*

Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Kielipolitiikassa kompromissihalu on parempi kuin ehdottomuus

Jos asettelee vaatimuksekseen "kaikki tai ei mitään", voi hyvin käydä niin, ettei sitten saakaan mitään. Erityisen suuri tämä riski on kielipolitiikassa. Toinen kotimainen kieli on ollut pakollinen yli 40 vuoden ajan, ja niin kauan kuin on tehty mielipidekyselyjä, on kansan suuri enemmistö (noin 2/3) vastustanut pakkoruotsia. Silti asiaan ei ole saatu muutosta, vaikka vuoden 1990 jälkeen on käyty jo kuudet eduskuntavaalit. Tämä osoittaa selvästi, ettei ehdottomilla vaatimuksilla ole suuriakaan onnistumistodennäköisyyksiä.

 Siksi olisikin tärkeää pohtia kompromissiratkaisuja. Vähemmistötutkija Pasi Saukkonen tarkastelee kirjassaan Erilaisuuksien Suomi asiaa ruotsinkielisen vähemmistön kannalta ja korostaa, että enemmistön jatkuva ja kasvava paine ennen pitkää aiheuttaa muutoksia tilanteeseen - joko hyvällä tai pahalla. Siksi olisi ruotsinkielisten omankin edun mukaista miettiä hallittua vastaantuloa asiassa.

 Kompromissiratkaisu olisi siitä syystä tärkeä, että se vähentäisi alati kasvavaa jännitettä eri leirien välillä. Kielivapauttajat osaisivat varmasti nauttia siitä, että edes osa vapautuisi pakkoruotsin ikeestä, ja kielipakottajat huomaisivat, ettei pakkoruotsin osittainen supistaminen johtaisikaan ruotsinkielisten tuhoon. Se on tärkeää siinä vaiheessa kun neuvotellaan pakon purkamisen seuraavista vaiheista.

 Muistutetaan vielä, että pakkoruotsi ei ole merkittävästi parantanut ruotsinkielisiä viranomaispalveluja, joten sen poistokaan ei niitä heikentäisi.

 

Vuosi sitten kasasin aiheesta tietopaketin Mitä kansanedustajan tulee tietää pakkoruotsista, ja se on edelleen täysin ajanmukainen: uusia vasta-argumentteja ei kielipakottajien leiristä ole esitetty. Kirjoitan tässä auki ne sivulta 8 alkavat eri tasot, joilla pakkoruotsia olisi mahdollista supistaa asteittain:

1) Alueellinen supistaminen

 Pakkoruotsia ei ole perusteltua katsoa valtakunnallisesti yhtenä kokonaisuutena, koska ruotsinkielis-enemmistöisellä alueella arkielämän tilanne on aivan erilainen kuin suomenkielis-enemmistöisellä alueella. Vaikka pakkoruotsille ei olekaan esitetty perusteluja, voidaan kuitenkin sanoa, että yksikielisesti suomenkielisillä alueilla pakkoruotsi on vielä vähemmän perusteltu kuin alueilla, joilla asuu kohtuullisesti ruotsinkielisiä.

 Niinpä pakkoruotsin alueellinen supistaminen voitaisiin aloittaa lakkauttamalla se yksikielisesti suomenkielisistä kunnista. Nyt kun viimeiset ruotsinkieliset kuntamme ryhtyvät valtion lahjomina leikkikaksikielisiksi, Manner-Suomessa ei ole enää sellaisia kuntia, joista voisi samoin perustein lakkauttaa ruotsinkielisten pakkosuomen. Jos kaksikielisten kuntien ruotsinkieliset halutaan vapauttaa pakkosuomesta, silloin on tietysti vapautettava myös kaksikielisten kuntien suomenkieliset - ja silloinhan missään ei enää olisikaan pakkoruotsia.

  Joku huutaa tähän väliin, että alueellinen kielivapaus asettaisi eri alueiden oppilaat eriarvoiseen asemaan. Totuus on, että eri alueiden oppilaat ovat jo nykyään eriarvoisessa asemassa: suurten kaupunkien suurissa kouluissa on ihan eri tason kielivalikoima tarjolla kuin pienten kuntien pienissä kouluissa. Lisäksi Raaseporin päätös aloittaa pakkoruotsi jo ensimmäiseltä luokalta asettaa samalla tavoin eri alueiden koululaiset eriarvoiseen asemaan - jostain syystä se vain ei huolestuta kielipakottajia, koska ruotsi on siinä voittava kieli.

2) Kouluasteiden tai opetustuntimäärien supistaminen

 Ruotsin pakollisuutta voitaisiin vähentää esimerkiksi niin, että joillain kouluasteilla ruotsin opiskeleminen olisi vapaaehtoista (vieras kieli olisi vapaavalintainen), tai niin, että pakollisten kurssien lukumäärää tai tuntimäärää laskettaisiin. Näin saataisiin vapautettua oppimisresursseja muiden vieraiden kielten opiskeluun.

 Koska pakkoruotsia niin usein perustellaan huolella ruotsinkielisisten viranomaispalvelujen säilymisestä, voitaisiin pakkoruotsi poistaa ensimmäisenä peruskoulusta ja ammatilliselta keskiasteelta. Kielitaitovaatimukset koskevat kielitaitolain mukaan vain korkeakoulutettuja viranomaisia, joten korkeakouluissa ja niihin johtavalla lukioasteella pakkoruotsi voitaisiin vielä jonkin aikaa säilyttää.

 Tietenkään ei ole perusteltua pakottaa kaikkia lukiolaisia opiskelemaan ruotsia vain siksi, että pieni osa päätyy viranomaistehtäviin, mutta perusasteella ja ammatillisella keskiasteella pakkoruotsi on vielä vähemmän perusteltu.

3) Valinnaisuuden osittainen lisääminen

 Ainoa vaihtoehto lisätä valinnanvapautta ei suinkaan ole tavoitella täydellistä vapautta. Suppeimmillaan valinnaisuuden lisääminen tarkoittaisi valitsemista kahden vaihtoehtoisen kielen, esimerkiksi ruotsin ja venäjän, väliltä. Kuten äskettäin perustelin, ei ole mitään taloudellisia esteitä tarjota saman tien useampiakin vieraita kieliä - siksi tarjonnan jättäminen vain kahteen keskenään vaihtoehtoiseen kieleen olisi turhaa kiusantekoa.

 Ruotsin tilalle ei olisi pakko saada täysin vapaavalintaista vierasta kieltä, vaan tarjolle voidaan asettaa suppeampi kielivalikoima. Erilaiset lähikieli- tai naapurikielimallit kuuluvat tähän luokkaan. Laajennettu "toinen kotimainen" (jos halutaan pitää kiinni pakkoruotsin taustalla olevasta kansakunnallisesta painotuksesta) voisi merkitä vaikkapa sitä, että suomenkielinen opiskelija saisi valita esimerkiksi ruotsin, jonkin saamelaiskielen, romanikielen ja jonkin tarjolla olevan suuren maahanmuuttajakielen (venäjä, viro, arabia, somali) väliltä. Tällainen tarjonta ehkä riittäisi monille niistä, joita häiritsee nimenomaan vaihtoehdottomuus.

