Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Kielivapaus ei lisäisi kustannuksia

Edellisen blogikirjoitukseni kommenttiosiossa muutama kommentoija jankutti sitkeästi, että kielivalinnan vapauttaminen tulisi hirveän kalliiksi. Tämä väite perustui siihen oletukseen, että jos pakollisena B1-kielenä saisi lukea muita kieliä kuin ruotsia, pitäisi jokaisessa pikkukoulussa tarjota tasan sama kielivalikoima kuin suurten kaupunkien suuremmissa kouluissa. Muuten paikkakuntaa vaihtavat oppilaat joutuisivat ongelmiin kielivalintojensa kanssa, mikäli olisivat opiskelleet jotain harvinaisempaa kieltä.

 Lähtöoletus on absurdi: ei nyt eikä tulevaisuudessakaan pienissä kouluissa tule olemaan täsmälleen samaa valikoimaa vieraita kieliä ja muita valinnaisia oppiaineita kuin suurissa kouluissa – ellei sitten pieniä kouluja yllättäen alettaisi tukea sen sijaan että niitä lakkautetaan. Olennaista on verrata vapaata kielivalintaa nykytilanteeseen: nykyäänkin esiintyy alueellista, koulukohtaista eriarvoisuutta. Vapaa kielivalinta ei muuttaisi tilannetta mihinkään suuntaan.

 Vapaa kielivalinta tarkoittaa sitä, että nykytilanteen tarjonta säilyisi ennallaan, ja siitä tarjonnasta sitten saisi valita itse mitä vieraita kieliä opiskelisi. Silläkään ei ole merkitystä, että nykyisen pakkoruotsin opiskelijat hajautuisivat vapaan kielivalinnan vallitessa useaan eri kieleen. Väännän tämän rautalangasta:

 Vaikka B1-kielen opetusryhmien ja siis vaadittavien opettajien lukumäärä ja sen mukana palkkakulut kasvavatkin oppilaiden valitessa pelkän ruotsin sijasta useita kieliä, niin täytyy huomioida kieltenopetuksen kokonaistilanne. Nykyään oppilas, joka haluaa opiskella esim. saksaa, joutuu valitsemaan sen vapaaehtoisena kielenä (joko A2-kielenä alakoulussa tai B2-kielenä yläkoulussa), koska käytännössä kaikki haluavat opiskella englantia (useimmilla A1-kieli) ja kaikkien on pakko opiskella ruotsia (useimmilla B1-kieli). Kielivalinnan vapautuessa tällainen henkilö voisi ottaa saksan B1-kielenä, eli hänen ei tarvitsisi lukea enää kolmea kieltä ruotsin jäädessä pois.

 Kokonaistilanne ei vapaassa kielivalinnassa toisi kuitenkaan myöskään säästöjä, koska jos oppilas ei valitse enää kolmatta vierasta kieltä, hänen täytyy sitten valita muita valinnaisia aineita. Olennaista kustannusten kannalta on se, kuinka moneen ryhmään luokka jaetaan: jos koko luokka on yhdessä, maksetaan yhdelle opettajalle; jos luokka on neljässä eri ryhmässä, maksetaan samalta ajalta neljälle eri opettajalle. Tätä kuitenkin tasapainotetaan sillä, että eri luokkien oppilaat opiskelevat valinnaisia aineita yhteisissä ryhmissä. Toisin sanoen kulut eivät kasva, jos sellaisia valinnaisia aineita, joita opiskellaan samaan aikaan eri luokkahuoneissa, on enintään yhtä paljon kuin on luokkia.

 Voidaan siis sanoa, että valinnaisuus saattaisi lisätä kustannuksia pienissä kouluissa, jos valinnaisia aineita tarjottaisiin paljon. Jos kunnassa on useita pieniä kouluja, näiden kannattaisi taloudellisuussyistä keskittyä erilaisiin valinnaisten aineiden painotuksiin: yhdessä koulussa tarjottaisiin valinnaisina aineina useita eri vieraita kieliä, toisessa koulussa tarjottaisiin muunlaisia valinnaisia aineita. Oppilaat voisivat sitten valita, mihin kouluun menevät.

 Kielivalinnan vapauttaminen ei siis lisäisi kustannuksia. Löytyyköhän joku, joka ei vieläkään suostu ymmärtämään tätä?

 

Tietysti voidaan pohtia sitäkin, miten pienten koulujen kielitarjontaa saataisiin monipuolistettua. Tässä joitain ehdotuksia:

 1. Koulupiirit/alueet. Yksittäisten koulujen sijasta useita kouluja käsittävä koulupiiri palkkaisi kieltenopettajan, joka sitten kiertäisi useissa kouluissa pitämässä kielikursseja. Tai jos opetusryhmien minimikoko sitä edellyttää, useiden koulujen oppilaat matkustaisivat yhteen kouluun tietyn kielen tunneille. Tämä edellyttäisi tietysti kielituntien sijoittamista lukujärjestyksessä esim. koulupäivän loppuun paikasta toiseen siirtymiseen tarvittavan ajan vuoksi.

 Esimerkiksi Helsingissä kouluverkko on jaettu seitsemään alueeseen. Oppilaiden kielipolut on suunniteltu niin, että kaikilla alueilla voi opiskella monipuolisesti eri kieliä. - - Saman kielen lukijoista voidaan muodostaa samalla alueella opetusryhmä, jossa on oppilaita useammasta eri koulusta.”

 2. Opetusryhmän minimikoon pienentäminen. Helsingin kohdalla ei edellisessä linkissä käsitellä vieraiden kielten opetusryhmien minimikokoja – ehkä siksi, että koulualueet ja kaupungin oppilasmäärä huomioiden kaikille tarjotuille kielille saadaan riittävästi lukijoita. Pienemmissä kunnissa, joissa oppilasmäärät ovat pienempiä, opetusryhmien minimikoon pienentäminen mahdollistaisi useampien kielten opiskelun.

 Vaikka jonkin kielen opetusryhmässä olisi vain kolme opiskelijaa, kulut eivät kasvaisi niin kauan kuin keskenään valinnaisten aineiden määrä ei ylittäisi luokkien määrää. Valinnaisten aineiden painotuksilla pelaamalla pienessäkin koulussa saataisiin kokoon useiden vieraiden kielten opetusryhmiä.

 

Varmasti muitakin kehitysideoita löytyy - saa kertoa!

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (148 kommenttia)

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Onhan tilanteeseen olemassa ilmainenkin ratkaisu:

- Ruotsinopetukseen peruskoulussa, lukiossa, yliopistoissa jne menee oppilasta kohden X euroa.
- Oppilas voisi halutessaan hankkia ruotsin sijasta vastaavat taidot jossain muussa vieraassa kielessä parhaaksi katsomallaan tavalla. Silloin hän saisi kustannussäästön tililleen käteisenä rahana kielikokeen jälkeen.

Ei maksa mitään ja lopputuloksena oppilas osaa jotain vierasta kieltä vähintään yhtä hyvin kuin nyt osaavat ruotsia. Tämä tietysti vain sillä oletuksella, että kieltenopetuksen tavoitteena on vieraiden kielten oppiminen eikä joku muu.

Jos siis koululaitos on kykenemätön opettamaan muuta kuin ruotsia, ei silti kannata vaipua epätoivoon.

Jaakko Häkkinen

Jos kieli pitäisi opetella koulun ulkopuolella, voisi ilmetä motivaatio-ongelmia: muut vapaa-ajan aktiviteetit houkuttaisivat monia enemmän. Kyllä tästä pakkoruotsista aikanaan päästään eroon, älä turhaudu. :-)

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Koulunuoriso on sen verran persoa rahan perään, että rohkenen ennustaa virkamiessaksan, -venäjän, -ranskan, tms tutkinnon olevan taskussa 9-vuotiaana nykyisen 25 vuoden sijasta. Nykyisen "virkamieskielen" kustannukset veronmaksajille lienevät jossain 10000 euron kieppeillä oppilasta kohden (perusopetus, lukio + yliopisto). Tässä on oletettu, ettei tutkinnon suorittaminen vaikuta valmistumisaikaan. Jos valmistuminen viivästyy, tulee siitä alasta riippuen esimerkiksi 10000-30000 euron menetys vuosittain.

Toisaalta ne joille menetelmä ei sovellu, voivat kuluttaa housuntakamuksiaan pakkoruotsintunneilla kuten tähänkin asti.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Peruskoulun yläasteella ruotsia (B1) on kaksi tuntia viikossa, ja lukuvuodessa on 38 kouluviikkoa, yht 76 oppituntia lukuvuodessa.

Oletetaan, että yläasteen aineenopettajan tuntipalkka on 30 euroa, ja lisätään siihen arvioidut sivukulut 1,8 x 30 = 54 euroa oppitunnilta, 4 100 euroa vuodessa. Jos luokassa on täydet 26 oppilasta, tästä kertyy 158 euroa oppilasta kohden vuodessa. Tähän lisää 12 euroa oppikirjasta, jolloin opetuksen kulut olisivat 170 euroa lukuvuodessa oppilasta kohden, kolmessa vuodessa 510.

Laskelma ei sisällä ruotsin osuutta koulurakennuksista, kiinteistönhuollosta, hallinnosta ym., mutta silti on vaikea nähdä, miten ruotsin opetuksesta voisi kertyä kymmenien tai satojen tuhansien eurojen kustannukset oppilasta kohden.

(Ammattikouluissa ruotsia lienee yksi tai kaksi kurssia koko monivuotisen koulutuksen aikana, ja yksi kurssi vastannee 30 työtuntia kaikkine tehtävineen, ja opetuksessa opiskellaan oman ammattialan sanastoa.)

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Oppilaskohtaiset vuosikustannukset peruskoulussa ovat luokkaa 7000-10000 euroa/oppilas. Laskentatavallasi voitaisiin nykyisillä kustannuksilla opettaa 50 eri ainetta. Osaatko kertoa miksei opeteta tai miksei vastaavasti pudoteta kustannuksia?
Korkeakouluissa kielikeskuksen budjetti on muutaman tonnin/valmistunut oppilas, josta ruotsin osuus vaihtelee. Ruotsi on kuitenkin ainoana kielenä jokaiselle pakollinen, joten sen osuus kustannuksista on ylivoimaisesti suurin. Lisäksi tulevat normaalit kiinteät kulut oppilaitoksesta, ellei pakkosyöttöä harrasteta erillisessä rakennuksessa.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Jatkaisin Jussi Linjaman pohdintaa edelleen.

Jos ruotsin opettajat ovat kykenemättömiä opettamaan muita kieliä kuin ruotsia niin silloinhan heidän itsensä mainostama porttiteoria "jos osaat ruotsia opit helposti muita kieliä" on valhetta.

Jos taas porttiteoria on totta eikä potaskaa niin ruotsin opettajista voi helposti kouluttaa suurten kansainvälisten kielten opettajia suomenkielisiin oppilaitoksiin. Siis ala-asteelta yliopistoihin.

Jään odottamaan ruotsin opettajien kannanottoa.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Opettajien kannanottoa ei tule koska he kaikki ovat Norjassa perkaamassa kaloja. Jos osaa ruotsia niin pääsee Norjaan töihin. He jos ketkä osaavat ruotsia.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti Vastaus kommenttiin #37

Ruotsin opettajilla on siis tarvittaessa töitä Pohjois-Norjan kalatehtailla.

Uutinen jonka pitäisi rauhoittaa ruotsin opettajia. Se tietää ruotsin opettajilta äänivyöryä Sdp:lle tulevissa eduskuntavaaleissa.

Mirva Suutarila

Suomessa kielten opettajilla on yleensä aina jokin toinen opetettava aine ja usein se on englanti. Jos ruotsin opetusta pudotetaan, se ei aiheuta ruotsin opettajille työttömyyttä, koska hän voi hoitaa toisekin kielen opetusta.

Ongelmana on se, että jos jollakin yläasteella joudutaan tarjoamaan kielivalikoimana saksa, venäjä, ranska, espanja, niin näihin ei löydy päteviä opettajia. Kyseeseen nimittäin tulisi (muualla kuin Helsingissä) pienet yläasteet, joissa tulisi vain tuntiopettajan tehtäviä.

Suomen kieltenopettajista yleisesti sanottuna juuri ruotsin opettajat ovat ihan parhaimmistoa. Opettaja voi helposti harjoitella kieltä oman maan sisällä tai jos haluaa ulkomaille, niin Ruotsi on lähellä. Suomessa julkaistaan ruotsinkielisiä lehtiä ja on ruotsinkielisiä tv-ohjelmia.

Suomessa juuri harvinaisempien kielten kohdalla (kiina, japani, arabia) on se ongelma, että vaikka esim. kansalaisopistoissa haluttaisiin opiskella näitä kieliä, niin vain korkeintaan Helsingissä on helppo löytää opettaja. Lisäksi opettajan suomen kielen taito on usein heikko, mikä hankaloittaa opetustyötä.

Kuten sanoin, ruotsi on yksi germaanisista kielistä ja useimmilla ruotsin opettajilla on kieliyhdistelmässään joko saksa tai englanti. Kieliporttiteoria siis todella pitää paikkansa ja sama pätee oppilaaseen. Ruotsin opiskeltuasi opit saksaa helposti ja saman toisinpäin.

Käyttäjän jarviriina kuva
Riitta Järvi Vastaus kommenttiin #43

Kun siirryttiin peruskouluun yhtäkkiä koko ikäluokka joutui pakkoruotsitukseen yltympäri maata.

Kummasti vain silloinkin saatiin tarpeeksi uusia ruotsin opettajia, vaikkei heitä alunperin ollut.

Pikakoulutuksella ensi alkuun saksan, ranskan, espanjan ym. kielten opettajakoulutus käyntiin.
Kun tietää mitään naurettavan alkeellista ruotsin opetus on peruskoulussa niin ei kai muiden indoeurooppalaisten kielten opettaminen, ainakaan ensi alkuun voi olla sen kummoisempaa.

Tiedän tapauksia, joissa rehtori on määrännyt englannin opettajia opettamaan ranskaa. Opettajat olivat oppilaitaan suurinpiirtein pari kappaletta edellä opinnoissaan.

Alkuvaiheessa tietysti voisi olla jonkin verran hankalaa eri kielten opettajien kouluttaminen, mutta kyllä se siitä helpottuisi. AIVAN kuten ruotsin opettajien kouluttaminenkin onnistui käden käänteessä

Ja kuten moni on huomauttanut. Porttiteoria on tässä suureksi avuksi.

Johan suomalainen kansanparsikin sanoo. " Alussa aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo. "
Vähän ajan kuluttua Suomessa olis huima määrä sekä indoeurooppalaisten sukulaiskielten ( joihin jopa venäjä kuuluu ) että eksoottisempien kielten taitajia, sekä opettajissa että oppilaissa.

Mirva Suutarila

Olen yllättynyt, että kirjoituksen tekijä on heti otsikokseen valinnut tiedon, joka ei ollenkaan pidä paikkansa, eli hän selvästi pyrkii johtamaan lukijoitaan harhaan. Hän ei myöskään vaikuta tuntevan koulusektoria ollenkaan.

Hänen esimerkkinsä ontuu totaalisesti:

"Nykyään oppilas, joka haluaa opiskella esim. saksaa, joutuu valitsemaan sen vapaaehtoisena kielenä (joko A2-kielenä alakoulussa tai B2-kielenä yläkoulussa), koska käytännössä kaikki haluavat opiskella englantia (useimmilla A1-kieli) ja kaikkien on pakko opiskella ruotsia (useimmilla B1-kieli). Kielivalinnan vapautuessa tällainen henkilö voisi ottaa saksan B1-kielenä, eli hänen ei tarvitsisi lukea enää kolmea kieltä ruotsin jäädessä pois."

