Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Suomalaisten yhteinen kieli

Toisinaan toisen kotimaisen kielen pakollisuutta perustellaan sillä, että täytyyhän suomalaisten osata toistensa kieliä. Puran nyt tämän aiheen osatekijöihinsä.

 

Yksi yhteinen kieli riittää

 Kun kaksi ihmistä keskustelee, he käyttävät yhtä kieltä. Heillä ei siis tarvitse olla kahta yhteistä kieltä: yksi riittää. Niinpä vaatimuksessa, että kaikkien suomenkielisten ja ruotsinkielisten on osattava toistensa kieltä, on puolet ylimääräistä.

 Mietitäänpä tarkemmin logiikkaa tämän vaatimuksen taustalla. Jos meillä olisikin neljä kansalliskieltä, jokaisen suomalaisen olisi pakko opiskella äidinkielensä lisäksi kolmea muuta kotimaista kieltä. Jos meillä olisi seitsemän kansalliskieltä, jokaisen suomalaisen olisi pakko opiskella äidinkielensä lisäksi kuutta muuta kotimaista kieltä - ihan vain tasa-arvon nimissä! Tällainen ei kuulosta lainkaan järkevältä eikä realistiselta.

 Miksi ihmeessä jokaisen täytyisi osata kaikkia muita kansalliskieliä, kun ihmiset kuitenkin käyttävät vain yhtä kieltä kerrallaan?

 

Rajoittava kansallismielisyys

 Kansallismielisesti ajattelevien mielestä suomalaisen kansakunnan yhteisen kielen täytyy olla Suomen valtion kansalliskieli. Tämä on kuitenkin erittäin rajoittava lähtökohta, koska se jättää meille vain kaksi vaihtoehtoa: suomen ja ruotsin. Tälle lähtökohdalle on kuitenkin erittäin vaikea löytää perusteluja, koska kansallismielisyys (myös valtiollinen kansallismielisyys) on ideologia, johon joko uskoo tai ei usko - ja uskoon ei päädytä argumenttien kautta.

 Sveitsissä on neljä virallista kieltä, mutta kukin niistä on virallinen ja yhteiskunnallisesti pakollinen vain omalla alueellaan. Lisäksi täytyy opiskella "toista kotimaista", mutta sen saa itse valita kolmesta muusta kielestä. Jos Sveitsissä saksankielinen on valinnut toiseksi kotimaiseksi ranskan ja retoromaaninkielinen italian, henkilöiden yhteinen kieli on luultavimmin englanti. Nimittäin järkevin ja taloudellisin yhteinen kieli on se, jota kaikki osaavat jo ilman pakottamistakin.

 Yhteisellä kotimaisella kielellä on vain symboliarvo - ei se oikeasti ole kovin iso juttu, jos saman maan erikieliset asukkaat kommunikoivat englanniksi. Nykyäänkin me kommunikoimme englanniksi useimpien Suomessa asuvien ulkomaalaisten kanssa. Miksemme me suomenkieliset yhtä hyvin voisi kommunikoida englanniksi myös niiden ruotsinkielisten kanssa, jotka eivät osaa sujuvaa suomea?

 Mitään todellista vasta-argumenttia englannin käyttämiselle toistensa kieliä osaamattomien suomalaisten välisessä kommunikaatiossa ei ole - ajatusta vastustetaan vain kansallismieliseltä tunnepohjalta, koska halutaan korostaa kotimaisten kielten symbolista asemaa.

 

Englanti yhtenä kommunikointikielenä - ei kuitenkaan virallisena kielenä

 On korostettava, etten ole tekemässä englannista virallista kieltä enkä kansalliskieltä. Päinvastoin vastustan sitä, koska jos Suomessa alkaa pärjätä jokapäiväisessä elämässä yhtä hyvin englanniksi kuin kotimaisilla kielillä, kasvaa riski kielenvaihtoon. Minä en halua, että suomen- ja ruotsinkieliset vaihtavat äidinkielikseen englannin, mutta myönnän, että näkemykseni perustuu vain siihen symboliseen itseisarvoon, että kielellinen diversiteetti on tärkeää siinä missä biodiversiteettikin, ja että pidän suomen kieltä tärkeänä vain henkilökohtaisista tunnesyistä. Symboliset arvot eivät ole järkiargumenteilla perusteltavissa.