 Pienten koulujen ja tällä hetkellä tarjolla olevien kieltenopettajien kannalta toimivinta olisi kuitenkin laajentaa valinnaisuutta suurilla eurooppalaisilla kielillä, joita muutenkin opetetaan käytännössä kaikkialla Suomessa (venäjä, saksa, ranska, espanja). Pienten ja nuorten kotimaisten kielten opettaminen laajalti koko maassa vaatisi ensin kieltenopettajien kouluttamista.

 

Kuulisin mielelläni ihmisiltä, ovatko he kompromissihenkisiä vai ehdottomia:

Kelpaisiko teille pakkoruotsin asteittainen supistaminen jollain esitetyistä tasoista, vai vaaditteko ehdottomasti "kaikki tai ei mitään"?

 

P.S. Kysymys osoittautui kovin vaikeaksi ymmärtää. Valaistaanpa asiaa esimerkin avulla:

 Ajatellaanpa, että vaaditte Nelson Mandelan ja kaikkien mielipidevankien vapauttamista. Sitten päättäjät tarjoavat sellaista vaihtoehtoa, ettei Mandelaa vapauteta kokonaan, mutta hän pääsee ehdonalaiseen muutamaa vuotta aikaisemmin, ja että iso osa mielipidevangeista vapautetaan välittömästi.

 Miten reagoitte? Huudatteko: "Kaikki tai ei mitään!" ja kannatte vastuun siitä, että kaikkien kärsimys jatkuu vain siksi, että te torjuitte kompromissiratkaisun?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (66 kommenttia)

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen

"Tietenkään ei ole perusteltua pakottaa kaikkia lukiolaisia opiskelemaan ruotsia vain siksi, että pieni osa päätyy viranomaistehtäviin, mutta perusasteella ja ammatillisella keskiasteella pakkoruotsi on vielä vähemmän perusteltu."

Tässä on vain semmoinen ikku pikkunen ongelma, että yliopistossa ei ole mitään mahdollisuutta enää opettaa ruotsia alkaen jag heter. Tämän takia yliopistotkin pitäisi olla mahdollista päästä läpi ilman sitä ruotsia.

Pitäisi tehdä niin, että ruotsinkieltä vaadittaisiin vain niissä viroissa missä se on välttämätöntä palveluiden turvaamiseksi. Eikä se välttämättä ole edes välttämätöntä, koska voidaan palkata tulkkeja jotka voivat hoitaa homman etänä. Yksi riittää varmaan koko lapin tarpeisiin...

Jaakko Häkkinen

Kyllähän yliopistossa voidaan opetella vaikka kuinka monta uutta kieltä täysin alkeista, terveisin nimimerkki "Kieliaineita opiskellut." :-)

Esimerkiksi unkarin opin aikoinaan ihan kelpo tasolle yhdessä lukuvuodessa intensiivikursseilla (alkeis- ja jatkokurssi), joilla oli kuusi viikkotuntia. Valmistumisen tavoiteajassa eli viidessä vuodessa ehtisi oppia pari-kolmekin kieltä nollatasolta sujuvaksi, jos vain tällaisia kursseja tarjottaisiin.

Vaikka aina sanotaan, että lapsi oppii kieliä helposti, niin pitää muistaa, että lapsille tietoa annetaan kuitenkin aika paljon pienempinä tippoina kuin aikuisille! Ihan aineessa kuin aineessa. Aikuisten kielikurssilla voidaan pitää aika paljon nopeampaa etenemistahtia.

Ja loppuun asti vietynähän tämä tarkoittaa sitä, että tällaisia intensiivikursseja voidaan tarjota suoraan niille viranomaisille, joilta kielitaitoa vaaditaan - voidaan siis aivan hyvin vapauttaa myös korkeakouluopiskelijoiden kielivalinnat. Siis sitten lopulta kun siihen asti päästään.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Esität itsekin asiat väliin hiukan kärjistetysti. Mutta on myönnettävä, että keskimäärin ottaen pidät kiinni omasta loogisesta ajattelustasi ja etsit sitten ongelmaan kokonaisratkaisua, joka olisi hyväksyttävä ja kelvollinen monesta näkökulmasta.

Joten olen ehdottomasti kanssasi samaa mieltä. 'Kaikki tai ei mitään' on heikkoa politiikkaa jopa 'Kaikki' tapauksessakin, koska lopputuloksena voi silloin olla 'Ei mitään' sellaiselle ryhmälle, joka olisi kuitenkin ansainnut 'Jotain'.

Jaakko Häkkinen

Hienoa, Juho! :-)
Kukaan muu ei vielä vastannutkaan tähän ydinkysymykseen.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Jos joku ilmiö on luonteeltaan 0/1 tai kyllä/ei, ei siinä ole välimuotoja. Et voi esimerkiksi sanoa häkkikanan olevan melkein vapaa jos käytät verkossa 1.2 mm teräslangan sijasta 0.8 mm lankaa (tai voit jos olet poliitikko). Et voi sanoa, että ihmiset saavat melkein äänestää ja se on paljon parempi kuin että eivät saisi äänestää ollenkaan, jne... Toki se on heikkoa politiikkaa, mutta elämä on.

Jaakko Häkkinen

Jussi, vertauksesi ei toimi tässä yhteydessä - parempi vertaus on, että häkkikana voidaan päästää kahdeksi tunniksi päivässä jaloittelemaan vapaasti. Tai osa häkkikanoista pääsee vapaiksi kanoiksi.

Kuten näet, (kieli)vapaus ei ole mustavalkoinen asia, vaan siinä on asteita. Toki sellaisiakin asioita on, joissa asteita ei ole; tämä vain ei ole sellainen asia.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #11

Kana pysyy kikkailusta huolimatta hyötyeläimenä ja se kasvatetaan siksi, että minä voin sen syödä. Mustavalkoisuus poistuu sitten, jos minä lakkaan syömästä kanoja ja annan niiden toimia kuten parhaaksi katsovat. Silloin kanat eivät ole olemassa minua, vaan itseään varten.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #12

Jussi, tämä kikkailu ei enää edes sivua meidän argumenttejamme. :-)
Vapautta voi olla osittaista, sitä on turha kiistää. Olennaista on: kannatatko sinä kompromissiratkaisua vai vaaditko kaikki tai ei mitään?

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #13

Kannatan (tai ainakin tyydyn) mihin tahansa ratkaisuun jolla on maan tai kunnan asukkaiden enemmistön tuki ja jonka lähtökohtana on opiskelijan, eikä jonkun muun etu.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #14

Hyvä Jussi! Hyvin kiteytetty. Taputus ja papukaijamerkki!

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #14

Eli hyväksyt myös kompromissiratkaisut, koska ne parantavat oppilaiden asemaa nykytilanteeseen verrattuna?