Kirjoittaja spekuloi oppilaalla, joka valitsee B1 -kieleksi saksan ja joka sitten ei enää valitse B2-kieltä ja näin syntyy säästöä.
Tämä on kuitenkin aivan nurinkurisesti ajateltu.

Peruskoulussa on nimittäin tällä hetkellä tehty mahdolliseksi 3 kielen opiskelu ja näistä kolmas kieli on vapaavalintainen. Eli tämä saksan toiseksi kieleksi valinnut voisi hyvinkin valita vielä B2-kieleksi esim. venäjän tai ruotsin. Vai haluaako Vapaa kielivalinta ry. vähentää peruskoulun kielet vain kahteen, siten että enää oppilas ei voisi valita kolmea kieltä kuten ennen. He siis haluavat karkealla tavalla vähentää oppilaitten kieltenopiskelumahdollisuuksia.

Jos B1-kieleksi voi valita jonkin muun kuin ruotsin (esim. saksa, ranska, venäjä, espanja), niin silloin kaikki nämä samat kielet pitää vielä voida valita B2 -kielenä ja nyt sinne sitten tulisi vielä yksi kieli valikkoon lisää, koska voisi olla sellainenkin tilanne, että saksan B1-kieleksi valinnut haluaisi ruotsin B2-kieleksi. Kirjoittaja esittää erittäin kallista mallia, joka itse asiassa on ihan mahdoton.

Vaikuttaisi siltä, että kirjoittajalla on eräänlainen psykologinen häiriö, jota voisi kutsua pakkomielteeksi. Siksi hän esittelee aivan keskinkertaisia ajatuksia ja lisäksi olen kuullut, että jos hänen palstoilleen esittelee yhdenkin mielipiteen, joka ei tue hänen omaa käsitystään, hän sulkee keskustelijan pois. Tämä on sikäli ymmärrettävää, että Vapaa kielivalinta ry:n toimintaa tukee mm. Perussuomalainen puolue, joka muutenkin haluaisi vain päästä määräilemään toisten asioita ja joka ei ole valmis tasapuoliseen puolueettomaan keskusteluun.

Jaakko Häkkinen

Mirva, olet ymmärtänyt jotain väärin, koska et osoittanut mitään virhettä kirjoituksestani.

1. "Vai haluaako Vapaa kielivalinta ry. vähentää peruskoulun kielet vain kahteen, siten että enää oppilas ei voisi valita kolmea kieltä kuten ennen."
-- Ei tietenkään haluta vähentää, mistä sinä tämän keksit? Minä vain kerroin, että oppilas, joka haluaa opiskella saksaa, voi kielivapauden vallitessa ottaa sen nykyistä aikaisemmin - hänen ei tarvitse enää ottaa ruotsia ennen saksaa, jos hän ei koe ruotsia tarvitsevansa. Hän voi silti ottaa kolmannen kielen, jos kokee sellaisen opiskelun mielekkääksi. Senkään ei tarvitse olla ruotsi.

2. "Jos B1-kieleksi voi valita jonkin muun kuin ruotsin (esim. saksa, ranska, venäjä, espanja), niin silloin kaikki nämä samat kielet pitää vielä voida valita B2 -kielenä ja nyt sinne sitten tulisi vielä yksi kieli valikkoon lisää, koska voisi olla sellainenkin tilanne, että saksan B1-kieleksi valinnut haluaisi ruotsin B2-kieleksi. Kirjoittaja esittää erittäin kallista mallia, joka itse asiassa on ihan mahdoton."
-- Jos opettaja on jo kieltä varten palkattu, hän voi yhtä hyvin opettaa sitä kieltä B1- kuin B2-kielenäkin. Miksei muka voisi? Edelleenkään mikään ei muuttuisi kalliimmaksi niin kauan kuin opetusryhmien määrä per oppitunti ei nousisi nykyisestä.
Osaatko perustella väitteesi, että malli on kallis ja mahdoton?

3. Mirva hyvä, onko sinusta kypsää uskoa kaikki mitä joku katkeroitunut väittää? Kannattaisi itse lukea kommenttiosiot, niin huomaat, että minun kanssani on hyvin moni eri mieltä ilman bannaamista. Sen sijaan paksukalloista jankkaamista en hyväksy: jos kapasiteetti ei riitä ymmärtämään sellaisia argumentteja, jotka ovat ristiriidassa henkilön lempiuskomuksen kanssa, henkilö on trolli.

4. Ei ole kypsää myöskään käydä henkilöön - se on itse asiassa "ad hominem" -argumentointivirhe. Ymmärrän että olet suuttunut kaverisi puolesta, mutta älä nolaa itseäsi uskomalla hänen yksipuolisia satujaan, vaan perehdy kirjoitusteni keskusteluosioihin. :-) Jos hutkit ennen kuin tutkit, osoitat vain omat lukkiutuneet ennakkoasenteesi.

5. Diagnoosisi on vähän hassu, koska sillä mittarilla jokainen, joka ajaa aktiivisesti jotain tiettyä itselleen tärkeää asiaa (tasa-arvoinen avioliittolaki, eläin- tai ihmisoikeudet, ympäristöasiat jne.), on pakkomielteinen. Minkä arvosanan muuten sait psykiatrin tutkinnostasi, jos saan kysyä? Kauanko olet harjoittanut praktiikkaa?

6. Onkohan tuo persukommenttisi vähän kaukaa haettu? Logiikka siinä ainakin ontuu...

Tervetuloa keskustelemaan! Toivottavasti mielipahasi helpottaa ja pystyt järkevästi perustelemaan nuo väitteesi. :-)

Mirva Suutarila Vastaus kommenttiin #58

Ihan lyhyesti. Totta kai voi olla sama opettaja, mutta ryhmät ovat
eri ryhmät. Jos osa oppilaista lukee ruotsia B1-kielenä ja osa B2-kielenä, he jakautuvat kahteen ryhmään yhden ryhmän sijasta. Siis B2-kieli alkaa vuoden myöhemmin, joten sen oppimäärä on suppeampi kuin B1-kielen.

Tämä on juuri syynä siihen, miksi pyritään pois siitä, että kieliä voisi valita monella eri vuosikurssilla ja monia eri tasoja.

Ja juuri siksi on halvinta, että A1 -kieliä ei ole monta, vaan kouluissa tarjotaa usein vain englanti. Ei ole realistista taloudellisesti, että A1-kielenä olisi monia eri kieliä joista oppilas voi valita. Ja sama pätee siis pakolliseen B1-kieleen.

Kyllä, vakaa mielipiteeni on, että systeemi olisi kallis ja mahdoton.
Eri asia on se, jos peruskoulut rajaavat opetettavat kielet kahteen.
Jos B2-kieli poistuu, ja oppilaat saavat valita vapaasti B1-kielen,
kustannukset ovat pienemmät. Mutta silloin kukaan peruskoululainen ei enää voisi lukea kolmea kieltä ja heitäkin on vielä.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #77

"Kyllä, vakaa mielipiteeni on, että systeemi olisi kallis ja mahdoton."
-- Et kuitenkaan viitsi edelleenkään esittää perusteluja vakaalle mielipiteellesi = uskomuksellesi...
Kuten jo kirjoitin, kokonaiskustannukset eivät nouse niin kauan kuin valinnaisaineiden opetusryhmien (kielet mukana) kokonaismäärä ei nouse. Tätä et ole yrittänytkään kumota - miksi silti väität vastaan?

"Jos B2-kieli poistuu, ja oppilaat saavat valita vapaasti B1-kielen,
kustannukset ovat pienemmät. Mutta silloin kukaan peruskoululainen ei enää voisi lukea kolmea kieltä ja heitäkin on vielä."
-- Väärin meni: A2-kieli jäisi vielä. Jos B2-kieli poistuisi, kukaan ei siis voisi lukea NELJÄÄ vierasta kieltä, mutta kolmea vielä voisi. Olisi kiva tietää, kuinka moni nykyäänkään lukee... Ja kun pakkoruotsi jäisi pois, niin kolme riittäisi varmasti monelle niistä, jotka nyt lukevat neljää (jos ruotsi ei kuuluisi niihin, joita he vapaaehtoisesti opiskelisivat).

Käyttäjän saimaansisustus kuva
Hannu Koho Vastaus kommenttiin #77

"...Eri asia on se, jos peruskoulut rajaavat opetettavat kielet kahteen..."
Mitä outoa tässä erittäin normaalissa pohjoismaisessa mallissa olisi?
Juuri siksi pakollinen ruotsi on kallista, että vaikka oppilaat joutuvat lukemaan kolmea kieltä saadakseen valita sen saksan, he yleensä unohtavat ruotsin motivaation puuttuessa ja tarpeettomana. Siis opiskelevat kolmea kieltä ja oppivat kaksi. Tai opiskelevat kahta ja oppivat yhden.

Useimpien kuntien sivistys/koululautakunnat osaisivat kyllä vanhempia ja asiantuntijoita kuunnellen päättää, mitä kieliä kunnan kouluissa on tarkoitukesnmukaista tarjota. Nyt eivät saa päättää, sillä pakkoruotsi rajoittaa ja hallitsee.

Ruotsin pakollinen opetus haluttomille ilman oppimistuloksia on kaikkein kalleinta kielikoulutusta. Miten tämän yksinkertaisen asian ymmärtäminen on NIIN vaikeaa?

Mirva Suutarila Vastaus kommenttiin #58

Kohdasta 5 sanoisin sen verran, että kaikki esittämäsi asiat ovat muuten
todella tärkeitä ja olisi hyvä jos juuri noita asioita olisi ajamassa mahdollsimman monta ihmistä.

Vapaa kielivalinta ry.n toiminta muka pyrkii monipuolistamaan kielivalikoimaa, mutta oikeasti se on vain valekaapuun puettua
pakollisen ruotsin vastustusta. Miksei voi vain sanoa, että haluamme pakollisen ruotsin pois ja sillä siisti. Miksi siihen pitää sotkea kaikki muutkin kielet, koska Suomessa ei ikinä voida tarjota pakollisena kielenä sellaista valikoimaa, johon sisältyisi esim. kaikki seuraavista: venäjä, saksa, ranska, espanja ja ruotsi.

Jonas Hellgren Vastaus kommenttiin #78

"Miksei voi vain sanoa, että haluamme pakollisen ruotsin pois ja sillä siisti. "

Eikö juuri siitä ole kysymys. Pakko pois, ja ruotsi sinne muiden vieraiden kielten joukkoon. Sitä tarkoittaa vapaa kielivalinta.

Monipuolistuminen tulee siinä, mitä kieliä oppilaat joukkona hallitsevat koulusta päästyään. Sen sijaan että olisi vain englanti ja pakkoruotsi, niin tulee olemaan englanti ja jotain muuta ruotsin lisäksi. Ruotsi tulee todennäköisesti säilyttämään asemansa toiseksi eniten opittuna kielenä, mutta suhteet muuttuvat. Yhä useampi osaa englanninlisäksi jotain muuta kuin ruotsia, ja se on yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta parempi vaihtoehto.

Ihmisoikeuksien kannalta pakkoruotsittamisesta pitäisi päästä ehdottomasti eroon.

Käyttäjän jarviriina kuva
Riitta Järvi Vastaus kommenttiin #78

Suomessa voidaan ilman muuta tarjota pakollisina kielinä valikoimaa johon sisältyisi useita eri kieliä.
MUTTA eri koulut tarjoaisivat eri palettia. Aikoinaan oli tapana, että joidenkin koulujen ( oppikoulujen ) rehtori kylmästi määräsi, että yksi luokka opiskelee saksaa, toinen englantia.

Kukaan ei valittanut. Ja jos valitti niin oli pakko vaihtaa koulua.

Jotenkin vaikuttaa siltä, että Mirva Suutarila on jämähtänyt yhteen uraan. Toivottavasti hän ei ole opettaja. Opettajilta jos keiltään vaaditaan liikkuvaa, luovaa ajattelua ja älyä.

Ei pitäisi jämähtää jo vallitsevaan käytäntöön, jos se yleisesti tiedetään huonoksi.

Ajattelumalli, että näin on aina ollut ja näin on nyt ja näin tulee olemaan on kauhistuttava.

Käyttäjän saraskari kuva
Marja Saraskari

Haluaisin sohaista muurahaispesää muullakin tavalla.
Kielten oppimisen kannalta - kaikki eivät ole lingvistejä tietenkään - kielten oppimisjärjestyksellä on merkitystä.
Englanti on huono valinta ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi ja sen oppii muutenkin kuin koulussa.

Lasten vanhemmat valitsevat opiskeltavat kielet. Millä perusteella?
- Hyödyllisyyden. Ja se on universaali englanti. Ettei oma lapsi poikkeaisi joukosta.

Eivät he valitse saksaa, ranskaa, espanjaa tai venäjää ellei ole erityistä syytä.

Kielitarjonnan monipuolistuminen tässä isäimme maassa on vain haave.
Vapaa kielivalinta ei toteudu koskaan jo siitä syystä, että lasten vanhemmat ovat ainakin kaksi sukupolvea aikaansa jäljessä.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #73

"Englanti on huono valinta ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi ja sen oppii muutenkin kuin koulussa."
-- Englanti on isoloivana eli muotorakenteeltaan yksinkertaisena kielenä erinomainen "matalan kynnyksen" ensimmäinen vieras kieli. Lisäksi englantia ei voi oppia ympäristöstä jos ei sitä ole ensin opetellut - et sinäkään oppisi kiinaa vain elämällä ummikkona Kiinassa, jos et samalla aktiivisesti opettelisi kieltä. Englannintaitoa on kuitenkin helppo ylläpitää - siihen kyllä kaikkialla mediassa näkyvä ja kuuluva kieli vaikuttaa.

"Eivät he valitse saksaa, ranskaa, espanjaa tai venäjää ellei ole erityistä syytä."
-- Monilla on jokin erityinen syy, koska Suomeen on muuttanut paljon vieraskielisiä, ja lisäksi monilla on suomalaisia sukulaisia jossain vieraassa maassa. Lopuilla syy on se, että kaikkien täytyy opiskella vähintään kahta vierasta kieltä. :-) He olisivat silti tyytyväisiä, jos saisivat itse valita valikoimasta mielekkäimmän kielen, eikä kaikkia pakotettaisi opiskelemaan ruotsia.

"Kielitarjonnan monipuolistuminen tässä isäimme maassa on vain haave."
-- Löytyykö mitään perusteluja väitteellesi? Katsopa vaikka tuosta kirjoituksessa linkittämästäni PDF:stä Helsingin koulujen kielivalikoimaa! Löytyy kuule kiinasta lähtien...

"Vapaa kielivalinta ei toteudu koskaan jo siitä syystä, että lasten vanhemmat ovat ainakin kaksi sukupolvea aikaansa jäljessä."
-- Mitähän tämä mahtaa tarkoittaa? Vapaa kielivalinta toteutuu lähitulevaisuudessa, koska ruotsin pakollisuuden poistoa kannattaa jo 2/3 kansasta. Kumoapa se...

Käyttäjän saraskari kuva
Marja Saraskari Vastaus kommenttiin #84

Toivon, että vapaa kielivalinta toteutuu kuten herra haluaa ja ruotsin kielestä tulee valinnainen. Sen pakollisuus sitoo voimavaroja ihan turhaan.
Vaikken mikään svekomaani olekaan, pidän silti oikeutenani tykätä Bellmanista (ja Mozartista). Sitä ei kai Vapaa kielivalinta kiellä?

-- Englanti on isoloivana eli muotorakenteeltaan yksinkertaisena kielenä erinomainen "matalan kynnyksen" ensimmäinen vieras kieli.

