saavuttanut ruotsinkielisten lukumäärän; ja että esim. kaksikielisellä Vantaalla parhaillaan venäjänkieliset ohittavat ruotsinkieliset lukumäärässä. Nämä kaikki aiheuttavat muutospainetta ruotsinkielisten valtakunnalliseen etuoikeusasemaan.

Lappi on ollut harvaan asuttua elinkeinoista johtuen. Olennaista vertailun kannalta on, että suomenkieliset ovat syrjäyttäneet saamenkieliset kuntien enemmistönä.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Se muutospaine riippunee myös siitä miten aktiivisesti vieraskieliset itse haluavat parantaa asemiaan.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

"Lappi on ollut harvaan asuttua elinkeinoista johtuen. Olennaista vertailun kannalta on, että suomenkieliset ovat syrjäyttäneet saamenkieliset kuntien enemmistönä."

Ainoastaan Utsjoella voi sanoa muutoksen saamenkielisestä suomenkieliseen enemmistöön tapahtuneen, ja tämäkin hyvin niukasti. Utsjoki on väkiluvultaan niin pieni kunta että siellä muutaman perheen muutto sinne tai tänne vaikuttaa tilastoon ja tilanteeseen. Ja Utsjoella on rajan takana vahva saamenkielinen asutus ja siten myös muuttopotentiaali.
Kaikissa muissa Suomen saamelaisalueen kunnissa suomenkielinen enemmistö on saavutettu ajat sitten. Inari on tässä erikoistapaus sikäli, että kunnassa on kolme saamenkieltä ja suomi käytössä - inarinsaame tosin elvytettynä, mutta ei kuolevana.

Kaikissa Suomen saamelaisalueen kunnissa on negatiivinen väestönkehitys, mikä ei tue käsitystä siitä että alueelle olisi erityistä suomenkielistä muuttopainetta.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #16

Nykyaikana muuttoliike onkin vahvasti syrjäseuduilta kaupunkeihin ja niiden lähikuntiin - jos saamelaisenemmistö olisi säilynyt tänne asti, se olisikin hyvässä turvassa. :-)

Jotu Karjalainen

Kohta voidaan muuttaa koko Suomi suomenkieliseksi ja jättää tämä kaksikielisyys pelleily historiaan.

Käyttäjän SariKarlstrm kuva
Sari Karlström

Hyvä pointti ja hyvin perusteltu. Pisti miettimään, josko asuntoa vajaan seitsemän kilometrin päästä, eli Luodosta hakisin ;)

Jaakko Häkkinen

Niin, kun näille leikkikaksikielisille kunnille nyt myönnetään ylimääräisiä miljoonia joka vuosi, niin niillä on varaa tarjota parempia palvelujakin. Sellainen voi jo houkuttaa muuttajia niistä "köyhistä retuperäkunnista", jotka eivät saa leikkikaksikielisyydestä ylimääräisiä miljoonia.

Jonas Hellgren

Mitenkähän tuohon Larsmon kielipolitiikkaan tulee vaikuttamaan se, että ei niin kaukaisessa tulevaisuudessa, kunnan länsirajalta on pelkkä hyppäys Tornionjoen yli Ruotsiin.

Jaakko Häkkinen

Siihen on onneksi aikaa. Merenkurkun kuroutuessa umpeen armeijat kohtaavat pienen puropahasen äärellä... Mutta minkä maiden armeijat, sitä ei voi kukaan ennustaa näin kaukaa. ;-)

Jaakko Häkkinen

Olen yllättynyt, etteivät mielensäpahoittajat ole (vielä) ilmestyneet. :-)

Jotu Karjalainen

Ne on ottanut nokkiinsa ja päättäneet yhdessä boikotoida sua..

Jaakko Häkkinen

Se on sitten juhlan paikka! :-D

Riitta Järvi

Luulen,että Raaseporissa pikapuoliin aletaan havaita yleistä mielensä pahoittamista fennojen alkaessa ymmärtää ruotsinkielisten olevan tosissaan sitä mieltä, että jollei ruotsin kielen pakko-opetus ekalla käy, niin muuttakoot fennot muualle.

Entä jos muuttavatkin ? Eiköhän Raasepori silloin näivety lopullisesti, eikä pelkästään itsesiitoksien kautta.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Eihän tästä Jaska mainiosta plokista voi kukaan mieltään pahoittaa?

RKP:n johto lienee pitkälti itse lähes täysin kaksikielisiä. Joten he eivät edes tajunne, mistä tässä on pohjimmiltaan kysymys. Heille riittää, että monissa kaksikielissä kunnissa RKP pystyy pitämänn valta-asemansa.

Taxel sentään tajusi jotain tästä asiasta ymmärsi.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Uskon suomenruotsalaisten säätiöiden ja raharikkaitten pystyvän vaikuttamaan päättäjiin niin, että pakkoruotsi säilyttää asemansa koululaitoksessamme.

Jaakko Häkkinen

Pitää äänestää puolueita, jotka eivät ole ostettavissa. :-)

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Suomessa taitaa olla utopiaa moinen käsitys korruptiovapaista päättäjistä puoluetaustasta riippumatta.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #24

Yleisellä tasolla ehkä. Mutta erityiskysymyksiä ajatellen: mikään raha ei varmaankaan saa perussuomalaisia puolueena kannattamaan pakkoruotsia.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara Vastaus kommenttiin #25

"Mutta erityiskysymyksiä ajatellen: mikään raha ei varmaankaan saa perussuomalaisia puolueena kannattamaan pakkoruotsia."

Ei ehkä raha, mutta Timo Soini hyväksyy pakkoruotsin lisäämisenkin silmää räväyttämättä, jos hallitukseen pääsy sitä edellyttää.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #27

Niin minäkin pelkään. Mutta puolueen muut kansanedustajat eivät silti äänestä pakkoruotsin puolesta, uskon minä - ties vaikka vaihtaisivat puheenjohtajaa siinä vaiheessa. :-)

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Tutkailen tässä juuri tyttären kaksoistutkintoon (amis/ylioppilas) laadittua kurssijaksotusta. Äikkää, enkkua ja ruotsia on yhtä monta kurssia. Ruotsissa ja enkussa pakollisia viisi, vaikka lukiotutkinnossa pitäisi olla kuusi kurssia pakollista englantia. Kyse ei olekaan lukiotutkinnosta, mutta ihmettelen ruotsin runsautta, joka tullaan suorittamaan 8 kurssin laajuisena. Kolmen ruotsin kurssin pakollisuudesta en ole varma, mutta luulen, että ne kuuluvat systeemiin, onhan ne jo viimeisen vuoden listalla. Ala taitaa olla sellainen, että palkanmaksajista iso osa Suomessa on ruotsinkielisiä.

Samaisen kunnan lukion, joka siis tarjoilee amislaisillekin opetusta, kurssiesitteessä on tapahtunut ilmeisen tahallinen lipsahdus. Kaikkien perusaineiden kohdalla löytyy ensimmäisenä sanayhdistelmä PAKOLLISET KURSSIT, mutta ruotsin kursseja esittelevästä osiosta se puuttuu kokonaan. Tuossa kunnassa ei vissiin ole pakkoruotsia, vaikka etelärannikolla sijaitseekin. On se vaarallinen sana tuo pakko.

Jaakko Häkkinen

Kaksoistutkinnoissa saattaa olla monenlaisia ratkaisuja, en ole tutustunut aiheeseen. Lieköhän mitään kurssimääriä tiukasti määrättykään valtakunnallisesti?

Toimituksen poiminnat