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #28

Hyväksytkö sinä, että Mandelan vankiselliin tehdään ikkuna? Todennäköisesti. Se ei kuitenkaan tarkoita, että asia olisi loppuun käsitelty.
Tämä nimenomainen asia on loppuun käsitelty silloin, kun ammattiin valmistumisen tai viransaannin edellytyksenä on ammattitaito eikä ruotsinkielentaito ja kun asioista päättävät demokraattisesti asianosaiset.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #34

Vertauksesi menevät edelleen ohi, Jussi. Vaihtoehtoina ovat, että Mandela pääsee ehdonalaiseen kaksi vuotta aikaisemmin tai että jotkut muut mielipidevangit vapautetaan. Sinäkö et suostuisi näihin, jos Mandelaa ei vapauteta täysin?

Et ole vieläkään vastannut suoriin kysymyksiini. Teen tämän helpoksi, vastaa KYLLÄ tai EI:
Jussi, edustatko sinä pakkoruotsin kohdalla ehdotonta "kaikki tai ei mitään" -asennetta?

Ole hyvä ja vastaa vihdoinkin suoraan kysymykseen.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #38

En oikein ymmärrä tässä yhteydessä tuota määritelmää "kaikki". Asioista joko päätetään demokraattisesti tai ei päätetä demokraattisesti. Tässä asiassa mielestäni sopivin taso päätöksentekoon olisi kunta. Jos asia on pakko päättää valtakunnan tasolla, silloin ratkaisee kansalaisten enemmistön mielipide.

Jos demokraattisen päätöksenteon vaatiminen on "kaiken" vaatimista, silloin edustan ehdottomasti sitä. Jos taas "kaiken" vaatiminen tässä yhteydessä tarkoittaa, etten olisi tyytyväinen ennen kuin kaikki kunnat äänestävät kuten minä haluan tai haluaisin estää jonkun äänestämisen, niin sellaista en tietenkään edusta (en ole RKP:n jäsen).

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #47

Demokratia on ihan eri asia kuin minun kysymykseni. Olipa pakkoruotsin alasajo minkä laajuinen tahansa, se tapahtuu väistämättä edustuksellisen demokratian mukaisesti. Kommenttiesi perusteella on mahdotonta sanoa, hyväksyisitkö demokraattisen proseduurin mukaisen pakkoruotsin osittaisen alasajon vai vaatisitko sen täydellistä alasajoa.

Voisit miettiä päässäsi, mikset uskalla vastata suoraan kysymykseen toistuvista pyynnöistäni huolimatta. Kyse ei voi olla ymmärryksen puutteesta, koska olet fiksu kommentoija. :-)

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #48

Tässä asiassa ei mitään tapahdu demokratian tai edes edustuksellisen demokratian mukaisesti. Tai tietysti teoriassa voi tapahtua, mutta asteroidin tappamaksi joutuminen on 27.5 kertaa todennäköisempää:

http://jlinjama.puheenvuoro.uusisuomi.fi/153225-ko...

Jos voidaan osoittaa, että päätöksessä demokratian toteutumisen todennäköisyys on merkittävästi suurempi, esimerkiksi vähintään luokkaa 10%, voisin hyvin sellaiseen päätökseen tyytyä.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #54

Hyvin perusteltu - tosin puhumme edelleen eri asioista, etkä vieläkään suostu vastaamaan minun kysymykseeni. :-) Kysymykseni kannalta ei ole olennaista, miten demokratia toimii, vaan se, vaaditaanko ehdottomasti totaalista kertamuutosta 100-->0, vai kelpaako pienin askelin: 100-->80-->60... jne.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #55

Sitä on vähän vaikea selittää, mutta minä en vaadi yhtään mitään - paitsi sen yhden viidesmiljoonasosan. Vaadin vain, että muut vaativat yhtä vähän tai yhtä paljon.

Jos demokratia toimii ja jos vapaa lehdistö toimii, ei minulla ole mitään vaatimuksia. Tällä hetkellä vain ei näytä toimivan kumpikaan.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Suomi on kaksikielinen maa. Perustuslain mukaan meillä on kaksi kansalliskieltä: Suomi ja ruotsi.

Taxellin paradoksin mukaan ruotsinkielen asemasta ei voi antaa piiruakaan periksi, koska se veisi sitten kaiken. Kuten usein on todettu tämä yhdistää kaikki ruotsinkieliset yhteiseen tiiviiseen rintamaan ja ehdottomaan vastarintaan kaikkea muutosta kohtaan.

Jaakko Häkkinen

No, onneksi kuitenkaan kaikki ruotsinkieliset eivät ole yhteisessä "muutosvastarintamassa". Osan mielestä pakkokielistä voitaisiin luopua.

Käyttäjän jarviriina kuva
Riitta Järvi

Mitä tarkoittaa " kaiken vieminen" ? Sitäkö että ummikkoruotsinkieliset eivät saisi palvelua ruotsiksi vai sitä, että ruotsikieliset eivät enää olisi etulyöntiasemassa virkapaikkoja jaettaessa ?

Jonas Hellgren

Jos kompromissia halutaan, niin sellainen kompromissi olisi varsin sopiva että suomenkielisiltä lopetetaan pakollinen toinen kotimainen ja ruotsinkielisten annetaan annetaan säilyttää se. ;)

Edelleen kompromissiin kuuluu, että suomalaisten ei tarvitse mennä ihan kyykkyyn, riittää kun vähän notkauttaa polviaan paremman väen ollessa lähistöllä.

Parempi väki taas antaa julkilausuman että kyllä ne suomalaiset jo osaavat haarukalla syödä amerikkalaisten tapaan. Veitsen käytön osaaminen säilyy vielä paremman väen oikeutena.

Möbleeratuista huoneista kompromissina käyköön se että okei, kunhan mööpelit ovat Ikeasta.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Sait suosittelun, Jaakko.
En kerinnyt vielä perehtyä leipätekstiin tarkasti, mutta jo otsikko ja halu järkeviin ratkaisuihin ansaitsee kiitosmaininnan.
Se mikä minue vielä häiritsee on tunnelatautuneet termit "vapauttajat" versus "pakottajat". Tutkijana ymmärrät ehdottomien ja tunnepuolella manipuloivien liikehdintöjen ongelmat uskottavuuden suhteen, puolin ja toisin. Kun omat piintyneet mielipiteet pitäisi osata kyseenalaistaa.

Jaakko Häkkinen

Antti, vaihdan nimitykset parempiin heti kun osaat perustella, miksi pakon ylläpitäjä ei olisi pakottaja ja miksi vapautta haluava ei olisi vapauttaja. :-) Ole niin hyvä: perustelut kehiin!

Asioista saa ja pitää puhua niiden oikeilla nimillä - siitä huolimatta, että joku, joka ei uskalla katsoa peiliin, saattaa loukkaantua siitä.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

No niin.
Kuka - tai mikä - on tässä tapauksessa pakon ylläpitäjä?
Miten vapautta haluava on on implisiittisesti vapauttaja?