Riippuu siitä mitä tavoittelee.
Proletariaatin esperanto on surkea englanti.
Ajattelun välineenä englanti on erittäin hankala englantilaisille itselleenkin. Lasten on mahdotonta havaita mitään kielen rakenteita ja yhä monimutkaisemmaksi menee mitä pidemmälle edetään.
Mikäs siinä, jos tyydytään sanomaan It’s a cat sen sijaan että sanoo a cat.

Kirjoitin lasten vanhempien merkityksestä kielivalinnoissa. Ruotsin kielen valinnaisuus ei johda välttämättä kielipaletin moninaisuuteen jokaisella maitolaiturilla.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #105

Ruotsista ja ruotsalaisista saa toki tykätä! :-)

"Ajattelun välineenä englanti on erittäin hankala englantilaisille itselleenkin. Lasten on mahdotonta havaita mitään kielen rakenteita ja yhä monimutkaisemmaksi menee mitä pidemmälle edetään."
-- Englannissa on kuitenkin helppo saavuttaa riittävä kielitaito juuri rakenteellisen yksinkertaisuuden vuoksi.

"Ruotsin kielen valinnaisuus ei johda välttämättä kielipaletin moninaisuuteen jokaisella maitolaiturilla."
-- Oppilaille varmaan riittää, että saa valita edes kahdesta kielestä - valinta lisää aina motivaatiota.

Käyttäjän jarviriina kuva
Riitta Järvi Vastaus kommenttiin #73

Marja Saraskari on väärässä aliarvioidessan lasten vanhempia. Englannin merkityksen yli 90%
lasten vanhemmista ymmärtää ja moni haluaa lapsillen vaihtoehtoja ruotsin tilalle.

Mm. Hollannissa puolet opetuksesta on englannin kielellä. Suomeen pitää myös saada lisää englanninkielisiä kouluj. Onneksi edes Espooseen on tulossa uusi englanninkielinen koulu.
Niitä tarvitaan paljon lisää...

Eivät suomalaiset ole mitenkään erinomaisia englannin kielessä. Pitää muistaa että Suomessa kouluissa on Pohjoismaista vähiten englannin tunteja. Näin siitä huolimatta että oma kielemme ei tue englannin oppimista, kuten muissa Pohjoismaissa.

Mirva Suutarila

Seuraava kappale paljastaa myös, että kirjoittaja ei itsekään enää tiedä mistä puhuu:

"Olennaista on verrata vapaata kielivalintaa nykytilanteeseen: nykyäänkin esiintyy alueellista, koulukohtaista eriarvoisuutta. Vapaa kielivalinta ei muuttaisi tilannetta mihinkään suuntaan."

B1 -kielen osalta ei esiinny mitään alueellista epätasa-arvoa, koska
oppilaat lukevat kaikki toista kotimaista kieltä.

Sen sijaan valinnaiskielten kohdalla on suurta epätasa-arvoa sen suhteen mitä mikin kunta voi tarjota. Tällöin asia ei kuitenkaan ole niin suuri ongelma, koska on kyse vapaavalintaisista kielistä.

Nyt Vapaa kielivalinta ry. haluaa vielä sekoittaa tilannetta lisää ja tuoda suuren alueellisen epätasa-arvon sekä B1 että B2-kieleen, koska tuolloin vain osa kouluista kykenisi tarjoamaan monia B1-kieliä. Osa tarjoaisi yhtä. Kun kieli lisäksi olisi PAKOLLINEN, se tarkoittaisi sitä, että oppilas voisi muuttaa kesken peruskoulun vain toiseen sellaiseen kuntaan, jossa tarjotaan samaa kieltä kuin hän on opiskellut edellisessä kotikunnassaan.

Koska Jaakko Häkkinen ei oikein tunnu ymmärtävän rautalankaa, kysyisin muilta lukijoilta, tunnetteko jotain muita metalleja, joista voisi vääntää lankaa sellaiselle, jolla on kysymyksen suhteen pakkomielle ja omat ajatukset ovat täysin lukkiutuneet yhdelle uralle?

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

Kuparilanka on mainiota esitystarkoituksiinkin. Sähköjohtosellaisessa on vieläpä suojaava muovikerros ympärillä, ja vielä voi valita useasta väristäkin riippuen esityksen tunneskaalasta.

"en sijaan valinnaiskielten kohdalla on suurta epätasa-arvoa sen suhteen mitä mikin kunta voi tarjota. Tällöin asia ei kuitenkaan ole niin suuri ongelma, koska on kyse vapaavalintaisista kielistä."

Ei suuri ongelma, koska vapaaaehtoiskieliä? Kyllä oikeassa elämässä kaikki oppiminen on vapaaehtoista, ja se nimenomaan on ikävää, ettei kieltenopetuksen epätasa-arvoon edes haluta etsiä hyviä ratkaisuja. Jotka helposti löytyvät tietoverkon hyväksikäytöstä, googlaa hangouts.

Jaakko Häkkinen

"Sen sijaan valinnaiskielten kohdalla on suurta epätasa-arvoa sen suhteen mitä mikin kunta voi tarjota. Tällöin asia ei kuitenkaan ole niin suuri ongelma, koska on kyse vapaavalintaisista kielistä."
-- Hienoa! Tehdään siis ruotsista vapaavalintainen kieli, niin epätasa-arvoisuus lakkaa olemasta ongelma sen kohdalla!

Ymmärrät varmaan, että jos koulussa on opettaja joka osaa opettaa espanjaa, hän voi opettaa sitä yhtä hyvin B1- kuin B2-kielenä? Vai miksei voisi? Aivan varmasti hänen lukujärjestyksessään on myös tilaa sekä B1- että B2-espanjan opetusryhmille.

On täysin naurettava väite, että koulu voisi tarjota vain yhtä B1-kieltä! Vapaan kielivalinnan vallitessa jos koulussa on ala- ja yläkoulu ja tarjotaan englantia, ruotsia, saksaa ja venäjää, niin silloin voidaan tarjota niitä kaikkia kaikissa kielipaikoissa (A1, A2, B1, B2). Vai miksei voitaisi? Perustele väitteesi.

Voisitko Mirva lopettaa tuon henkilöäni vastaan hyökkäämisen? Tiedät varmaan alan naisena, että sellaisellekin käytökselle löytyy diagnoosi? :-) Mieti vaikka, millaisen kuvan annat itsestäsi tullessasi tänne kirkkaalta taivaalta riehumaan ja solvaamaan minua vain siksi, että olet pahoittanut mielesi kaverisi vuoksi? Kypsän? Eeeeei ihan...

P.S. Mirva Suutarila, oletko todellinen henkilö? Google ei löydä... Onko varmaa, että jos pyydän ylläpitoa tarkistamaan, niin IP-osoitteesi ei ole sama kuin Olli-Pekka Lindgrenin? :-)

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

”Vaikka jonkin kielen opetusryhmässä olisi vain kolme opiskelijaa, kulut eivät kasvaisi niin kauan kuin keskenään valinnaisten aineiden määrä ei ylittäisi luokkien määrää.”

Tuon mukaan siis yhdessä luokassa saattaisi kolme opiskelijaa ja toisessa vastaavasti 49, mutta opeille kuitenkin maksettaisiin samaa palkkaa. Tämä ei käy, jos opetusryhmässä pitää olla vähintään kahdeksan ja korkeintaan 26 opiskelijaa. Tuohon ei opet, OAJ tai vanhemmat suostuisi, ja esityskin aiheuttaisi suurta eripuraa opettajien keskuudessa. (Teoriassa nelisarjaisessa koulussa saattaisi kolmella opella tällöin olla kolme oppilasta kullakin, ja sillä yhdellä sitten 69. Tämä on ilmeisen mahdotonta.)

Opettajien tai oppilaiden pakottaminen kiertämään on kohtuutonta ja epätarkoituksenmukaista. Ns. pakkoruotsin vastustajien pitäisi myöntää, että kulut kyllä kasvavat, mutta kulujen kasvu on sittenkin varsin maltillista, jopa marginaalista. Toisaalta kouluissa säästetään nykyään henkilöstömenoissa pienemmistäkin summista. Summittaisessa laskelmassa yllä esitetään, että kahden viikkotunnin opettamisen kustannukset olisivat vuodessa 4 100 euroa. Kolmen opettajan osalta tämä olisi sentään jo 12 000 vuodessa, ja kolmen luokka-asteen kannalta jo 36 000 euroa vuodessa. Tällä rahalla saisi jo melkein pari koulunkäyntiavustajaa koko lukuvuodeksi.

Pakkoruotsin poistajien kannattaisi osoittaa, mistä raha/ opetusresurssit saadaan, ottaen huomioon aineopettajan pätevyysvaatimukset. Mahdollinen ratkaisu olisi tinkiä B1-kielen osalta opettajan pätevyydestä ja palkata kyseistä kieltä osaavia koulunkäyntiavustajia opettamaan, mutta tästä nousisi valtava meteli

Jaakko Häkkinen

"Opettajien tai oppilaiden pakottaminen kiertämään on kohtuutonta ja epätarkoituksenmukaista."
-- Helsinki kuitenkin on päättänyt, että se on erittäin tarkoituksenmukaista monipuolisen tarjonnan kannalta.

"Ns. pakkoruotsin vastustajien pitäisi myöntää, että kulut kyllä kasvavat, mutta kulujen kasvu on sittenkin varsin maltillista, jopa marginaalista."
-- Enää tarvittaisiin todistelut, että kulut todella kasvavat.

"Pakkoruotsin poistajien kannattaisi osoittaa, mistä raha/ opetusresurssit saadaan, ottaen huomioon aineopettajan pätevyysvaatimukset."
-- Mistä resursseista puhut? Tarkoitatko, ettei muille kielille löydy opettajia ennen kuin osa ruotsinopettajista uudelleenkoulutetaan? Se on kuitenkin pelkkä oletus niin kauan kuin ei ole selvitetty, mitä muita kieliä ruotsinopettajat osaavat opettaa mitenkin paljon.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Kulut kasvavat, jos oppilaille tarjotaan aito ja tasaveroinen vapaa kielivalinta normaalikokoisessa opetusryhmässä omassa lähikoulussaan, eikä niin että yhdessä ryhmässä on 92 oppilasta ja kolmessa muussa kolme opiskelijaa kussakin. Toisaalta kustannusten kasvu ei ole mahdottoman suuri, koska ns. pakkoruotsia on kuitenkin niin vähän, kaksi tuntia viikossa yläasteella.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #15

Ilari, tämä uhkaa mennä jankuttamiseksi. Millä perustelet, että kulut kasvaisivat NYKYISESTÄ? Tavoitteena ei ole yhtään sen tasaveroisempi kielivalinta kuin nykyäänkään: pienet koulut kun eivät voi NYKYISISSÄ budjettiraameissa tarjota yhtä monia vieraita kieliä kuin isot.

Miksi se ei riitä, että ruotsin tilalle saisi valita jonkin muun kielen? Miksi kielivapauden ehtona sinusta on utopistinen "kaikkien koulujen koko maassa on muututtava tasa-arvoisiksi" -vaatimus? Eihän se liity mitenkään kielivapauteen vaan asutus- ja koulurakenteeseen!

Vieraat kielet voidaan oikeasti vapauttaa ilman että kaikki maailman vääryydet pitää ensin korjata.

Mirva Suutarila Vastaus kommenttiin #15

Ilari, nyt olet hieman vaarallisella tiellä, koska yrität saada Jaakkoa ymmärtämään asiaa, mutta et huomaa että hänellä on pakkomielle.
Voit tietysti yrittää hänelle vielä kauniisti puhua järkeä, mutta tosiasia
on että hän ei kestä vastaväitteitä ja kohta hän sulkee sinut pois tältä foorumilta. Kysymys on, onko mitään järkeä että Uuden Suomen keskustelupalstalla on sellainen blogikirjoittaja, joka on niin vinoutunut ajattelussaan, että paraskaan pedagogi ei saa häntä näkemään asiaa toiselta kannalta. Ehkä palstalle tulee joskus joku erityisopettaja, joka on perehtynyt hankaliin tapauksiin ja saa tämän Häkkisenkin ymmärtämään, että asioita voi katsoa myös toiselta näkökannalta.

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela Vastaus kommenttiin #44

Luulin, että käsitykseni opettajista ei enää voisi mennä huonommaksi. Olin väärässä. Aivan ihmeellistä henkilöönkäymistä, kun ei löydy perusteluja ruotsin pakollisuudelle.

Mirva Suutarila Vastaus kommenttiin #49

Mutta jos kirjoittajan ei ole tarkoitus esittää perusteluja? Kai jokainen saa esittää mitä haluaa? Entä jos kirjoittaja vain ilmoittaa, että
usean kielen tarjoaminen B1 -kielenä olisi niin suuri taloudellinen ponnistus ettei Suomessa ole siihen varaa. Vai ilmoittaudutko maksajaksi?

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela Vastaus kommenttiin #57

Jos puolustaa ruotsinopetuksen pakollisuutta voisi olla hyvä esittää perusteluja pakollisuudelle.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti Vastaus kommenttiin #44

Ilarin ja kumppaneiden olisi ymmärrettävä,että Suomeen on koulutettu tarpeeseen nähden aivan liian paljon ruotsin opettajia. Se on se iso ongelma monin tavoin.

Opiskelijat kyllä tietävät ilman holhousta mitä kieliä tarvitsevat.
Siksi ruotsin opettajia on liikaa kysyntää nähden. Se on ollut valtiolta valtava virheinvestointi.

Valtio pitää keinotekoisesti ruotsin opiskelun tarpeita ylisuurena. Tuossa tilanteessa ei kukaan päättäjä kehtaa tunnustaa,että panokset menee hukkaan ja väärään paikkaan saati olevansa vastuussa tilanteesta.

Mirva Suutarila Vastaus kommenttiin #50

Sama pätee ihan mihin tahansa opettajaryhmään. Jos uskonnosta
tehdään valinnaisaine (minusta sitä pitäisi opettaa vain hieman
historian ja maantiedon yhteydessä), niin totta kai suurin osa oppilaista jättää sen pois ja opettajia jää työttömäksi pilvin pimein.

Oletko muuten ajatellut, että Suomessa on todella paljon liikaa uskonnon opettajia? Jos suuri osa pitää Raamatun kertomuksia satuina, niin tarvitaanko uskontoa koko ala-aste, yläaste ja vielä lukiossakin pakollisia kursseja.

Totta kai maailmanuskonnot pitää tietää, jotta ymmärtäisi historiaa
ja muita kulttuureja. Mutta pitääkö koululaisille jauhaa, että Jumala loi maan 7 päivässä ja Eeva luotiin Aatamin kylkiluusta. Eikö tuokin aika voitaisiin käyttää vaikka evoluution opettamiseen. Tai opeteltaisiin kasvien ja eläinten nimiä vaikka ruotsiksi. Sekin olisi järkevämpää.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #44

Hei Mirva!
Käy vaikka lenkillä tai salilla purkamassa pahaa mieltäsi. Tule sitten takaisin keskustelemaan ja yritä löytää jonkinlaisia argumentteja väitteidesi tueksi. :-) Nyt vaikutat ihan Olli-Pekan kaksoisolennolta aivan kuten Mika Oja eilen: hirveä itsetärkeys ja muiden lyttääminen, mutta väitteitä ei vain osata perustella millään...

Lisäksi voisit lopettaa henkilöön menevät hyökkäykset - katsos kun ne ovat kiellettyjä Uudessa Suomessa:
https://oma.uusisuomi.fi/keskusteluohje

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Ilari Kiema ei ymmärrä,että ruotsin opettajat voivat saada lisätunteja opettamalla suuria kansainvälisiä kieliä jatkossa.

Pakkoruotsittajat jatkuvasti mainostavat,että kun osaa ruotsia oppii helposti muita kieliä. Kai sen nyt ruotsin opettajia itseäänkin koskee?

Vai onko ihan tyhmimmät valikoituneet ruotsin opettajiksi?

Mirva Suutarila

Pohjoismaisia kieliä ei ole kovin helppo päästä lukemaan yliopistoon, joten
sinne itse asiassa valikoituu aika hyvää ainesta Suomen ylioppilaista.

Kommenteistasi muuten kuultaa läpi eräänlainen kauna ja katkeruus
ja jotenkin tuntuu siltä, että mielelläsi veisit työpaikat ruotsin opettajilta.

Kielten opettajat ovat kielten ammattilaisia ja oppivat kieliä helpommin kuin ihmiset keskimäärin. Eikö se nyt ole aivan ymmärrettävää. Jos otat 100 metrin pikajuoksijamestarin, niin eikö ole todennäköistä että hän juoksee myös 400 metriä hieman nopeammin kuin keskiverto sohvaperuna?

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela Vastaus kommenttiin #70

"Kielten opettajat ovat kielten ammattilaisia ja oppivat kieliä helpommin kuin ihmiset keskimäärin. Eikö se nyt ole aivan ymmärrettävää. "

EIkö sitten olekaan ymmärrettävää, että kaikki suomalaiset eivät ole kieltenopettajia?
Jotkut ihmiset oppivat kieliä huonommin kuin ihmiset keskimäärin. Se ei sitten taas olekaan ymmärrettävää, ja noita sitten pitää kiusata, vaikka taidot ei riitä. Vaikka riittäisi muuhun paitsi useisiin kieliin.

Käyttäjän TeppoMesimki kuva
Teppo Mesimäki

#5
"Opettajien tai oppilaiden pakottaminen kiertämään on kohtuutonta ja epätarkoituksenmukaista."

Rovanimellä tuo oli jo käytäntönä 90-luvulla enkä minä saanut siitä traumoja enkä pitänyt kohtuuttomana enkä kuullut, myöskään kenenkään opettajankaan siitä valittavan vaikka opettivat välissä, myöskin eri kouluissa.

Opiskelin ensimmäisenä kielenä ranskaa 90-luvun Rovaniemellä ja kaupunginosan vaihduttua koulu ei vaihtunut, koska uuden kaupunginosan koulussa sitä ranskaa ei voinut lukea. Linja-autolla vain vanhan kaupunginosan tuttuun kouluun vanhojen koulukavereiden kanssa opiskelemaan sitä ranskaa. Enkä ollut ainoa meidän luokalla joka teki niin.

Rovaniemellä esim. Ounasvaaran ylä-aste on urheilupainotteinen ja jos haluaa urheilupainotteiselle ylä-asteelle on sitten mentävä sinne Oukulle ku se nyt sattuu olemaan se ainoa urheilupainotteinen.

Olipas taas kohtuuton yritys yrittää perustella perustelemattomissa olevaa asiaa...

Jonas Hellgren

Tähän vielä lisätiedoksi helsinkiläisille, että Rovaniemellä kaupunginosien välinen matka saattaa olla suuruusluokkaa Tammisaaresta Porvooseen.

Taisto Merilä

Ruotsin kieli tuskin kärsisi valinnaisuudesta, koska nuoriso haluaa tutkimuksien mukaan (kuulemma) opiskella sitä. Pedagogia on tiettävästi myös korkealla tasolla maassamme – mm. länsirannikolta löytyy hyvinkin korrekteja ja motivoivia kieltenopettajia.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Tulin sittenkin ;)

Koulupiirit.
Otetaan se vaikein alue.
Jos Lapin läänissä opettajat joutuvat kiertämään toisaalta Utsjoen, Inarin ja Sodankylän piirissä, toisaalta Enontekiön, Muonion ja Kittilän piirissä - näin teoriassa, niin paljonko tulisi kustannuksia?
Sitten on Keski-Lappi, eli Kittilän ja Sodankylän välillä singahtelu, näistä sivuun toisaalta Kolariin, toisaalta Savukoskelle? Vähän eteläisempää on helpommin saavutettavat Pello ja Pelkosenniemi, vielä Ylitornio, joka on jo oma juttunsa, ja toisaalta Salla. Näiden naapureina on kaupunkiasutusta vajaan sadan kilometrin päässä: Kemi-Tornio, Rovaniemi, Kemijärvi. Näistä taas hoituu "lähikunnat" kuten Ranua ja Posio - jos hoituvat.

Tämä on haastavinta aluetta ratkaistavaksi, mutta arvelen myös hintavimmaksi. Kyseessä on suuri osa Suomea, ja tasa-arvo pitäisi taata. Kovin paljon helpompaa ei ole sitten muu harvaan asuttu Suomi. Kaikkialla näissä on kunnilla jo ennestään suuria ongelmia koulutoimen hoitamisessa. Jos lähdetään purkamaan pakollisuuksia, eivät kustannukset taida laskea. Paitsi jos lakataan opettamasta.

Jaakko Häkkinen

Antti, vertailu on relevantti vain nykytilanteen ja kielivapauden välillä. Eli se, että tilanne on nyt jo haastava harvaan asutuilla alueilla, ei ole mikään argumentti kielivapautta vastaan.

Jos väität, että kielivapaus nostaisi kustannuksia NYKYTILANTEESTA, yritä edes perustella väitteesi jotenkin.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Juurihan minä yritän perustella :D

Jos valinnaisuuksia tulee lisää, kuten välttämättä tulisi, tarvitaan myös järjestelyjä, kuten koulupiiriajatusessasi esität. Ongelma ei ole Helsingissä. Ratkaise yhtälö, älä lähde pois taululta syljeskellen. Ongelmaa pitää lähestyä vaikeimmin ratkaistavista osista ennen niitä helppoja.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #13

Yhtälösi on väärin pohjustettu: valinnaisuuksia ei suinkaan ole pakko tulla lisää nykyisestä. Jos yhdessä koulussa keskitytään kielitarjontaan ja toisessa muihin valinnaisiin aineisiin, oppilaat voivat valita kumpaan menevät. Silloin kenenkään ei tarvitse liikkua koulujen välillä ja kaikki ovat tyytyväisiä.

Joillekuille riittää, että kielinä tarjotaan englantia, ruotsia ja saksaa joista valita kaksi, kunhan saa esimerkiksi lisää kuvaamataitoa ja filosofiaa. Toiselle muut aineet ovat yhdentekeviä, kunhan koulussa voi valita espanjaa ja venäjää.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan Vastaus kommenttiin #19

No pannanko lapset sitten Kittilään missä on espanjaa, vai Sodankylään venäjää opiskelemaan, molemmissa kuvaamataitoa ja filosofiaa? Utsjoella on tuo saame, saksaa ei oikein nyt löydy kuin Rovaniemeltä - norjaa opitaan Enontekiöllä ruotsin pohjalta luonnostaan. (Kuviteltu valinnaistarjonta)

Että mihin mie kuiten panen tuon kläpin kouhlhun? Kerroppa! Ja kuka helkatti sen maksaa?

Jotu Karjalainen Vastaus kommenttiin #23

Sinä maksat toivottavasti, se ettei Kittilässä tai Sodankylässä voi olla kaikkia maailmankieliä valittavana ei tarkoita sitä ettei näin voisi olla Helsingissä tai Espoossa. Todellä hölmöä ajattelua taas sinulta.

Mirva Suutarila Vastaus kommenttiin #28

Sinä taas et ymmärrä, että jos Suomeen tehdään peruskoulu-uudistus, joka koskee pakollista oppimäärää, sitä ei voida tehdä pelkästään Helsingin ehdoilla. On myös muu maa olemassa, joten te "stadilaiset" voitte
nyt ottaa sen sormen pois peräreiästänne ja todeta, että 4 miljoonaa suomalaista asuu metropolialueen ulkopuolella.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #46

Sinulle Mirva näyttää ruotsi ja sen jatkuminen pakollisena olevan kovin tärkeää ja alatyylinen kirjoittaminen kuvastaa vain omaa pahaa oloasi, joten noudata blogistin jäähykehoitusta ajoissa, jotta aamulla ei liikaa hävetä.

Mietin tässä hiljaa itsekseni, että jos meillä pakolllisen ruotsin jatkaminen on ainoa mahdollisuus kun kaikki muut vaihtoehdot ovat niin kalliita, niin miten nuo muualla maailmassa pärjäävät kahden vieraan kielen kanssa, joista toinen on pakollinen englanti ja toinen vapaavalintainen? Onhan meillä mahdollisuus käydä ottamassa oppia niistä maista, Ruotsi ja Ahvenanmaakin ovat Viron lisäksi lähellä meitä ja jopa kulttuuriammekin...Jos kahteen pakolliseen vieraaseen kieleen on muuallakin varaa, niin miksi ei sitten meillä? Onkohan asenteessa vikaa?

Säästöjä tämän parannuksen toteuttamiseksi löytyy myös täydellisestä rakennemuutoksesta. Yhdistetään suomen- ja ruotsinkieliset koulut, jolloin säästöjä syntyy hyvinkin helposti. Opetus molemmille on osittain äidinkielellä ja osittain yhteisin tunnein, kuten tietääkseni on Virossa paikoin käytössä venäläisten kanssa. Eikä minusta voi edes olettaa, että jokaisella pienellä kylällä on mahdollisuus tarjota kaikkia maailmankieliä, joustoja tarvitaan joka tapauksessa. Täydellinen tasa-arvo tuskin koskaan täysin toteutuu, siihen ei millään maalla ole varaa. Kaikki mahdollisuudet kannattaa käydä läpi, jotta asia vihdoin saadaan hoidettua kunnialla läpi.

Ruotsillahan ei ollut muinoisen pääministerin mukaan edes mahdollisuutta kaksikielisyyteen kuten on meillä rikkaassa Suomessa :) . Se olisi tullut liian kalliiksi ja samaa selitystä käytettiin myös Ahvenanmaalla kun lopetettiin suomenkieliset koulut. Pakkoruotsin lopettaminen näyttää olevan huomattavan vaikeata nyt, vaikka sen tullessa yli 40-vuotta sitten kaikki kävi suhteellisen nopeassa tahdissa. Nyt toisinpäin kaikki on vastustajien mielestä mahdollisimman vaikeaa, kallista ja tasa-arvoa loukkaavaa. Vähän myönteisempää ajattelua, niin tästäkin ongelmasta selvitään ilman suurempaa kriisiä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #119

Tarkennan vielä tuota Viron "yhtenäiskoulua" kun muistin sen toimivan ainakin Lasnamäessä Tallinnassa ja se olikin tarkoitettu lähinnä vain siirtymäajaksi.

Malleja, joista voi ottaa oppia on varmaan paljon ympärillämme. Aina kannattaa käyttää hyödyksi muiden kokemuksia ...ei pyörääkään tarvitse uudelleen keksiä. Siinä sivussa tulee kiitokseksi vielä itsellekin suhteellisuudentajua, joka on yksi tärkeä arvo kaikille kun omat silmät alkavat liikaa sokeutua. Täällä pakollisen ruotsin puolesta kiihkoileville, olisi hyvä saada huomata, että meillä nykyinen käytäntö on ainulaatuinen maailmassa, kallis ja tasa-arvonkin vastainen.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti Vastaus kommenttiin #23

Saman verran se maksaa kun ruotsin opettaja alkaa opettamaan myös muita kieliä Kittilässä. Menetetyt tunnit menee isojen kansainvälisten kielten hyväksi.

Älkää vaan sanoko,että eihän ruotsin opettaja voi muita kieliä opettaa.
Nimittäin yksi argumenttiarsenaalin tärkeä osa pakon puolustamisessa on se,että "kun osaa ruotsia oppii muitakin kieliä". Kai se koskee itse opettajiakin!

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #23

Koulut valitaan ihan sen mukaan kuin tähänkin saakka.
Miksi sinäkin Ilarin tapaan kuvittelet, että koulujärjestelmän kaikki ongelmat pitäisi korjata, ennen kuin kielivalinta voitaisiin vapauttaa? Eiväthän nämä asiat liity toisiinsa!

Vapaa kielivalinta tarkoittaa, että mikään muu ei muuttuisi kuin se, että ruotsin tilalle saisi valita jonkin muun vieraan kielen.

Ymmärrätkö, Antti? Olen pitänyt sinua fiksuna ihmisenä...

Käyttäjän TeppoMesimki kuva
Teppo Mesimäki Vastaus kommenttiin #23

#23
Antti: Olisiko Lieksalaiset lähettämässä lapsia yhden kielen takia jyväskylään kouluun Jyväskylään? En usko ja ei varmaankaan Utsjokiset lähettelisi Soankylään.
Lisäksi olit huolissasi tasa-arvosta. Tilannehan on tälläkin hetkellä, että Sodankylän lapsilla on vähemmän kielivalikoimia, kuin Rovaniemen....

Jonas Hellgren Vastaus kommenttiin #76

Sodankylän lapsilla on myös vähemmän viihdemahdollisuuksia, ostoskeskuksia ja merenrantaa kuin Helsingin...

Käyttäjän saimaansisustus kuva
Hannu Koho Vastaus kommenttiin #23

Antti A.:
"No pannanko lapset sitten Kittilään missä on espanjaa, vai Sodankylään venäjää opiskelemaan, molemmissa kuvaamataitoa ja filosofiaa? Utsjoella on tuo saame, saksaa ei oikein nyt löydy kuin Rovaniemeltä - norjaa opitaan Enontekiöllä ruotsin pohjalta luonnostaan. (Kuviteltu valinnaistarjonta)

Että mihin mie kuiten panen tuon kläpin kouhlhun? Kerroppa! Ja kuka helkatti sen maksaa?"

Mikä siinä on niin vaikeaa uskoa, että kunnan sivistyslautakunta sekä pystyy että haluaa päättää, mitä kieliä kunnassa on hyvä tarjota?
Vai onko ruotsin opettajilla pienempi palkka kuin muiden kielten opettajilla?
Miten ihmeessä muut Pohjoismaat yleensä tulevat toimeen kielikoulutuksensa kanssa? Siellähän luulisi näiden anttien juttujen perusteella olevan täys kaaos päällä...

Mirva Suutarila Vastaus kommenttiin #19

Huomaa, että koko ruotsin valinnaisuus lähti alussa siitä, että
tarjottaisiin vain ruotsi tai venäjä. Länsi-Suomessa oppilaat lukisivat
ruotsia ja Itä-Suomessa venäjää. Jos näin olisi tehty, kustannukset tietenkin olisivat pysyneet samana.

Sitten kuitenkin huomattiin, ettei maan halki voi vetää aitaa. Itä-Suomesta Länsi-Suomeen muuttavan täytyy saada jatkaa sitä venäjäänsä, joten ryhmiä pitää olla molemmin puolin Suomea. Kustannukset lähtivät karkaamaan käsistä.

Nyt on sitten tullut tämä Vapaa kielivalinta ry:n ehdotus siitä, että oppilaan pitäisi saada valita kaikkea! No totta kai varmaan se olisi kiva, mutta ilmeisesti kun tämän porukan ihmiset eivät ole sitä maamme kovimman verotusluokan porukkaa, he eivät ollenkaan laske rahojen perään.

Tietenkin jos itse makaisin kotona nostamassa työttömyyskorvausta, voisin
varmaan itsekin vaatia että kunnat tarjoaa vaikka sata kieltä. Kun silloin ei tarvisi niistä itse mitään maksaa.

Käyttäjän saimaansisustus kuva
Hannu Koho Vastaus kommenttiin #45

"Huomaa, että koko ruotsin valinnaisuus lähti alussa siitä, että
tarjottaisiin vain ruotsi tai venäjä.."

