Pakkoruotsi ja hyötyruotsi eivät sulje toisiaan pois
Äskettäisessä kaksikielisyyspaneelissa Kokkolassa haluttiin puhua pakkoruotsin sijasta hyötyruotsista. Valitettavasti ajatus siitä, että pakkoruotsi lakkaisi olemasta pakkoruotsia, jos kielipakottajat alkaisivat puhua hyötyruotsista, on pelkkää propagandistista toiveajattelua.
Pakkoruotsia nimitetään pakkoruotsiksi siksi, että mikään toinen aine - saati kieli - ei ole pakollinen kaikilla kouluasteilla. Siinä on sanan itsestäänselvä perustelu: puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. Sen sijaan se, että mustaa yritetään vääntää valkoiseksi, on nimeltään propagandaa - totuuden vääristelyä ja mielikuvien manipulointia. Niinpä pakkoruotsia ei voi nimittää hyötyruotsiksi tekemättä itsestään narria.
Sen sijaan hyötyruotsi-sanalle on toinen, perustellumpi käyttöyhteys. Hyötyruotsista voidaan puhua silloin, kun tarkoitetaan ruotsia vieraana kielenä sellaisissa yhteyksissä, jossa ruotsista on selvästi enemmän hyötyä kuin mistään muusta vieraasta kielestä.
Otetaan esimerkiksi korkeakoulujen virkamiesruotsi. Sellaisen henkilön näkökulmasta, joka tähtää sellaisiin viranomaistehtäviin, joissa edellytetään korkeakoulututkintoa ja joita siksi koskevat toisen kotimaisen kielitaitovaatimukset, korkeakoulujen virkamiesruotsi on hyötyruotsia. Ilman sitä tällainen henkilö joutuisi opettelemaan ruotsin jotain muuta kautta.
Sen sijaan sellaisen henkilön näkökulmasta, joka ei tähtää mainitunlaisiin viranomaistehtäviin, korkeakoulujen virkamiesruotsi on pakkoruotsia: tällainen henkilö ei tarvitse nimenomaisesti ruotsia vaan opiskelisi mieluummin sen ajan jotain toista kieltä tai ainetta.
Kyse on siis näkökulmaerosta. Vaikka kyseessä olisi yksi ja sama käsite (esim. virkamiesruotsi), se ei tarkoita, että pakkoruotsi lakkaisi olemasta pakkoruotsi ja muuttuisi asennekasvatuksen tai aivopesun avulla jotenkin taianomaisesti hyötyruotsiksi. Minkäänlainen propaganda tai asennekasvatus ei voi muuttaa sitä, ettei ruotsi ole muita kieliä hyödyllisempi sellaiselle, joka ei tähtää virkamiesuralle.
Toivottavasti näiden käsitteiden selventäminen vähentää osapuolten välistä ohipuhumista. Virkamiesruotsi on yksille hyötyruotsia ja toisille pakkoruotsia, eikä pakkoruotsia voi muuttaa hyötyruotsiksi tai päinvastoin. Ne ovat olemassa rinnakkain eivätkä sulje toisiaan pois.
Kumpikaan ryhmä ei ole toista arvokkaampi. Siksi ei ole oikeudenmukaista pakottaa toisia opiskelemaan ruotsia vain siksi, että yksille (vähemmistölle) ruotsista on hyötyä. Yhtä epäoikeudenmukaista olisi myös kieltää yksiä opiskelemasta ruotsia vain siksi, että toisille jokin toinen kieli olisi hyödyllisempi.
Ainoa oikeudenmukainen ratkaisu on kielivapaus: jokainen saa itse valita ne kielet, joita pitää hyödyllisimpänä ja joita haluaa opiskella.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
NäytäPiilota kommentit (38 kommenttia)
Määritelmäsi on epätäsmällinen ja unohdat korkeakouluruotsiin liittyen olennaisen asian: ruotsinkielestä on monille hyötyä myös yksityisellä sektorilla.
Esim. itse en koskaan tähdännyt virkamieheksi ja yliopiston virkamiesruotsin olisin silti suorittanut täysin vapaaehtoisesti. Näin siksi, koska tiesin tuolla tapaa laajentavani mahdollisten tulevien työnantajayritysteni ja työtehtävieni kirjoa. Kyse oli nimenomaan ilmaisesta, tarpeellisesta ja hyödyllisestä opiskelusta, jonka suoritin ylläpitääkseni ruotsintaitoa ja saadakseni siitä myös muodollisen osoituksen. Vastaavaa hyötyä ei olisi ollut esim. saksasta, ranskasta, venäjästä tai espanjasta - eikä ole tänä päivänäkään.
Ja niinhän siinä sitten kävi: eilinenkin vierähti työmatkalla Tukholmassa.