Ovatko Mike Brownin ampumisen ja Fergusonin (MO) tapahtumien takia mellakoivat nyt oikeudenmukaisuuden toteuttajia?

Oikeille nimille pitää olla kiihkottoman tarkastelun kestävät perusteet.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #32

Pakon ylläpitäjä on hallitus ja eduskunta. Pakottajia ovat kaikki ne, jotka haluavat jatkaa pakottamista. Vapauttajia ovat kaikki ne, jotka haluavat lopettaa pakottamisen. Eikös tämä ole aika itsestäänselvää?

Esitä toki kiihkottomia vastaperusteluja, jos pystyt. Sana on edelleen vapaa!

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan Vastaus kommenttiin #33

Pakon ylläpitäjä on hallintomme, siinä olen samaa mieltä. Ylläpitäjiä eivät ole muutosta vastustavat yksityiset. Eli eivät näin ollen pakottajia, tekijöitä, vaan ihmisiä jotka haluavat. Haluaminen on tahtotila, se ei ole aktiivista toimintaa, tässä tapauksessa pakottamista, missä asian syvimmästä olemuksesta johtuen käytetään valtaa.

Toisessa kohdassa, vapauttajissa, et tee vastauksessasi eroa tahtomisen ja toteuttamisen suhteen. Miksi? - Minäpä vastaan. Koska "vapauttaja" kalskahtaa komealta, sana vetoaa tunteisiin.

Tällä sinun logiikallasi kaikki Fergusonin tapahtumien takia mellakoivat tuolla Atlantin takana ovat nyt oikeudenmukaisemman järjestelmän toteuttajia. Ovatko?
He haluavat, he tuovat kyllä halustaan ja yhteiskunnallisesta tarpeesta viestiä. Mutta ovatko he muutoksen toteuttajia?

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #36

Hyvin perusteltu! Kutsukaamme siis pakkoruotsin kannattajia kielipakottajien/pakotuksen tukijoiksi. Niitä pakkoruotsin kannattajia, jotka oikeasti vaikuttavat sen ylläpitämiseen (kuten poliitikkoja ja lobbaajia eli Folktingetiä) kutsumme edelleen kielipakottajiksi.

Kielivapauttajia olisivat saman määritelmän mukaan vain ne kansanedustajat, jotka tulevaisuudessa poistavat pakkoruotsin. Me muut olisimme vain kielivapauttajien/vapauden kannattajia/ajajia.

Toisaalta: kuinka voimme olla varmoja, ettei meidän ponnistelumme asian hyväksi ole edesauttamassa kielivapauden toteutumista? Me saatamme siis hyvinkin olla "oikeita" kielivapauttajia.

Fergusonin tapaus ei ole osuva vertaus: siinä on kyse mellakoinnista siksi, että on tapahtunut vääryys. Me emme mellakoi vaan pyrimme korjaamaan vääryyden laillista tietä.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan Vastaus kommenttiin #39

Tässähän alkaa löytyä yhteinen kieli! Tosin päätä alkaa pakottaa niin että käyn hakemassa vapauttamista tukevan ibuprofeeniannoksen :P

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #41

Se on siis sinun päänvapauttajasi. :-D

Jotu Karjalainen

Kannatan Suomea missä ainoa virallinen kieli on suomenkieli, pakkoruotsin poistuminen on vain välivaihe tähän. Ei kompromisseja vaan pohjoismaalaista kielipolitiikkaa.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Suomalaisen kielipolitiikan umpisolmun perimmäinen syy löytyy kielipolitiikasta, ei kielten opetuksesta.

Ongelmaan löytyy kuitenkin ratkaisu, joka perustuu maan todellisille kielioloille. Se on lisäksi sekä oikeuden- että tarkoituksenmukainen:

Ruotsinkieliset palvelut rajoitetaan niille alueille, joilla ruotsinkielisten väestöosuus on merkittävä, esim. yli 20%. Näillä alueilla ruotsinkielisille palveluille on todellista tarvetta ja palvelutehtäviin löytyy äidinkieleltään ruotsinkielistä henkilöstöä.

Suomenkieliseltä enemmistöltä ja muunkielisiltä vähemmistöiltä ei tämän jälkeen edellytetä osallistumista ruotsinkielisten palveluiden tuottamiseen.

Ruotsin opiskelu voidaan siten muuttaa vapaaehtoiseksi kaikilla opintojen tasoilla sekä luopua pääsääntöisesti kaikista ruotsin taidon muodollisista vaatimuksista.

Edellä esitetty ratkaisu säästää merkittävän määrän yhteisiä verovaroja ja resursseja, jotka voidaan kohdentaa johonkin muuhun tarkoitukseen.

Jatkossakin löytyy varmasti vapaaehtoisia motivoituneita ruotsin opiskelijoita, vaikka Paavo Lipponen ei siihen uskokaan.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Tuomo!
Mallisi on eurooppalaisten arvojen mukainen!

Suomen nykyinen kielipolitiikka ei ole eurooppalaista,
vaan pikemminkin buurilais-eteläafrikkalaista,
politiikan perustana on 5 %:n vähemmistön ehdoilla toimiminen.

Jos lähdet valmiilla kompromissiehdotuksella "neuvottelemaan" RKP:n kanssa, olet jo ennakolta hävinnyt neuvottelut.

Tuo mallisi on loistava kompromissi itsessään-
eurooppalaisten arvojen mukainen.

Jos tuollainen kompromissi saadaan aikaan, lopputulos tyydyttää minua.

Mutta suomalaiset ovat äärimmäisen huonoja neuvottelijoita, se on nähty monessa yhteydessä. RKP ei neuvottele, vaan se käy kauppaa.

Pakkoruotsi on kauppatavarana jo "hapantunut", joten siitä ei kannata enää edes keskustella kompromissina, vaan tavoite on oltava korkeammalla,
jotta saavuttaisimme edes kuvaamasi kompromissin.

RKP ei suostu mihinkään kompromissiin, se täytyy jyrätä!

Viimeksi se jyrättiin 2004,
ilman Matti Vanhasta meillä olisi edelleen menossa yo-rakennekokeilu.
2004 jyrääminen koitui koko kansan hyväksi ja se on yleisesti hyväksytty jopa Magman ym. tekemissä gallupeissa.

Mutta päätös nimenomaan vaati RKP:n jyräämisen,
kompromissilla ei olisi saatu muutosta aikaiseksi!

Onnistuuko RKP:n jyrääminen nyt, en usko, että onnistuu aivan vielä, mutta jonain päivänä 2004 tulee toistumaan: RKP jyrätään.

Aika ei ehkä vielä ole kypsä eikä vanhoilla puolueilla ole tarpeeksi rohkeutta ryhtyä yritykseen.

Mutta mitään kompromissia RKP ei tule tekemään!

Sen verran hyvin minä "väkeni tunnen"!

Siksi Jaskan muuten oivaltava blogi on naivia toiveajattelua.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

"RKP täytyy jyrätä, se ei suostu mihinkään kompromissiin."