Höpö höpö..
Etpä ole kauaa keskustelua seurannut.

Vapaa Kielivalinta ry. on todella saanut aikaan jotain oleellista, kun se saa kielipakottajat käymään noin kuumana:)
Nämä mirvasuutarila-linjan jutut tulevat näyttämään tosi hauskoilta, kun korruptioon perustuvasta kielikoulutusmallista luovutaan.

Mirva Suutarila Vastaus kommenttiin #19

Täysin Helsingin näköpiiristä tuleva kommentti. Suomi on täynnä kuntia, joissa on vain yksi yläaste. Ei yläasteet nyt vai alkaa vain sen takia erikoistumaan, että Vapaa kielivalinta ry. saisi jankkaamisensa periksi ja
Suomeen tulisi yläasteelle jokin viiden kielen paletti josta saisi valita ja massoittain jotain 3-5 oppilaan pikkuryhmiä.

Käyttäjän saimaansisustus kuva
Hannu Koho Vastaus kommenttiin #53

"Täysin Helsingin näköpiiristä tuleva kommentti. Suomi on täynnä kuntia, joissa on vain yksi yläaste. Ei yläasteet nyt vai alkaa vain sen takia erikoistumaan, että Vapaa kielivalinta ry. saisi jankkaamisensa periksi ja
Suomeen tulisi yläasteelle jokin viiden kielen paletti josta saisi valita ja massoittain jotain 3-5 oppilaan pikkuryhmiä."

Mitä "erikoistumista" siinä tarvitaan, jos esim. Ruokolahden kunta saa vapauden valita, mitä kieliä se omille nuorilleen tarjoaa? Keskuskoulun yläasteella on n. 50 oppilasta/vuosiluokka. Tästä tulee helposti 1 - 3 eri kielen opetusryhmää, jos niin halutaan. Minimiryhmäkoko on nyt 8 oppilasta, tarjolla nykyisinkin B2 kielinä saksa - ranska - venäjä. Näitä kieliä valittaisiin LUONNOLLISESTI nykyistä enemmän ilman poliittista, erittäin kallista pakkoruotsia.

Uskoisin että Mirva Suutarila on joko täysin pihalla tai trolli.

Käyttäjän jarviriina kuva
Riitta Järvi Vastaus kommenttiin #53

Kysymys Mirva Suutarilalle. Mikseivät yläasteet voi alkaa erikoistua eri kieliin ? Niinhän tehdään ympäri maailmaa.
Onhan Suomessa sitäpaitsi kouluja jotka ovat erikoistuneet a) musiikkiin b) urheiluun ym. ym.

Naurettavin peruste pakkoruotsitukselle on, että kun näin on ollut n. 40vuotta, näin pitää jatkaa.

Luovuutta ja ajatuksen notkeutta soisin Mirva Suutarilalle.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti Vastaus kommenttiin #13

Alfan selvästi aliarvioi ruotsin opettajien kykyä oppia muita kieliä. Hyi hyi.

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

Internet- yhteyksien mahdollisuudet olisi pakko ottaa käyttöön opetuksessa laajemminkin.
Tuollainen ilmainen Google Hangouts varmaan mahdollistaisi myös kielenopetusta, joka kannettavassa ainakin on kamera ja mikrofoni.

Eikä maksa.

Taisto Merilä

”Jos lähdetään purkamaan pakollisuuksia, eivät kustannukset taida laskea. Paitsi jos lakataan opettamasta.”

Ensinnäkin koulutuksen mittaaminen pelkässä rahassa, olipa kyseessä koulutuskustannukset tai kuvitellut tulevaisuuden hyödyt, on aika järjetöntä – ja sanomattakin selvää, että huonosti toimivan pakkoruotsin opetus tuolla perusteella on sitä myös.

Olen vakuuttunut, että siellä perämetsissäkin keksittäisiin kosolti hyödyllistä tekemistä ruotsin tunneilla istumisen sijaan – ihan vaikka jotakin käytännöllistä. Tahdosta, luovuudesta ja järjestelystä vain on kysymys, ja luutuneen ajatusmaailman taakse jättämisestä.

Kielikysymys on tietysti vain osa paketista, jossa on muutospaineita paljon muutenkin.

ps. Mutta saas nähdä mitä seuraavaksi; että vaikka homma ei toimi ja suomalaiset oikeasti oppivat muitakin kieliä ilman ruotsia, niin pakko, koska kustannukset...kenties pakko, koska suomalaisten aivorakenne on sellainen.... Hesarin tutkimusta odotellessa...

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Onko tämä nyt ymmärrettävissä siten että Taisto Merilä katsoo että "siellä perämetsissä" riittäisi vähempi kielien opiskelu kuin muualla maassa?

Käsittääkseni juuri Lapissa kielille on kysyntää. Vaikka matkat ovat pitkiä, on myös liikettä rajojen yli, ja sitten on vielä saame.

Eivät ne lappilaiset tai muut "perämettäläiset" sen vähälahjaisempia ole kuin hesalaiset.

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela Vastaus kommenttiin #16

Kunkin elämässä eri asiat ovat tärkeitä.
Kukaan ei ole pakottamassa ketään metsään, vaan haluamassa vapautta valita opiskelemansa asiat vapaammin kuin nyt, ja nytkin vain yhden pienen kielen valinnanvapauden osalta.

Miten vaikeaa voi olla tunnustaa ihmisten erilaisuus myös kieltenoppimisen kannalta?

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #16

Eiköhän kuitenkin oletuksena ole, että edelleen olisi luettava vähintään kahta vierasta kieltä. Tuskinpa tätä asiaa vapautetaan kuntien päätettäväksi, saati että sitä muutettaisiin valtion tasolla.

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela Vastaus kommenttiin #20

Minun mielestäni olisi oltava mahdollisuus opiskella vain yhtä kieltä. Syitä voi olla monia, ja jonkinlainen erivapaus kieltäytyä ainakin olisi oltava olemassa.

Olisiko joku inlinkquaaninen häiriötila kelvollinen diagnoosi vain englannin varaan jäämiselle?
Yhteiskunnallemme olisi kielipuolisestakin muun aiheen todellisesta taitajasta enemmän hyötyä kuin ajan ja energian hukkkaamisesta jonkinkielisen pakkopullan syönnin ääressä, olipa se vaikka hyvää ranskanpullaakin.

Mirva Suutarila Vastaus kommenttiin #36

Samaa mieltä. Ruotsista pitää vapauttaa, jos on ongelmia sekä äidinkielessä että englannissa. Mutta nämä ovat yksilötapauksia ja koko peruskoulun pakollista oppimäärää ei voi suunnitella siten, että lähtökohtana ovat erityistapaukset.

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela Vastaus kommenttiin #60

Miten niin lähtökohtana?
En sellaista ehdottanutkaan, kunhan olisi mahdollisuus kieltäytyä, jos tarpeen.

Jonas Hellgren Vastaus kommenttiin #60

Peruskoulun pakollista oppimäärää ei saisi suunnitella myöskään siten, että lähtökohtana on ihmisoikeuksien vastainen kaksikielisyyden pakkoindoktrinointi sekä aparheid-politiikan mukainen enemmistökansanosan pakottaminen pienen vähemmistön palvelijoiksi. Näin kuitenkin tapahtuu "sivistyneessä ja demokraattisessa" Suomessa.

Arctic Aprtheid on lopetettava.

Taisto Merilä Vastaus kommenttiin #36

Olen tuntenut monia käytännöllisesti hyvinkin lahjakkaita lapsia/nuoria, joille teoriaopetus ja etenkin kielet ovat olleet melkoista tervanjuontia, sen lahjakkuuden kustannuksella käytännössä.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #36

Joo, joustoa saisi tietysti olla perustellusta syystä. Mutta normina olisi edelleen vähintään kahden vieraan kielen opiskeleminen.

Taisto Merilä Vastaus kommenttiin #16

”Onko tämä nyt ymmärrettävissä siten että Taisto Merilä katsoo että "siellä perämetsissä" riittäisi vähempi kielien opiskelu kuin muualla maassa?”

Ei, enkä pidä korphijänkhiä lahjattomampina, vaan halusin kielikuvan kautta ilmaista, että kielille on monia vaihtoehtoja, niin etelässä kuin pohjoisessa, sekä niiden välissä. Minusta kieltenopiskelun ei pitäisi olla mikään, varsinkaan valtakunnallinen, vakio – alueelliset tarpeet toki vaihtelevat, mutta mihin Jouni Tuomelakin kommentissaan (17.) viittaa, niin on olemassa muitakin, yksilöllisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat oppimiseen ja motivaatioon. Lahjakkuutta on monenlaista – totuuden puhumiseenkin riittää käytännössä yksi kieli.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan Vastaus kommenttiin #22

#22 Toisin sanoen, kieliä voisi jossakin vähentää ja tuoda taitoaineita sijaan?
Tämähän tarkoittaisi käytännössä yhtenäiskoulusta luopumista ja palaamista kahden tason kouluihin. Voisiko nimityksetkin palauttaa ennalleen? Kansakoulu ja oppikoulu?
En minä tätä vastusta, jos en kannatakaan, mutta monella muulla saatta olla siihen sanottavaa.
Tästä seuraisi sitten myös se, että umpiruotsinkielisillä seuduilla umpiruotsi säilyisi. Ellei sitten olisi pakkosuomi ...

Taisto Merilä Vastaus kommenttiin #26

”Toisin sanoen, kieliä voisi jossakin vähentää ja tuoda taitoaineita sijaan?”

Ajattelin lähinnä yksilöllistä mahdollisuutta valita kielen ja esim. taitoaineen, tai jonkin muun aineen, välillä. En ole myöskään kieltämässä ruotsinkielisiltä suomen opiskelua - en esittämässä mitään valmista mallia, tai haluamassa päättää mitä kenenkin pitää opiskella.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti Vastaus kommenttiin #22

Sopisiko pohtia ruotsin opettajian mahdollista lahjattomuutta,kun ja jos heidät katsotaan kykenemättömiksi opettamaan muita kieliä. Esim. ranskaa,englantia,espanjaa,saksaa tai venäjää.

Eikö nimenomaan ruotsi avaa portit koko maailmaan ja kieliin!
Niin he lapsille kertovat.

Mirva Suutarila Vastaus kommenttiin #33

Kyse ei ole siitä, että ruotsin opettajat eivät kykenisi opettamaan muita kieliä. He sitä paitsi usein haluaisivat koska maassamme on tahoja (Vapaa kielivalinta ry, persut yms.) jotka myrkyttävät kieltenopetusilmapiirin ja tekevät hallaa maamme kielenopetukselle.

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela Vastaus kommenttiin #52

Eiköhän se ole vain tuo pakko ja vaihtoehdottomuus, joka on myrkyttänyt kielenopetusilmapiirin.

Meillä ruotsintunneilla kylläkin toimi ruotsinopettaja myrkyttäjänä. Olen luullut senaikaisten asenteiden olleen jo vuosikausia kuopattuna, mutta ovat näemmä kaivautuneet ylös haisemaan.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Minua kovasti ihmetyttää ruotsin opettajien aliarviointi.

He eivät siis pysty opettamaan muita kieliä kuin ruotsia,vaikka ikiaikaisesti on suomenkielisille jankutettu,että jos osaa ruotsia niin oppii muita kieliä helposti.

Eivätkö ruotsin opettajat osaa sitten ruotsiakaan kun tilanne on noin vaikea?

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

"Tunnemuumin" avauksia:
Toisto:
Kysyin kullanmurulta, josko hän haluaisi laittaa äidinkielensä asemaan jossa sitä vihattaisiin?
Arvailuja vastauksesta voi laittaa tähän alle.

Henry

Jaakko Häkkinen
Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Onko nyt tarkoitus keskustella kielipolitiikasta vai kielten opetuksesta?

Ilmeisesti on tarkoitus päästä eroon ruotsin opetuksen pakollisuudesta. Silloin on ensin poistettava opetuksen pakollisuuden syy.

Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo kertoi ruotsin opetuksen pakollisuuden syyn: Pakkoruotsia tarvitaan turvaamaan ruotsinkielisten omakieliset palvelut.

Käytännössä suomenkielisten ruotsin taito ei pakko- ja virkaruotsista huolimatta kokemuksen mukaan kuitenkaan riitä ruotsinkielisten palveluiden tuottamiseen. Tämä todistettiin myös ns. Kokkola-Oulu tapauksessa.

Kielilainsäädäntöä tulee muuttaa niin, että ruotsinkieliset palvelut rajoitetaan niille alueille, joilla ruotsinkielisten väestöosuus on merkittävä, yli 20%. Noilla alueilla on todellista tarvetta ruotsinkielisille palveluille, sekä äidinkieleltään ruotsinkielisiä tuottamaan palveluita.

Samassa yhteydessä ruotsin opetuksen pakollisuudesta luovutaan kaikilla koulutuksen tasoilla ja poistetaan pääsääntöisesti kaikki virka- ja muut ruotsin taidon muodolliset vaatimukset kaikilla muilla kuin kaksikielisilä alueilla.

Vapaaehtoisena kielenä ruotsin opetus vähenee merkittävästi ja säästyvät varat ja resurssit voidaan käyttää muihin tarkoituksiin.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Tässä kieltämättä lähdetään tyvestä puuhun eli selvittämään edellytyksiä järjestelmän vaiheittaiselle purkamiselle. Samoin pyritään selvittämään tarpeet ja painopistealueet.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Tätä sopisi pohtia:

Onko ruotsin opettajat niin voimakas vaikuttaja suomalaisessa yhteiskunnassa,että he voivat estää taustavoimineen järkevän kielten opetuksen kehittämisen kansainvälistyvässä Suomessa.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara Vastaus kommenttiin #32

"Tätä sopisi pohtia:

Onko ruotsin opettajat niin voimakas vaikuttaja suomalaisessa yhteiskunnassa, että he voivat estää taustavoimineen järkevän kielten opetuksen kehittämisen kansainvälistyvässä Suomessa."

Eivät ruotsin opettajat tietenkään niin vahva vaikuttaja ole, eikä sitä päivän päättyessä ole ruotsinkielinen vähemmistökään.

Muutoshakuisen viestin oikea kohde ovat asiaan välinpitämättömästi suhtautuvat suomenkieliset, jotka eivät vielä ole huomanneet tulevansa huijatuiksi kaiken aikaa.

Näitäkin kysymyksiä koskevat päätökset tehdään lopulta enemmistön kannan mukaan normaalissa demokraattisessa järjestyksessä.

Mirva Suutarila Vastaus kommenttiin #32

Ei, koska muiden kielten opettajat ovat pääsääntöisesti ruotsin opettajien kanssa samalla kannalla.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Muutama pointti sanoisi Stubbikin:

1.- Pakkoruotsi on ensi sijaisesti politiikkaa eikä pedagogiikkaa.

2.- Muutosvastarina - ruotsin opettajat pelkäävät työnsä puolesta

Tuohon on olemassa selkeä rauhoittava tieto,joka on itse asiassa ruotsin opettajien itsensä tuottama:

3. Ns. porttiteoria. Ts. "kun osaat ruotsia opit helposti muita kieliä".

Oletan em. perusteella,että se koskisi myös ruotsin opettajia. Heidät on helppo pikakouluttaa muiden kielten opettajiksi. Vaikka etänä.

Sen jälkeen he voivat palvella asiakkaitaan eli oppilaita ja opiskelijoita monipuolisesti ja työtä piisaisisi.