Ruotsinopiskelun hyödyllisyyden määrittelee toki se, minne ja millaisiin tehtäviin hakeutuu, mutta tuo pakollisuus ei monissa tapauksissa tarkoita opiskelun olevan uratavoitteisiin liittymätöntä. Pakollisuus ei minustakaan ole välttämätöntä, koska järkevä ihminen tietysti opiskelee tarvitsemansa kielet vapaaehtoisestikin.
Nuorten lukijoiden on kuitenkin hyvä tiedostaa, että ruotsinosaamisen hyötyjä usein vähätellään selkeästi poliittisista syistä.
>>Sen sijaan sellaisen henkilön näkökulmasta, joka ei tähtää mainitunlaisiin viranomaistehtäviin, korkeakoulujen virkamiesruotsi on pakkoruotsia: tällainen henkilö ei tarvitse nimenomaisesti ruotsia vaan opiskelisi mieluummin sen ajan jotain toista kieltä tai ainetta.<<
- Jaakko Häkkinen 25.11.
Pääasia, että tuli Riipiseltä korjausta siihen yleiseen Jaskan VKV-argumentointiin, ettei ruotsia tarvita Suomessa muuta kuin lakisääteisesti virkamiestehtävissä. Suomalaisista 80% kuitenkin työllistyy muualle kuin julkiselle sektorille; eli yksityiselle ja kaupalliselle sektorille, jolla ruotsin kielen kysyntä syntyy markkinasääteisesti.
Kun vannotaan EK:n nimeen, niin järjestö on todellakin kysynyt laajempaa kielitarjontaa Suomessa koulutettavilta. Samalla EK kuitenkin kertoo, että 47%:ssa EK:n jäsenyrityksistä käytetään ruotsia.
Toistat yleistä VKV-käsitystä, ettei ruotsilla olisi juuri asemaa Suomessa, ellei sitä lakisääteisesti vaadittaisi vähemmistölle virkamiesruotsin muodossa. Se on yleinen virhe, ja myös painotus sinun aloituksessasi.
Ruotsia tarvitaan ja kysytään myös viisi kertaa suuremmilla yksityisilla työmarkkinoilla, niin kuin Juha Riipinen omalta kohdaltaan hyvin todisti. Minusta se ei edelleenkään puolla pakollista ruotsin opiskelua, mutta perustelee silti miksi ruotsia on hyvä opiskella.
Kyllä minä ymmärrän mitä siinä lauseessa sanotaan. Mutta mihin perustuu erittäin yleinen ja ympäripyöreä väittämäsi, ettei yksityisella sektorilla tarvittaisi ruotsia sen enempää kuin muitakaan kieliä? Minusta tuntuu, että matkailualalla ruotsia tarvitaan enemmän kuin esimerkiksi romaniaa tai quechuaa.
Minun mielestäni EK:n raportti toteaa ruotsin olevan tällä hetkellä englannin jälkeen eniten käytetty kieli, mutta että tällä hetkellä tarvittaisiin kielipaletin monipuolistumista. Tämä tuskin sinunkaan mielestä tarkoita sitä, että EK näkisi ruotsin merkityksen hiipuvaan niin, että kun sitä nyt puhutaan 47 %:ssa jäsenyrityksistä niin lähitulevaisuudessa sitä ei tarvittaisi yhdessäkään firmassa.
EK on teollisuuden ja raskaan sarjan kaupan etujärjestö. Tähän keskusteluun tarvittaisiin vastaavanlainen kartoitus koko palvelualan tai vaikkapa matkailualan tarpeista, jotta voisi sanoa jotain järkevää ruotsin tarpeellisuudesta tai tarpeettomuudesta yksityisellä sektorilla.
Mitä tarkoittaa "olla ihan samalla tasolla"? Minä arvaisin, että jos EK:ssa huomattaisiin – samoin kun nyt huomataan yliopistoilla – että ruotsin kielen osaaminen on romahtanut vaatimukssiin nähden, niin EK reagoisi, koska keskustelemme alan kolmanneksi nyt eniten käytetystä kommunikointikielestä. Itse asiassa tämä vähäisemmän ruotsin taidon aaltohan saavuttaa elinkeinoelämän 5-10 vuoden viiveellä kun nykyiset fuksit sijoittuvat työelämään.
VKV-argumentointi? Vammalan kiinteistövälitys? Vai Veitsiluodon kissaveikot?