Ei tässä tarvitse jyrätä ketään. Meitä suomenkielisiä on 90% ja muunkielisiä yhteensä 5%. Kyllä 95%:n enemmistöstä löytyy riittävästi voimaa demokraattisessa päätöksenteossa. Veto-oikeuttahan Suomen järjestelmä ei tunne. Vähemmistöjä täytyy tietysti kohdella hyvin ja noudattaa lakeja ja sopimuksia.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen Vastaus kommenttiin #23

"Veto-oikeuttahan Suomen järjestelmä ei tunne"
Mutta poliittinen kaupankäynti tuntee!

Kielipolittinen historia kertoo omaa kieltään
eikä se puolla näkemystäsi neuvotteluratkaisusta.

Olen tutkinut asiaa varsin perusteellisesti,ja sama kaava toistuu:
"RKP vastusti uudistusta/muutosta viimeiseen asti".. on yleisin lause.

Mutta annan tukeni sinulle, mikäli uskot löytäväsi rakentavan ratkaisun.

Myy ensin ideasi esim. kokoomukselle ja keskustalle.Ehkä se siitä..

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen Vastaus kommenttiin #23

"Vähemmistöjä täytyy tietysti kohdella hyvin ja noudattaa lakeja ja sopimuksia"

Kyllä, mutta samoilla standardeilla koko Euroopassa, ei kaksoisstandardeilla - kuten Suomessa.

Euroopan Neuvosto olkoon ylin valvoja ja vertailkoon esim. suomenkielisen vähemmistön oikeuksia Ahvenanmaalla ruotsinkielisen vähemmistön oikeuksiin Suomessa! Tavoitteena samat standardit- pois kaksoisstandardit!

Jaakko Häkkinen

Tuomo, jos tuosta rajataan käsittelyyn pakkoruotsi, niin kannatatko kompromissihalua vai ehdottomuutta?

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

"Tuomo, jos tuosta rajataan käsittelyyn pakkoruotsi, niin kannatatko kompromissihalua vai ehdottomuutta?"

En näe mahdollisuutta päästä eroon pakkoruotsista ilman, että suomenkielinen enemmistö päättää vapauttaa itsensä velvollisuudesta järjestää omakielisiä palveluita ruotsinkieliselle vähemmistölle.

Miksi emme muuten tekisi niin?

PS: En näe asiassa mitään kompromissitarkaisua ja kuka tai ketkä tällaisesta asiasta voisivat neuvotella. Lopultahan asiasta päättää kuitenkin eduskunta.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #35

Tuomo, en ymmärrä, mikset sinäkään vastaa suoriin kysymyksiin. Jos eduskunta päättää toteuttaa kielivapauden asteittain jollain tai joillain esittelemistäni tasoista, niin suostutko tällaiseen kompromissiratkaisuun? Vai vastustatko sitä ja vaadit: "Kaikki tai ei mitään!"

Siinä on kysymykseni. Ole hyvä ja vastaa siihen.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #40

Nyt piti oikein hihittää tässä ääneen. Anteeksi. Koulumestari, joka on kompromissien kannalla, vaatii kanssakeskustelijoita vastaaman selkeästi jaa tai ei. Olkaa hyvät ja vastatkaa.

(Mutta sinänsä hyvä, Jaska, että otit kompromissit puheeksi.)

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #65

Mitäs siinä on outoa? Kompromissiehdotuksiinkin pitää vastata kyllä tai ei, eihän niitä voi jättää roikkumaan.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Juuri pakkoruotsileirin täydellinen kompromissittomuus on luonut nykyisen tilanteen.

En olisi täällä tänään, mikäli pakkoruotsista voisi saada vapautuksen asiallisin perustein (diagnoosi kielellisestä vaikeudesta, maahanmuuttajatausta, perheen erilainen kielitilanne).

Meillä mainitaan niin peruskoulun kuin lukion kohdalla, että oppiaineesta voidaan saada vapautus, mikäli sen suorittaminen aiheuttaa kohtuuttomia vaikeuksia, myös korkeakouluissa ja yliopistoissa voidaan myöntää poikkeuksia. Tätä on kuitenkin tulkittu siten, että ruotsissa, joka on HELPPO JA HAUSKA JA KULTTUURISESTI VÄLTTÄMÄTÖN JA PERUSTUSLAILLISESTI OLEELLINEN kieli, ei voi olla tällaisia ongelmia. Kaikki ruotsipudokkaat ja RVV:t eri tasoilla on leimattu tyhmiksi ja asenneongelmaisiksi. Virkamiesten ohjeissa vapautukset ovat mahdottomia, jollei kyseessä ole täysin mukautettu oppilas (lukee esim. seiskalla vielä viitosen oppikirjoja useimmissa aineissa).

Jos kompromissia tarvitaan, niin ensimmäinen kohta on vapautusten tekeminen todellisiksi. MUTTA - tämä on kuin ottaisi korkin pois pullon suulta, virta olisi valtava - siksi sitä ei saa tehdä.

Siksi kansalliskielistrategia linjaa, että "pilottihankkeet ja muut kokeilut eivät saa vaarantaa lasten mahdollisuuksia oppia äidinkieltään tai toista kansalliskieltä". Koska nytkin "mahdollisuus" on meillä tulkittu "pakoksi", tämä on selkeä viesti siitä, että kansalliskielistrategiassa on haluttu tehdä mahdottomaksi sellaiset kokeilut, joissa oppilaat voisivat jättää pois "toisen kansalliskielen", ikään kuin kyse olisi äidinkielen omaisesta kielestä.

Menin jokin aika sitten töihin ja törmäsin kiihkeään keskusteluun, kun opettajille oli (VASTA NYT) selvinnyt, että ruotsi todella aikaistetaan kuudennelle. Ihmiset eivät olleet ottaneet puheita tästä edes tosissaan, kun siitä ei ole käyty kunnon julkista keskustelua. Porukka oli äimänä siitä, että jokaiseen pikkualakouluun pitää hankkia tai lisäkouluttaa ruotsinope ja että ruotsista on todella tehty koulutuksemme keskeisin oppiaine. - Suurin osa kansalaisista on edelleen tietämättömiä ruotsin aikaistamisesta. Nämä osataan tehdä niin, ettei kansalaiskeskustelua synnytetä.

On jotenkin surkuhupaisaa puhua kompromissista, kun nykyistä vapautuskäytäntöä ei ole koskaan saanut toteuttaa, kun viime vuosien suurimmat uudistukset ovat koskeneet ruotsin lisäämistä, vahvistamista kansalliskielistrategian ja "toiminnallista ruotsia" -hankkeen keinoin, kun varoja tähän näyttää riittävän lamasta huolimatta ja kun vielä on tulossa peruskoulun irtotuntien siirtäminen ruotsiin paikkaamaan varhaistuksen tuomaa järjetöntä tilannetta, jossa ysillä ei kenties olisi B-kieltä lainkaan.

Kaikki uudistukset on tehty siten, että ruotsin vapaaehtoistamisesta tulee erittäin hankalaa. B-ruotsi alakouluun on se kaikkein hankalin ja koko kielipalettia sekoittava juttu.