4. Ruotsin opettajat ovat lähtökohtaisesti konservatiiveja.

Mirva Suutarila

Linkki lähteeseen kohdissa 2 ja 4? Vai eikö ole? Taitaa mennä tälläkin keskustelijalla mututuntumaksi...

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti Vastaus kommenttiin #47

Kyseessä on muutosvastarinta,jossa tekijöinä on ruotsin opettajien pelko työtilanteen huononemisesta. Sen vuoksi he haluavat tilanteen säilyvän historiallisen muuttumattomana kieliopinnoissa.(konseravatismi,impivaaralaisuus)

Ruotsiin panostus on valtion aiheuttamaa liikaresursointia tarpeeseen nähden.

Toistaalta tiedetään,että suuriin kansainvälisiin kieliin panostetaan liian vähän.

Erikoista on myös se,että Kokoomuksen konservatiivisuus tulee esille siten,että sekin vastustaa markkinataloutta kielten opetuksessa.

Valtiovaltahan tämän vinoutuman on aiheuttanut ja kärsijöiksi joutuvat ruotsin opettajat ja heidän "asiakkaansa".

Mirva Suutarila Vastaus kommenttiin #55

Ruotsin kielen opettajat ovat kouluttautuneet tehtäväänsä, koska pitävät kieltä tärkeänä. Heillä on lähes aina jokin toinen opetettava kieli.

Kieliin periaatteessa panostetaan paljon, mutta nykyisin oppilaat
eivät joudu suorittamaan ruotsia pakollisena yo-kirjoituksissa. Monet
heistä panostavat vähän ruotsin kieleen. Silloin he eivät usein ota saksaa, kuten ennen. Aikaisemmin oppilas osasi suuren tuntimäärän perusteella ruotsia aika hyvin ja sitten hänen olikin helppo valita myös lyhyt saksa samalla.

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

Samanhan sanoi Paavo Lipponen puheenvuorossaan.
Joka muuten ei kommentoinut ruotsinopetuksen pakollisuutta mitenkään, vaan pelkästään kehui ruotsinkieltä ja ylisti sen tarvetta. Hyvä puheenvuoro ruotsinkielen puolesta, mutta ei sen opetuksen pakollisuuden puolesta.

Pakkoruotsin pakko on, koska palvelut eivät muuten ole mahdollisia kahdella kielellä.
Tämän väittämän olen jopa minäkin valmis väittämään epätodeksi, perusteluja löytyy Jaakko Häkkisen blogien edellisistä viesteistä kyllin.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Olen tuohon pakon pakkoon todennut,että kieliä pitäisi opiskella oman tarpeen vuoksi eikä toisten tarpeen vuoksi, ruotsinkielisten tarpeen vuoksi.

Eihän englantiakaan opiskella englantilaisten tarpeen vuoksi.

Siksi näiden kahden kielen opiskelutulokset on niin erilaiset. Vaan mitäpä pakkoruotsi-lobby tuosta piittaisi,kyse onkin politiikasta eikä pedagiikasta.

Mirva Suutarila Vastaus kommenttiin #40

Kaikki suomen kielten opettajat, ruotsin kieli mukaan lukien,
suorittavat samat pedagogiset opinnot. Kaikilla on siis sama
tausta ja samat menetelmät. Tosin Suomessa tehdään ruotsin kielessä korkealaatuisempaa opetusmateriaalia kuin monessa muussa kielessä, koska ruotsi on maassamme puhuttava kieli ja täältä saa hyviä lähteitä oppimateriaaleihin.

Voidaan siis lähteä oppilaalle tutustuista asioista, kuten Kauniainen,
Vaasa, Ahvenanmaa yms. Tulee hieman suomalaiselle tutumpaa dialogia kirjaan kuin vaikkapa venäjän oppikirjaan --- kaksi Jekaterinburgin nuorta juttelevat kadulla...who gives a shit...?

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti Vastaus kommenttiin #51

Tässä se nyt tulee:

"Kaikki suomen kielten opettajat, ruotsin kieli mukaan lukien,
suorittavat samat pedagogiset opinnot. Kaikilla on siis sama
tausta ja samat menetelmät."

Tuossa se nyt todistetaan kuinka ruotsin kieli on poliittinen oppiaine.
Ruotsia kutsutaan _"kotimaiseksi"_ kieleksi,vaikka sitä opetetaan vieraana kielenä samoilla menetelmillä kuin muita vieraita kieliä suomenkielisille.

Kielipolitiikka on tuotu valtiovallan toimesta kielten opetukseen. Olen monesti ihmetellyt muistellessani ruotsin vs. englannin opettamista.
Ihan samat menetelmät,vaikka vain toinen niistä on vieras kieli.

Ruotsin opettajat ovat omalla tavallaan eräänlaisia politrukkeja,jotka edustavat virallista valtiovaltaa ruotsin tunneilla "asiakkailleen" oppilaitoksissa.

Muiden kielten opettajilla ei tuollaista painolastia ole.

Mirva Suutarila Vastaus kommenttiin #59

Ruotsi on germaaninen kieli ja se on rakenteellisesti suomalaiselle yhtä vieras kuin norja, tanska tai saksa. Ruotsin ja saksan rakenteiden opetus ei juurikaan eroa toisistaan.

Ruotsia tosin suomalainen oppii hieman helpommin sikäli, että Suomessa on mahdollista halutessaan löytää saman maan sisältä itselleen harjoittelukumppani. Monilla suomenkielisillä on ruotsinkielinen poikaystävä tai tyttöystävä ja myöhemmin mies tai vaimo. Sama koskee suomenruotsalaisiin. Siis kaikki maamme asukkaat eivät ole impivaaralaisia "minä puhun vain suomea" -tyyppejä.

Mitä asiantuntemusta sinulla on muuten vieraiden kielten didaktiikasta tai pedagogikasta ylipäätään? Taitaa olla taas näitä mutu-heittoja vain.

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela Vastaus kommenttiin #63

Ruotsin kieli jne,
mutta vieläkin sen tarpeellisuuden vasta työelämä todistaa. Varmaankin olen kummajainen vientiyrityksissäkin työskennelleenä ja useissa ulkomaantehtävissä olleena, kun ruotsinkielentarpeeni on työelämässä tullut esiin vain pari kolme kertaa.

Ekakerta Pohjoismaisten IT-yritysten lässynsässyn -tapaamisessa, missä kukaan ei ymmärtänyt mitään Tanskalaisen esitelmöitsijän puheista,
Toinen kerta kun Emoyhtiön kaveri tuli kylään, ja työkaverini kuvitteli olevansa niin hyvä ruotsissa että puhutaan vaan ruotsia, no ei ollut kuitenkaan lopulta,
Kolmas kerta kun ruotsalainen ohjelmistotoimittaja karhusi laskua ja vanhempi laskuttajarouva ei osannut englantia.

Kovasti menet henkilöön, lienetkö kuitenkin trolli.

Mirva Suutarila

Toinen hyvä syy on se, että jos toisena pakollisena kielenä on jokin muu kuin englanti (saksa, ranska, ruotsi, venäjä), oppilas oppii opiskelemaan kieliä ja tottuu muunlaisiin kieliin kuin englanti. On siis hyvä pitää kaksi pakollista kieltä. Valitettavasti se, että niitä kumpaakin voisi valita ihan mistä valikoimasta tahansa, ei ole taloudellisesti mahdollista. Tulevaisuudessa kuntatalous menee niin heikoksi, että luultavasti A-kieleksikin kohta tarjotaan 95 % kunnista pelkkää englantia. Eli
Vapaa kielivalinta ry:n tavoitteet vapaasta kielivalinnasta menevät täysin myttyyn taloudellisten syiden takia.

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

"On siis hyvä pitää kaksi pakollista kieltä. Valitettavasti se, että niitä kumpaakin voisi valita ihan mistä valikoimasta tahansa, ei ole taloudellisesti mahdollista."

Hyvä tietysti, ei ole kai kiistettykään. Mutta ei ole mahdollista kaikille, ja yhdelläkin kielellä voi pärjätä helposti suuressaosin relevanttia maailmaa.

Ei tietenkään ole mahdollista valikoida mistä tahansa valikoimasta, toivottavasti et ole luullut sellaista täällä ehdoteltavan.
Paitsi tietenkin tietoverkkoja hyödyntäen, mutta sehän nyt olisi jo lähellä kieltenopetuksen perusteiden rienausta, eikövaan.

Jaakko Häkkinen

Olen nyt pyytänyt ylläpitoa tarkistamaan, ovatko nimimerkkien Olli-Pekka Lindgren, Mika Oja ja Mirva Suutarila IP-osoitteet samat, ja jos ovat, bannaamaan IP-osoitteen sääntöjen vastaisesta käytöksestä.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/149372-estam...

"Mirva" on nyt bannattu ihan samoista syistä kuin aiemmatkin Olli-Pekan kaksoisolennot. Eiköhän tunnin sisällä ilmesty taas uusi historiaton nimimerkki jatkamaan siitä, mihin aiemmat sivupersoonat jäivät. :-)

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Sinua vedetään kölinali 6-0. Ei sinua ole ennekään haitannut jos joku horisee neljän miljardin pakkoruotsikustannuksista, kieliorjuudesta tai arktisesta apartheidista, tai pilkkaa "suruja", mutta epäilys siitä, että sinut väittelyssä päihittänyt kieltenopettaja jonka olet aika raukkamaisesti bannannut, saattaa yrittää jatkaa keskustelua, on ihan liikaa.

Ei siinä mitään. Jos tuplanikkejä on, ei se ole hyväksyttävää vaikka onkin joutunut äkkiväärästi bannatuksi blogistin toimesta. Tossavainen on kuitenkin saanut bannikunikuuden haastajan.

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

Kun olen kaikki kommentit lukenut tästä ja edellisestä Häkkisen ketjussa, en ole havainnut Petra mainitsemiasi; ruotsinopettajan suorittamaa päihitystä enkä raukkamaista ja äkkiväärää bannausta.
Enkä kyllä mitään merenkulkuun liittyvää ole nähnyt, paitsi sinut tietysti. Mielestäni olet joissain kohdin ollut kyllä lähellä vesirajaa, taisiis trollirajaa.

RUotsinopettaja ei todellakaan tuntunut lukevan mitä hänelle vastattiin, tai ei ainakaan ymmärtänyt lukemaansa. Ei jankkaaminen samasta asiasta ole päihittämistä, varsinkaan jos väittämät eivät pidä paikkaansa.

Ja todellakin samantasoisen jankkaamisen jatkaminen ja trollaaminen ei ole mukavaa.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #87

Olet lukenut kaikki kommentit, ja elät vielä uskossa että bannattu kieltenopettaja oli ruotsin opettaja? Mitä jos lukisit kommentit uudestaan ilman mielikuvia.

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela Vastaus kommenttiin #89
Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela Vastaus kommenttiin #89

En muuten elä uskossa, olen patamusta ateisti. Ja mitä minun uskoni tähän kuuluu, hän antoi itsestään ruotsinopettajamaisen kuvan. Mielikuvitta lukeminen ei minulta kyllä taida onnistua mitenkään, ja siksi nyt annettu vaikutelma vei mennessään.
Saatan jopa epäillä valekieltenopettajaksi, kuten valehoitajaa syytettiin puuttuvan ruotsintentin vuoksi.

Jaakko Häkkinen

1. Näytä minulle viesti, jolla herra kieltenopettaja päihitti minut! :-D
2. Mitä raukkamaista on siinä, että bannaan kymmeniä ellei satoja viestejä paksukalloisesti jankuttaneen ja mitään vasta-argumentteja ymmärtämättömän kommentoijan? Ehkä et ole huomannut, että jankuttaminen on kielletty Uuden Suomen ohjeissa:
http://www.uusisuomi.fi/keskusteluohje

Petra, olet hellyttävä tuossa ikuisessa vastahankaisuudessasi. Kannattaisiko kuitenkin miettiä, millaisen kuvan sinusta saa esim. joku tänne päätyvä tuttusi tai sukulaisesi? Ihan näin blogitoverin vinkkinä.

Toivoisin, että kykenisit objektiivisuuteen eli arvioimaan keskustelupuheenvuoroja sen mukaan, mitä sanotaan, etkä sen mukaan, kuka sanoo. Onnistuisiko? Se, että sinä tulkitset mustan valkoiseksi vain koska haluat vastustaa minua, ei ole kovin kypsää.

Hienoa sentään, ettet hyväksyisi tuplanimimerkkejä - vaikka ne trollaisivatkin vain minun blogissani. ;-) Sinulla on vielä toivoa kehittyä objektiiviseksi keskustelijaksi!

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #88

Ihmeen paljon sitten paksukalloisia liikkeellä juuri sinun blogeissasi....

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #125

Niitä on kaikkialla, mutta samassa poterossa istuvat eivät vain yleensä valita toistensa paksukalloisuudesta. Voit lukea edellisestä kirjoituksestani, kuinka monta kertaa yritin selittää asiaa herra kieltenopettajalle - tuloksetta. Hän oli täysin sokea ja kuuro argumenteille, vaikkei edes yrittänytkään esittää kumoavia vasta-argumentteja. Keksitkö sellaiselle osuvampaa nimitystä kuin paksukalloinen? :-)

Jonas Hellgren Vastaus kommenttiin #125

"Ihmeen paljon sitten paksukalloisia liikkeellä juuri sinun blogeissasi...."

Eikös tuo nyt ole itsestään selvää. Jaska kirjoittaa pakkoruotsista, ja ihmisen täytyy olla jumalattoman paksukalloinen puolustaakseen pakkoruotsitusta.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #135

Näinhän se menee! :-D Yhtä paljon paksukalloisia on vääntämässä ainoastaan evoluutioteorian kannattajien kanssa kuin kielivapauttajien kanssa.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Bannilistat julkisiksi! Noloa bannata omalla nimellään kirjoittajia. Oma nolosaldoni on 1kpl. Minulla on yksi bannattu.

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

Ehdottomasti julkisiksi.
Myös ylläpidon antama banni olisi hyvä näkyä, keiden ei nyt haluta kirjoittavan mitään.

Jaakko Häkkinen

Sini, katso tarkemmin kommenttini 79: siinä on linkki sivulle, jossa listaan kaikki estämäni kommentoijat ja syyt estolle.

Mitä noloa on bannaamisessa, kun se on perusteltua? Herra kieltenopettaja kaksoisolentoineen tai sivupersoonineen on rikkonut useampaakin Uuden Suomen ohjeiden vastaista kohtaa - esim. jankuttanut:
https://oma.uusisuomi.fi/keskusteluohje

Ilmeisesti jonkun pitää trollata satoja viestejä sinun blogissasi, ennen kuin ymmärrät miksi bannaamista tehdään. :-)

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Jankutuksen raja on veteen piirretty viiva. Minusta pitää varoittaa ja eritellä ennen kuin bannaa tyyliin jos vielä kerran toimit niin ja niin ,bannaan sinut. Silloin muutkin näkevät mikä syy bannaamiseen on jos siis kommentoija ei seuraa kehoitusta ja joutuu lähtemään.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #101

Lue edellisen kirjoitukseni kommentit, niin näet että varoitin kyllä hyvissä ajoin jankuttamisesta. Sinä tulet tänne vain arvailemaan syvällä rintaäänellä tutustumatta itse keskusteluun. :-)

Petra, voit verrata listaani siihen, jonka näet tuosta automaattisesta listasta sivupalkin kohdasta "Estetyt kirjoittajat":
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/comment/repl...

Nyt kun Petra palasit, niin voit varmaan osoittaa sen viestin, jolla Olli-Pekka tai joku hänen kaksoisolennoistaan voitti keskustelun? Sinä varmaan voit ulkomuististakin toistaa niin mainion argumentin? No, sinulla ei kylläkään ole tapana vastata suoriin kysymyksiin. Ja kun tarkemmin muistelen, niin sinä olet se tyyppi, joka ei erottanut väitettä argumentista... :-)

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #103

Petra, voit verrata listaani siihen, jonka näet tuosta automaattisesta listasta sivupalkin kohdasta "Estetyt kirjoittajat":
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/estetyt-kirj...

Nyt kun Petra palasit, niin voit varmaan osoittaa sen viestin, jolla Olli-Pekka tai joku hänen kaksoisolennoistaan voitti keskustelun? Sinä varmaan voit ulkomuististakin toistaa niin mainion argumentin? No, sinulla ei kylläkään ole tapana vastata suoriin kysymyksiin. Ja kun tarkemmin muistelen, niin sinä olet se tyyppi, joka ei erottanut väitettä argumentista... :-)

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

On ehkä niin että olen hiillostanut Jaakkoa nyt pitkään muissa maisemissa oltuani turhan julmasti. Mutta kun en näe näissä perusteluissa paljoa tolkkua. Tuomo Salovaaran kommentti oli poikkeus, se tuli asiasta, ei tunteillen.
Kävin ajelemassa Joensuuhun ja takaisin ja nyt vaimo hillitsee taas ratsuani, joten yritän olla kiusoittelematta. Niinhän olen vähän tehnyt.

Mirva Suutarila ja O-P Lindgren tuskin ovat sama henkilö, kun tyylinsä ja lähestymisensä on kovasti erilainen. O-P jauhaa, asiaa (anteeksi vain), Mirva esittää ajatuksensa kiihkeästi, kävi henkilössä, kyllä, ja puhuu rumia, tietää kuitenkin asian aivan oikean ruotsinopettajan opettajan näkövinkkelistä. Ja se on iso vinkkeli.

Jonkin verran aloin tajuta Jaakon ajattelua näissä järjestelyasioissa, mutta en vakuuttunut teorian toimivuudesta käytännössä.

Jos annamme yläasteikäisen koltiaisen valita mitä kieltä hän haluaa opiskella niin vastaus on todennäköisesti englanti. Todennäköisesti muita haluja ei juuri ole, ymmärrykseni mukaan.
No miksi englanti?
- No kun se on niin helppoa, sanoo koltiainen.
Ja helppoa huonon englannin opettelu on, etenkin kun netin kautta tulee kivasti apuja. Lisää huonoa ja virheellisesti kirjoitettua englantia. Brittikoltiaisia, esimerkiksi. Toki huonoa englantia tarvitaan, jos ei muuta ole, mutta ei sillä ratkaista kielitaitoasioita yleensä.

Jos välttämättä halutaan ajaa ruotsi alas niin tärkein kieli keskisessä Euroopassa ja myös erinomainen porttikieli on saksa. Kuinka monella pojankoltiaisella kiinnostaa saksa? Kertokaa se minulle.
Meille itse asiassa olisi tärkeää venäjä myös, mutta entä pojankoltiaset ja heidän vapaa valintansa?

Tällä tarkoitan sanoa, että "vapaa kielivalinta" on nyt ja on aina ollut kuolleena syntynyt ajatus. Vähän samaan tapaan kuin "vapaa kasvatus" tuossa takavuosina.
Ei nuorella ole edellytyksiä määrittää mikä on hänen tuleva tarpeensa. Tässä täytyy olla realisti, kyse on lapsista. Aikuisten pitää aikusten oikeasti päättää, koska heillä on vastuu. Ja silloin tulee eteen pakko. "Koska meillä on nämä ja nämä edellytykset tarjolla, sinä opiskelet nyt näitä". Ja piste. Toki pitää neuvotella, ottaa selvää, tulla vastaan. Mutta koska kielten opiskelu on monelle nihkeää, ilman pakkoa se jäisi tekemättä, on autettava.

Sen takia - eläköön Pakotettu kielivalinta! Nyt vain nimiä keräämään adressiin.

Jaakko Häkkinen

Antti, sinulla on sana hallussa! Silti sekään ei onnistu peittämään sitä, ettet ole esittänyt näkemystesi tueksi argumentteja.

"Jonkin verran aloin tajuta Jaakon ajattelua näissä järjestelyasioissa, mutta en vakuuttunut teorian toimivuudesta käytännössä."
-- Hienoa! Keskustelu kaipaa ihmisiä, jotka eivät lukkiudu uskomuksiinsa vaan tieteellisesti kääntävät takkinsa heti kun uusia todisteita ja argumentteja ilmenee.

Kaikki haluavat valita englannin, mitä sitten? Sen lisäksi kaikkien on pakko valita vielä toinen vieras kieli. Ei ole mitään perusteita sille, että sen pitäisi olla kaikilla ruotsi. Vai mitä?

"Kuinka monella pojankoltiaisella kiinnostaa saksa?"
-- Se varmaan kiinnostaa niitä äärioikeistolaisia uusnatsirasisteja, joita eräiden äärimielipiteiden mukaan on paljon perussuomalaisten äänestäjissä. ;-) (Vitsi se on huonokin vitsi...)
Ja saksan - kuten muidenkin kielten - lukijoiden määrä tietysti väkisinkin lisääntyy, kun ruotsista tehdään vapaavalintainen.

"Tällä tarkoitan sanoa, että "vapaa kielivalinta" on nyt ja on aina ollut kuolleena syntynyt ajatus."
-- Antti, nyt päädyit pisteestä A pisteeseen P käymättä lähtöruudun kautta! Eihän tuossa ole mtään logiikkaa: sinusta vapaa kielivalinta ei toimi, koska me emme osaa sanoa, ketkä lukisivat ruotsin sijasta saksaa tai venäjää. Siis täh? Miettisitkö uudestaan?

"Ei nuorella ole edellytyksiä määrittää mikä on hänen tuleva tarpeensa."
-- Ja onko sinusta parempi, että valtio määrittää kaikkien tulevaksi tarpeeksi ruotsin? Aika metsään on sekin mennyt! Tuskin lapset perheineen voivat ainakaan yhtään valtiota huonommin arvioida tulevaisuuden tarpeensa... :-D

Siitä kuitenkin piste sinulle, että ymmärrät koulun vieraiden kielten olevan oppilasta varten, ei kielivähemmistön palvelemista varten.

"Mutta koska kielten opiskelu on monelle nihkeää, ilman pakkoa se jäisi tekemättä, on autettava."
-- Tässä on kaksi tasoa:
1. pakolliset kielipaikat: A1 ja B1, eli kaikkien on pakko opiskella vähintään kahta vierasta kieltä.
2. pakolliset kielet: nyt kaikkien on pakko opiskella ruotsia.

Ymmärrät kai, että 1-tyypin pakko riittää turvaamaan kielten opiskelun? 2-tyyppi sen sijaan vaatii perusteluja, ja niitä ei ole toistaiseksi kukaan osannut esittää.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Jaakko. Et ehkä huomannut sitä että peukutin Tuomo Salovaaran kommenttia. Taisin sanoakin jotain.
Kyse ei ole siitä etteikö maailma voisi muuttua ja me siinä mukana - tässä tapauksessa siitä etteikö ruotsin kielen asemaa valtakunnassa voisi tarkistaa. Kyse on siitä miten ja millä perusteilla tarkistuksia tehdään.
Sateenvarjon Vapaa kielivalinta alla näyttää istuvan jos jonkinlaista höttiäistä ja vipeltäjää hurjine mielipiteineen, sen takia en anna mandariinikiinalle sun muille tässä kudosia. Olet kyllä kiitettävästi muistuttanut keskustelijoita, että pakollisia kieliä pitää olla sinun tulkintasi mukaan vähintään kaksi, mutta usein olet saanut muistuttaa. Monella näkyy olevan se käsitys että vapaa kielivalinta tarkoittaa vapaata kielivalintaa. Ja sitten on niitä jotka pieksävät sivutöinään ruotsinkielisiä, näiden jälkeläisiä tai ruotsia työkseen opettavia. Ryhmästä menee uskottavuus, niiltäkin jotka puhuisivat asiaa.
Jos valtio ei määritä mitä kieltä opiskellaan joutuvat pienissä kunnissa koulupäättäjät tekemään sen. Ei siinä jää valintaa. Vapaus on näennäistä.

Aivan henkilökohtaisena näkemyksenäni epäilen B1-kielen hyödyllisyyttä. En siksi että sitä ei tarvittaisi vaan koska sen tuntimäärät jäisivät epäilykseni mukaan vähäisiksi, hyödyn saisivat ne muutamat jotka joka tapauksessa opiskelevat tehokkaasti.
Käytännössä englanti on useimmiten tuo A1-kieli. Emme voi maailmaa muuttaa.
B1 ... melkoisessa osassa maata, ei joka paikkakunnalla, ruotsi on ymmärrykseni mukaan järkevin vaihtoehto - mutta kun asiaan on tullut tämä huhhahhei-vastustus, ja on siellä vihaakin. Toinen tärkeyslistallani on saksa (unohdetaan se vitsi). Kolmantena on venäjä. Neljättä saa jo hakea.
Vapaan valinnan sijaan kaipaisin selkeää suunnitelmaa. Etenkin suurimpaan osaan Suomea eli vähemän väkirikkaille seuduille tarvitaan suunnitelma - ja kustannusarvio.
Sanottaisiinko niin että jäitä hattuun.

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela Vastaus kommenttiin #113

"Monella näkyy olevan se käsitys että vapaa kielivalinta tarkoittaa vapaata kielivalintaa. Ja sitten on niitä jotka pieksävät sivutöinään ruotsinkielisiä, näiden jälkeläisiä tai ruotsia työkseen opettavia. Ryhmästä menee uskottavuus, niiltäkin jotka puhuisivat asiaa.
Jos valtio ei määritä mitä kieltä opiskellaan joutuvat pienissä kunnissa koulupäättäjät tekemään sen. Ei siinä jää valintaa. Vapaus on näennäistä."

Ehkä viittasit mielipiteisiini jopa vain yhden kielen opiskelun mahdollistamisesta.
Jotenkin pitää päästä kuittaamaan ilmeisesti.

Se, että nykyisen Kaikkiallapätevän Pakkoruotsin tilalle tulisi Kunnittainmääritelty Pakkokieli olisi minusta edistysaskel vaikka mielipiteeni huhhahhei-vastustukseksi ja vihaksi luokittelisitkin. Trauma se toki on.
Ja saksaa olen tarvinnut vielä vähemmän kuin ruotsia, vaikka sitä olen osannutkin.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #113

"Ryhmästä menee uskottavuus, niiltäkin jotka puhuisivat asiaa."
-- Ei kannata yleistää tässä asiassa, kuten ei yleensäkään. Eivät kaikki vihreät ole verohuijareita eivätkä kaikki keskustalaiset talousrikollisia, vaikka tällaisiakin kansanedustajatasolta on löytynyt. Kannattaa ajatella niin, että ainoa kielivapauttajia yhdistävä asia on se tavoite, että ruotsin pakollisuus päättyy - monesta muusta asiasta on hyvinkin erilaisia näkemyksiä.

"Jos valtio ei määritä mitä kieltä opiskellaan joutuvat pienissä kunnissa koulupäättäjät tekemään sen. Ei siinä jää valintaa. Vapaus on näennäistä."
-- Miten niin? Et ole vieläkään perustellut tätä - ainoastaan toistellut. Moni ilahtuisi jo siitä, että ruotsin rinnalla olisi tarjolla edes yksi isompi eurooppalainen kieli (todennäköisimmin saksa tai venäjä). Mitä näennäistä siinä on? Isojen kuntien kouluissa on tietysti enemmän kieliä tarjolla, aivan kuten nykyäänkin on.

On totta, että paras kielitaito saataisiin, jos vieraat kielet alkaisivat mahdollisimman varhain. Miten olisi sellainen malli, että molemmat alakoulun kielet, A1 ja A2, olisivat pakollisia, mutta kielen saisi itse valita tarjonnasta? Sitten yläkoulussa ja lukiossa saisi halutessaan ottaa niiden lisäksi lyhyempiä B-kieliä.

"melkoisessa osassa maata, ei joka paikkakunnalla, ruotsi on ymmärrykseni mukaan järkevin vaihtoehto"
-- Miten perustelet tätä väitettä? Suomessa on lähes kolmesataa yksikielisesti suomenkielistä kuntaa, eikä kaikissa kaksikielisissäkään onnistu törmäämään ruotsia puhuviin. Miksi siis ruotsi olisi järkevin, kun isommat kielet avaisivat enemmän ovia?

"Vapaan valinnan sijaan kaipaisin selkeää suunnitelmaa."
-- Miksi ihmeessä? Miksei sinulle riitä se, että oppilaat saisivat valita niistä kielistä, mitä missäkin on tarjolla? Niinhän asia on nykyäänkin muiden kielten kuin ruotsin kohdalla, eikä se ole herättänyt tyytymättömyyttä.

"Ja kustannusarvio."
-- Tämän kirjoituksen perusteella sinun pitäisi jo ymmärtää, etteivät kustannukset siitä nousisi, kunhan valinnaisten aineiden määrä pysyisi ennallaan.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #118

Ei kannata. Nimenomaan kannattaa. Kaikkien ihmisten kannattaa katsoa millaisissa yhdistyksissä toimii. Sielu kärsii jos on rinta rinnan idioottien kanssa. Lause päämäärä pyhittää keinot on aivan sairas. Keinot on yhdistys ja keinot on se millä yhteiskuntaan vaikutetaan. Mainittu yhdistys vaikuttaa negatiivisesti yhteisluntaan olkoon päämäärä kuinka kelpo tahansa.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #123

Mikään muu kommentissasi ei liity vapaaseen kielivalintaan kuin viimeinen virke, ja sekin jää perustelemattomana ilmaan leijumaan. Kyseinen yhdistys nimittäin vaikuttaa hyvin positiivisesti: kysy vaikka siltä 2/3 kansalta, joka haluaa eroon pakkoruotsista.

Mikä jumala sinä olet, että voit heitellä hatusta tuomioita ilman mitään perusteluja? Aika hybrinen asenne sinulla.

Sinun logiikallasi orjien vapautta vaativat vaikuttivat negatiivisesti orjuuden hyväksyvään yhteiskuntaan. Seuraava johtopäätös onkin, että eikös se ole positiivista, jos orjuusyhteiskuntaan vaikutetaan negatiivisesti? Ja seuraava askel on, että tajuat soveltaa tätä myös kielipakotusyhteiskuntaan. :-)

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #124

Mä koen myös sun keskustelutyylisi saivarteluineen ja kuuntelemattomuineen negatiiviseksi. Kun mun sukunimikaimani kirjoitti blogin jossa pakkoruotsia vastustettiin ilman oikeistopopulistista läppää niin se ei kiinnostanut oikeistopopulistisia ja kielikansallismielisiä ja vähemmistöjä sekä monikulttuuria väheksyviä pakkoruotsimaanikkoja ne vaan vaivaantuivat siitä. Teillä on ihme agenda ja ihme tyyli. En tykkää.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #127

Sini, olet todella sekava, ja kehität omituisia tulkintoja asioista. Lauri Lappalaista kompattiin kyllä. Mitä vielä jäit kaipaamaan?

Et ehkä tajua, mutta sinun kommenttisi täällä ovat pääsääntöisesti negatiivisia. Mitäs siihen sanot? Mikset edes pyri asialliseen keskusteluun, vaan tulet tänne vain leimaamaan ja vähättelemään? Ja hauskinta on, että kaiken tämän jälkeen kehtaat nimitellä minua negatiiviseksi! :-D En minä käy sinun blogissasi valittamassa, leimaamassa ja nillittämässä, vaan sinä käyt täällä.

Se mitä sinä nimität saivarteluksi on loogista argumentointia. Jos joku esittää väitteitä, joita hän ei pysty perustelemaan, en anna hänen luikerrella kuin koir.... käärme veräjästä vaan vaadin perusteluja kunnes hän tajuaa itse, ettei hänellä ole sellaisia. :-)

Vain argumentit ratkaisevat. Mikset sinä voisi keskittyä asiakeskusteluun tuon negatiivisen marmatuksen sijasta?

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #128

No pidä blogisi jos sitä ei saa kritisoida. Lupaan pysyä poissa. Mutta mieti miten löysästi suhtaudut sanoihin perustelu ja argumentti. Niiden pitäisi olla neutraaleja .sinä jatkuvasti käytät niitä omien åuheittesi nostamiseen ja muiden alentamiseen. Tämä oli sitten viimeinen kerta kun vaivaudun tänne kun kerran pointtini eivät ole toivottuja.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #129

Sini, sinähän tässä et kestä kritiikkiä! Sinä tulit tänne valittamaan negatiivisuudesta, sitten minä osoitin että sinä tässä olet negatiivinen, ja nyt sinä sitten loukkaannuit sellaisesta, jolla itse lyöt muita! Aika tekopyhää, eikö totta? :-)

Minä käytän nimityksiä objektiivisesti. Ei ole minun syyni, että minun perusteluni ja argumenttini ovat niin paljon pätevämpiä kuin vastaväittäjien. On niiden inttäjien ja jankuttajien syy, ettei heillä ole väitteilleen perusteluja. Minä en ole niin tyhmä, että ryhtyisin vänkäämään näkemyksistä, joille minulla ei ole perusteluja. :-D

Tervetuloa kommentoimaan asiallisesti argumentoiden! Jos taas et pysty siihen, niin ihan kiva, että silloin tajuat itsekin pysyä poissa. :-)

Jonas Hellgren Vastaus kommenttiin #129

"..kun kerran pointtini eivät ole toivottuja."

Kenties johtuu siitä että "pointit" ovat enemmänkin irrationalismin haulikolla ammuttua hajontaa mistä on erittäin vaikea löytää mitään loogista pointtia.

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

"Jos annamme yläasteikäisen koltiaisen valita mitä kieltä hän haluaa opiskella niin vastaus on todennäköisesti englanti. Todennäköisesti muita haluja ei juuri ole, ymmärrykseni mukaan."

Koltiaisen valinta saattaa olla mahdollisimman helppo polku. Mutta onneksi koltiaisella on yleensä vanhemmat ja vieläpä tilanteen tasalla oleva opettaja, joka osaa koltiaista opastaa, jos vaikuttaa olevan kielenopettajaainesta. Kertoen esimerkiksi, että kannattaa valita monta kieltä, koska kyllä siihen kykenet.

"Ja helppoa huonon englannin opettelu on, etenkin kun netin kautta tulee kivasti apuja. Lisää huonoa ja virheellisesti kirjoitettua englantia. Brittikoltiaisia, esimerkiksi. Toki huonoa englantia tarvitaan, jos ei muuta ole, mutta ei sillä ratkaista kielitaitoasioita yleensä."

Huono englanti on maailman yleisin kieli, mutta jos vastapäätä on saman, vaikkakin mielestäsi kuinka huonon, kielen taitaja, ei ole minkäänlaista ongelmaa.

"Mutta ei sillä ratkaista kielitaitoasioita yleensä."
Kielitaitoasioita yleensä ratkaistaan vain suljetuissa kabineteissa, joissa kuvitellaan kaikkien oikeasti hyötyvän korostetun oikeallisesta kieliopista keskusteluissa. Varmasti kielentutkijat, opettajat, tiedottajat ja monet muut tarvitsevat ja heillä on aikaa kaikkien sääntöjen noudattamiseen, mutta kyllä kielioppi vaan on aivan korostetusti liian tärkeällä sijalla kaikessa kielenopiskelussamme. Minä korostaisin ennenkaikkea käytännön kielitaitoa, mutta tietysti ketään ei saa estääkään kieliopin hallinnasta!

"Meille itse asiassa olisi tärkeää venäjä myös, mutta entä pojankoltiaset ja heidän vapaa valintansa?"

Onneksi taaskaan koltiaiset eivät joudu valitsemaan itse. Osan valinnoista ovat heidän vanhempansa jo tehneet esim muuttamalla alueelle, jossa jostainsyystä tarvitaan enemmän venäjää kuin toisaalla.

"Aikuisten pitää aikusten oikeasti päättää, koska heillä on vastuu. Ja silloin tulee eteen pakko."

Aikuisten pitää auttaa päätöksissä, mutta käytännössä jokainen tekee itse elämänsä päätöksiä, ja pakottaminen on kovin lyhytnäköistä antaen pakottajalleen vain valheellisen tunteen onnistumisestaan.

Eläköön yksilöllisyys, ja mahdollisuus valita polkunsa.

Käyttäjän saimaansisustus kuva
Hannu Koho

"Tällä tarkoitan sanoa, että "vapaa kielivalinta" on nyt ja on aina ollut kuolleena syntynyt ajatus. Vähän samaan tapaan kuin "vapaa kasvatus" tuossa takavuosina."

Melkoista painolastia te heitätte vapaiden kansalaisten perustamalle yhdistykselle, jonka selkeä tavoite on vain ruotsin pakollisesta opetuksesta luopuminen.
Pakkoruotsiko ei sitten ollut "kuolleena syntynyt ajatus?"

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

"Melkoista painolastia te heitätte vapaiden kansalaisten perustamalle yhdistykselle, jonka selkeä tavoite on vain ruotsin pakollisesta opetuksesta luopuminen.
Pakkoruotsiko ei sitten ollut "kuolleena syntynyt ajatus?""
Ruotsin opetuksen nykyiset puitteet ei ole mikään ajatus vaan historiallisen kehityksen tulos. Vaikka ei aina ole ollut suosittu aine ei sitä ongelmalliseksi koettu ennen kampanjointia joka alkoi ....no te tiedätte koska se alkoi.
Ja kommentin alkuosasta. Maassa on paljon vapaiden kansalaisten perustamia yhdistyksiä joita arvostellaan. Seta, "Demla", PS-nuoret, Kokoomusnuoret, Vinot vihreät, Autoliitto jne jne jne Nähtävästi Vapaa Kielivalinta harrastaa samaa uhriutumista ja herkkähipiäisyyttäkuin PS. Uhriutuminen ja herkkähipiäisyys kielivät herrakansan elkeistä: Meitä ei saa arvostella.

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

"Ruotsin opetuksen nykyiset puitteet ei ole mikään ajatus vaan historiallisen kehityksen tulos."

Kyllä pakkoruotsin historia on Virolaisen lehmänkaupasta saanut alkunsa.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #111

Mille perusteluja? Ehkä sille ruotsinopetuksen historialle. Oppikouluissa sitä luettiin eli ihan luonnollista siirtää se peruskouluun. Koskee kaikkia peruskoulun aineita. Joistakin aineista on luovuttu. Kirkkohistoria oli kaamea aine jota onneksi ei enää ole.

Jonas Hellgren Vastaus kommenttiin #112

Peruskolua suunitelleiden opetusalan ammattilaisten mielestä pakkoruotsin ottaminen mukaan peruskouluun ei ollut luonnollista. Heidän mielestään se olisi pitänyt jättää pois ja ainoastaan pakollinen englanti kaikille. Aivan samoin kuin Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa tai muissa sivistysmaissa nykyisin. Ja jopa Ahvenanmaalla.
Näin siis suunitelmassa, kunnes RKP ja Johannes Virolainen tekivät lehmänkauppansa, ja Suomen koululaitos otti 50 vuoden askeleen taaksepäin.

Pakkoruotsin syynä oli, ja on edelleen se, että ruotsinkielisten on käytännössä pakko opiskella suomea pärjätäkseen Suomessa, jolloin toisten kielten opiskeluun käytettävä aika ja energia jää vähäisemmäksi. Suomenkielisille ei haluttu, eikä edelleenkään haluta antaa sitä etua, että he voisivat keskittyä vieraiden kielten opiskeluun ilman pakkoruotsin painolastia.

Tämä on aktiivista etnistä syrjintää, mikä on rasismia ja ihmisoikeuksien vastaista.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Vapaa kielivalinta ja vapaa kasvatus, mielenkiintoinen rinnastus. Vapaa kasvatushan on usein peitenimi lasten laiminlyönnille.

Jotu Karjalainen

Kielipakottajien kaveruussuhteet ja tukiryhmät ajavat perusteluita näköjään vieläkin oudommiksi, arvuuttelija Anttikin sotki itsensä siihen tunkioon.

Tosiasiassa selittelyt ja perusteet pakkoruotsille alkavat olla jo niin kehnoja ettei pärjätä ja se johtaa moiseen järjen äänen täyskieltämiseen ja henkilöön menevään keskusteluun.

Keskustelun voisi oikeastaan pikkuhiljaa siirtää siihen miten pakkoruotsista päästäisiin eroon, pelkästään äänestämällä se tuskin onnistuu kun 70% kansasta sitä vastustaa ja silti se vielä opetussuunitelmassa on. Tarvitaankin enemmän poliittista painostusta.

Itse olen pohtinut että jonkinnäköinen aktiivinen toiminta kuten esim. oppilaiden kieltäytyminen parina päivänä vuodessa pakkoruotsista pitäisi asiaa hyvin esillä eikä se nyt juuri kenenkään opiskeluakaan haittaisi.

Tärkeintä olisi pitää ja laajentaa keskustelua nyt vaalien lähestyessä, jotta siitä tulisi merkityksellinen vaaliteema, mikä myös ratkaisisi ihmisten kantoja äänestyspäätöksissä. Vaalien jälkeen pakkoruotsittomat koulupäivät pitäisivät aiheen yleisessä keskustelussa ja näin aiheuttaisivat jatkuvan poliittisen paineen päättäjille.

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

Olen jyrkästi erimieltä oppilaiden sotkemisesta asiaan.

Jotu Karjalainen

Se on vähän myöhäistä keski-ikäisen boikotoida.
Hyväähän se tekisi heille taistella oikeuksistaan.

Jaakko Häkkinen

Olen samaa mieltä: ei sotketa oppilaita tähän. Niin kauan kuin ruotsi on pakollinen, sitä ei voi kiertää. Lintsaamalla vain sahaa omaa oksaansa, koska se näkyy sitten todistuksessa.

Ihan sama kuin lakien kanssa: kaikki ne eivät ole välttämättä järkeviä, mutta ei niitä kannata ehdoin tahdoin rikkoakaan, koska siitä joutuu vaikeuksiin ja itse on silloin se, joka siinä kärsii! Mieluummin toimii sen hyväksi, että lakeja muutetaan järkevämmiksi.

Jotu Karjalainen Vastaus kommenttiin #120

Vähän sama kuin israel-Palestiina vääntö, kyllähän israel neuvotella ja keskustella haluaa kunhan ei vaan koskaan, nyt jo liki 50 vuoteen, sopimukseen päästä.

Yhden päivän ruotsin tunnit lukukaudessa kenenkään todistukseen vaikuta oikeasti, kyse on mielenilmauksesta.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #122

Ja sinä pidät uhriutumisena sitä, että minä puutun Kaija Kelhun tapaan käyttää lapsettomuuttani argumenttina kielikeskustelussa. Olen kritisoinut myös jyrkästi sitä, että jotkut kokevat tämän olevan asia, jossa lapsia voi poliittisesti ohjailla ja manipuloida. Kannustaminen kieliin tai oppiaineisiin ei ole sitä, mutta että aikuiset kannustavat lapsia vaikka jättäytymään pois tunneilta koska eivät itse hyväksy oppiainetta, on väärin. Lapsia ei pidä sotkea asiaan lainkaan. Sillä romutetaan myös koulun kunnioittamista, ja siitä kärsii vain lapsen oma koulunkäynti ja luottamus yhteiskuntaan.

Tämä on yksi syy, miksi Vapaa Kielivalinta ry on saanut kylmää kyytiä rehtoreilta, kertoessaan julkisesti että ovat saaneet kerättyä kokoon rahaa ja aikovat kampanjoida kouluissa sillä rahalla. Hukkaan menevät ne rahat, sillä rehtorit eivät halua sitä materiaalia kouluun.

Jotu Karjalainen Vastaus kommenttiin #139

Minä vaan pidän väittelyä teidän kanssanne jo aika turhana, oma käytöksesi on hyvä esimerkki siitä ettei keskustelemalla päästä eteenpäin , siksi poliittista painetta päättäjiä kohtaan tulisi lisätä pakkoruotsiboikoteilla.
Ei sellaisesta kukaan kärsi, voipi jopa opettaa oppilaita puolustamaan oikeuksiansa alistumisen sijaan.

Jonas Hellgren Vastaus kommenttiin #139

Sen sijaan suomenkielisten lasten pakottaminen opiskelemaan hyödytöntä ruotsin kieltä vastoin omaa ja vanhempiensa halua ei ole väärin?
Se on ainoastaan vasten ihmsoikeuksia, mutta eihän sillä ole mitään väliä-

Ruotsin kielen puolesta kamppanjointi kouluissa ja lasten aivopesu asian suhteen sen sijaan on sallittavaa ja suotavaa.

Hienoa Petra, ainakin sinulla on arvot, etkä häpeä kertoa niistä vaikka kuinka olisivat hölmöjä ja ihmisoikeuksien vastaisia.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Mielestäni Jaakko argumentoi ihan asiallisesti.

Mitä järkeä on opiskella ruotsia jossakin Savonlinnassa tai Lappeenrannassa? Venäjän kielellä saa varmemmin työpaikan - ja se lienee koulutuksen tarkoitus?
Jos asuisin edelleen itä-Suomessa, niin liimaisin ikkunaani tai oveeni lapun, jossa kerron venäjäksi, että haluan oppia lisää kysesistä kieltä.
Kait joku soittaisi ovikelloa - ennenpitkää?

Mitä tulee suunnitelmaan, jolla lapselle, "koltiaiselle" halutaan joku ammatti, niin täytyy lähteä paikkakunnan lähtökohdista, eikö? Tai jos lapsi haluaa muuttaa jonnekin "isona", niin kannattaa ottaa hänen mieltymyksensä huomioon.
Minulla oli nuorena mieltymys saksan kieleen - ei latinaan, mitä sitten piti opetella koska...., jotain.
Saksan kieltä sitten sainkin opiskella, mutta jäi kesken, koska en ymmärtänyt latinasta mitään. Sen jälkeen opiskelin englantia ja vähän sieltä ja täältä.
Viimeeksi opin venäjää - silleen suht' koht' hyvin.
Nyt eläkepäivinä pitäisi opiskella kreikkaa...

Joopa joo - voi mennä jankkaamiseksi, mutta pyydän ettei kukaan saisi negatiivisia ajatuksia äidinkielestäni. Ei se minun vikani ole, että RKP sössii (ja kokkarit + demarit. Olikohan niitä muita?).

Henry

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Jos ruotsin kieli olisi rikkaus Suomessa, se kantaisi itse itsensä, eikä sitä tarvitsisi pakottaa koko kansalle. Jos ruotsin kieli kuuluisi suomalaiseen identiteettiin, suomalaiset osaisivat tai sitten he opiskelisivat sitä vapaaehtoisesti, eikä sitä tarvitsisi pakottaa koko kansalle.
Ruotsin pakottaminen koko kansalle, alleviivaa ruotsin tarpeettomuuden. Tarpeettomuuteen panostaminen ei millään voi olla rikkaus, vaan se on rasite, ja iso kuluerä, jonka valtaväestö joutuu maksamaan "pakosta"

Toimituksen poiminnat