"Näin siksi, koska tiesin tuolla tapaa laajentavani mahdollisten tulevien työnantajayritysteni ja työtehtävieni kirjoa. Kyse oli nimenomaan ilmaisesta, tarpeellisesta ja hyödyllisestä opiskelusta, jonka suoritin ylläpitääkseni ruotsintaitoa ja saadakseni siitä myös muodollisen osoituksen. Vastaavaa hyötyä ei olisi ollut esim. saksasta, ranskasta, venäjästä tai espanjasta - eikä ole tänä päivänäkään." /Riipinen
"EK:n mielestä toisen kotimaisen kielen pakollisuus ei ole enää kannatettavaa. Sen sijaan valintamahdollisuuksia pitää lisätä, sillä uhkana EK:n mukaan on yksipuolistuva kielten tarjonta kouluissa ja lukioissa." /Elinkeinoelämän keskusliitto
http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2010/06/01/ek-...
Arvoisa Riipinen, uskotko tietäväsi yksityisen sektorin kielitarpeet paremmin kuin Elinkeinoelämän keskusliitto?
Uskon tietäväni paljon EK:ta ja sinua paremmin, mitä itse tarvitsen urallani.
Kukaan ei ole puuttumassa sinun oikeuteesi opiskella vaikka klingonia tai kontinkieltä jos niitä tarvitset urallasi. Mutta miksi kaikkien pitäisi opiskella niitä?
Juha Riipinen: Uskon tietäväni paljon EK:ta ja sinua paremmin, mitä itse tarvitsen urallani."
Tuossa olet aivan oikeassa. Kuka muu sen paremmin tietäisi kuin sinä itse.
Samoin minäkin katson oppilaiden ja heidän vanhempiensa parhaiten tietävän mitä kieliä mahtuu opiskelurepertuaariin.
Anteeksi pieni dereilaus, mutta tietääkö blogisti minkälaista kielikeskustelua Suomen ahvenanmaan maakunnassa käytiin kun luovuttiin toisesta pakollisesta kotimaisesta kielestä jo vuonna 2007?
Petralta yms. henkilöiltä olisi kiva saada vastaus myös kysymykseen että eikö ahvenanmaalla jo 7 vuotta toiminut malli voisi toimia myös muissa maakunnissa?
Pakkoruotsi ja hyötyruotsihan tarkoittavat samaa asiaa, vaan eri ryhmille.
Suomenkielisille se on pakkoruotsi koska sen opiskelu on joka käänteessä pakollista.
Suomenruotsalaisille pakkoruotsi on luonnollisesti hyötyruotsia koska pakkoruotsin tarkoitus suomenkielisille on varmistaa ruotsinkielisten palvelut.
Hyötyä suomenruotsalaiset saavat myös siitä kun suomenkielisten opiskeluja rasitetaan yhdellä minikielellä.
Pakkoruotsia voidaan kutsua myös handikappiruotsiksi, koska toinen sen perusteista on asettaa äidinkieleltään ruotsinkieliset ja äidinkieleltään suomalaiset samalle viivalle.
Toinen peruste on palveluvelvoite, kaikkien ruotsinkielisten ummikkojen asiakaspalvelu Suomessa.
On noilla kuvaavammatkin nimet.
Ala-asteelle aikaistettu ruotsi = Aivopesuruotsi
Peruskoulun ammattikoulun ja lukion pakkoruotsi = Rangaistusruotsi
Korkeakoulujen virkamiesruotsi = Rituaaliruotsi
"Toinen peruste on palveluvelvoite, kaikkien ruotsinkielisten ummikkojen asiakaspalvelu Suomessa."
Eihän palveluvelvoitetta ole rajoitettu ummikoihin. Kun olisikin.
Me suomenkielinen enemmistö olemme hyväksyneet itsellemme velvoitteen järjestää omakielisiä palveluita pienelle lähes viimeistä myöten suomentaitoiselle ruotsinkieliselle vähemmistölle.
Miksi muuten emme vapauta itseämme tästä velvoitteesta?
Hyötyä ruotsista on niille suomalaisille, jotka sen avulla ohittavat itseään huomattavasti pätevimmät henkilöt joko opiskelupaikoissa tai ns. "viroissa".
Alan olla yhä enemmän vakuuttunut, että pakkoruotsi voi olla syy siihen, että Suomella menee huonosti. Ruotsintaitoiset mutta muuten tyhmät valitaan virkoihin. Siis ruotsintaitoiset mutta muuten "tyhmät" virkamiehet johtavat hallintoa.
Epäilen, että mm. Opetushallituksessa on "tyhmiä" ruotsintaitoisia merkittävissä viroissa. Entä Oikeusministeriö ? ym.ym.
Tyhmyydessä ei todennäköisesti ole eroa; se on normaalijakautunut ja molemmissa ryhmissä keskiarvo on oleellisesti sama.
Mutta: jos sen jälkeen työtehtävien työntekijakauma ei noudatakaan vastaavaa väestöjakaumaa seuraa siitä käytännössä, että olemme valinneet toisesta väestöryhmästä keskimäärin tyhmempiä ihmisiä kuin toisesta.