Per Stenbäck sanoi jokin aika sitten HBL:ssä, että vaikka hän onkin periaatteessa vapaaehtoisuuden puolella, hinta, joka vapaaehtoisesta kouluruotsista maksetaan on se, että 10-15 vuoden kuluessa luovutaan ruotsista toisena kansalliskielenä.
- Tämä tulee loogisesti seuraamaan siitä, ettei enää ole kaksikielisiä virkamiehiä eikä ruotsinielistä palvelua verotoimistossa ja tuomioistuimissa.

Siis jopa Stenbäck myöntää, että kielivapaus olisi parasta, mutta koska tarvitaan kaikki 5 miljoonaa pakkoruotsitettua, jotta verotoimiston ja tuomioistuinten ruotsinkielinen palvelu edes jotenkin toimisi, annetaan suomenkielisten ja uussuomalaisten maksaa hinta, jonka ruotsin jatko kansalliskielenä vaatii.

RKP:llä on valtava monopoli maan kielipolitiikassa ja kielikoulutuksen suunnittelussa. He eivät tule tekemään kompromisseja vaan jatkavat omaa linjaansa pakkoruotsin vahvistamiseksi - ovathan he jo saaneet kaikki, mitä voivat kuvitella. Tai ei, vielä on heillä yksi palauttamatta - pakkoruotsin pakollinen yokoe. Epäilemättä se tavalla tai toisella palautetaan ja pakkovirkaruotsi taataan poikkeuksetta.

Onnettominta kompromissihalukkuudessa on se, että se vie keskustelun pois siitä, mitä suomenkieliset tai uussuomalaiset lapset ja nuoret opinnoiltaan tarvitsevat ja jäädään vatvomaan siitä, miten turvataan ruotsin asema ja ruotsinkielisten palvelut. Tähän "ruotsin asema ei saa heikentyä" -teemaan on kariutettu aito keskustelu kieltenopiskelusta alusta alkaen.

Siis pakkoruotsin kahleet tulevat vain vahvistumaan, ellei nyt saada nostatettua avointa keskustelua aiheesta. Jaskan tekstit ovat olleet median parasta antia tässä suhteessa. Kiitos!

(Lainaus Vapaa kielivalinta ry:n keskustelupalstalta)

http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewtopic.php?t=...

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

"Kelpaisiko teille pakkoruotsin asteittainen supistaminen jollain esitetyistä tasoista, vai vaaditteko ehdottomasti "kaikki tai ei mitään"?

Voin vastata pakkoleirin puolesta: Kaikki tai ei mitään!
Luettuani kymmenet pakkokommentit blogissasi, muuhun lopputulokseen ei voi tulla. Pakkoruotsissa pakko on itseisarvo!

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Lainattua:

"Ihan kokeeksi voisi joku kopsata tämän Jaskan blogiin. Tässähän ei ole kysymys muusta kuin oppilaiden erilaisuuden huomioimisesta B-kielen (ei siis vain ruotsin eikä tulevaisuudessa edes vain ruotsin ja suomen) kohdalla."

NRR:
"Kompromissiehdotukseni:

1. Peruskoulussa tulee olla oikeus vapautukseen B-kielestä tietyin ehdoin, joihin aluksi kuuluvat
- diagnoosi kielellisesti oppimisvaikeudesta
- maahanmuuttaja- tai monikielinen tausta
B-kielen tuntien sijaan järjestetään erityisopetuksen ryhmä koulukielessä, jossa vahvistetaan muun opiskelun vaatimia luku- ja kirjoitustaitoja (osa erityisopetusta / S2-opetusta, jota pitää muutenkin järjestää, eli kulut eivät nouse).

2. Ammattikoulussa B-kielestä vapautetut opiskelevat niin ikään lisää koulukieltä tai lisäkurssin englannista (riippuu alasta ja koulusta).

3. Lukiossa vapautetut voivat korvata B-kielen pakolliset kurssit (5) ylimääräisillä syventävillä kursseilla äidinkielessä, A-kielessä/kielissä tai pitkässä matematiikassa (siis kursseilla, jotka eivät vielä kuulu kymmenen pakollisen syventävän kurssin joukkoon).

4. Yliopistoilla tai ammattikorkeassa B-kielen pakollinen osuus korvataan tarvittaessa vastaavalla määrällä oman alan syventäviä opintoja yli minimin. (Tosin virkapakkoruotsi tulisi yleisesti poistaa, koska mitään vastaavaa ei ole kehitelty missään muualla, se on vain tae pakkoruotsille alemmilla tasoilla, tae ruotsinkielisten ohituskaistoille ja tae sille, ettei synny akateemista suomalaisuutta ilman ruotsia, mikä on juuri niin törkeää kuin miltä se kuulostaa.)

Näin kukaan ei pääsisi helpommalla ja oppilaiden pätevyys vain kasvaisi (vaivoin viitosella suoritettu ruotsi ei ole pätevyyttä).

Myöhemmin ruotsin vapaaehtoisuuden lisääntyessä tätä vaihtoehtoisten opintojen joukkoa voidaan laajentaa vaihtoehtoisella B-kielellä (tai kotikielellä)."

Jaakko Häkkinen

Ehdotus on hyvä, mutta se ei suoranaisesti enää liiku tällä pakkoruotsi-tasolla, koska kielivaikeudelliset ja maahanmuuttajat tulisi huomioida myös kielivalinnan vapautuessa: kaksi pakollista vapaavalintaista vierasta kieltä olisi se normi, mutta siitä joustettaisiin näiden kohdalla.

JV, puhuit aiemmin pakottajien puolesta, mutta olisitko itse valmis kompromissiratkaisuun? Eli jos olisi toiveita saada edes osa oppilaista vapaaksi pakkoruotsista, vaatisitko silti kaikkea tai ei mitään? Ja kantaisitko vastuun siitä, että ehdottomuudella saattaisit estää sen, että edes osa vapautuisi.

Ehdottomuuden logiikka on hieman outo: koska kaikki eivät pääsisi vapaiksi orjuudesta tai vankilasta, niin kukaan ei pääsisi. Eikö edes jonkinasteinen inhimillisen kärsimyksen vähentäminen olisi kuitenkin askel oikeaan suuntaan?

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Kyllä lähtökohta on se, että ruotsin absoluuttinen pakollisuus on poistettava opetuslaeista, siis perusopetuslaki ja lukiolaki sekä yliopistoasetus.

RKP:lle jää joka tapauksessa päätäntävalta suomenkielisen kieliopinnoista kuntatasolla, joten sen takia noin 1 % suomenkielisistä ei koskaan täysin vapaudu pakkoruotsista, olipa maan lainsäädäntö mikä tahansa.
Tämä tosiasia pitää hyväksyä.

RKP-enemmistöisten kuntien käytännöstä saat lisätietoa tutustumalla Raaseporin tilanteeseen.