 Vaikka en siis halua virallistaa englannin asemaa, en näe mitään esteitä sen käyttämiselle suomalaisten keskinäisenä yhteisenä kielenä silloin, kun se on paras yhteinen kieli. Tähän tapaan:

 1. Jos suomenkielinen osaa sujuvasti ruotsia, hän voi kommunikoida ruotsinkielisen kanssa ruotsiksi.

 2. Jos ruotsinkielinen osaa sujuvasti suomea, hän voi kommunikoida suomenkielisen kanssa suomeksi.

 3. Jos suomenkielinen ei osaa sujuvasti ruotsia eikä ruotsinkielinen suomea, paras yhteinen kieli on yleensä englanti, joten he voivat kommunikoida sillä.

 Niin yksinkertaista se on. Ei ole mitään järkeä eikä perusteita määrätä ylhäältä päin sitä, millä kielillä suomalaisten pitää kommunikoida keskenään - riippuu täysin tilanteesta ja seurueen kokoonpanosta, mikä sattuu olemaan parhaiten osattu yhteinen kieli. Viranomaisten kanssa kommunikoiminen on sitten aivan erillinen tasonsa, ja siitä säädetään kielilaissa ja saamen kielilaissa. Laki ei kuitenkaan määrää ihmisiä keskustelemaan toistensa kanssa pelkästään virallisilla kielillä!

 Täytyy muistaa, ettemme me kommunikoi edes omasta kieliryhmästämme kuin hyvin pienen osan kanssa, ja yleensä hyvin suppealla alueella. On perusteetonta ja kaiken lisäksi turhaa pakottaa Suomen kieliryhmiä opettelemaan ristiin toistensa kieliä. Yksittäisten suomalaisten välinen kommunikointi on yhtä lailla vapaan kielivalinnan asia kuin koulujen vieraat kielet: tilanne ja seurueen kokoonpano ratkaisee, mikä kieli on parhaiten osattu yhteinen kieli. Sitä ei ole järkevää eikä edes mahdollista määrätä ylhäältä päin.

 

Pakkoruotsia ei voida perustella sillä väitteellä, että täytyyhän suomalaisten osata toistensa kieliä. Ei nimittäin täydy - suomalaiset saavat itse valita, millä kielellä kommunikoivat keskenään, ja yhteinen kieli voi vaihdella seurueen kokoonpanon mukaan.

 

P.S. Olennaista ei tietenkään ole, että ymmärrämme molempia kotimaisia kieliä, vaan se, että ymmärrämme toisiamme - ihan sama millä kielellä. Eikä sekään oikeasti ole välttämätöntä: aivan varmasti maassamme on vanhemmissa sukupolvissa ummikkoja molemmilla kielillä, eli he eivät edes pystyisi keskustelemaan keskenään ilman tulkkaajan apua. Eipä se ole tähänkään saakka ketään häirinnyt!

 Väite, että kaikkien suomalaisten täytyisi pystyä kommunikoimaan keskenään, on virheellinen: ei täydy, vaan riittää että he pystyvät kommunikoimaan viranomaisten kanssa; eivätkä kaikki suomalaiset tähänkään saakka ole pystyneet kommunikoimaan keskenään.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Jaakko Häkkinen

Niin muuten, muistelen että tässä kirjoituksessa käsittelemäni väitteen on Petrakin joskus esittänyt. Toivottavasti hän saapuu esittämään rakentavasti oman näkemyksensä. :-)

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Tammisaaressa ja kuulemani mukaan muuallakin asuu jonkin verran somenkielisiä jotka ymmärtävät ruotsia erinomaisesti mutta eivät sitä puhu tai välitä puhua. Silloin kun he keskustelevat ruotsinkielisen kanssa toinen osapuoli phuu ruotsia ja toinen suomea ja molemmat ymmärävät toisiaan.

Jaakko Häkkinen

Näinkin voi toki tehdä, jos kummallakin toisen kielen passiivinen kielitaito on riittävä. Tämä lienee yleisintä juuri aidosti kaksikielisillä alueilla, missä toista kieltä oikeasti kuulee ympäristössä.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

"Pakkoruotsia ei voida perustella sillä väitteellä, että täytyyhän suomalaisten osata toistensa kieliä."

Tuo on huono peruste sikälikin, että pakollinen poliittinen oppiaine ei tuota valmiutta kommunikoida vieraalla kielellä. Vai väittääkö joku vakavalla naamalla, että suomalaiset osaavat ruotsia, koska sitä opetetaan jokaiselle jokaisessa oppilaitoksessa?

Jaakko Häkkinen

Niinpä! B-ruotsin taitotaso on verratuista vieraista kielistä huonoin, kun taas vapaasti valitun A-ruotsin taitotaso on englannin jälkeen toiseksi paras.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176396-pakko...

Käyttäjän TeppoMesimki kuva
Teppo Mesimäki

Ruotsin skatteverketistä voi tilata puhelinajan jos haluaa hoitaa veroasiat esim. suomeksi. No viimeksi, kun olin tilannut ajan ja puhelin ringasi ei tämä virkailija kuitenkaan jostain syystä puhunutkaan suomea, mutta vaihdoimme kielen englantiin, koska se on minulla vahvempi kieli tämmöisissä asioissa, kuin ruotsi. Kaiken saimme hoidettua ja sitten pienet small talkit otimme ruotsiksi ja kiitokset&heipat sanoin suomeksi ja tähän virkailija vastasi ruotsiksi.

Henkilökohtaisesti kannatan ihmisiä opiskelmaan, myös ruotsia, mutta ihmisille on annettava vapaus omiin valintoihin kielissä.

Jonas Hellgren

Metsäsuomalainen elekieli on toiminut hyvin yhteisenä kielenä ainakin nakkikioskeilla , jos muiden kielien osaaminen on ollut heikompaa.

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila

Niin.. Puhutaanko käytännössä suomessa edes Ruotsia?
Olen vahvasti sitä mieltä kokemukseni kautta, jos pakko ruotsinkielen oppinut henkilö menee Närpiöön, on hän ulkona ko lumiukko.. vaikka Tukholmassa hän pärjää vähintään auttavasti,
Pääkaupunkiseudulla äidinkieltään ruotsiapuhuvan henkilön kanssa pärjää kohtalaisen hyvin, koska siinä on paljon suomenkieltä mukana, " de kiva juttu va"

Vaasan keskus-sairaalan pääkieli on ruotsi, potilaat tulevat ympäri rannikkoa, samoin henkilökunta.. Kaikkein suurimmassa vaikeuksessa kielellisesti ovat henkilöt jotka ovat joutuneet opettelemaan ruotsinkielen koulussa ja suorittamaan kielitodistuksen, koska heidän äidinkieli ei ole ruotsi.
He eivät aina tahdo ymmärtää meidän ruotsinkieleisiä, koska koulussa opetettu kieli on ruotsia, mutta suomessa puhutaan ihan jotain muuta.

Käytännössä tämä tarkoittaa juuri sitä mitä plokikirjoittajakin tarkoittaa, yhteinen kieli on käytännössä jotain muuta kuin pakkoruotsi.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Aikoinaan Luulajan yliopisto teki tutkimuksen, jonka mukaan Vaasassa puhuttiin puhtainta ruotsia. Se oli joskus 60-luvulla.
Ruotsin kieli on myös Ruotsissa heikentynyt. Minulla oli aikoinaan vanhoja kirjoja, jossa kieltä oli käytetty paljon laajemmin kuin nykyään. Ja niistä kyllä selvisi, että myös ruotsinkieli on rikasta, mutta nykyäänhän kieli on jonkinlaista Expressen/Aftonbladet-ruotsia.
Joskus 30-kymppisenä puhuin todella hyvää ruotsia, mutta nyt minun äidinkieleni on kyllä pahasti ruosteessa. Toisaalta, jos luen puolisen tusinaa ruotsinkielistä kirjaa, palautuu kieli melko nopeasti.
Suomessa ei oikein nähdä tätä "dubbelt halvspråkig" eli kaksinkertaisesti puolikielinen minään ongelmana vaikka se on melkoinen ongelma lapsille, jotka eivät hallitse täydellisesti sitä kieltä millä olisi tarkoitus opiskella.
Mitään täysin pätevää sääntöä ei näihin kielijuttuihin koskaan saada, koska meillä on keskenämmekin niin erilaiset taustat. Mutta fakta on, että ruotsinkieltä halveksitaan, jopa vihataan, koska sitä on pakko opiskella.
Toivon todellakin, että tämä pakko poistetaan.

Henry

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Mitä tähän nyt sanoisi...
Jos toinen suomalainen ei osaa suomea ja toinen suomalainen ei osaa ruotsia en pidä kovin todennäköisenä että molemmilla olisi sujuvan englannin taito.

Eri kieltä puhuvat ihmiset ovat kautta aikain löytäneet keinoja kommunikoida keskenään, muutenkin kuin nakkikioskilla, kun tarvetta tulee ja varsinkin jos kommunikoinnista on aikaisempaa kokemusta. Kynänpätkä ja paperia on varma ja vahva valinta, se yleensä toimii, nykyään voi kokeilla vimpaimilla jos kynä on hukassa.

Tuossa Sveitsin esimerkissä ranskankielisen ja retoromaania äidinkielenään puhuvan valinta olisi arvaukseni mukaan enemmän tai vähemmän raiskattu italia, samoin kuin jos romanialainen sattuisi mukaan keskusteluun. Kielet ovat lähellä toisiaan, yhteisymmärrykseen on helppo päästä, varsinkin jos on aikaisempaa tietoa sanoista jotka saattavat aiheuttaa sekaannusta.

Itse pärjään ruotsilla Norjassa mutta saan päänsärkyä. Myös Skoonessa saan pääni kipeäksi, Tanskassa ruotsi ei auta, en ymmärrä tanskaa. Olen joskus maailmassa sumplinut jonkinlaisella skandinaaviskalla, murjonut ruotsin sekaan tanskan ja norjan sanoja - vastapuoli on tehnyt samaan tapaan, ja asiat ovat hoituneet. Kovin syvälliseen maailman syleilyyn tällä ei selvin päin pääse, mutta ruokaa ja yösija on hoitunut.

Suomessa puhun yleensä suomea, tiukan paikan tullen ruotsia, ei juuri muuta. Englantia puhun, kaiketi nykyään paremmin kuin ruotsia, mutta en tarjoa sitä suomalaisille. Eteläisessä naapurissakin kysyn ensin suomeksi millä kielellä mentäisiin, kun en eestin kieltä osaa.

Mielenkiintoista on "kielillä puhuminen" Ruotsin puolella Tornion- ja Muonionjokilaaksossa. Keskustelua saatetaan käydä lennosta kieltä vaihtaen, kesken lauseenkin vaihtaen, ja niin että jälkeenpäin ei muista mitä kieltä tuli puhuttua.
Olin joskus mukana useamman päivän kulttuuritapaamisessa ja -retkeilyssä. Pajalassa Bengt Pohjanen esittää asiansa suomeksi, Mikael Niemi ruotsiksi. Mukana oli nuori nainen Skotlannista, vähemmistökielinen sieltä, jonka kanssa sitten kommunikointi englanniksi. Ja tämä nainen oli ihmeissään kun jonkun ajan kuluttua tajusi miten me käytämme sekä suomea (meänkieltä) että ruotsia autuaasti yhdessä ja yhdistellen. Samalla tapaa siinä joutuvat syrjästä äimistelemään ummikkoruotsalaiset.

Jonas Hellgren

Samanlaisia kokemuksia on minullakin. Nyt jo kuolleen kaverini kanssa puhuimme yleensä sekaisin neljää kieltä. Lähinnä siitä syystä että jotkut asiat oli opittu yhdellä kielellä ja toiset toisella, eikä niille aina edes löytynyt käännöstä vaikka olisi kuinka miettinyt.

Jaakko Häkkinen

"Jos toinen suomalainen ei osaa suomea ja toinen suomalainen ei osaa ruotsia en pidä kovin todennäköisenä että molemmilla olisi sujuvan englannin taito."
-- Varmasti asia on näin ainakin vanhempien ikäluokkien kohdalla. Heillä saattaisi esim. saksa ollakin paras yhteinen kieli. Tai sitten yhteistä kieltä ei vain ole.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Saksa voi olla yhteinen kieli hyvinkin, jos molemmat ovat käyneet vanhan mallin oppikoulun, ei juuri muutoin. Mutta silloin molemmat ovat hikoilleet vielä pitempään toisen kotimaisen pakollisten kieliopintojen parissa ja tulevat mitä todennäköisimmin toimeen ruotsilla vs. suomella.
Jos taas molemmilla on kansakoulupohja ja ympäristönsä on kohtalaisen yksikielinen, ei sitä kieltä sitten ole.
Anteeksi nyt että törmäsit huomaamattasi siihen p-ruotsiin ;) - Förlåt!

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #27

Viimeistä virkettäsi en ymmärtänyt... Anna pieni vihje!

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan Vastaus kommenttiin #28

No kun tässä tuli vastaan se ruotsin kieli. Hymyilevän aamuauringon valossa.
Yritän jatkossa löytää haittapuolia.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #29

Entistä hämärämmäksi menee! :-D
Ei ruotsissa mitään vikaa ole - vain siinä, että kaikki suomenkieliset pakotetaan opiskelemaan sitä ilman perusteita.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Maan asukkaiden yhteinen kieli on tavallisesti enemmistön kieli. Suomessa suomi, Ruotsissa ruotsi, Norjassa norja jne.

Miksi tämä puheenvuoro on kirjoitettu? Missä on ongelma?

Jonas Hellgren

No kun virallisesti meillä on yhteisenä kielenä pienen vähemmistön kieli ruotsi.

Jaakko Häkkinen

Miksikö?
"Toisinaan toisen kotimaisen kielen pakollisuutta perustellaan sillä, että täytyyhän suomalaisten osata toistensa kieliä."

Taisi ihan äsken Lipponen tai Katainenkin heittää tämän argumentin... Olennaista ei kuitenkaan ole, että ymmärrämme molempia kotimaisia kieliä, vaan se, että ymmärrämme toisiamme - ihan sama millä kielellä.

Eikä sekään oikeasti ole välttämätöntä: aivan varmasti maassamme on vanhan polven ummikkoja molemmilla kielillä, eli he eivät edes pysty keskustelemaan keskenään ilman tulkkaajan apua. Eipä se ole tähänkään saakka ketään häirinnyt!

Jotu Karjalainen

Ja aika vähän maassamme on ummikkoruotsalaisia jotka eivät suomenkielellä tulisi toimeen.
Toisekseen ruotsinkieliset käyttävät ruotsinkieltä pelkästään keskinäisissä keskusteluissaan, suomenkielisten kanssa keskustelu käydään järjestään suomeksi koska suomenruotsalaisten suomenkielen taito on ympäristöstä johtuen paljon parempi kuin suomenkielisten ruotsintaito.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #24

Niinhän se monesti on. Mutta silti on tärkeää, ettei suomen käyttöä pidetä automaattisesti oletusarvona, vaan ihmiset saavat itse valita mitä kieltä käyttävät toistensa kanssa. Tosin luultavasti sellainen suomenkielinen, joka puhuu sujuvasti ruotsia, usein myös tykkää tuoda asian esiin! :-)

Toimituksen poiminnat