Voit esimerkiksi jakaa väestöryhmää 1 edustavan 10 hengen ryhmän tyhmyysasteikolla 1-10 ja toisen, väestöryhmää 2 edustavan 100 hengen ryhmän vastaavasti. Nyt kun valitset tästä joukosta 20 älykkäintä henkilöä siten, että molemmista ryhmistä valitaan 10, on pistemäärä seuraava:
Ryhmästä 1 valitut: keskiarvo 5.5; kaikki tyhmyyden asteet 1-10 ovat mukana.
Ryhmästä 2 valitut: keskiarvo 10.0
Valinta olisi todennäköisesti oikeudenmukainen silloin, jos se noudattaisi väestöjakaumaa. Toisin sanoen se ei todennäköisesti ole oikeudenmukainen useissa nimeltämainitsemattomissa virastoissa, yleisradioyhtiöissä tms.
Aivan sama vaikka olisimme valitsemassa rugbyjoukkuetta Johannesburgiin: Jos pelitaidot ovat väestössä normaalijakautuneita, on paras joukkue on väistämättä sellainen jonka värijakauma on sama kuin väestön keskimäärin.
Tässä keskustelussa taidetaan olettaa, että älykkyyden ja kielten omaksumisen kyvyllä ei ole lainkaan korrelaatiota.
En myöskään ymmärrä onko tämä keskustelu kannanotto virkamiesruotsin puolesta vai sitä vastaan. Ruotsinkielisenä veronmaksajana minullahan on oikeus yhtä älykkäisiin viranhaltijoihin kuin muillakin.
Mielenkiintoinen huomio Riitta, tätähän täytyy oikein alkaa pohtia tarkemmin:)
Käyköhän tuo sama huomio myös yleensä poliitikkoihin ja puolueen piirissä häärääviin ihmisiin? Tuli nimittäin mieleeni eräs pitkälle koulutettu, mutta kilpailulle alalle päätynyt herrashenkilö, joka ihmetteli mitenkäs näillä kutsuilla ei ollut mukana yhtään puolueisiin sitoutuneita kansalaisia...
"Kaikki merkittävät paikathan valtiolla menevät puolueisiin kuuluville henkilöille" valisti hän meitä tietämättömiä "tyhmiä".
Näinhän se muuten taitaa olla. Tietty, jotkut ovat fiksuja, mutta joukkoon mahtuu myös monta sellaista, joilla vain on oikean puolueen jäsenkirja.
Onkohan tässä myös se oikea syy pakkoruotsin sementointiin, kun mitään ei tapahdu tällä rintamalla, vaikka jo 70% on pakkoruotsia vastaan ja vähän yli 50% haluaisi Suomen yksikieliseksi. Jospa kaikki eivät vain ymmärrä miten prosenttilaskuja lasketaan?
"Hyötyä ruotsista on niille suomalaisille, jotka sen avulla ohittavat itseään huomattavasti pätevämmät henkilöt joko opiskelupaikoissa tai ns. "viroissa."
Hyötyä ruotsista on tietysti nykyään kaikille, jotka hakevat niitä julkisia virkoja, joihin vaaditaan ns. virkaruotsin suorittamista. Ei ruotsin taito tietenkään ketään tee vähemmän päteväksi tai "tyhmemmäksi".
Vika on nykyisessä kohtuuttomassa kielipolitiikassa. Miksi me suuri enemmistö emme muuta lakeja ja poista suomenkielisiltä virkojen muodolliset ruotsin taidon vaatimukset? Ruotsinkieliset voivat hoitaa itse omat kielipalvelunsa.
Toimituksen poiminnat
Yritysblogi
Uuden Suomen uutiset
- Tutkija ihmettelee eduskunnan sote-riitaa: ”Mitä siellä oikein tapahtuu? – Jäitä hattuun” 12:48 22.06
- Juhannysmyräkkä pyyhkäisee Suomen yli – Sähköyhtiö: ”Olemme siirtyneet tehostettuun valmiustilaan” 12:11 22.06
- Petteri Orpo pitää Veera Ruohon saamaa vihapostia käsittämättömänä: ”Säälittävää toimintaa” 11:37 22.06
- Hoitotyötä tekevän ulostulo: ”Ammattilaisten velvollisuus on avata kovapäisten päättäjien silmät näkemään pienen ihmisen hätä” 10:55 22.06
- Vahva huhu: Kimi Räikkönen korvataan superlupauksella 10:44 22.06
- ”Pikakaista suomalaiseen keskiluokkaan” – Yritys kouluttaa turvapaikanhakijoita koodaripulaan 10:22 22.06
Kommentoi 38 kommenttia