Valtiolla on toki ruotsivelvollisuus nykyisen perustuslain ollessa voimassa, samoin tuo huolenpitovelvollisuus on, tosin mittakaavaltaan järkevämmässä suhteessa, myös silloin, kun ruotsista tehdään normaali eurooppalaisen kielipolitiikan mukainen vähemmistökieli.

Minulla ei ole intressiä jatkaa kielipolitiittista aktivismia sen jälkeen, kun lainsäädäntö on muutettu sellaiseksi, että Suomessa voi saada päästötodistuksen peruskoulusta ja lukiosta sekä korkeakoulun tutkintotodistuksen ilman ruotsin kielen osaamisvaatimusta.

Heti kun Suomessa saa sivistyä ilman pakotettua ruotsikomponenttia, olen tyytyväinen. Mutta jos pro pakko-liike pitää ruotsin pakollisuutta itseisarvona, kyllä silloin on pohdittava kaikki mahdolliset ratkaisumallit, ja Tuomon malli on erittäin hyvä,
eurooppalaisten arvojen ja käytäntöjen mukainen.

Ruotsi ei voi olla suomalaisen velvollisuus, ei ainakaan jokaisen suomalaisen velvollisuus.

Tästä näkemyksestäni en tingi - eli pois ruotsivelvollisuus!

Kansalaisella tulee toki olla oikeuksien lisäksi myös velvollisuuksia, lisätietoja ihmiskäsityksestäni ja arvoistani saat lukemalla YK:n ihmisoikeuksien julistuksen!

Ruotsin kieli ei voi olla suomenkielisen velvollisuus!

Lainsäädännön pitää olla koko maassa yhtenevä, joten mitään alueellista peruskoulua ei ole mahdollista tehdä!

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Minusta tuollainen osa/sivukompromissi pitäisi hyväksyä samantien. Olen vatvonut tätä juttua nimimerkin kanssa ja hämmästellyt, että suomenkielinen koulujärjestelmä on niin autoritaarinen, ettei tuollaisia vapautuksia anneta. Suomen ruotsinkielisessä opetusjärjestelmässä - samassa maassa - kun harvoin jätetään kielellistä oppimisvaikeutta pilaamaan yleistä koulumenestystä. Se on jo kieliryhmien välinen oikeudenmukaisuusjuttu.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Nuuskin nyt tätä leipätekstiä

"... Ruotsin tilalle ei olisi pakko saada täysin vapaavalintaista vierasta kieltä, vaan tarjolle voidaan asettaa suppeampi kielivalikoima. Erilaiset lähikieli- tai naapurikielimallit kuuluvat tähän luokkaan. Laajennettu "toinen kotimainen" (jos halutaan pitää kiinni pakkoruotsin taustalla olevasta kansakunnallisesta painotuksesta) voisi merkitä vaikkapa sitä, että suomenkielinen opiskelija saisi valita esimerkiksi ruotsin, jonkin saamelaiskielen, romanikielen ja jonkin tarjolla olevan suuren maahanmuuttajakielen (venäjä, viro, arabia, somali) väliltä. Tällainen tarjonta ehkä riittäisi monille niistä, joita häiritsee nimenomaan vaihtoehdottomuus."

Kommentteja
- Saamelaiskielistä ei mielestäni ole realistista ajatella "kotimaisena" toteutettavaksi kolttasaamea, vielä vähemmän inarinsaamea, koska puhujamäärät ovat niin pienet ja alueena ainoastaan Inari, missä sielläkin pohjoissaame on tärkeä. Muut keinot, etenkin inarinsaamen säilyttämiseksi.
- Arabia ei ehkä niinkään maahanmuuttajakielenä vaan yleisen merkityksensä takia. Listaan lisäisin soranin (kurdi) ja myös farsin. Indoeurooppalaisia kieliä.

Jaakko Häkkinen

"Saamelaiskielistä ei mielestäni ole realistista ajatella "kotimaisena" toteutettavaksi kolttasaamea, vielä vähemmän inarinsaamea, koska puhujamäärät ovat niin pienet ja alueena ainoastaan Inari, missä sielläkin pohjoissaame on tärkeä."
-- Ruotsin kieltä ei ole realistista ajatella "kotimaisena" kielenä, koska puhujamäärä on niin pieni ja kielen alueena ainoastaan kapea rannikkokaistale.

"Arabia ei ehkä niinkään maahanmuuttajakielenä vaan yleisen merkityksensä takia. Listaan lisäisin soranin (kurdi) ja myös farsin. Indoeurooppalaisia kieliä."
--Eikö puhujamäärä olisi jonkinlainen käypä kriteeri näissä? Suomen puhutuimmat vieraat kielet 2011:
venäjä
viro
somali
englanti
arabia
kurdi
kiina
albania
thai
vietnam
turkki
persia
saksa
espanja
ranska
http://www.stat.fi/til/vaerak/2011/vaerak_2011_201...

Käyttäjän SampsaMkel kuva
Sampsa Mäkelä

Muistan lukeneeni Suomi24:n rasismipalstalta seuraavanlaisen kommentin: Me pakkoruotsin puolustajat asetumme siilipuolustukseen, emmekä anna tuumaakaan periksi. Kommentti saattoi olla myös irvailua, mutta kuvannee nykyistä tilannetta hyvin. Siksipä pienikin myönnytys olisi pakkoruotsin puolustajille se ensimmäinen vuotava reikä padossa.

En kannata "kaikki tai ei mitään" vaihtoehtoa.

Jaakko Häkkinen

Tack! ;-)
Kunhan ihmiset nyt vastaisivat kysymykseen, niin saataisiin edes pieni pohjustava otos asiasta...

Käyttäjän saimaansisustus kuva
Hannu Koho

"Kielivapauttajat osaisivat varmasti nauttia siitä, että edes osa vapautuisi pakkoruotsin ikeestä...."

Pelkäänpä, että Folktingetin hyväksymä puolitie - mikä se sitten olisikaan - jättäisi edelleen koko joukon hampaakiristelijöitä kiukkuamaan koko ruotsinkieliselle väestölle. Ratkaisun pitää olla sellainen, että kansan selkeä enemmistö on sen takana, ei poliitikkojen enemmistö. Ja sekin voisi olla kompromissi jonkun mielestä.

Tuo alueelliseen kaksikielisyyteen perustuva malli on minustakin oikea lähtökohta, mutta Suomen täytyy ensin muuttaa kaksikielisen alueen määritelmää lähemmäs länsieurooppalaisia standardeja - sitä vartenhan EU kai on olemassa? Nykyisillä määritelmillä 95-prosenttisesti suomenkielisiä kuntia pidettäisiin edelleen "kaksikielisinä", ja kokemus epäoikeudenmukaisista ja turhista ruotsintaitovaatimuksista säilyisi - säilyttäen myös pakkoruotsikeskustelun.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Kaksikieliset alueet on itse asiassa helppo määritellä. Ruotsinkielisiä palveluita tulee tarjota vain alueilla, joilla ruotsinkielisten väestöosuus on yli 20%. Nämä ovat alueita, joita voidaan pitää elävästi kaksikielisinä. Näillä alueilla on myös todellista tarvetta ruotsinkielisille palveluille, sekä äidinkieleltään ruotsinkielisiä näitä palveluita tarjoamaan.

Valtaosassa Suomea ruotsin kielellä ei käytännössä ole mitään asemaa.

Jaakko Häkkinen

Näinhän se käytännössä menee. Itse pidän kuitenkin tärkeimpänä saada pakkoruotsi loppumaan - kuntien kielisyysraja on toissijainen sen rinnalla.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara Vastaus kommenttiin #62

Oma ehdotukseni on kaipaamasi kompromissi, joka antaisi mahdollisuuden päästä eroon pakkoruotsista.

Mikä sinun ratkaisumallisi on?

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #63

Mikä sitten on ehdotuksesi pakkoruotsin suhteen? Nuo kuntien kielisyyden prosenttirajat eivät liity suomenkielisten ruotsin pakollisuuteen mitenkään, vaan kyseessä on ihan eri asia.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara Vastaus kommenttiin #64

Kun ruotsinkieliset palvelut keskitetään esittämilleni kaksikielisille alueille niin, että ruotsinkieliset vastaavat itse omista kielipalveluistaan, voidaan pakkoruotsista luopua.

Suomenkielisten tarpeella osallistua ruotsinkielisten palveluiden tuottamiseen ei sitten enää voida perustella pakkoruotsia.

Jaakko Häkkinen

No niin, katsotaanpa vastausten tämänhetkistä jakaumaa. Suluissa sen kommentin numero, jossa vastaus (implisiittinenkin) ilmenee.

Kompromissihalukkaita: 6/14 (43 %)
Olli Markkanen (5)
Juho Joensuu (6)
Antti Alfthan (16)
JV Lehtonen (21)
Jan-Erik Andelin (49)
Sampsa Mäkelä (44)

Ehdottomia: 1/14 (7 %)
Jotu Karjalainen (17)

Ei osaa sanoa: 7/14 (50 %)
Risto Mutanen
Jussi Linjama
Erland Salo
Riitta Järvi
Jonas Hellgren
Tuomo Salovaara
Hannu Koho

Ihan lupaavaa! Epätietoisten joukko tosin kattaa puolet otoksesta.

Käyttäjän SampsaMkel kuva
Sampsa Mäkelä

Minä en vielä hahmottanut mitä tämä "kaikki" sisältäisi. Oma näkemykseni on kyllä suhteellisen selkeä. Jollakin muulla se saattaa sisältää aivan muuta.

Jaakko Häkkinen

Rajasin käsittelyn pakkokieliin, eli siinä yhteydessä "kaikki" tarkoittaisi että pakollisuus vieraista kielistä poistuisi kaikkialla, kaikilla asteilla jne. Ruotsinkielisten palvelut tms. eivät kuulu enää kielivapausasiaan.

Käyttäjän saimaansisustus kuva
Hannu Koho

Lasken kyllä itseni kompromissihalukkaiden joukkoon, vai tekeekö tuo epäluuloni kaksikielisten alueiden määrittelystä minusta änkyrän?

Jaakko Häkkinen

En listannut sinua änkyräksikään - en vain löytänyt mistään yksitulkintaista lausetta puolesta tai vastaan. Mutta vaihdan sinun ryhmääsi nyt, kun sanoit suoraan!

P.S. En näköjään pysty muokkaamaan noin vanhaa viestiä.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Et pysty muokkaamaan, koska siihen on vastattu. Minusta muokkausmahdollisuus poistuu vastauksen tultua. Se on tietenkin sikäli loogista, että vastaaja on tehnyt vastauksensa lukemansa perusteella. Ketjun sisällä olevan kommentin muokkaaminen voisi asettaa vastauksen outoon valoon.

(Sikäli voisi sitten ajatella, että 'tulosluettelo' olisi pyhä. Sitä ei kommentoitaisi vaan siihen liittyvät kommentit esitettäisiin muualla, jolloin tuomari voisi korjata tulosta tarvittaessa eikä joka kerta tarvitsisi laatia uutta 'tulosluetteloa'.)

Käyttäjän saimaansisustus kuva
Hannu Koho

Myönnettävähän tuo on - viestini sävy taisi kuvastaa lähinnä epäluuloa. Olen seurannut kai tätä tarinaa liian kauan, kun kyynisyys paistaa läpi, vaikka yrittää positiivista viestiä esittää...

Takavuosina tuimme varmasti kaikki kompromissia, kun Itä-Suomen kunnat määrätietoisesti esittivät vapaaehtoista venäjää ja vapaaehtoista ruotsia, parhaassa moniarvoisuuden ja suvaitsevaisuuden hengessä.
Mutta RKP:lle se oli kohtuuton äärilinjan vaatimus, joka piti kampittaa alkumetreillä. Mutta juuri siksi heiltä kai pitäisi saada puristettua ulos, minkälaisen esityksen he sitten näkisivät kompromissina?

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Eiköhän RKP:n silloinen varapuheenjohtaja Nils Torvalds ole ollut aika lähellä sitä mikä olisi RKP:n kannalta kompromissi: (1) luovutaan pakollisen ruotsin vaatimuksesta, mutta (2) vaaditaan kielellisten oikeuksien parempaa toteutumista. Tästä olen pitkälti samaa mieltä.

Ruotsinkielisten palvelu- ja kielioikeusmantra ei tänä päivänä tarkoita samaa kuin 10 vuotta sitten, tai yhden sukupolven verran taaksepäin historiassa. Ruotsinkielinen väestö on vahvasti kaksikielistynyt ja myös käytännösta usein lakannut vaatimasta palvelua ruotsin kielellä kaikessa. Uudet julkisen sektorin ostopalveluratkaisut myös osaltaan tekevän näiden volyymiltään entistä paljon suppeampien palvelujen järjestämisen ruotsiksi helpommaksi.

Jos haluaa pohtia omia myönnytyksiään, on tietysti hyvä miettiä myös minkälainen kauppatavara saattaa saada vastapuolta liikahtamaan.

RKP:n ajatusmaailmaa hieman tuntien, aavistan, että RKP:n pitäisi myös kompromississa voida myydä omilleen ruotsinkielisten instituutioiden vahvistamista. Se voisi olla kohdistetun virkamiesruotsin opettaminen vaikkapa Åbo Akademissa tai sosiaali- ja hallintoalan korkeakoulussa Soc-o-komissa Helsingin yliopistolla. Tämä ratkaisuhan olisi huomattavasti suppeampi kuin nykyinen, yleinen ammatti- tai yliopistotutkintoruotsi (oikeampi nimi kuin virkamiesruotsi).

RKP pitäisi tällaista kauppaa, jossa omat instituutiot vahvistuvat, voittona.

Jaakko Häkkinen

Loistava katsaus, Jan-Erik!
Ruotsinkielisten omien instituutioiden vahvistaminen kävisi minulle.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset