Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Minä ja pakkoruotsi

Minulla ei ole tapana keskittyä henkilökohtaisiin asioihin vaan argumentteihin. Nyt kuitenkin poikkeuksellisesti kerron omakohtaisen tarinan pakkoruotsista ja virkamiesten kielitaitovaatimuksista.

 Aloitin ruotsin opiskelun suuren enemmistön tavoin seitsemännellä luokalla, ja opiskelin kieltä halki yläasteen ja lukion. Sitten tuli pari ”hyppyvuotta”, joiden aikana ruotsi alkoi unohtua. Niiden aikana hain ja pääsin opiskelemaan suomalais-ugrilaisia kieliä Helsingin yliopistoon. Tällä alalla ruotsinkieliseen tutkimuskirjallisuuteen ei juurikaan törmää, ellei satu erikoistumaan erittäin uhanalaiseen ruotsinsaameen (nykyään neljäksi eri kieleksi laskettavia saamelaiskieliä, joilla on yhteensäkin vain toista tuhatta puhujaa). Ruotsin taitoni jatkoi ruostumistaan, kun taas englannille ja saksalle oli käyttöä fennougristiikassa – samoin kuin tietysti venäjälle, jota aloin päntätä alkeistasolta yliopistossa. Samaan aikaan tutustuin luonnollisesti useisiin suomalais-ugrilaisiin kieliin.

 Korkeakoulujen pakkoruotsia kutsutaan virkamiesruotsiksi, koska kielitaitolain mukaan toisen kotimaisen kielen osaamisvaatimus koskee korkeakoulutettuja viranomaisia. Koska pieni osa suomenkielisistä päätyy korkeakoulujen kautta viranomaistehtäviin, ovat päättäjämme suuressa viisaudessaan säätäneet ruotsin pakolliseksi jokaiselle suomenkieliselle. Siis logiikka tässä on sama kuin että jos muutama suomalainen tulee päätymään pitsinnyplääjäksi, niin on pakotettava jokainen suomalainen opettelemaan pitsinnypläystä peruskoulusta yliopistoon. Katsokaas noin niin kuin varmuuden vuoksi.

 Mutta ei tietenkään pitsinnypläystä eikä muita tarpeellisia käytännön taitoja oikeasti opeteta jokaiselle, koska ei ole mitenkään mahdollista opettaa kaikille kaikkea – ainoastaan ruotsia on mahdollista ja suorastaan välttämätöntä opettaa kaikille.

 Koska yliopistossa virkamiesruotsi on pakollinen eikä ilman sen suorittamista saa tutkintotodistusta, kysyntä on suurta. Sen seurauksena virkamiesruotsin kurssille pääsee vasta opintojen loppuvaiheessa. Siinä vaiheessa (kymmenkunta vuotta ylioppilaskirjoitusten jälkeen) kielitaitoni oli unohtunut niin täydellisesti, että jouduin käymään virkamiesruotsin kurssin kahdesti. Jos olisin tiennyt, että kieli oli niin pahasti unohtunut, olisin käynyt ensin valmennuskurssin – sellaisia nimittäin tarjotaan, koska me fennougristit emme suinkaan ole ainoita, jotka eivät tarvitse ruotsia mihinkään.

 Virkamiesruotsin kurssin suoritettuani tein loppuun graduni, valmistuin filosofian maisteriksi sekä hain ja sain tutkimusapurahoja väitöskirjatyöhöni – ja niinä vuosina unohdin ruotsin kielen uudestaan. Huvittavaa kuitenkin on, että kun kerran olen aikoinani suorittanut virkamiesruotsin, tutkintotodistukseni kelpaa osoitukseksi kielitaidostani, jos joskus päädyn kielitaitolain tarkoittamiin viranomaistehtäviin.

 Siis henkilö, joka on elämässään jo kahdesti ehtinyt unohtaa ruotsin kielen, on paperilla pätevä palvelemaan ruotsinkielisiä asiakkaita ruotsiksi!

 

Tämähän on täysin järjetöntä resurssien tuhlausta:

1. Peruskoulussa ja lukiossa on pakkoruotsi, koska ruotsin taitoa vaaditaan korkeakoulutetuilta virkamiehiltä.

2. Jopa ammattikouluissa on pakkoruotsi, vaikka niistä valmistuvat eivät käytännössä voi päätyä kielitaitolain tarkoittamiin korkeakoulututkintoa edellyttäviin viranomaistehtäviin.

3. Korkeakoulussa virkamiespakkoruotsin kursseille pääsee vasta opintojen lopussa, jolloin kieli on monella jo unohtunut, eli alempien kouluasteiden pakkoruotsi on mennyt täysin hukkaan: moni aloittaa uudelleen käytännössä nollatasolta.

4. Korkeakoulun tutkintotodistus riittää todisteeksi virkamiesruotsin osaamisesta, mutta jos kieltä ei tarvitse työssään, se unohtuu taas kurssin jälkeen.

5. Lopputuloksena meillä on virkamies, joka lain silmissä täyttää ruotsin kielitaitovaatimuksen mutta joka ei käytännössä osaa ruotsia, vaikka on opetellut kielen kaksi kertaa!

 Ketä tämä aikaa ja rahaa tuhlaava pelleily hyödyttää? Vastaus: ei niin ketään! Ruotsinkieliset valittavat, etteivät virkamiehet pakkoruotsista huolimatta osaa palvella heitä ruotsiksi, ja suomenkieliset valittavat systeemin järjettömyyttä, epäoikeudenmukaisuutta ja epätaloudellisuutta.

 Pakkoruotsi on paitsi perusteeton ja epäoikeudenmukainen, myös järjettömän epätaloudellinen ja hyötysuhteeltaan äärimmäisen heikko ratkaisu: sivullisina uhreina ovat miljoonat suomenkieliset samalla kun kieltä eivät opi edes kaikki ne, joilta sitä oikeasti edellytetään. Paljon tehokkaampaa olisi kurssittaa vuosittain pelkästään niitä viranomaisia, joiden työtehtävässä ruotsin taitoa vaaditaan. Jatkuvastihan meille muistutetaan, miten helppo kieli ruotsi on oppia, ja työpaikan säilyttäminen lienee erinomainen motivoija.

 

P.S. Muutama epäväittämä (disclaimer) niitä varten, jotka asian sijasta haluavat ruotia kirjoittajaa:

1. En saanut traumoja pakkoruotsista, vaan vastustan sitä pelkästään sen perustelemattomuuden ja epäoikeudenmukaisuuden vuoksi.

2. En myöskään ole ”heikolla kielipäällä varustettu itäsuomalainen mopopoika” (kielipakottajien suosikkivihollinen) vaan kaksikielisissä kunnissa kasvanut ja opiskellut, sangen riittävällä kielipäällä varustettu kielentutkija.

3. Lisäksi olen äskettäin opetellut ruotsin kolmannen kerran, tällä kertaa vapaaehtoisesti: haluan seurata, millä tavoin ruotsinkieliset keskuudessaan käyvät kielipoliittista keskustelua, ja osallistua keskusteluun ruotsiksi. Paradoksaalisesti siis kiinnostus pakkoruotsin poistamiseen sai minut opettelemaan ruotsia. Olen raapustanut myös pari blogikirjoitusta ontuvalla ruotsillani: toiseen sain onneksi korjauksia selityksineen ruotsinkieliseltä henkilöltä.

 

P.P.S. Avasin sivustolleni Facebook-sivun, jotta sellaisetkin henkilöt voivat kommentoida, jotka eivät jaksa tai halua rekisteröityä Uuden Suomen blogipalvelun käyttäjiksi.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

34Suosittele

34 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (313 kommenttia)

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Yksi, mutta vain yksi rkp:n ehdottomista ajatuksista on ns. Taxellin paradoksi. Sen mukaan mikä tahansa pieninkin ruotsin kielen "oikeudesta" luopuminen merkitsee koko kielen tuhoa. Tosin suomenruotsi ei ole sinänsä mikään kieli, vaan ruotsin piskuinen outo itäinen murre.

Kimmo Ponkala

Ei heikko kielipää ole mikään osoitus huonommasta ihmisestä. Joku on hyvä taideaineissa, joku kielissä ja joku jossain muussa. Minulla on aina ollut huono kielipää, mutta en minä ole riivattuna kulkenut julkisesti haukkumassa huonoja piirtäjiä ympäri nettiä, vaikka ansaitsvatkin haukut huonommuudestaan mokomat tuhertelijat.

Jaakko Häkkinen

Kimmo, olen täysin samaa mieltä. Jostain syystä kielipakottajat kuitenkin katsovat voivansa vähätellä ongelmaa: pakkoruotsia vastustavan täytyy heidän mielestään olla kielellisesti lahjaton. Estääkseni keskustelua päätymästä sivuraiteelle yritin osoittaa kielipakottajille, ettei asia ole näin.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Kiitos taas hyvästä blogistasi Jaakko! On hienoa, kun jaksat tätä koko Suomea koskevaa ongelmaa vääntää näin perusteellisesti eripuolelta asioita katsellen. Rautalangasta vääntö on erinomaisen selventävä ja ehkä joillekin lisää jopa uusia eväitä ymmärtää koko asian merkitys myös jokaiselle opiskelijalle?

Tiedän toki, että nämä pakkoruotsin puoltajat ovat harvinaisen yksisilmäisiä, eivätkä anna, tai ole antaneet tuumaakan periksi millekään uudelle ajatukselle - pikemmin päinvastoin. Heille Suomen paras ei ole ensimmäisellä tilalla, vaan aina koko ikäluokan ruotsittaminen. Monikielisyys onkin sitten vasta kolmannella tilalla. Kielipuolue kun pyrkii säilyttämään asemansa edelleen, ystävällisten suomenkielisten puoluejohtajien avustuksella:)

Toivon, että vaalien lähestyessä jokainen ehdokas tuo esiin myös tämän asian niin selvästi, ettei väärille tulkinnoille jää epäselvyykiä. Oletan, että meitä on monta, jotka eivät katso pakkoruotsin olevan tärkein kieli jokaiselle suomalaiselle ja valintamahdollisuudet tulevat olemaan kaikille oikeus ilman pakkoa. Suomi tarvitsee nyt oikeudenmukaisia ja omaa järkeään käyttäviä kansanedustajia.

Minna Eerolainen

Älä Kaija liioittele: ruotsin kielikö "koko Suomea koskevaa ongelma". Ei ole ongelma kuin osalle väestä mutta ilmeisesti sitäkin suurempi ongelma.

Jaakko Häkkinen

Minna, pakkoruotsista haluaa eroon 2/3 kansasta. Pitäisikö jonkin ongelman koskettaa jokaikistä suomalaista, ennen kuin se olisi koko Suomea koskeva ongelma? Sellaisia ongelmia ei varmasti ole olemassakaan! Olemmepa me onnekas kansakunta...

Pakkoruotsi koskettaa kaikkia, jotka ovat aloittaneet koulunsa 70-luvun alun jälkeen - siis useampaa kuin vaikkapa työttömyys tai köyhyys.

Minna, kuulisin mielelläni sinun perustelusi kielipakottamiselle.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Minna..."koko Suomea koskevaa ongelma".

No ei ihan, koska vain tietääkseni 70 prosenttia suomalaisista on pakkoruotsia vastaan. Mielestäni tämän asian paras ratkaisu olisi valtakunnallinen äänestys eduskuntavaalien yhteydessä, jolloin se ei tulisi edes kalliiksi.

Tuntuu ihan siltä, että te pakkoruotsin puoltajat olette ymmärtäneet asian jotenkin väärin, sillä eihän ruotsi yhtenä vieraana kielenä häviäisi minnekään muiden maailmankielten rinnalla. Vain monikielisyys lisääntyisi huomattavasti! Keneltä se olisi pois?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Katsoisin vääryydeksi, jos ruotsin kieltä ei saisi enää vapaaehtoisesti opiskella.

Ja kuten avauksessakin todettiin, sen voi opiskella myöhemmin, jos kielen osaamisesta katsoo itselleen olevan hyötyä.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Jaakko H.,

Varför skriver du inte på svenska ?

Vasta ruotsin kielen pakonomainen käyttö ilmentäisi pakkoruotsin traumaattisuutta ja sen negatiivisia vaikutuksia yksittäisen ihmisen elämänlaatuun.

Pakkoruotsista kirjoittaminen suomeksi vie uskottavuutta viestinnästäsi.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"Jaakko H.,
Varför skriver du inte på svenska ?"

Siihen on ihan selvä ja luonnollinen syykin. Jaakko haluaa mahdollisimman monen kansanedustajankin myös ymmärtävän mitä hän kirjoittaa. Suomen johtaville politiikoillehan nämä viestit ovat tarkoitettuja.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Yksikään heistä ei taida Häkkisen blogia lukea. Ei ainakaan kommentoida edes trollina.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #8

"Yksikään heistä ei taida Häkkisen blogia lukea. Ei ainakaan kommentoida edes trollina."

Heh.. joten pysyvätkin yksisilmäisinä. Sääli.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #8

Kommenttisi menevät yhä oudommiksi, Pekka... Mistä sinä tiedät, mitä kansanedustajat netissä lukevat? Miksi oletat, että kansanedustaja lähtisi julkisesti trollaamaan?

Jonas Hellgren

Ehdottomasti tehokkainta olisi kirjoittaa englanniksi ja saada juttu julkaistusksi jossain englantilaisessa tai amerikkalaisessa lehdessä (asiasta mahdollisesti kiinostuneita ja todennäköisesti halukkaista julkaisemaan olisivat The Guardian, The Washington Post, The Economist, Newsweek, FT ), jolloin koko maailma pääsisi ihmettelemään suomalaista rasistista ihmisoikeuksien vastaista kielipolitiikkaa.

Itse olen projektissa päässyt vasta otsikkoon: Arctic Apartheid.

Jaakko Häkkinen

Jonas, luulen että kielipakottajiin vaikuttaisi ainoastaan, jos Ruotsin isokenkäiset sanoisivat, että pakkoruotsi on omituinen ja perusteeton. Sitä odotellessa...

Jaakko Häkkinen

En seuraa logiikkaasi, Pekka: siis jos kirjoittaisin koko ajan ruotsiksi, olisin traumatisoitunut pakkoruotsista? Miten perustelet tulkintasi?

Miten ruotsiksi kirjoittaminen voisi viedä uskottavuutta viestinnästäni? Avaisitko erikoista logiikkaasi meille Maan asukkaille?

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Historia on osoittanut , että esimerkiksi useat homoja vainoavat henkilöt ovat itse asiassa olleet kyseiseen sukupuoliseen vähemmistöön kuuluvia. Kaikkien tuntema esimerkki on FBI:n johtaja Hoover.

Yksinkertaistettuna voidaan todeta, että kaikki ei ole aina aivan sitä, miltä äkkiseltään näyttää.

P.S. Oletko todella sitä mieltä, että tärkeimmät poliittista valtaa Suomessa käyttävät henkilöt ovat kansanedustajia ?

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #213

Vihjaatko, että pakkoruotsin vastustajat ovat kaappi-RKP:läisiä? Aika jännä ajatus taas - ja yhtä kaukaa haettu kuin aikaisempasikin. :-)

Poliittista valtaa käyttää Suomessa eduskunta ja sen kansanedustajat. Kuka muu muka? Cheek?

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #223

Oletko koskaan kuullut poliittisissa puolueissamme vallitsevasta ryhmäkurista ja poliittisten puolueiden taustalla vaikuttavista voimista, joista vähäisin ei ole taloudellinen valta, kun eduskunnassa painetaan äänestysnappia ?

P.S. Itse asiassa Cheek taitaa käyttää enemmän epäsuorasti poliittista valtaa kuin esimerkiksi perussuomalainen kansanedustaja. Teuvo Hakkarainen on kyseisessä puolueessa selkeä poikkeus.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Minun äidinkieleni on ruotsi.
Vastustan pakkoruotsia seuraavista syistä:
- kun olin nuori (nyt eläkkeellä) sain aina hitusen parempaa palkkaa, koska suomalaiset eivät yleensä osanneet ruotsia. Jos ryhdyt viejäksi pohjoismaihin, sinulla on suomenruotsalaisena ehdoton etu. Luulisi tämän kiinnostavan RKP:täkin, mutta kun ovat niin Runebergin aikaisia. Otan etäisyyttä RKP:hen, koska uskovat, että tsaari on vieläkin ohjaamassa kansakunnan kohtaloa ja ainoa "oikea" virkamieskieli on ruotsi. Siis että suomen kieli on jonkinlainen nousukaskieli.
No nyt RKP on näissä kieliasioissa hommanneet suomenkielisiä kilpailijoita suomenruotsalaisille - siis työelämässä ja esim. pohjoismaisissa töissä. Keitä he oikein luulevat edustavansa?

- Suomenkieliset suhtautuvat penseästi suomenruotsalaisiin (kuten yllä olevista kommenteista näet), koska RKP hommasi tällaisen oman 'pienten lasten ja nuorten kidutuskammion', jonka nimi on pakkoruotsi. Miksi, RKP, miksi tämän teitte?

- Mennäkseni tähän päivään: Parempi olisi kun kaunokirjoitusta harrastettaisiin jopa enemmän, kalligrafiseen suuntaan ja pakkoruotsin asemesta sitten opetettaisiin vaikkapa 10-sormijärjestelmää + joku B-kieli.

Eittämättä RKP:n suurin saavutus on pakkoruotsi, mutta tässä pakkoruotsissa on omituinen piirre: Nimiä mainitsematta miettikää kuka/ketkä ovat myynneet tämän maan ja sen päätösvallan kaikkein tarmokkaimmin. He ovat eri puolueista, mutta jotenkin he aina puolustavat pakkoruotsia aivan sairain argumentein. Pitäisiköhän heidät lähettää hoitoon?

Henry Björklid, kaislikkohurri ;)

Käyttäjän kristinevondenffer kuva
Krsitine von Denffer

Samaa mieltä Jaskan kanssa. Nykymaailmassa pitää olla valinnan vapaus!

Minun wahana kouluaikanani ruotsi tuli kuvaan mukaan 6. luokalla eli v. 1961 kun käytiin 'oppikoulua', jonne piti pyrkiä kansakoulun 4. luokalta. Olen sittemmin ulkomailla opiskellut DKK ja Suomessa FM.

Täytyy sanoa, että olen iloinen ja kiitollinen edelleen siitä, että perheellämme oli lapsuudessani myös ruotsinkielisiä ystäviä. Isä ja äiti puhuivat sujuvasti ruotsia, vaikka se ei ollut kummankaan äidinkieli. "Wanhan liiton" ihmiset pitivät tärkeänä monikielisyyttä sekä sosiaalisen kanssakäymisen että ammatissa pärjäämisen takia. Ruotsin opetteleminen ei jäänyt koulun varaan, vaan sitä viljeltiin myös vanhempieni opiskeluaikana :) Isäni sisarpuolet olivat äitinsä puolelta kaksikielisiä, mutta heidän kanssaan puhuimme SEKÄ ruotsia ETTÄ suomea, jota kaikki puhuivat erinomaisesti.
Vasta opiskeluaikana sain ruotisn 'kielikylvyn' ollessani kesätöissä 1) Tammisaaren posliinitehtaalla (Ekenäs Porslin) 2) Enso-Gutzeitin pääkonttorissa Helsingissä 3) Wärtsilän pääkonttorissa Helsingissä :D
Kaikissa em. työpaikoissa oli ykkös- tai kakkostyökielenä ruotsi.
Huom! Kaikki varteenotettavat työnantajat tuon ajan Suomessa edellyttivät molempien kotimaisten kielien hallintaa. Myöhemmin Instrussa esimiehet olivat sekä ruotsin- että suomenkielisiä, mutta oli itsestään selvää, että kaikki hallitsivat molemmat kotimaiset englannin ja saksan lisäksi.

Ruotsin osaamisesta on ollut minulle pelkästään hyötyä työskennellessäni koko elämäni yksityisellä sairaala- ja laboratorioprojektisektorilla. Samoin on ollut suuri rikkaus saada kaksi- ja monikielisiäkin kavereita ja wanhoja ystäviä elämän varrella.

Tunnustan, että rakastan myös ranskan, espanjan ja englannin kieliä.

Jaakko Häkkinen

Hienoa, että kannatat kielivapautta. Sinun kaltaisellasi taustalla jotkut toiset ovat päätyneet eri loppupätelmään. :-)

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren

Monet tahot vouhottavat juuri tästä valinnanvapaudesta. Totta kai aina sitä voi kannattaa, mutta olisi kyllä jo aika tulla ihan konkreettinen esimerkki siitä, miten Suomen kunnilla olisi mahdollisuus taata peruskoululaisille vapaa valinta silloin, kun joku kieli kuitenkin olisi pakko valita. Ei taida rahoja löytyä.

Näiden "vapaa kielivalinta" - heikkien tarkoitus tosin taitaa lähinnä olla se, että ruotsia ei tarvitsisi jatkossa lukea, vaan että vain englanti olisi pakollinen. En ole heidän taholtaan nähnyt mitään esitystä siitä, mitkä olisivat peruskouluissa tulevat kielet eli minkä kielten välillä voisi valita. Nyt vain heitetään ilmaan, että ruotsi olisi yksi valittavista kielistä.

On totta, että peruskouluissa on nuoria (usein poikia), jotka eivät halua lukea ruotsia. On kuitenkin asioiden vääristelyä, jos samaan hengenvetoon kerrotaan, että se vähäinen kiinnostus ruotsiin johtuisi siitä, että nämä oppilaat haluaisivat oppia venäjää (kiinaa, japania, portugalia...).

Kielikeskusteluissa pitäisi olla hieman enemmän maalaisjärkeä ja asioita
pitäisi olla valmistelemassa ihmisiä, jotka ylipäätään tietävät kielten opiskelusta jotain. Enimmäkseen keskustelupalstoilla asioita puivat henkilöt, jotka eivät osaa mitään vierasta kieltä kunnolla eivätkä myöskään kirjoita omaa äidinkieltään tyydyttävästi. Näidenkö sitten pitäisi antaa määritellä, mitä Suomi tulevaisuudessa tarvitsee?
Jos lähdetään siitä, että rahaa tulee sossusta ja työkkäristä, niin sitten toki voidaan peruskoulu suorittaa siten, että pidetään vartti äidinkielen tuntia
ja opetellaan kirjoittamaan kaavakkeeseen "työtön".

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #25

Olli-Pekka, voisit tutustua minun ja muiden kielivapauttajien kirjoituksiin, niin ei tarvitsisi arvailla ennakkoluulojen pohjalta, mitä kielivapauttajat haluavat. Tietenkin tarkoitus on, ettei ruotsia tarvitse lukea ellei halua - ruotsi olisi yksi niistä vieraista kielistä, joista vähintään kahta koululaistemme täytyy opiskella. He saisivat kuitenkin itse valita ne.

Pakkoenglantia ei haluta eikä edes tarvita, koska kaikki haluavat opiskella sitä jo vapaaehtoisesti! Suurin osa suomenkielisistä jopa ensimmäisenä vieraana kielenään.

"Enimmäkseen keskustelupalstoilla asioita puivat henkilöt, jotka eivät osaa mitään vierasta kieltä kunnolla eivätkä myöskään kirjoita omaa äidinkieltään tyydyttävästi."
-- Täysin perusteeton yleistys - tässähän me keskustelemme! :-)

Kertoisitko, kannatatko sinä pakkoruotsia? Ja jos, niin millä perustelet sitä?

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #26

Mielestäni englannin pitäisi olla pakollinen kieli.
Lisäksi peruskouluissa pitäisi olla toinen pakollinen kieli,
jota opiskellaan 7-luokalta. Ruotsi toimi hyvin, kunnes
alkoi tämä älytön "pakkoruotsi"-rummutus, joka pilaa opiskelijoiden asenteen.

Perustelen pakollista toista kieltä sillä, että oppilaan pitää oppia jotakin kieltä perinteisen pänttäysopiskelun avulla, jotta hänelle syntyy taito oppia kieliä tällä menetelmällä. Vain englantia on ympäristöstä tarjolla niin paljon, että voidaan luottaa ns. luonnollisen kielenoppimisen voimaan. Esim. venäjä vaatii paljon pänttäystä.

Et vastannut kysymykseeni, minkä kielten pitäisi kuulua tuohon mainitsemaasi valikkoon. Tähän kysymykseen ei pysty vastaamaan yksikään näistä "vapaa kielivalinta" - heikeistä, joten en yllättynyt.

Kaikissa kieltenopetusta koskevissa päätöksissä on tietysti aina oltava ensin selvillä, mihin Suomella on varaa. Eli mitä kieliä sinä sitten tarjoaisit suomalaisille peruskoululaisille? Se olisi kiva kuulla, koska listoissa jotkin ottavat mukaan jopa kiinan, japanin ja arabian. Olisitko sinä perinteisempi vai olisiko sinun ns. vapaa kielivalintasi vain venäjä / ruotsi, kuten monilla näillä ns. vapaan kielivalinnan kannattajilla on. Suomessahan on jopa yksi poliittinen puolue, joka avoimesti kannattaa ruotsin poistoa ja muutenkin venäläisen yhteiskuntamallin piirteiden tuomista Suomeen.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #29

Olli-Heikki, miksi heikittelet meitä? En voi vastata haluamallasi tavalla, koska minusta sen toisen vieraan kielen ei tarvitse olla kaikille sama. Sitä ei siis säädetä ylhäältäpäin pakolliseksi (eikä muuten englantiakaan). Sinä vaadit minua nimeämään yhden kielen, jota kaikki opiskelisivat, vaikka minun pointtini nimenomaan on, ettei kaikkien tarvitse opiskella samoja kieliä! Vika on siis kysymyksessäsi, ei meidän vastauksissamme.

Rautalankaa: PAKOLLISIA KIELIÄ OLISI KAKSI, MUTTA NE SAISI ITSE VALITA TARJOLLA OLEVISTA KIELISTÄ. Oppilaat ovat olleet tyytyväisiä siihen, että tarjolla on suuria eurooppalaisia kieliä, ja esim. kiinan ja arabian tarjonta kasvanee ainakin suurissa kaupungeissa. Tyytymättömyyttä aiheuttaa ainoastaan ruotsin pakollisuus.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #34

No, tuo Heikki-sana tulee sanasta helppoheikki ja
tarkoitan sillä lähinnä sitä, että useimmat suomen kieltenopiskelusta
jotain kirjoittavat eivät oikeasti tunne alaa ollenkaan.
Mutta tästä tuleekin mieleenkin hyvä sanonta ruotsin kielellä:
"Tumma tunnor bullrar mest".

Käyttäjän heikkituhkanen kuva
Heikki Tuhkanen Vastaus kommenttiin #78

No minä sit varmaan olen varsinainen helppoheikki :D kun mielestäni riittävä asiantuntemus aiheeseen on henkilökohtainen valinnanvapauden kaipuu. Koska motivaatio. Kieliä tarvitaan ja sopiva pakollisten vieraitten kielien määrä on kaksi, joista toisen voisi valita listalta.

Käyttäjän tjarvile kuva
Timo Jarvilehto Vastaus kommenttiin #78

Tätä juuri tarkoitin sillä, että pakkoruotsi ei johda hyvään oppimiseen. Lause alkaa oikeasti "Tomma tunnor...".

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #29

"Et vastannut kysymykseeni, minkä kielten pitäisi kuulua tuohon mainitsemaasi valikkoon. Tähän kysymykseen ei pysty vastaamaan yksikään näistä "vapaa kielivalinta" - heikeistä, joten en yllättynyt."" ...näin Olli-Pekka turisee.

Onhan näitä asioita veivattu jo vuosia, mutta aina vain pakkoruotsittajille sekin on jäänyt epäselväksi. Suurin osa meistä haluaisi noudattaa samaa kielipolitiikkaa mitä on Ruotsissa ja Ahvenanmaalla. Englanti pakollisena ja toinen pakollinen vieras kieli on valittava tarjolla olevista kielistä.

Ei kai kukaan edes ajattele, että kaikkia mahdollisia kieliä japanista alkaen voidaan tarjota joka pitäjässä? Ei niin ole Ruotsissakaan. Kunhan katsotaan ja suunnitellaan sopivat ryhmät ja lopuille käytetään avuksi tietotekniikkaa, jos nyt muu ei auta. Kaikki asiat toki saadaan näyttämään kovin vaikeilta kun asenne on jo valmiiksi hyvin kielteinen.

Venäjä olisi meille turismin ja talouselämänkin kannalta hyvin tärkeää oppia - eikä se niin vaikea kieli ole, jos asenne vain on oikea. Itä-Suomeen ei saatu heidän toiveistaan huolimatta vaihdettua ruotsia venäjään, vaikka ruotsia kuulemma ei kuule siellä edes kerran vuodessa, mutta venäjää joka päivä.

Tämä onkin näitä suomalaisten poliitikkojen järkipäätöksiä, joita on hyvin vaikea ymmärtää? Ahvenanmaalla suomen pois heittäminen pakollisista kielistä sujui ongelmitta, mutta meillä täällä mantereella kaikki on niin ylivoimaisen vaikeaa:)Mistähän se kertoo?

Luin muuten blogin loppuun ja myös kaikki nämä sinun kommenttisi Jaskalle. Ja harvoin täällä on nähnyt niin ylimielistä, ymmärtämätöntä ja ikävää tekstiä kuin mitä sinä kirjoitat Olli-Pekka Lindgren. Saavutus sekin:)

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #103

"Suurin osa meistä haluaisi noudattaa samaa kielipolitiikkaa mitä on Ruotsissa ja Ahvenanmaalla. Englanti pakollisena ja toinen pakollinen vieras kieli on valittava tarjolla olevista kielistä."
-- Tähän täytyy kyllä sanoa, että minun käsitykseni mukaan suurin osa ei kyllä halua englantia pakolliseksi. Ehkä meidän suurimmat osamme eivät kohtaa? :-)

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #108

"Tähän täytyy kyllä sanoa, että minun käsitykseni mukaan suurin osa ei kyllä halua englantia pakolliseksi. Ehkä meidän suurimmat osamme eivät kohtaa? :-)"

Nähtävästi ei, mutta oman kokemukseni kautta en tiedä ainuttakaan nuorta joka ei haluaisi osata hyvin englantia. Tosin en minäkään tiedä ihan kaikkea:)
SE nyt vaan on nuorison yleisimmin käyttämä kieli kaikessa, kuten internet, elokuvat, matkailu, opiskelu, musiikki ja muiden maiden nuorison parhaiten osaama kieli on juuri englanti.

Kirjoitit kuitenkin taas kerran hyvän blogin - kiitos siitä ja terveiset päälle! KK

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #124

Halu osata on tietysti eri asia kuin haluta pakolliseksi. Useimmat lienevät tyytyväisiä saadessaan opetella englantia sen sijaan että joutuisivat opiskelemaan englantia. :-)

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #103

Vapaa kielivalinta ry. tekee suuren virheen verratessaan kielten opetusta Suomessa ja Ruotsissa.

Ruotsalaiset osaavat tietenkin englantia ja monia muita kieliä paremmin kuin suomalaiset. Myös suomenruotsalaiset osaavat vieraita kieliä suomenkielisiä paremmin noin keskimäärin.

Kyseessä ei kuitenkaan ole se, että opetus olisi erityisen hyvin suunniteltu tai järjestetty. Itse asiassa suomalainen kieltenopetus on jopa monesti laadukkaampaa.

Mistä ero sitten johtuu? No tietenkin siitä, että ruotsi on pohjoisgermaaninen indoeurooppalainen kieli, jonka puhuja oppii nopeammin englantia ja muita germaanisia kieliä kuin suomalainen. Ihan samasta syystä me suomalaiset oppisimme eestiä nopeammin kuin ruotsalaiset.

Ruotsissa on hyvinkin varaa pitää vain yhtä pakollista kieltä.
He oppivat englannin nopeasti ja saksa tulee puoli-ilmaiseksi, vaikka olisi vapaaehtoinen. Mielestäni myös romaanisia kieliä oppii jossain määrin helpommin, kun äidinkieli on ruotsi eikä suomi.

Suomi on kuitenkin perinteisesti ollut merkittävä vientimaa kuten Ruotsikin. Nyt kuitenkin tämän Vapaa kielivalinta ry:n toimintahistorian aikana ei Suomessa ole päästy yhtään mihinkään muuhun kuin siihen, että
ruotsi ei ole enää pakollinen yo-kirjoituksissa ja samalla myös saksan, ranskan ja venäjänkin osaamistaso Suomessa on pudonnut.

Poliittisista puolueista Perussuomalaiset ovat ainoita, jotka tukevat Vapaa kielivalinta ry:n ehdotuksia. Mutta Perussuomalaiset eivät olekaan mikään kansainvälinen puolue, vaan he haluaisivat että me täällä vain kipertyisimme itseemme (oma markka ja ero EU:sta, näin monet heistä horisevat). Sen sijaan he seuraavat Venäjää ihaillen kyseisen maan konservatiivista lainsäädäntöä).

Minusta Suomen peruskouluun kuuluu kaksi pakollista kieltä. On ylipäätään hyvä asia, että maamme kunnilla on varaa tarjota edes ruotsi kaikille.
Ja kieliä voi opiskella muuallakin kuin peruskoulussa, joten näitä muita kieliä toivovien kannattaa olla yhteydessä vaikka vapaan sivistyssektorin tarjoamiin kielikursseihin. Niitä on laidasta laitaan.

Jonas Hellgren Vastaus kommenttiin #103

"Englanti pakollisena ja toinen pakollinen vieras kieli on valittava tarjolla olevista kielistä."

Voiko savolainen tai raumalainen valita suomen toisena vieraana kielenä?

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Jaskalta todella hieno kirjoitus pakkoruotsin todellisuudesta

Että pakkoruotsia tuleville suomenkielen opettajille?

En ollutkaan ajatellut asiaa tuolta kannalta. Pakkoruotsin valttämättömyys kaikilla kuoluasteilla tulisi ottaa uudelleen harkintaan.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren

Yliopistoissa opiskellaan monialaisesti. Myös vieraiden kielten ja ruotsin kielen opiskelijat opiskelevat pakollisia suomen kielen kursseja.
Itse koin muiden kuin opettamieni kielten (esim. juuri äidinkielen) opiskelun erittäin hyödyllisenä. Muinaisislanti oli mielenkiintoista ja on auttanut nyt kun opiskelen norjaa ja olen tutustunut norjan murteisiin. Latina taas oli romaanisten kielten opiskelijoille ihan pakollinen - sitä olenkin aina harmitellut että sitä oli vain puoli vuotta, koska tarvetta olisi ollut enemmällekin. Romaanisten kielten (ranska, espanja, portugali, italia jne.) opiskelijoille latina on erittäin hyödyllinen. Harmi, että niin harvassa lukiossa enää opiskellaan latinaa.

Jaakko Häkkinen

Yhdyn täysin kielitaidon hyödyllisyyteen. Sillä ei kuitenkaan voida perustella, miksi vieraista kielistä juuri ruotsin pitää olla pakollinen. Ihan samoilla argumenteilla voidaan vähintään yhtä hyvin perustella esim. pakkoenglantia.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #27

Siksi, että Suomen kunnilla on ollut tähän asti varaa tarjota ruotsin opetusta koko ikäluokalle. Kohta tosin siihenkään ei ehkä ole varaa ja sitten siirrytään vain yhden kielen opiskeluun. A2 -ranskaa ja A2-saksaa onkin jo leikattu kovalla kädellä?

Ja se sinun ehdottamasi vapaa kielivalikoima olisi siis mikä ja mistä rahat tulee?

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #31

Ymmärsinkö nyt oikein: sinusta ruotsin pitää olla pakollinen, koska se on tähänkin asti ollut pakollinen ja koneisto on siksi optimoitu tarjoamaan eniten ruotsin opetusta? Eihän tuo ole mikään perustelu! Tuo on silkkaa muutosvastarintaa.

Kieltenopettajat osaavat opettaa jotain toistakin kieltä, eikä vaadi kovin pitkää opiskelua kolmannessakaan kielessä voidakseen opettaa sitä peruskoulussa alkeistasolla.

Rahaa ei menisi yhtään nykyistä enempää eikä vähempää, koska vieraiden kielten opetusta olisi täsmälleen yhtä paljon. Ruotsin sijasta osa vain opiskelisi muita kieliä.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #36

Kyllä koneistoa voidaan muuttaa, jos esitetään edes yksi sellainen malli, joka toimisi käytännössä.

Kuten sanoin, pakkoruotsin vastustajat eivät oikeasti ole muista kielistä kiinnostuneita (ja kaikkein vähiten venäjästä). He vain haluavat, että
siirrytään yhden pakollisen kielen malliin ja se tulee olemaan englanti.

Ja sitten suomalaiset nuoret eivät osaa mitään muuta kuin englantia.
Mutta sehän alkaa tosin olla tilanne jo nyt - korkeakouluopiskelijoita
lukuunottamatta. Siellä luetaan vielä ranskaa, saksaa, espanjaa, venäjää, kiinaa, japania. Pakollisen virkamiesruotsin rinnalla, muuten.

Käyttäjän tjarvile kuva
Timo Jarvilehto Vastaus kommenttiin #73

Merkillisiä yleistyksiä tällä kaikentietävällä opettaja Lindgrenillä. Luulisi opettajankin ymmärtävän, että vapaaehtoisuus on tehokkain oppimisen lähtökohta. Itse vastustan ruotsin pakko-opetusta juuri siksi, että se johtaa vain huonoon oppimistulokseen: ruotsia opitaan juuri ja juuri sen verran, että kokeet läpäistään. Surullista, jos kielenopettajalle tämä riittää.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #75

Höpölöpö. Jos vapaaehtoisuus takaisi parhaat oppitulokset, niin
ei meillä oli Suomessa oppivelvollisuutta, kun kaikki lapset ja nuoret kirmaisisivat aamulla vapaaehtoisesti kouluun.

Mieti nyt itse omaa kouluaikaasi? Olisitko lukenut ne herätysliikkeet paremmin, jos uskonto olisi ollut vapaaehtoinen oppiaine? Vai olisitko jättänyt uskonnon pois? Minä en ainakaan olisi opiskellut puoliakaan peruskoulun aineista, jos ne olisivat olleet vapaaehtoisia.

Kielten vapaaehtoisuutta ei voi toteuttaa ainakaan 1-2 ensimmäisen kielen osalta. Kielet jos jotkut ovat vaikeita ja vaativat pitkäjänteisyyttä, joten kaikki oppilaitokset, jotka todella haluavat opiskelijoidensa oppivan jonkin kielen, säätävät sen automaattisesti pakolliseksi.
Kannattaa muistaa, että ihminen on laiska, ja vaikka jokin kieli olisi alussa kuinkakin kivaa, niin jossain vaiheessa siitä tulee kovaa työntekoa ja silloin punnitaan, mistä aineksesta opiskelija on tehty.
Vai luuletko, että jossain lääketieteellisessä tiedekunnassa on kaikki kurssit vapaaehtoisia, koska sitten tulee paremmat tulokset. Herää todellisuuteen.

Käyttäjän tjarvile kuva
Timo Jarvilehto Vastaus kommenttiin #80

Lindgrenin keskustelutyyli on sellainen, että keskustelua tuskin kannattaa jatkaa. Juuri tuollaiset opettajat ovat omiaan viemään lapsilta kaiken halun oppia. Mutta onneksi suurin osa oppimisesta tapahtuu koulun ulkopuolella. Minun osaltani keskustelu loppuu tähän.(Ps. Jos Lindgren haluaa keskustella ihmisen perusominaisuuksista, kannattaa ehkä opiskella hiukan psykologiaa. Esim. täältä voi aloittaa https://www.academia.edu/5514622/Ihminen_ja_ihmise...)

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #85

Minua on aina kiinnostanut valtavasti eri kielten opiskelu ja
olen niistä hyvin kiinnostunut ja toivon, että innostus tarttuu.

Tosin sinä olet psykologi ja näytät pystyvän erottamaan hyvät ja huonot opettajat ihan keskustelun perusteella. Ehkä hyvä psykologi ei kuitenkaan kirjoittaisi toisen ammatti-identiteettiin kohdistuvaa "loukkausta". Ei minulle ainakaan tulisi mieleen antaa sinulle muutaman rivin perusteella arvioita siitä, ovatko mahdolliset asiakkaasi tyytyväisiä.

Käyttäjän tjarvile kuva
Timo Jarvilehto Vastaus kommenttiin #90

Kysymyshän ei ollut ammatti-identiteettiin kohdistuvasta loukkauksesta, vaan yksinkertaisesti sen toteamisesta, että opettaja, joka pitää oppilaita laiskoina ja katsoo pakon olevan välttämätön opetuksessa, ei saa oppilaita innostumaan opetettaviin asioihin. Tämä kai lienee selvää ihan ilman mitään psykologisointia. Itse olen nähnyt tämän konkreettisesti oman yli 40-vuotisen opetustoimintani aikana.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #93

Vaikka jokin oppiaine tai kurssi on pakollinen, se ei tarkoita sitä, etteikö oppilaat voisi kiinnostua siitä ja innostua.

Pakollisuuden merkitys tulee siitä, että mikään oppiaine ei ole koko ajan kivaa ja hauskaa ja sen vuoksi oppiaineita määritellään pakollisiksi.
Opiskelijan kiinnostus oppiainetta kohtaan voi myös muuttua opiskelun aikana - molempiin suuntiin - vaikka kielissä kiinnostus yleensä vähenee, koska alussa ne ovat helppoja ja vaikeaksi ne menevät vasta siinä vaiheessa kun pitää oppia uutta ja ylläpitää samalla aiemmin opittua.

Jos olet ollut 40-vuotta opettajana, ihmettelen, jos koskaan mikään kurssisi ei ole sisältynyt oppiaineesi pakollisiin kursseihin. Pakolliset kurssit ovat nimittäin yleensä joka paikassa se yleisin kurssimuoto ja
vapaavalintaiset opintojaksot on tarkoitettu niille, jotka haluavat erikoistua johonkin alaan ilman että kurssin sisältö olisi katsottu kaikille yhteisesti tärkeäksi.

Käyttäjän heikkituhkanen kuva
Heikki Tuhkanen Vastaus kommenttiin #73

"Kuten sanoin, pakkoruotsin vastustajat eivät oikeasti ole muista kielistä kiinnostuneita (ja kaikkein vähiten venäjästä)"

Minä olen, joten väitteesi on kumottu. MOT
Minä olisin mielelläni vaihtanut pakkoruotsin venäjään tai saksaan ja lukiossa ottanut vielä yhden kielen (kuten otinkin ranskan).

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #77

Muotoilin itseäni huonosti. Tarkoitin, että pakkoruotsin vastustajat
eivät yleensä vastusta pakkoruotsia sen takia, että heillä olisi jokin
valtava himo opiskella jotain toista kieltä sen tilalla.

Ja kuten omakin esimerkkisi osoittaa, opiskelit ruotsin jälkeen vielä ranskaa lukiossa. Näin se juuri ennen menikin. Nyt kun ruotsin opiskelu on lähes puolitettu, ei sitä ranskaakaan enää opiskele kuin kolmannes siitä, mitä vielä 10 vuotta sitten.

Käyttäjän heikkituhkanen kuva
Heikki Tuhkanen Vastaus kommenttiin #84

Kyllä minä heitäkin ymmärrän. Toiset ovat hyvin käytännöllisesti suuntautuneita ja teoreettinen opiskelu pakkopullaa. Ymmärrän monien amisduunareiden asenteen, että ammattikoulussa voisi riittää englannin opiskelu, sillä kun yleensä pärjää.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #88

En minäkään kannata ammattikoulujen pakollista ruotsia. Ammattikoulussa voisi hyvin olla jokin vapaasti valittava kieli (ruotsi, venäjä, saksa).
Olenkin puhunut peruskoulusta ja lukiosta, joiden pitäisi saada aikaan
riittävän hyvä ruotsin kielen taito korkea-asteen opintoja varten.

Jos joku oppilas ei opi edes englantia kunnolla, ei hänelle ole järkeä opettaa pakolla toista kieltä kovin syvällisesti. Siksi peruskouluihin pitäisi mielestäni palauttaa suppea ruotsi. Laaja ruotsi koskisi ainoastaan lukioon ja korkeakouluihin tähtääviä.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #106

Olli-Pekka, luitko tämän kirjoitukseni? Peruskoulun ja lukion pakkoruotsi menee hukkaan, jos ruotsia ei oikeasti tarvitse. Sen opiskelu pitää sitten virkamiespakkoruotsin kurssilla aloittaa taas alkeista. Siksi virkamiespakkoruotsilla ei voi perustella alempien kouluasteiden pakkoruotsia. Virkamiesten kielitaitovaatimuksilla ei myöskään voi perustella korkeakoulujen pakkoruotsia, koska tulokset ovat yhtä tyhjän kanssa: yli 40 vuoden aikana pakkoruotsi ei ole merkittävästi parantanut ruotsinkielisiä viranomaispalveluja! Taloudellisinta olisi kouluttaa vain ne viranomaiset, joilta sitä ruotsin taitoa vaaditaan.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #109

Monia koulussa opittuja asioita ei sitten kuitenkaan myöhemmin tarvitse.
Jos sinulla on jokin kristallipallo, josta näkee ketkä Suomen peruskoululaisista tarvitsee ruotsia myöhemmin, niin katsotaan sitten nimet sieltä ja opetetaan ruotsia vain heille.

Jos oikeasti mietit, niin koulussa opetetaan paljon tietoa, mitä ei myöhemmin joku tarvitse. Mutta ruotsin kielen perusteiden on katsottu kuuluvan Suomessa perustaitoihin. Valitettavasti tässä vain on laitettu kynnys niin matalalle, että hyvienkin oppilaiden taito on jo varsin vaatimaton. Peruskoulun ryhmistä pitäisi saada ei-motivoituneet oppilaat suppean ruotsin ryhmiin. Silloin myös
tulevat korkeakouluopiskelijat saisivat edetä kykyjensä edellyttämällä nopeudella.

Koskahan muuten joku alkaisi oikeasti miettiä, voisiko uskonnon opetuksen
pelkistää minimiin ja siirtää aineen oppisisällöt historian opetuksen yhteyteen? Luonnontieteille ja filosofialle pitäisi jostain raivata lisää tilaa lukio-opetukseen.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #130

Olli-Pekka, ovatko perustelusi tosiaan tuota tasoa? "Koska emme voi tietää mitä kukakin tarvitsee, niin ruotsi on pakollinen!" Kai ymmärrät, että kaikkia muitakin kieliä voidaan perustella pakolliseksi samalla argumentilla?

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #154

Totta kai voisi. Mutta luuletko sinä, että Suomeen voitaisiin
saada pakkovenäjä?

Ruotsi on nyt kovalla vaivalla saatu suomalaiseen kieliohjelmaan ja
kansa ei tule hyväksymään mitään venäjää sen tilalla tai muutakaan kieltä.

Vaihtoehdot ovat siis että toinen pakollinen poistuu - enkä kannata
sitä että suomalaiset lukisivat vain esim. englantia pakollisena. Suomessa on hyvä olla peruskoulussa kaksi yhteistä kieltä kaikille.

Olenkin muissa viesteissäni selittänyt, miksi taloudellisista syistä
kuntia ei voida velvoittaa järjestämään toisen pakollisen kielen
opetusta niin, että siinä olisi 3-5 kielen joukko josta se kieli valittaisiin. Tällä hetkellä se on ruotsi, mutta jos se olisi saksa,
kannattaisin sitäkin. Kannatan ylipäätään mitä tahansa toista merkittävää kieltä pakolliseksi, mutta suomessa sellainen voi olla ainoastaan ruotsi, koska muista kielistä esim. venäjästä tulisi vielä enemmän riitaa.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #187

"Suomessa on hyvä olla peruskoulussa kaksi yhteistä kieltä kaikille."
-- Ei sinulla mitään perusteluja olisi sille, miksi haluat supistaa suomalaisten kielitaitoa entisestään?

Jonas Hellgren Vastaus kommenttiin #84

"Tarkoitin, että pakkoruotsin vastustajat
eivät yleensä vastusta pakkoruotsia sen takia, että heillä olisi jokin
valtava himo opiskella jotain toista kieltä sen tilalla."

Minä ainakin vastustan pakkoruotsitusta, siksi että se on kulttuurifasismia ja ihmisoikeuksien vastaista pakottamista kaksikielisyyteen sekä rasistisen apartheidpolitiikan oleellinen osa.
Tämä on huomattavasti tärkeämpi syy, kuin tulevien opiskelijoiden mahdollinen kielitaidon tai jonkun muun osaamisen paraneminen pakkoruotsista eroon päästäessä.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #73

No, kun ei. Älä yleistä - olen pakkoruotsia vastaan, se on äidinkieleni ja puhun myös kyllä venäjää, englantia ja jopa suomea.
Kolmea muuta kieltä osaan lukea ja ymmärtää, mutten pysty harjoittelun puutteen vuoksi keskustelemaan niillä.
Minun aukkoni sivistyksessä on se, etten osaa yhtään "roomalaistaustaista kieltä", tosin olen opiskellut latinaa.

Henry

Käyttäjän tjarvile kuva
Timo Jarvilehto Vastaus kommenttiin #73

Itse olen aina pitänyt kielten opiskelusta ja juuri siksi minusta on ikävää nähdä, miten tyttäreni ovat alkaneet inhota ruotsinkieltä. Itse puhun suomen lisäksi ruotsia, saksaa, englantia ja venäjää, sekä kirjoitan sekä englanniksi että saksaksi.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #82

Luulen, että tälle ei ole paljon tehtävissä. Aikuisilla on aika iso vastuu siitä, että negatiivinen ilmapiiri on päässyt syntymään. Ja sitten nuoret tietysti kopioivat toinen toisiaan, eivätkä halua erottua ryhmästä.

Yläasteen ruotsi pitäisi ehdottomasti rakentaa siten, että osa porukasta opiskelisi vain ihan käyttökieltä ja samalla Suomen kaksikielisyyttä ja opetus voisi sisältää vaikka retkiä suomenruotsalaisille paikkakunnille tai kaveruussuhteita suomenruotsalaisten kanssa. Olisikin kiva tietää, miltä paikkakunnalta olette? Ainakin kaksikielisillä paikkakunnilla asenne ruotsia kohtaan on yleensä aika hyvä, mutta voin kuvitella sen olevan erilainen Itä-Suomessa.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #86

Huono asenne säilyy niin kauan kuin oppilaat pakotetaan opiskelemaan kieltä, jota he pitävät turhana. Oppimistulosten ja asenneselvitysten mukaan A-ruotsin lukijat eivät eroa muiden kielten opiskelijoista - he ovat valinneet ruotsin vapaaehtoisesti. Pakon vaikutuksesta täällä kohdassa 2:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176396-pakko...

Oppilaat tietävät, että heidän täytyy opiskella vähintään kahta vierasta kieltä, ja useimmat haluaisivat valita ruotsin tilalle toisen kielen. Silti vaikuttaa siltä, että noin kolmasosa suomenkielisistä valitsisi ruotsin vaikka se olisi vapaaehtoinenkin (ks. ed. linkki).

Minä olen kasvanut Vantaalla, joka on kaksikielinen kunta. Siis leikisti kaksikielinen - oikeasti en koko lapsuuteni aikana tavannut yhtäkään ruotsinkielistä henkilöä, tai sitten he vain osasivat suomea äidinkielen veroisesti. Pakko on aina pakko, ei sitä ymmärretä, jos ei sille löydy perusteluja.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #73

1. Perustele, miksei kielivapaus toimisi käytännössä yhtä hyvin kuin kielipakotus.
2. Lopeta valheellisten kuvitelmiesi toistelu. Kielivapauttajat ovat kiinnostuneet ruotsin pakollisuuden poistamisesta. Joku yksittäistapaus saattaa ehkä halutakin englannista pakollista, muttet voi yleistää valheellisesti kaikkia muita sellaisen perusteella. Minä en missään nimessä kannata pakkoenglantia, ja olen jo perustellut, että se olisi täysin turha, koska jokainen opiskelee englantia jo vapaaehtoisestikin.
3. Lopeta valehteleminen siitäkin, että kielivapauttajat haluaisivat supistaa vieraiden kielten opiskelua. Me haluamme vain vapauttaa sen eli poistaa ruotsin pakollisuuden.

Miten sinä voit sanoa, mitä kielivapauttajat haluavat, kun et ole näköjään edes lukenut heidän näkemyksiään?

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #87

Kannatan teoriassa sitä, että peruskoulun 2. kieli olisi vapaasti valittavissa (siten kuitenkin että yksi on valittava).

Näen sen kuitenkin käytännössä mahdottomana, koska vaatisi järjesttömät taloudelliset resurssit, että jokainen kunta tarjoaa valikoiman jossa on esim. ruotsi, venäjä, ranska, saksa ja espanja. Jos jokin suuri kunta kuten Helsinki tarjoaa vaikka näitä kaikkia, niin miten sieltä sitten
siirrytään opiskelemaan pikkukuntaan, joka tarjoaa vain ruotsin (tai mahd. saksan) jos opiskelija on Itä-Suomessa valinnut venäjän.

Koska valikoima on käytännössä mahdoton järjestää, näen että tämän vapaa kielivalikoima -porukan saavutuksesi tulee jäämään se, että peruskouluihin jää rahapulan takia yksi pakollinen kieli (englanti) ja
toinen vapaasti valittava (mutta jonka voi myös jättää pois).
Näin vapaa kielivalinta -porukka tulee saamaan läpi tavoitteensa suomalaisen kielenopetuksen alasajosta (joka tosin alkoi jo 10 vuotta sitten). Ja siinä hyvänä tukena on myös puolue nimeltä Perussuomalaiset, joille suurin hyve usein tuntuukin olevan, että ihminen osaa vain suomea - tälle puolueelle nimittäin "vähemmän on enemmän".

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #95

Olli-Pekka, tämä menee nyt toistoksi.
1. Ei muutos vaatisi yhtään ylimääräisiä resursseja, koska ne ihan samat kielet riittävät, mitä kunnissa ja kouluissa jo nykyäänkin tarjotaan. Vain painotus muuttuisi: 100 % oppilaista ei enää ottaisi ruotsia, vaan ottajia olisi muillekin tarjolla oleville kielille.
2. Alueet eivät ole nykyäänkään tasa-arvoisia kielitarjonnan suhteen. Perhe voi muuttaa alueelle, jossa on erilainen tarjonta kuin millaista heidän lapsensa tarvitsisi. Kielivapaus ei tilannetta huonontaisi.
3. Uhkakuvasi ovat pelkkää fantasiointia vailla perusteluja. Mikset peräänkuuluta itseltäsi sitä laajaa tietopohjaa mitä muilta? Sinä vastustat perussuomalaisia, joten vastustat kaikkea mitä he kannattavat. Siksi sinä vastustat kielivapautta. Nyt yrität jälkikäteen keksiä perusteluja näkemyksellesi, joka todellisuudessa perustuu yksinomaan irrationaaliseen haluun olla eri mieltä.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #99

Ainoa kieli, missä alueet ovat tasa-arvoisia on toisen kotimaisen kielen (ruotsin) opetus. Siinä oppilas voi vaihtaa paikkakuntaa minne vain, ja aina on olemassa ruotsin ryhmä ja ruotsin opettaja.

A-kielissä tehtiin se moka, että alettiin englannin rinnalla tarjota muita A-kieliä (ne on tosin sittemmin aika tarkkaan lakaistu pois, ainoastaan A-saksaa on vähän enemmän). Totta kai siitä tulee aina hirveä rumba, jos oppilas muuttaa paikkakunnalle, jossa ei tarjota sitä kieltä, mitä oppilas on muualla opiskellut.

Muistan 80-luvulta tapauksen, jossa yhdelle A-saksaa muualla lukeneelle järjestettiin yksityisopetusta uudessa kunnassa. Ei millään pahalla, mutta Suomessa ei nyt ole näköpiirissä, että siirryttäisiin tällaisiin järjestelmiin, kun koulusektorin lisäksi rahaa huutaa terveydenhoito, vanhustenhoito, poliisi...ja kuntien verotulot vain laskevat.

Ehdotettu kielivapaus niin A-kielten kuin B1 -kieltenkin osalta on siis ihan huuhaa -juttua ja vastustan kieltenopettajana ihan 100 %
Vapaa kielivalinta ry:n esitystä, jota mikään järkevä puolue ei onneksi ole alkanut tukea.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #102

Olet siis sitä mieltä, että tasa-arvo vaatii tasapäistämistä? Kaikista valinnaisista aineista on siis myös luovuttava, ja matematiikan laajuuden on oltava kaikille sama: kaikkien on opiskeltava täsmälleen sama laajuus täsmälleen samoja aineita kaikkialla maassa!

Haluatko todella supistaa suomalaisten kielitaitoa entisestään? Meillä ei olisi enää minkään muiden kielten osaajia kuin niiden kahden pakollisen! Järjetön ehdotus.

Ja vaikka perustelusi leikisti hyväksyttäisiinkin päteväksi, niin eihän se silti perustelisi pakkoRUOTSIA! Jos Elinkeinoelämän keskusliiton tulevaisuusselvityksiä katsotaan, niin kaksi kaikille pakollista kieltä olisivat englanti ja venäjä.

Onneksi sinun järjestelmääsi ei tulla milloinkaan siirtymään. Meillä tulee aina olemaan valinnaisia aineita, ja tulevaisuudessa vieraat kieletkin ovat vapaavalintaisia. Kielivapaus ei huononna tilannetta nykyisestä: nykyäänkin oppilaat voivat joutua sopeutumaan muuttaessaan eri kuntaan ja eri kouluun.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #111

Totta kai kannatan valinnaisia oppiaineita, koska opetan itse valinnaiskieliä.
Jo nyt kielissä voidaan valita B3 -kielenä yläasteen 8. luokalla jokin
kieli (saksa, ranska, espanja, venäjä), ja valtion pitää turvata kuntien rahoitus siten, että ne voivat tarjota näitä kieliä pienillekin opetusryhmille. Minusta esim. 8 opiskelijaa voisi olla sopiva alin ryhmäkoko.

Lukiossa voi valita B3 - kielen. Tämän kielen opiskelu on tosin romahtanut, muttei suinkaan ruotsin takia (ruotsi tuli vapaaehtoiseksi yo-kirjoituksissa samaan aikaan) vaan siksi, että painopiste on siirtynyt reaaliaineisiin. Voit tutkia yo-lautakunnan tilastoista vaikkapa kuinka moni abiturientti perehtyy herätysliikkeisiin ja kirjoittaa uskonnon.

Kuten jo sanoin, kannatan peruskouluun ja lukioon kahta pakollista kieltä.
Jotta kunnat pystyvät ne tarjoamaan, olen vahvasti sitä mieltä, että toisen kielen kohdalla ei ole resursseja sellaisiin valikoimiin kuin mitä Vapaa kielivalinta ry. ehdottaa. Muutenkin kannattaisi ihan uskottavuuden säilyttämiseksi lakata puhumasta kielistä kuten hindi ja arabia ja pitää
jalat ihan tukevasti maan kamaralla.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #131

Tässä on myös tärkeä muistaa, että valinnaisten kielten suosio on kariutunut kaikkialla Pohjoismaissa, ei pelkästään Suomessa, joten pelkkä ruotsin opiskelun osoittelu on virhe. Tähän kielilaimeuteen on yksi syy englannin ylivalta. Kielten haalimista ei pidetä enää mielekkäänä. Ongelmaan ei erityisesti auta lisävalinnanvaraisuus vaan uudet työkalut. Ruotsissa mentiin ojasta allikkoon laittamalla kielet englantia lukuunottamatta täysin vapaaehtoisiksi. Lusmuilu rulettaa parhaillaan Ruotsissa, tutustukaatte alan pedagogisiin julkaisuihin.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #135

Petra, tuosta pitää syyttää tai kiittää niitä rakenteellisia muutoksia, joilla esim. ylioppilastutkintoa on muutettu vähemmän kielipainotteiseksi. Koska opiskelijoiden ei tarvitse kirjoittaa niin monia kieliä, heidän ei ole pakko lukea niitä ollenkaan.

Mitä enemmän kielten osuutta vähennetään, sitä tärkeämpäähän pakkoruotsista luopuminen on! Vain sillä laillahan saataisiin muidenkin kielten kuin englannin ja ruotsin taitoa suomalaisille. Toinen vaihtoehto olisi englannin kieltäminen, mutta siinä nyt ei olisi mitään järkeä. Vaihtoehtoja on siis tasan kaksi:
- ruotsista tehdään vapaavalintainen vieras kieli
- englanti kielletään

Kumpi sinusta olisi järkevämpi tapa?
HUOMIO! Petra, esitän sinulle suoran kysymyksen:
Kumpi sinusta olisi järkevämpi tapa?

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #158

Minulla olisi sinulle vastaus, mutta lukion uusi tuntijako tuli juuri,
joten tiedän että ehdotukseni on turha.

Kielten opiskelu lukioissa lisääntyisi sillä tavalla, että
jos opiskelija valitsee 1. vuonna lyhyen matematiikan, hänen
on valittava 2. vieras kieli.

Esitys ei ole toki uusi, koska näin oli monen monta vuotta tilanne joskus ennen, silloin kun suomalaiset osasivat englannin lisäksi muitakin kieliä enemmän. Nykyäänhän kielitaito onkin maassamme keskittynyt yli 50-vuotiaille
ja muutenkin eläkeläiset ovat innokkaimpia kieltenopiskelijoita, vaikka
nuoret ovat niitä, joiden pitäisi olla kansainvälisissä työtehtävissä.

Uudessa ylioppilastutkinnossa mentiin ihan metsään - koko tutkinnon voi saada vaikka olisi pelkkä lyhyt englanti.

Kielten painotusta pudotettiin roimasti, eikä siinä mitään, mutta ongelma näyttää olevan, että siihen tilalle ei tullut mitään. Matemaatikot
valittavat etteivät uudet ylioppilaat osaa matematiikkaa.

Reaaliaineiden opettajat tosin ovat varmaan tyytyväisiä: voihan ylioppilaaksi nykyisin tulla yhdistelmällä äidinkieli, pitkä espanja, lyhyt matematiikka ja uskonto. Ja jos haluaa viidennen aineen, niin voi ottaa vaikka terveystiedon.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #158

Petra katosi heti kun esitettiin suora kysymys, hassua.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #135

Petran kanssa (#135) samaa mieltä. Eihän tänä päivänä ole mikään meriitti "osata viittä kieltä", varsinkaan jos näillä kielillä ei ole mitään sanottavaa. Alexander Stubbhan on tästä oiva esimerkki. Nykyään pitää kielitaidon sijasta osata tehdä bisnesplänejä ja vetää projekteja ja sen verran bad englishiä, että saa sanat launch, facilitate, drop the ball ja obviously uskottaviin paikkoihin lausetta, vaikkei täysin ymmärtäisikään mitä nämä sanat tarkoittavat.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #131

Eli kannatat valinnaisia aineita kun se sinulle sopii, mutta kannatat tasapäistämistä kun se sinulle sopii? Asia selvä... Ymmärrät varmaan, että tuossa on pienoinen ristiriita?

"Kuten jo sanoin, kannatan peruskouluun ja lukioon kahta pakollista kieltä."
-- Jos tarkoitat, että kaikkien on luettava vähintään kahta vierasta kieltä, olemme samaa mieltä. Jos tarkoitat, että haluat valtiovallan nimeävän kaksi kieltä, jotka ovat kaikille pakolliset, olemme eri mieltä. Jälkimmäinen romahduttaisi suomalaisten kielitaidon monipuolisuuden ja tasapäistäisi sen.

Ajattelepa, miten neitseelliset markkinat suomalaisyrityksille olisi arabian- ja hindinkielisillä alueilla! Haluatko todella estää kasvun keskittymällä muutaman miljoonan ihmisen ruotsinkieliselle markkina-alueelle, kun vaihtoehtona ovat satojen miljoonien puhujien markkinat?

Jonas Hellgren Vastaus kommenttiin #131

"Lukiossa voi valita B3 - kielen. Tämän kielen opiskelu on tosin romahtanut, muttei suinkaan ruotsin takia (ruotsi tuli vapaaehtoiseksi yo-kirjoituksissa samaan aikaan)"

Älytön väite, pakkoruotsin opiskelu EI tullut vappaehtoiseksi. Niillä tunneilla on kaikkien pakko käydä, ja tuhlata turhuuteen aikaa, jonka voisi käyttää vaikka siihen B3 kielen opiskeluun.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren

Olen opettanut ranskan ja espanjan kieliä (ja jonkin verran ruotsia ja englantia) noin 20 vuoden ajan. Oma käsitykseni on seuraava.

Suomalaisilla koululaisilla täytyy olla englannin lisäksi toinen pakollinen kieli. Englanti opitaan pitkälti ns. luonnollisella tavalla, koska sitä on ympäristössä niin paljon (tv, internet, kirjat, musiikki jne). Englantia voi oppia pitkälti vain käyttämällä sitä - kielioppia ei juurikaan tarvitse ymmärtää ja silti pärjää turistitilanteissa. Eri asia on, jos haluaa oppia englantia hyvin (moni luulee osaavansa, mutta todellisuudessa ei osaa). Silloin pitää tajuta myös syntaksin ilmiöitä ja osata analysoida niitä.

Ruotsi on ollut pitkään se kieli, joka on opeteltu pänttäämällä, kuten latinaa opeteltiin monia vuosikymmeniä. Sitä kautta oppijat ovat oppineet kieliopista paljon, koska ruotsin kielessä on rakenteita, joiden osaaminen edellyttää peruskäsitteiden tuntemista (subjekti, objekti, predikatiivi, attribuutti jne). Samalla ruotsi ei kuitenkaan ole suomalaiselle niin hankalia kuin esim. venäjä, ranska tai saksa. Eli se on juuri sopiva kieli suomalaiselle peruskoululaiselle, jonka asennetta ei ole pilattu.

Ruotsin opetusta on leikattu todella rankalla kädellä peruskouluissa ja lukioissa ja nyt taso on ylioppilailla jo niin matala, että kieltä ei oikeastaan voi järkevästi käyttää vaikka olisi haluakin. Lehtitekstit ovat liian vaikeita ja kuuntelukaan ei onnistu, koska sanasto on liian suppea. Lisäksi opiskelijat eivät enää hallitse kielioppikäsitteitä ja ruotsin heikosta osaamisesta tulee seurauksena se, että sellaisia kieliä kuin saksa, ranska, espanja ja venäjä, on entistä hankalampi oppia. Itse tuskin olisi koskaan oppinut saksan perusteita muutamassa vuodessa ellei pohjalla olisi ollut ruotsi.

Kysyisinkin sinulta, mitä sitten ehdotat, jos haluat poistaa ruotsin?
Että oppilaat jatkossa lukevat vain englantia? Onko viennistä riippuvan Suomen etu todellakin jatkossa se, että osaamme vain englantia?
Vai haluatko korvata Suomen kunnissa (jotka jo nyt kituvat taloutensa kanssa) ruotsin joillain muilla kielillä? Mikä se kielivalikko sitten olisi, että suomalainen peruskoululainen voisi 7-9 luokkien aikana tätä valikkoa opiskella kunnassa kuin kunnassa?

Kielten opetuksessa on Suomessa mielestäni tehty seuraavat pahat virheet viime vuosikymmeninä:

1) Poistettu ruotsin kielestä peruskoulussa tasokurssit - suppea ja laaja. Jos opiskelija ei mene lukioon, hänen pitäisi saada opiskella ruotsissa suppea kurssi tai hänen pitäisi voida siirtyä sellaiselle heti kun yläasteen jälkeen alkaa näyttää siltä, että hän ei ole menossa lukioon ja sieltä yliopistoon.

2) Tehty ylioppilaaksi tulemisesta liian helppoa eli on siirrytty järjestelmään, jossa on vain yksi pakollinen pitkä koe. Näin esim. pitkän matematiikan lukijalle riittää periaatteessa lyhyt englanti (tosin harvoin englantia kirjoitetaan lyhyenä). Ennen lyhyen matematiikan lukijoilla piti olla pitkän kielen ja ruotsin lisäksi ns. lyhyt kieli. Silloin saksaa kirjoitti yo-kirjoituksissa n 10 000 opiskelijaa ja esim. ranskaa n. 3000 opiskelijaa. Nykyisin vastaavat luvut ovat (2500 saksa ja 1000 ranska). 80-luvun ylioppilaat suoriutuivat yhtä aikaa sekä ruotsista että saksasta (mikä on ymmärrettävää, kun kielet ovat molemmat germaanisia). Miksi nykyisiltä lukiolaisilta muka voi vaatia samaa? Eivät he ole sen tyhmempiä kuin ennenkään, mahdollisesti tosin lyhytjänteisempiä, mutta pitkäjänteisyys on ominaisuus jota voi opetella, sitä voi kysyä vaikka huippu-urheilijalta tai mestaripianistilta. Halutaanko kaikesta vain aina päästä mahdollisimman helpolla?

Taisto Merilä

Pitääkö tästä vetää sellainen johtopäätös, että esim. kielentutkija Häkkisen kohtuullisen hyvä kielipää onkin itse asiassa pakkoruotsin ansiota – tai että asenteeltaan huonot itäsuomalaiset mopopojat (LUE: ”tulevaisuuden myyntitykit”) oppivat sitten ne varsinaiset vientikielet paremmin pakkoruotsin päntättyään?

Aina vain hassummaksi menee – tämä rautalanka toimisi varmasti paremmin uppiniskaisten suomalaisten uudelleenkouluttamisleirien piikkilanka-aitoina.

Jaakko Häkkinen

"Suomalaisilla koululaisilla täytyy olla englannin lisäksi toinen pakollinen kieli."
-- Niin onkin, ja lisäksi osa valitsee kolmannenkin vieraan kielen. Toisen vieraan kielen ei tietenkään tarvitse olla kaikilla sama.

"Lisäksi opiskelijat eivät enää hallitse kielioppikäsitteitä ja ruotsin heikosta osaamisesta tulee seurauksena se, että sellaisia kieliä kuin saksa, ranska, espanja ja venäjä, on entistä hankalampi oppia. Itse tuskin olisi koskaan oppinut saksan perusteita muutamassa vuodessa ellei pohjalla olisi ollut ruotsi."
-- Englanti on yksinkertaisempi taivutusmorfologialtaan kuin ruotsi; eikö siis englannin pohjalta olisi helpompi opiskella ruotsia? Muutenkin on hieman outoa, että muita kieliä pitäisi opiskella ruotsin kautta - päinvastainen suunta toimii aivan yhtä hyvin. Lähisukuiset kielet tietysti aina auttavat toistensa oppimista.

"Vai haluatko korvata Suomen kunnissa (jotka jo nyt kituvat taloutensa kanssa) ruotsin joillain muilla kielillä? Mikä se kielivalikko sitten olisi, että suomalainen peruskoululainen voisi 7-9 luokkien aikana tätä valikkoa opiskella kunnassa kuin kunnassa?"
-- Haluan, että vieraita kieliä pitää opiskella yhtä paljon kuin nykyäänkin, eli vähintään kaksi. Ne kielet vain saisi itse valita. Ruotsin valinnaistaminen vapauttaisi oppijia monelle muulle kielelle, jolloin opetusryhmät saataisiin helpommin täyteen. Pienet koulut voisivat tehdä yhteistyötä kielikurssien tarjoamisessa, tai sitten saman kunnan kouluissa olisi erilainen kielitarjonta ja oppilaat valitsisivat koulunsa sen mukaan, mitä kieltä haluavat opiskella. Eli ratkaisuja kyllä keksitään jos halutaan.

"1) Poistettu ruotsin kielestä peruskoulussa tasokurssit - suppea ja laaja. Jos opiskelija ei mene lukioon, hänen pitäisi saada opiskella ruotsissa suppea kurssi tai hänen pitäisi voida siirtyä sellaiselle heti kun yläasteen jälkeen alkaa näyttää siltä, että hän ei ole menossa lukioon ja sieltä yliopistoon."
-- Olettaen ilmeisesti, että pakkoruotsi jatkuisi? Vaikkei sille löydy perusteluja?

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren

Sinun kanssasi ei voi jatkaa keskustelua, koska sinulta puuttuu kokonaan konkretia. Sanot että ruotsin lisäksi tarjottaisiin muita kieliä, mutta
et sano, mitä ne ovat.

Minun mielestäni valikoima voisi olla englannin lisäksi "ruotsi, saksa, ranska, espanja, venäjä, kiina, japani" koska nämä ovat kaikki tärkeitä kieliä. En kuitenkaan esitä tällaista listaa, koska tiedän että se on käytännössä mahdoton. Ei sinullakaan ilmeisesti ole mitään toimivaa listaa ja kielivalikoimaa esittää nykyisen pakollisen ruotsin tilalle,
joten ilmeisesti et ollut kovin syvällisesti miettinyt tätä kysymystä, vaikka väität olevasi kiinnostunut kielipolitiikasta. Hieman haistaa läpi, että oikeasti olet kiinnostunut vain poistamaan peruskoulusta pakollisen toisen kotimaisen kielen (suomi tai ruotsi).

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #37

"Sinun kanssasi ei voi jatkaa keskustelua, koska sinulta puuttuu kokonaan konkretia. Sanot että ruotsin lisäksi tarjottaisiin muita kieliä, mutta et sano, mitä ne ovat."
-- Mikä ihmeen vaatimus tuo on? Eri kunnat ja eri koulut tarjoavat eri kieliä! Se riippuu käsittääkseni esim. rehtorista. Miten minä voisin sanoa, mitä kieliä kaikkien rehtorien on tarjottava kouluissaan? Todella omituinen näkemys sinulla.

Antaa kuntien ja koulujen itse päättää, mitä vieraita kieliä ne tarjoavat! Sitähän se kielivapaus on. Jos jollekin kielelle ei sitten ole kysyntää, ehkä sen tarjontakin vähenee. Jos oppilaan perhe haluaa valita tietyn kielen, he varmaan pyrkivät sellaiseen kuntaan ja kouluun, jossa sitä tarjotaan. Sitähän se kielivapaus on.

Yrität luikerrella sivuraiteelle, koska et osaa perustella, miksi vieraista kielistä juuri ruotsin pitäisi olla pakollinen kaikille suomenkielisille.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #39

No, en kyllä arvannut että olet noin pihalla koko asiasta.
Ei tietenkään kunnat voi tarjota ihan mitä kieltä sattuu,
koska ei voi vaatia että ihmiset ovat muuttamatta paikkakunnalta toiselle
niin kauan kuin lapset ovat peruskoulussa.

Vai vedetäänkö jokin aita halki suomen, niin ettei Lappeenrannassa venäjää lukeva peruskoululainen voi muuttaa Paraisille, jossa ei varmasti tarjottaisi mitään muuta kuin ruotsia, koska kaikki 50 % suomenkielisistä ottaa joka tapauksessa ruotsin (ellei sitten joku ottaisi saksaa tai ranskaa).

Itä-Suomessa varmaan monet koulut perustaisivat 7-luokalla venäjän ryhmän, mutta sitten pitäisi myös vanhemmille sanoa, ettei muuta Itä-Suomesta mihinkään, kun yli puolet Suomesta tarjoasi vain ruotsia, saksaa tai ranskaa tai espanjaa.

Tätä juuri tarkoitin, ettei teillä ns. "vapaa kielivalinta" -heikeillä ole mitään tajua realiteeteista ja rakentelette vain ilmalinnoja miettimättä ollenkaan Suomen kuntien taloutta. Joskus kannattaisi ottaa ne paksut "yliopistotutkija" -silmälasit pois päästä ja mennä oikeisiin töihin tai muuten vaan tutustua asioihin.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #45

Heikki-Heikki, bluffisi ei mene läpi kenellekään. Jokainen näkee, ettet ole vielä esittänyt yhtään kunnon perustelua pakkoruotsille - taktiikkasi on vain vähätellä minua ja yrittää runnoa mielipiteesi läpi auktoriteettiin vetoamalla: "Minä olen kielenopettaja, uskokaa minua, älkää kuunnelko vasta-argumentteja!" :-)

"Ei tietenkään kunnat voi tarjota ihan mitä kieltä sattuu, koska ei voi vaatia että ihmiset ovat muuttamatta paikkakunnalta toiselle niin kauan kuin lapset ovat peruskoulussa."
-- Miten tämä liittyy mihinkään mitä minä kirjoitin? Nykyäänkin eri kouluissa ja kunnissa tarjotaan eri kieliä, ja nykyäänkin ihmiset muuttavat. Onko tietopohjasi noin heikko?

"Tätä juuri tarkoitin, ettei teillä ns. "vapaa kielivalinta" -heikeillä ole mitään tajua realiteeteista ja rakentelette vain ilmalinnoja miettimättä ollenkaan Suomen kuntien taloutta."
-- Kerropa, miten tämä asia talouteen vaikuttaa mitenkään? Kielten oppituntien määrä pysyy samana = opettajille maksetaan saman verran kuin nykyäänkin. Ei kielivapaus aiheuta mitään ylimääräisiä kuluja! Jos väität muuta, perustele väitteesi, herra "oikeisiin töihin". :-)

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #57

"Heikki-Heikki, bluffisi ei mene läpi kenellekään. Jokainen näkee, ettet ole vielä esittänyt yhtään kunnon perustelua pakkoruotsille - taktiikkasi on vain vähätellä minua ja yrittää runnoa mielipiteesi läpi..."

Tämähän on niin tuttua ja tyypillistä pakkoruotsin puolustajille...aina löytyy myös innokkaita peukuttajia kunhan vain pannaan hantiin joka asiasta mitä vain esität:)

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #107

Joo, nimeltämainitsemattomalla "pakkomiellepetralla" on kunnianhimoisena tavoitteena suositella kaikkia kommentteja, jotka ovat eri mieltä minun kanssani. :-D

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #112

Noinko nopeasti sinulle tulee ikävä minun huomioitani? Sinulla on tänään näköjään keskustelukumppanina erinomainen ja asiansa tunteva argumentoija, joka ei hätkähdä sitä, että ruotsikeskustelun keskiössä on sinun mielestäsi pakollisuuden pakollinen perusteleminen eikä oikeastaan mikään muu.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #119

Tervetuloa! Meinasinkin kirjoittaa, että vähän jo kaipailen sinua kommentoimaan, mutta onneksi nappasit telepaattisen viestini. ;-)

Niin, pakkoruotsikeskustelun keskiössä ovat tietysti ruotsin pakollisuuden perustelut. Sinä kuitenkin usein haluat käydä jotain ihan toista keskustelua...

Käyttäjän heikkituhkanen kuva
Heikki Tuhkanen Vastaus kommenttiin #37

Ei mitään valmista listaa voi antaa, koska kyse on resursseista ja kysynnästä. Joskus vuonna kivi ja kirves peruskoulussa olisin valinnut kolmanneksi kieleksi venäjän, mutta se ei toteutunut koska ryhmään ei tullut riittävästi oppilaita.

Pienissä kouluissa tämä on aina ollut käytäntönä. Kun riittävästi oppilaita valitsee kielen jostain resurssien rajoittamasta valikoimasta, niin ne toteutuu joihin saadaan ryhmä kasaan. Aikoinaan tarjolla oli pienessä maalaispitäjässä saksa, ranska ja venäjä pakollisten lisäksi ja osa toteutui ja osa ei, vuodesta ja ikäluokan koosta riippuen.

Mitään muuta muutosta ei tulisi, kuin että ruotsi(tai suomi) olisi näiden valinnaisten joukossa ja kysynnän mukaan annettaisiin opetusta. Eli vähintään kaksi pakollista vierasta kieltä, joista englanti pakollinen ja toisen voi valita. Mikä tässä on nii vaikeeta?

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #43

Totta kai pitää olla valikoima, miten te voitte olla noin yksinkertaisia?
Jos jossain koulussa on joku alkanut lukea 7-luokalta venäjää
niin täytyyhän sen perheen pystyä muuttamaan toiselle paikkakunnalle siten että se oppilas voi jatkaa kieltä. Jos ette ole suunnitelleet opetusta edes yksilötasolla, niin älkää suunnitelko sitä valtakunnallisella tasolla.

Käyttäjän heikkituhkanen kuva
Heikki Tuhkanen Vastaus kommenttiin #47

Tällä sinun (yksinkertaisella?) logiikallasi pitäisi isommilla paikkakunnilla kieltää esim. espanjan opetus yläasteella, koska johonkin Mämmilään muutettaessa oppilas joutuisi lopettamaan Espanjan lukemisen ja vaihtamaan johonkin toiseen kieleen. Elämä on valintoja ja niiden seurauksien kanssa elämistä. Ei voi olettaa, että jossain marginaalissa ei jollekkin voisi tulla tilapäistä haittaa jostain valinnoistaan....

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #54

Siis haluat Suomeen jonkin kieltenvaihteluautomaatin yläasteille?
Eihän tuo ole enää tosissaan kirjoittavan ihmisen juttua.

Jos oppilas on lukenut puolitoista vuotta venäjää ja muuttaa sitten paikkakunnalle, jossa ei ole venäjää, niin hän ei silloin pysty suorittamaan siitä peruskoulun oppimäärää, vaikka siirtyisikin sitten
7-luokkalaisten kanssa samaan ruotsin alkeisryhmään.

Miksi heittelette täällä ihan amatööritasolta kommentteja, jos ei ole
a) opettajankoulutusta
b) mitään käsitystä suomalaisen peruskoulun oppimääristä
c) mitään muutakaan ymmärrystä kielten opettamisesta ja oppimisesta kuin lapsellinen persumainen populistinen läppä?

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #58

Olli-Pekka, yritä pysyä asiallisena, vaikka tunteesi kuumenevatkin. Bluffilla et voi pärjätä, jos argumenttisi eivät riitä.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #63

Näköjään riitti argumenttini sinulle. Eikö bluffaaminen ole lähinnä sitä, että esittää asiasta jotain, vaikka käsitys ei pohjaudu mihinkään todelliseen tietoon, vaan on vaan ihan mututuntumalla heiteltyä?

Ehkä ajattelit sinulla nyt olevan kiva blogikirjoitus - pahoittelen, jos siltä lähti pohja pois ja kielipoliitikon urasi jääkin alkumetreille ;)

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #71

Oletko mielestäsi esittänyt jonkin argumentin? Eipä ole näkynyt...

Pidät itseäsi kovin tärkeänä. Todellisuudessa ei yhden mielipidettään perustelemaan kykenemättömän änkyrän hupaisa kiemurtelu vie mitään pois bloggaukseltani. Ja jos kuvittelet, että tämä oli ensimmäinen kielipoliittinen kannanottoni, niin suosittelen avaamaan silmäsi. :-D

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #47

Heikki-Heikki, oletko tekopyhä? Vai mikset kritisoi Raaseporin suunnitelmaa kieltää A1-englanti ja korvata se A1-ruotsilla? Kai sinä ymmärrät, että heti kun oppilaat muuttavat toiseen kuntaan, jossa ei ole A1-ruotsin ryhmää, ollaan vaikeuksissa.

Kukas nyt on yksinkertainen? :-)

Vapaa kielivalinta ei paranna eikä huononna nykytilannetta: eri kouluissa tarjotaan eri kieliä, ja vuosiluokan valinnoista riippuu, minkä kielten opetusryhmiä saadaan syntymään.

Sikäli kielivapaus kyllä parantaisi tilannetta, että kun kaikkien ei olisi pakko lukea ruotsia, muiden kielten lukijoiden määrä kasvaisi eli opetusryhmät saataisiin helpommin kasaan pienemmissäkin kouluissa.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #59

Ota yhteyttä ihan minkä tahansa Suomen kunnan koulutoimeen ja selvitä,
mitä maksaa minkäkin kielen opetus ja mitä maksaa mikäkin kurssitarjotin.
Jo nykyisessä tilanteessa monet yläasteet ja lukiot karsivat
kielitarjontaansa.

Sinulla ei myöskään ole näköjään käytännön tuntumaa A-kielten opetukseen.
Etkö tiedä, että jo nyt A-kieliä vaihdetaan alinomaa lyhyiksi kieliksi? Minulle tulee jatkuvasti oppilaita, jotka ovat aloittaneet A-ruotsilla ja vaihtaneet B-ruotsiin. Toiset vaihtavat toisinpäin. A-ranskan ja A-saksan vaihto lyhyisiin B2- ja B3 -kieliin on todella yleistä.

Muuten, by the way. Koska olet oikein päättänyt kirjoittaa blogissasi aiheesta "kieltenopetus Suomessa", oletko missään vaiheessa harkinnut, että hankkisit asiasta jotain tietoa? Ajttelin vain, että suomalais-ugrilainen kielentutkimus ei välttämättä kauheasti pätevöitä sanomaan kyseisestä aiheesta mitään...

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #64

Älä höpötä.
Lainaan tässä omasta kommentistani:
"...jos valtiovalta älyäisi laittaa kurssit nettiin. No, ei se älyä, koska Opetushallituksen johdossa on kokkaretädit, jotka sanoo (ainakin minulle sanoi): "Markkinat kyllä hoitaa..." kun esittelin omaa ilmaisohjelmaa joka on tarkoitettu maahanmuuttajille."

Eli ei se liian paljoa maksa kunhan asia tehdään alunperin kunnolla.
Ja sitäpaitsi netissä opiskeltavat asiat luovat tasa-arvoa sikäli, ettei ole väliä missä Lörtsyperässä asuu - vai Kehä IIIsen sisäpuolella.
Toki opea tarvitaan, mutta siinäkin voidaan säästää huomattavasti rahaa kun käytetään nykypäivän tekniikoita.

Henry

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #64

En ole tietääkseni päättänyt kirjoittaa aiheesta "kieltenopetus Suomessa". Vai oletko kenties ennustaja? Kerro siis, minä päivänä se tapahtuu, niin katsotaan, osutko oikeaan! :-)

Sinä kun jatkuvasti brassailet tietopohjallasi, niin pistä toki muutama kymmenen olennaisinta linkkiä, joista selviää, että ruotsin opettaminen on paljon halvempaa kuin yhtä monen tunnin laajuinen jonkin muun kielen opettaminen!

Kuvitteletko, että uskon paksun väitteesi vain siksi, että sinä elvistelet tietäväsi asiasta jotain, vaikkei se tietosi jostain mystisestä syystä näy sanomisissasi?

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #96

Ei siihen tarvita mitään linkkiä, kun sanoo, että yhden kielen tarjoaminen tulee koululle halvemmaksi kuin vaikka viiden. Jos koulussa on 20 seiskaluokkalaista, niin yhden kielen tarjonnassa se tarkoittaa yhtä opetusryhmää ja kahden kielen tarjonnassa kahta ryhmää - eli menot kaksinkertaistuisivat.

Ja jos sitten kyseinen pikkukoulu tarjoasi nämä kaksi kieltä - sanotaan ruotsi ja saksa - niin mitäs se oppilas sitten tekee kun sen pitäisi muuttaa perheineen jonnekin Itä-Suomeen, jossa on koulussa vain ruotsi ja venäjä.

Ilmeisesti et ollenkaan käsitä sitä, että vain yhden kielen tarjoaminen on paljon helpompaa ja halvempaa ja kätevämpää. Sama tietysti pätisi ihan yhtälailla, jos se tarjottu kieli olisi venäjä, mutta tuskin sitä kukaan ehdottaa, koska siitä vasta poru nousisikin.

Käyttäjän heikkituhkanen kuva
Heikki Tuhkanen Vastaus kommenttiin #132

Tälläkin hetkellä on sama ongelma. Jos muuttaa pienelle paikkakunnalle, niin ei voi välttämättä lukea enää samaa kieltä. Marginaalinen ongelma, lillukanvarsia...

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #132

Olli-Pekka, ei kukaan halua siirtyä sinun malliisi, jossa koko kansalle tarjottaisiin vain yhtä tiettyä kieltä! Ei, vaikka se tulisi kuinka halvaksi. Olennaista on verrata nykytilanteeseen! Kielivapaus ei tulisi maksamaan yhtään enempää kuin nykytilannekaan, koska SE VALIKOIMA RIITTÄÄ, MIKÄ KUSSAKIN KOULUSSA ON TÄLLÄ HETKELLÄ TARJOLLA. Ainoa ero on, että ruotsi ei ole enää pakollinen.

Ymmärrätkö?

Olen jo monesti vastannut myös tuohon alueelliseen eroon: TILANNE ON SAMA NYKYÄÄNKIN! Kielivapaus ei tilannetta huonontaisi.

Ymmärrätkö ollenkaan, mitä sinulle vastataan?

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #162

Tätä juuri yritin sinulle selittää, mutta ei mennyt millään läpi.
Jos 2. kieli on pakollinen, mutta samalla se voidaan valita jostain
valikoimasta, niin tietenkään silloin eivät riitä ne kielet, joita
koulut nyt tarjoavat, vaan kuntien pitäisi laajentaa valikoimaa, ehkä jopa viiteen kieleen. Tällöin kielet voisivat olla ruotsi, ranska, saksa, venäjä ja espanja. Vasta kun kaikkia pakollisen kielen valintamahdollisuuksia
tarjottaisiin kaikissa mahdollisissa Suomen kunnissa, voisivat oppilaat
vaivatta siirtyä kunnista toisiin.

Tätä joku piti muka pikku ongelmana, mutta ette ilmeisesti ole lainkaan tutustunut koulumaailman sisällä tilanteisiin, joissa joku opiskelija on valinnut jonkun kielen, mutta hänen uusi asuinkuntansa ei tarjoa sitä.
Ainoastaan 2. kotimaisen kielen kanssa näitä ongelmia ei ole ollut, mutta
se johtuukin juuri siitä että kielet ovat ruotsi (suomenkielisille) ja suomi (ruotsinkielisille).

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #209

O-P, olet nyt ihan itse kyhännyt olemattomasta ongelman.
Se valikoima mistä valitaan on se ihan sama, joka nykyäänkin on tarjolla. Jos koulussa on nyt opettaja, joka voi opettaa ranskan alkeita, on aivan sama, opettaako hän A- vai B-kielenä ranskan alkeita. Vain oppikirja saattaa vaihtua.

B1-ruotsin tilalle voi siis valita kielen siitä valikoimasta, joka koululla on tarjota. Miten tämä ei mene sinulle jakeluun?

Tuo kuntien ja koulujen erilaisuuden ongelma ei tule kielivapauden mukana, VAAN SE ON JO NYT! Kukaan ei ole näköjään pitänyt sitä niin pahana ongelmana, että se olisi vaatinut erityistoimenpiteitä. Miten tämäkään ei mene sinulle jakeluun?

Annan sinulle nyt varoituksen: jos et lue ja ymmärrä näitä moneen kertaan sanottuja asioita, laitan sinut bannilistalle. Miksi esität haluavasi keskustella, jos et edes lue mitä sinulle on jo monta kertaa vastattu?

Jonas Hellgren Vastaus kommenttiin #43

"Mikä tässä on nii vaikeeta?"

Vaikeeta on se, ettei sillä pysty perustelemaan pakkoruotsituksen pakottamista.
Syyt pakkoruotsitukseen ovat ihan muualla kuin kansalaisten kielitaidossa. Kyseessä on puhdas suomalaisten kyykyttäminen, ilman mitään moraalisesti hyväksyttäviä perusteluja.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren

Minusta olisi mukava ranskan ja espanjan opettajana, että mahdollisimman moni suomalainen kunta tarjoaisi näitä kieliä peruskoulussa. Ymmärrän kuitenkin suomen koulujärjestelmästä ja suomen taloudesta sen verran, että ymmärrän sen olevan mahdotonta.

Jos tarjottavia kieliä voi olla vain yksi, sen tulee olla ruotsi seuraavista syistä:

-ruotsi on maamme toinen kansalliskieli ja eniten maassamme puhuttu kieli suomen jälkeen

- Ruotsi ja Pohjoismaat ovat tärkeitä kauppakumppaneita, ja vaikka englannilla pärjää, ruotsi on aina iso etu

- ruotsi on suomalaiselle peruskoululaiselle sopivan vaikea/helppo (venäjä esim. ei voisi tästä syystä mielestäni olla pakollinen - liian hankala, en itsekään oppinut, vaikka osaan useita kieliä)

- jo nyt tiedän espanjalaisia nuoria, jotka vievät hyviä työpaikkoja Norjasta ja Ruotsista, koska viime vuosina espanjassa nuoret ovat alkaneet lukea paitsi saksaa, myös pohjoismaisia kieliä. Ei kaikista työttömistä voi tulla kansanedustajia persuihin ja jostain se leipä on otettava ja silloin naapurimaahan muutto ei ole välttämättä yhtään huono juttu. Kysykää aikaisempien ikäluokkien sairaanhoitajilta ja insinööreiltä, jotka ehkä sitten joskus muuttavat Suomeen takaisin, kun ensin ansaitsevat hyvät eläkkeet vaikka Norjasta.

Jotu Karjalainen Vastaus kommenttiin #52

Ruotsilla kun vaan ei tee mitään.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #53

Ei voi yleistää. Ehkä monet ja jopa useimmat eivät tee, mutta
myös monet tekevät ja usein näistä tuleekin sellaisia työntekijöitä, jotka
ansaitsevat huippuliksoja ja maksavat niistä huippuveroja Suomeen
(joita sitten toiset saavat työttömyyskorvauksina käteensä).

En minäkään ole tarvinnut pitkän matematiikan differentiaalilaskuja, mutta
silti oli hyvä, että opiskelin sitä. Saatan jonain päivänä vaikka tarvita.

Käyttäjän heikkituhkanen kuva
Heikki Tuhkanen Vastaus kommenttiin #52

Jostain pitäisi kaivaa tilastoja kieliopetusryhmistä ja mitkä ovat yleisimpiä.
Mutulla sanoisin, että jos alle 3000 asukkaan kunnassa pystyi 35 vuotta sitten lukemaan saksaa ja ranskaa, niin ne löytyy valtaosassa Suomen kouluista. Silloin valintalista olisi loogisesti suomi/ruotsi, saksa ja ranska. Tätä tukee myös saksan ja ranskan suuri merkitys EUssa ja asema tärkeiden talousalueitten kielinä. Venäjä ja muut voisi olla sitten kolmannen vieraan kielen listalla kysynnän mukaan....

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #62

Mutta tätä juuri tarkoitin. Jos jossain koulussa joku ottaa ranskan, niin
se oppilas ei voi sitten muuttaa sinne Itä-Suomeen, koska siellä ei ehkä olekaan ranska vaan venäjä.

Sitä paitsi minusta on väärin, että pudotat venäjän noin alas. Sitä pitäisi ehdottomasti opiskella enemmän. Yksi hyvä polku, jota ennen harrastettiin oli seuraava: peruskoulussa englantia, yläasteella ruotsia ja lukiossa siihen sivuun lyhyt venäjä. Tällaista opiskelua oli mm. 80-luvulla tosi paljon ja hyvin mahtui saman opiskelijan päähän kolme kieltä, ja lukeakin ehti, ainakin jos oli lyhyt matematiikka.

Koska muuten ihmiset lakkaavat luulemasta, että aivot ovat jokin tila, johon mahtuu vain yksi tai kaksi kieltä. Jos peruskoulussa ihmisten aivoja treenataan, niin sinne syntyy sellaisia neuronien välisiä kytköksiä, että myöhemmin voi lukea useitakin kieliä. Nyt vain kaikessa mennään aina niitten vähälahjaisimpien mukaan ja kun nyt persut ovat ryhtyneet heidän äänitorvekseen tässä kielipolitiikassa, niin voi ennustaa että entinen suomalaisten loistava kielitaito tulee jatkossa olemaan pelkkä maininta historian lehdillä.

Käyttäjän heikkituhkanen kuva
Heikki Tuhkanen Vastaus kommenttiin #66

Olen samaa mieltä tuosta venäjästä, mutta annoin vähän löysää, koska ne resurssit, jos koko suomessa pitää ottaa huomioon jokainen paikakunnalta toiselle muuttaja. Ehkä parepi lista olisi suomi/ruotsi, saksa ja venäjä.
Mistä muuten luulet tulevan duunarin, itäsuomalaisen mopoteinin, hyötyvän työllistymisen kannalta eniten amiksessa: ruotsi, saksa, venäjä?

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #72

Valitettavasti kukaan ei voi ennustaa, mitä kieltä tulevaisuudessa tarvitsee. Jos minun pitäisi alkaa nyt ihan alusta, niin
ensimmäinen yhdistelmäni olisi englanti/ruotsi/saksa,
mikä tietysti on siinä mielessä outo, että opetan ranskaa ja espanjaa.

Ranskan opiskelu on romahtanut, mutta minusta sitä jossain määrin luettiinkin aikaisin turhan paljon tarpeeseen nähden. Pääasia olisi
että jos sitä lukee, niin lukee sitten sen verran paljon, että saavuttaa muunkin kielitaidon kuin pelkän turistiranskan.

Saksa on nyt tietenkin kova sana tällä hetkellä, mutta se johtuu pitkälti Euroopan tilanteesta ja siitä, että yhteisen valuutan kautta nimenomaan saksan kilpailukyky on parantunut ja sinne syntyy työpaikkoja.

Mitään hankalia kieliä en alkaisi (kiina ja japani), koska
sitten yksi kieli vie liikaa aikaa ja yhden kiinan tilalle voi oppia kolme eurooppalaista kieltä.

Toivon ja uskon, että espanja tulee olemaan tulevaisuudessa vieläkin merkittävämpi maailmankieli. Jo nyt sitä puhuu äidinkielenään enemmän ihmisiä kuin maailmassa on englantia äidinkielenään puhuvia. Ehkä jo 30-vuoden päästä USA on maa, jossa on eniten espanjaa puhuvia - enemmän kuin Meksikossa.

Käyttäjän heikkituhkanen kuva
Heikki Tuhkanen Vastaus kommenttiin #98

Muuttoliike Suomessa keskuksista maalle on aika marginaalista. Siten haitatkin hiukan monipuolisemmasta kieliopetuspolitiikastakin olis aika vähäisiä. Laajasta kielten osaamisesta olis huomattavasti enemmän hyötyy. Pienillä paikkakunnilla vois olla toi englanti, suomi/ruotsi, saksa, venäjä -paletti ja suuremmat paikkakunnat opettas mitä rahkeet riittää. äärimmäinen tasa-arvo(tasapäistäminen) on omaan jalkaan ampumista. Täällä kyllä tarvitaan espanjan, ranskan, portugalin, italian, kreikan, kiinan etc. harvinaisempien kielten osaajiakin.....

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #101

Ei pidä paikkaansa. On kokeiltu sitä, että englannin lisäksi tarjotaan muita A-kieliä: saksaa, ranskaa, venäjää. Etkö yhtään ihmettele, että kunnat ovat lopettaneet nämä kokeilut, tulee hiton kalliiksi ja on hankalaa, jos
oppilaat siirtyvät paikkakunnilta toisille.

Tosin hiljattain kuulin Lahden A-espanjan opetuksesta ja ilahduin tietysti. Tsemppiä sinne. Toivottavasti kuitenkin oppilaat lukevat myös englantia pitkänä kielenä.

Lisäisin vielä aiempiin kommentteihini, että jossain ala-asteen ja yläasteen taittumavaiheessa alkaa selvitä, keihin kielet uppoaa ja keihin ei, ja sen takia suosittelisin suorastaan vapautuksia ruotsin kielestä niille jotka eivät kunnolla lue ja kirjoita edes suomea ja englantikin menee huonosti. Eli näihin yksittäistapauksiin pitäisi tulla joustoja, mutta suurin osa suomen nuorisosta pystyy opiskelamaan kolmea kieltä äidinkielen lisäksi ja voi saavuttaa siinä lyhyimmässäkin kielessä ihan auttavan ja hyödyllisen kielitaidon.

Käyttäjän heikkituhkanen kuva
Heikki Tuhkanen Vastaus kommenttiin #134

A kieli kannattaakin pitää samana eli englanti. B-kieli on eri asia, muuttotapauksissa nykyäänkin marginaalinen ongelma....

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #141

Joo, nykysysteemissä ei ole B-kielen kanssa mitään ongelmia.
B2 on sama kaikille ja B3 ei ole pakollinen.

Vapaa kielivalinta ry. tosin epäsuorasti kehittelee kaikenlaisia
epärealistisia systeemejä, jotka toteutuessaan toisivat kosolti uusia ongelmia. Toivottavasti näitä systeemejä ei kuitenkaan sotketa, vaikka
nyt pahasti näyttää siltä että Persut pääsee hallitukseen ja tiedä
vaikka Hakkarainen olisi seuraava opetusministeri.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #66

"Yksi hyvä polku, jota ennen harrastettiin oli seuraava: peruskoulussa englantia, yläasteella ruotsia ja lukiossa siihen sivuun lyhyt venäjä."
-- Miksi puhut niin kuin kaikkien pitäisi opiskella aina samoja kieliä? Eihän siinä ole mitään järkeä - elinkeinoelämässäkin tarvitaan eri aloilla eri kieliä.

Toivoisin, ettet nimittelisi vähälahjaisiksi sellaisia, joille kielten oppiminen on vaikeampaa. Ymmärrät kai, että matemaatikot voisivat yhtä perustellusti nimitellä sinua vähälahjaiseksi? On harhakuvitelma, että vain heikosti kielissä pärjäävät vaativat kielivapautta - gallupien mukaan 2/3 kansasta haluaa eroon ruotsin pakollisuudesta!

Siihen yhdyn täysin, että mitä useampia kieliä osaa, sitä helpompi on opetella uusia. Aivot eivät tule täyteen - tosin samaan aikaan ei kannata opiskella monia kieliä, koska ainakin joillakuilla eri kielten sanat saattavat päätyä virheellisesti samaan lokeroon.

Tästä ei kuitenkaan seuraa, että meillä pitäisi olla pakko-ket tai pakko-nahuatl, jotta oppisimme mahdollisimman erilaisia kieliä. Pakkoruotsiakaan ei tällä voi perustella - ainoastaan sillä voisi perustella sen, ettei kielipainotteisuutta vähennettäisi ja että vieraita kieliä aikaistettaisiin.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #76

Ei silloin 80-luvulla luettu vain yhtä ja samaa kieltä.
Ehdotin tuossa yhdistelmää englanti - ruotsi - venäjä,
mutta silloin aikanaan yleisin yhdistelmä oli englanti - ruotsi - saksa, joka minusta on siinä mielessä huono, että opiskelija tottuu vain germaanisiin kieliin. Toinen yleinen yhdistelmä oli silloin aikanaan englanti - ruotsi - ranska.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #52

Osaatko sanoa yhtään koulua, jossa olisi tarjolla vain yhtä vierasta kieltä? Olisiko sellainen edes laillista?

Mihin katosi se peräänkuuluttamasi konkretia? Olkinukkesi on kaukana todellisuudesta.

1. Ei kansalliskielten tarvitse olla pakollisia. Jos valtio on kaksikielinen, siinä voi elää kahdella eri kielellä ummikkona. Näin sanoo kansalliskielistrategiakin.

2. Ruotsilla pärjää yhdessä maassa, jonka osuus viennistämme on 11 %. Englannilla pärjää satojen maiden kanssa, joiden osuus on se loppu 89 %. Pitäisikö meillä siis olla pakkoenglanti?

3. Englanti on rakenteeltaan yksinkertaisempi kieli kuin ruotsi. Lisäksi englannin pohjalta ruotsin oppiminen helpottuu. Pitäisikö meillä siis olla pakkoenglanti?

4. Miksi ihmisten pitäisi muuttaa juuri Ruotsiin? Maailma ja EU on kyllä paljon suurempi alue ja tarjoaa paljon enemmän työpaikkoja - ja niissä pärjää englanniksi.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #65

Miksi kysyt minulta asioita, jotka jokainen löytää netistä?

Tutustu aluksi vaikka peruskoululakiin:

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1983/19830476

Ilmeisesti sinulla ei ole opettajankoulutusta, koska jos olisi, tietäisit enemmän.

En milloinkään väittänyt, että kansalliskielen tulee olla pakollinen. Totesin, että ruotsi on luonteva pakolliseksi kieleksi, koska se on kansalliskieli. Ei olisi järkevää, että pakollisia kieliä olisi englanti ja saksa tai englanti ja ranska.

Minusta Suomessa pitäisi olla pakkoenglanti. Tällä pitäisi varmistaa, ettei peruskoulusta valmistu yhtään oppilasta, joka ei ole suorittanut peruskoulun oppimäärää englannissa. Vaikka olen ranskan opettaja, en kannata A-ranskaa. Jos rahoja pitää säästää, niin pois sitten kaikki pikkuryhmät ja yksinkertaisuuden vuoksi kaikille englanti pakollisena A-kielenä.

Ei tietenkään mihinkään ole pakko muuttaa, mutta otin esiin Pohjoismaat, koska niihin suomalaiset ovat aina työn perässä eniten muuttaneet. Luulisin että Ruotsi - Venäjä maaottelu päättyisi 6-0, jos ruvettaisiin laskemaan, mihin ihmiset ovat Suomesta aikojen saatossa töihin lähteneet.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #69

"Miksi kysyt minulta asioita, jotka jokainen löytää netistä?"
-- Ihmettelin vain, että jos kerran ei ole koulua, jossa tarjottaisiin vain yhtä vierasta kieltä, niin miksi sinä perustelit pakkoruotsia sellaisella? Kirjoitit kommentissa 52: "Jos tarjottavia kieliä voi olla vain yksi, sen tulee olla ruotsi seuraavista syistä"

"Ilmeisesti sinulla ei ole opettajankoulutusta, koska jos olisi, tietäisit enemmän."
-- Ilmeisesti sinulla ei ole tutkijankoulutusta, koska et osaa argumentoida etkä keskustella analyyttisesti. :-)
Me voimme toki hupailla vääntämällä verbaalikättä siitä, kumman isoisällä oli isompi kypärä, mutta mitäs jos kuitenkin yrittäisit pysyä argumenttien tasolla etkä koko ajan yrittäisi vähätellä minua? Nolaat vain itsesi epäkypsällä käytökselläsi ja irrationaalisella, vihamielisellä pätemiselläsi.

”En milloinkään väittänyt, että kansalliskielen tulee olla pakollinen. Totesin, että ruotsi on luonteva pakolliseksi kieleksi, koska se on kansalliskieli. Ei olisi järkevää, että pakollisia kieliä olisi englanti ja saksa tai englanti ja ranska.”
-- Koko ajan lähtöoletuksesi on, että pitäisi olla pakollisia vieraita kieliä. Miksi ihmeessä pitäisi? Sitä et ole vieläkään perustellut. Meillä on pakko opiskella vähintään kahta vierasta kieltä - miksi ihmeessä niihin paikkoihin pitäisi lukita jokaiselle tasan samat kielet?

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #81

En mitenkään vähättele sinua tutkijana ja mahdollisesti hyvänä argumentoijana. Toinpahan vain esille sen, että tietosi suomen kieltenopetuksesta ovat todella ohuet. Oletko SUKOLin (Suomen kieltenopettajien liiton) jäsen? He julkaisevat lehteä, jota seuraamalla saa jonkinlaisen käsityksen siitä, missä mennään. Itse kuulun
sekä englannin, ruotsin, ranskan ja espanjan opettajien järjestöön.

Syytät minua siitä, että käytän opettajana auktoriteettiasemaa hyväkseni.
Eikö sinusta siis asiasta keskusteltaessa pidä niiden sanoa mitään, jotka
ovat alaa opiskelleet ensin 10 vuotta ja sitten olleet töissä 20 vuotta ja
sitten vielä vapaa-ajallakin harrastavat monipuolisesti kieliä, niiden tutkimusta ja opetusta. Kenen sinun mielestäsi sitten pitäisi tästä
asiasta sanoa mielipiteitään? Timo Soinin ja Teuvo Hakkaraisen?

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi Vastaus kommenttiin #100

Ainakaan sellaisen ei pitäisi ruotsin kielestä puhua mitään joka opettaa "tumma tunnor" :o)

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #114

Mukava, että jo toinen huomasi virheeni. Ja sitten vielä jotkut väittää
ettei Suomessa ruotsin opetus olisi tehokasta! Ette varmaan olisi huomanneet, jos olisin laittanut venäläisen tai kiinalaisen sananlaskun, ja olisi yksi kirjain mennyt väärin.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #100

Me emme puhu itse kieltenopetuksesta, joten kieltenopettajan tietämyksesi ei auta tässä. Ei ole ainakaan tähän mennessä auttanut.

Me puhumme siitä, miten kielivapaus muuttaisi nykytilannetta, ja olen jo perustellut, ettei se muuttaisi: kulut, tarjonta ja alueelliset erot pysyisivät ennallaan. Ainoa ero olisi, että ruotsin tilalle voisi valita halutessaan muita vieraita kieliä.

Käyttäjän tjarvile kuva
Timo Jarvilehto

Hyvä kirjoitus. Ihmetyttää myös, minkä vuoksi ruotsinkieliset haluavat eristäytyä omiin kouluihinsa, omaan yliopistoonsa ja kauppakorkeaan. Varsinkin nykyisenä koulujen lakkauttamisen ja yliopistojen kurjistamisen aikana tuntuu merkilliseltä, että säästöt eivät koske lainkaan ruotsinkielistä opetusta.

Jaakko Häkkinen

Ilmeisesti taustalla on pelko, että sekakouluissa oppilaat kommunikoisivat keskenään suomeksi. Se vaikuttaisi ruotsinkielisten oppilaiden asenteisiin niin, että he saattaisivat alkaa kokea ruotsin kielen turhaksi eivätkä enää siirtäisi sitä omille lapsilleen.

Ehkä reservaattiajattelu on ainoa, mikä estää ruotsinkielisiä sulautumasta suomenkieliseen enemmistöön.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren

Huomaa, ettet tunne asiaa yhtään, mutta se on ymmärrettävää, koska et ole tehnyt mitään tutkimusta tästä aiheesta etkä ole mitenkään muutenkaan näköjään tutustunut tilanteeseen. Itse olen ollut opettajana 10 vuotta ruotsinkielisessä koulussa ja 10 vuotta suomenkielisessä, joten olen nähnyt vähän enemmän.

Ruotsinkielisissä kouluissa oppilaat puhuvat jo nyt paljon suomea keskenään. Tämä pitää paikkansa erityisesti paikkakunnilla, joissa ruotsi on selvästi vähemmistössä, esim. Turku tai Pori. Sen sijaan monissa Pohjanmaan kunnissa on kouluja, joissa oppilaat puhuvat lähestulkoon vain ruotsia.

Niillä suomenruotsalaisilla paikkakunnilla, joissa suomi hallitsee ylivoimaisesti, on se ongelma, että oppilaan ruotsin kielen taito ei lukionkaan jälkeen vastaa sitä, mikä se on yksikielisellä suomenruotsalaisella. Niinpä lukiot joutuvat panostamaan todella paljon äidinkielen (ruotsin) opetukseen ja sitä tietysti opitaan myös reaaliaineissa joissa opitaan paljon sekä substanssia että kieltä.

Suomenruotsalaiset kuitenkin suhtautuvat yleensä positiivisesti sekä äidinkieleensä ruotsiin että suomen kieleen ja oppivat molempia niin hyvin, että heillä on käytännössä loistava suomen kielen taito. Elisabeth
Rehn esim. puhuu todella hyvää suomea ja kuuntelen häntä tuhat kertaa mieluummin kuin "persut eivät myy persettä" - Timo Soinia. Ja katselen myös mieluummin ;)

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #40

"Huomaa, ettet tunne asiaa yhtään, mutta se on ymmärrettävää, koska et ole tehnyt mitään tutkimusta tästä aiheesta etkä ole mitenkään muutenkaan näköjään tutustunut tilanteeseen."
-- Omituista vähättelyä, ottaen huomioon ettet kumonnut mitään kirjoittamaani. Minä kirjoitin: "Ilmeisesti taustalla on pelko..."

Mutta kiitos silti ensikäden kokemuksistasi. Toivoisin, että pysyisit argumenttien tasolla etkä yrittäisi bluffata vetoamalla auktoriteettiisi.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren

Hyvä että otit esille tämän mielenkiintoisen kysymyksen. Vastaan sinulle lyhyesti ja toivon, että viet tietoa eteenpäin, koska maassamme on muitakin jotka eivät asiaa tunne eivätkä ymmärrä.

Kouluista pyritään tekemään yksikielisiä (ruotsi), koska Suomessa ruotsi on uhattu vähemmistökieli, jotka puhuu vain 300 000 asukasta ja puhujamäärä on laskussa. Kieli on siis uhattuna - monet puhujat ovat kaksikielisiä ja jos esim. pariskunta joista toinen on ruotsinkielinen ja toinen on suomenkielinen päättää puhua lapsilleen suomea, ruotsinkielisten määrä romahtaa.

Kotona on usein käytössä kaksi kieltä. Silloin koulun pitää tukea sitä maassamme vähemmän puhuttua kieltä. Tällöin on hyvä jos sekä tunneilla että välitunneilla puhuttaisiin ruotsia.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ruotsinkieliset eristäytyisivät kouluihinsa. Esimerkiksi Porissa on ruotsinkielinen koulu, johon myös suomenkieliset vanhemmat voivat laittaa lapsensa. Monet vanhemmat nimittäin ajattelevat lastensa parasta ja pitävät tärkeänä että lapset oppivat myös ruotsia. Kaikki eivät ole "persuja", joiden mentaliteetti on että huonosti kirjoitettu suomi ja takerrellen soperrettu englanti riittää.

Myös Åbo Akademi ottaa sisään opiskelijoita, jotka äidinkieli on suomi, mutta jotka ovat koulussa ahertaneet ja oppineet hyvin ruotsia. Tunnen tällaisia tapauksia lukuisia.

Ehkä suomenruotsalaisilla ovat asiat hyvin, mutta niin he ovat myös asiansa hyvin hoitaneet. Ahkeria opiskelemaan ja kovia tekemään työtä. Näin ihan suomenkielisenä ihmettelen, etteikö meidän muka pitäisi arvostaa näitä maamme ruotsinkielisiä, kun he samalla maksavat valtavat summat veroja tänne. Ei tästä taloussuosta millään "persujen"
sänkysyljeskelyllä nousta.

Jaakko Häkkinen

Olen samaa mieltä siitä, että tällainen suojelutoiminta on tärkeää ruotsin kielen säilymiseksi.

Ihmettelen kuitenkin, miksi ammuskelet poterostasi persujen suuntaan mustavalkoisilla kärjistyksillä. Ehkä olet persujen "vihollinen" ja siksi vastustat kaikkea mitä he kannattavat, myös kielivapautta? Eli jos Hitler olisi vastustanut orjuutta, sinä olisit kannattanut orjuutta? :=) Eikö kuitenkin perustelujen pitäisi olla se, mikä ratkaisee asian?

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #38

Mustavalkoinen käsitykseni on perua seuraavasta lehtitiedosta:

"Vapaa kielivalinta ry keräsi yli 60 000 allekirjoitusta kansalaisaloitteeseen, jonka tavoitteena on pakkoruotsin ikeestä vapautuminen. Hyvä aloite oli eilen eduskunnan lähetekeskustelussa.

Aiheesta käytettiin kymmeniä puheenvuoroja puolesta ja vastaan. Perussuomalaiset olivat yksimielisesti aloitteen takana ja RKP:n edustajat vastaan. Sen sijaan muiden puolueiden kansanedustajien puheenvuoroissa kannatettiin kumpaakin vaihtoehtoa."

Olen suomenkielinen suomalainen, mutta koska mielestäni ruotsin
kieli on Suomelle tärkeä asia, aionkin äänestää RKP:tä ensimmäistä kertaa elämässäni seuraavissa vaaleissa. Tämä ei tarkoita sitä, että haluan pakottaa ketään opiskelemaan mitään, mutta on hienoa, että kunnat vielä pystyvät antamaan opetusta toisessa kotimaisessa kielessä, koska selvästi tilanne on menossa siihen, että peruskouluihin on tulossa vain yksi pakollinen kieli. Tosin kaikki oppilaat joita elämäni aikana opetan kielissä ovat jo syntyneet, joten asia ei tule minua sinänsä kielenopettajana koskettamaan. Mutta on maamme kannalta valitettavaa, että n. 10-20 vuoden sisällä nuorisomme suuri massa ei enää osaa puhua muita vieraita kieliä kuin englantia. Onneksi sentään suomenruotsalaisissa kouluissa vielä luetaan pakollisen suomen lisäksi myös ahkerasti saksaa ja ranskaa, joten edes niistä tulee varmaan jatkossakin kielitaitoisia nuoria.

Jotu Karjalainen Vastaus kommenttiin #42

Pakkoruotsi nimenomaan kaventaa kieliperheemme laajuutta.

Tuomas Järvilaki Vastaus kommenttiin #42

Olen kahdesti selittänyt Malmön seudulla työkavereille tunnemuumin asemaa Suomessa. Olivat hieman epäuskoisia, mutta paikalla olleiden muiden ugrien tukemana uskoivat. Apartheid oli niitä ensimmäisiä mielleyhtymiä jotka mainitsivat.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #42

Olli-Pekka, mikään tuossa ei anna tukea tälle kommentillesi:
"Kaikki eivät ole "persuja", joiden mentaliteetti on että huonosti kirjoitettu suomi ja takerrellen soperrettu englanti riittää."

"Tämä ei tarkoita sitä, että haluan pakottaa ketään opiskelemaan mitään, mutta on hienoa, että kunnat vielä pystyvät antamaan opetusta toisessa kotimaisessa kielessä, koska selvästi tilanne on menossa siihen, että peruskouluihin on tulossa vain yksi pakollinen kieli."
-- Ai sinäkö et halua pakottaa ketään opiskelemaan mitään? Kannatat siis kielivapautta? Harmi, ettet löytänyt äänestettäväksi sellaista puoluetta, joka kannattaisi kielivapautta.
Ei peruskouluihin ole kukaan ajamassa sellaista, että olisi pakko opiskella vain yhtä vierasta kieltä. Jos sellaista väität, kaivapa esiin mustaa valkoisella!

"Onneksi sentään suomenruotsalaisissa kouluissa vielä luetaan pakollisen suomen lisäksi myös ahkerasti saksaa ja ranskaa, joten edes niistä tulee varmaan jatkossakin kielitaitoisia nuoria."
-- Minulla on sinulle ilouutisia: suomenkielissä kouluissa luetaan enemmän saksaa ja ranskaa ja kaikkia muitakin tarjolla olevia kieliä, kun kaikkien ei enää tarvitse lukea ruotsia! Pakollisen B1-kielen paikka jakautuu silloin paljon nykyistä useammalle kielelle.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #51

Niin siis mille kielille se jakautuu? Jospa esittäisit sen "vapaa kielivalinta" listasi, joissa Suomen kunnat saavat velkarahalla alkaa tarjota opetusta.

Tiedoksesi, että myös minun pääopetuskieleni (ranska) opiskelu romahti samaan aikaan kun yo-kirjoituksiin tuli vapaaehtoinen ruotsi.
Itsekin pystyin kirjoittamaan lyhyen saksan vain sen takia että ruotsista oli vahva pohja. Nyt saksan opiskelijoiden määrä on romahtanut 70 % siitä
mitä se oli silloin, kun ruotsi oli pakollinen kieli kirjoituksissa.
Tiedätkö muuten kielitieteilijänä, että ruotsin sanastosta tulee puolet
alasaksasta. Oletko koskaan ajatellut että saksan päälauseiden sanajärjestystä on todella iisiä, jos osaa ruotsia. Sama pätee toki toisinkin päin, mutta luulen, että Suomessa syntyisi pakkosaksasta vielä suurempi poru kuin pakkoruotsista.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #56

Yleisimmin koulussa opiskellut vieraat kielet Suomessa ovat englanti, ruotsi, saksa, venäjä, ranska ja espanja. Jos B1-kieli vapautetaan, oppijoita jakautuisi pääosin näille muille kielille - pois lukien englanti, jonka lähes kaikki ottavat jo A1-kielenä.

Velkaraha-olkinukkesi menee pahasti metsään; olen jo monesti kertonut sinulle, ettei opetuksen hinta muuttuisi, koska vieraiden kielten oppimääräkään ei muuttuisi.

On selvää, että jos opiskelun kielipainotteisuutta vähennetään kuten esim. 2005 ylioppilastutkintouudistuksen kohdalla tehtiin, niin silloin kielten opiskelu vähenee. Se on ihan eri tason asia, eikä liity pakkoruotsiin mitenkään. Ei pidä kuvitella, että pakkoruotsi jotenkin mystisesti johtaisi muiden kielten suurempaan opiskeluun.

Tietysti ruotsi auttaa lähisukuisten kielten oppimisessa; aivan samoin suomen taito auttaa viron, liivin, karjalan ja vepsän oppimisessa. Tämä ilmiö ei kuitenkaan mitenkään perustele pakkoruotsia. Sinä esität valintaa vain pakkoruotsin ja pakkosaksan välillä ja ohitat täysin mahdollisuuden, ettei kumpikaan olisi pakollinen - silti sama oppimisetu koskisi niitä kielivapaudenkin aikana, koska ne ovat lähisukukieliä.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #68

Sinun kannattaisi nyt tosiaan miettiä tätä kustannusasiaa uudestaan.
Jos ruotsi vaihdetaan venäjäksi, niin totta kai silloin opetuskustannukset ovat samat. Mutta jos esim. tarjotaan näitä kahta kieltä, niin silloin helposti opetuskustannukset nousevat jos esim. 20 oppilaasta 12 valitsee ruotsin ja 8 venäjän. Nuo 20 ruotsia lukevaa voivat nimittäin olla samalla opettajalla kun taas kahta eri kieltä opiskelevat tarvitsevat kaksi ryhmää ja kaksi opettajaa.

Sinun mielestäni siis olkinukkeni meni pahasti metsään, joten ajattelin kokeilla, olisiko rautalankanukke helpommin sinulle miellettävissä.

Jos valinnaiskielet eivät toisi lisäkustannuksia, niin silloinhan niitä olisi vaikka kuinka paljon. Juuri sen takia, että kunnille syntyy opetuksesta kustannuksia, on ranskan, venäjän, saksan opetusresursseja leikattu.

Ainoa mahdollinen säästö voisi tulla siitä, että jos toinen kieli olisi valinnainen ja sitten ei enää perustettaisi/tulisi muita ryhmiä. Silloin ei yläasteella voisi enää opiskella esim. yhtäaikaa englantia - ruotsia ja saksaa, mutta mitäs järkeä siinä on, jos halutaan opiskelijoiden valitsevan monia kieliä.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #142
Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #68

Sinun kannattaisi nyt tosiaan miettiä tätä kustannusasiaa uudestaan.
Jos ruotsi vaihdetaan venäjäksi, niin totta kai silloin opetuskustannukset ovat samat. Mutta jos esim. tarjotaan näitä kahta kieltä, niin silloin helposti opetuskustannukset nousevat jos esim. 20 oppilaasta 12 valitsee ruotsin ja 8 venäjän. Nuo 20 ruotsia lukevaa voivat nimittäin olla samalla opettajalla kun taas kahta eri kieltä opiskelevat tarvitsevat kaksi ryhmää ja kaksi opettajaa.

Sinun mielestäni siis olkinukkeni meni pahasti metsään, joten ajattelin kokeilla, olisi rautalankanukke helpommin sinulle miellettävissä.

Jos valinnaiskielet eivät toisi lisäkustannuksia, niin silloinhan niitä olisi vaikka kuinka paljon. Juuri sen takia, että kunnille syntyy opetuksesta kustannuksia, on ranskan, venäjän, saksan opetusresursseja leikattu.

Ainoa mahdollinen säästö voisi tulla siitä, että jos toinen kieli olisi valinnainen ja sitten ei enää perustettaisi/tulisi muita ryhmiä. Silloin ei yläasteella voisi enää opiskella esim. yhtäaikaa englantia - ruotsia ja saksaa, mutta mitäs järkeä siinä on, jos halutaan opiskelijoiden valitsevan monia kieliä.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #143

Ei pidä paikkaansa: Jos vähänkin käytetään tekniikkaa hyväksi, niin ei kustannukset nouse vaan laskee. Esim. minun saitistani voi opiskella suomea ilmaiseksi.
http://lingvox.weebly.com/

(Tosin toisesta saitista, joka ei näy tässä, jossa koulutan hammaslääkäreitä ja lääkäreitä, laskutan kohtuullisesti)

Henry

Käyttäjän tjarvile kuva
Timo Jarvilehto

Kun muualla joudutaan lopettamaan kouluja ja yliopistojen erillisyksiköitä (kuten esim. Kajaanin opettajankoulutuslaitos vähän aikaa sitten), on aika outoa perustella joiden yksiköiden säilyttämistä (esim. kaksi yliopistoa Turussa ja kaksi Kauppakorkeaa Helsingissä) sillä, että ruotsikielisiin laitoksiin otetaan myös suomenkielisiä. Kysymyshän on joka tapauksessa tuhlauksesta kaksinkertaisine hallintoineen ja muine tukitoimineen. Miksi ruotsinkieliset eivät osallistu säästötalkoisiin, joihin kaikkia muita suomalaisia kannustetaan?

Sanottakoon vielä, että minulla ei ole mitään ruotsinkielen opiskelua vastaan, ja on todella surullista, että pakkoruotsi luo erityisen kielteisiä asenteita, ei pelkästään kielenopiskelua, vaan myös Ruotsia kohtaan. Pakko ei koskaan ole oppimista edistävä tekijä.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #61

Minusta kannattaisi pitää erillään kysymys siitä, miten suomalaisten kieltenopetus tulevaisuudessa resursoidaan ja se, mikä suomenruotsalaisten asema Suomessa on. Monet suomalaiset ovat nimittäin vain yksinkertaisesti kateellisia suomenruotsalaisille ja pelkäänpä, että tämä on myös yksi suuri este siinä, että suomenruotsalaiset kielineen
nähdään rikkautena maassamme.

Osa ruotsin kieleen kohdistuvasta kritiikistä yleensä onkin se, että
suomenruotsilla ja riikinruotsilla on eri ääntämisnormi ja siksi halutaan
pitää suomenruotsalaisia jotenkin "ei oikean ruotsin" -puhujina, mikä
on taas yksi näistä Vapaa kielivalinta -heikkien kielitietellisesti epäpätevistä argumenteista, joita olen vuosien aikana nähnyt.

Suomenruotsissa on muuten - mielenkiintoista kyllä - piirteitä, jotka helpottavat norjan kielen oppimista (riikinruotsalaisiin verrattuna).

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #115

Olen samaa mieltä siitä, ettei suomenruotsia pidä vähätellä - se on samanlainen ruotsin kielen murteisto kuin mikä tahansa Ruotsissa puhuttu ruotsin kielen murteisto. Harvassa maassa kukaan puhuu kirjakieltä äidinkielenään, kyllä ne puhekielet ja murteet aina siitä eroavat jonkin verran.

Varmasti suomenruotsi antaa paremmat eväät useimpien ruotsalaisten ymmärtämiseen kuin vaikkapa Skoonen murteen opettelu.

Jonas Hellgren

Eristäytyminen johtuu aivan samoista syistä ja samanlaisin keinoin kuin buurit halusivat pysyä erossa bantuista ja zuluista. Raha, ryöstetty kiinteä omaisuus ja saavutetut yhteiskunnalliset edut. Ainoa suurempi ero on ilmasto.
Apartheid vs. Arctic Apartheid.

Jonas Hellgren

"Ihmetyttää myös, minkä vuoksi ruotsinkieliset haluavat eristäytyä..."

Se on tätä Arktista Apartheidia.
Parempi väki ei halua salonkeihinsa pahalle haisevia möbleemattomissa laavuissaan asuvia ugreja, jotka eivät edes osaa syödä kniivalla ja kahvelilla. Mainehan siinä menisi ja mistä sen tietää, sivistymättömyys saattaa olla tarttuvaa.

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Hyvä ja valaiseva blogi Häkkiseltä. Kiitos siitä.
Maailmassa on monta ihmeellistä asiaa.......
Joista tämä pakkoruotsin vaatiminen on kärkipäästä ainakin täällä periferia Finlandiassa.
On se vaan kummaa tajunnan puutteellisuutta eräillä pakkoruotsin vaalijoilla. Sivistyneillä ja lukeneillakin.
Jotkut väittävät tai luulevat, että ruotsinkieli halutaan poistaa koululaitoksemme opetusohjelmista.
En ole havainnut näitä Usarin blogistien ja kommentoijien kirjoituksiakin vuosia lueskellessani, että kukaan olisi sellaista vaatinut.

Kuulemma 70% suomalasista on pakkoruotsia vastaan. Ehkä sama trendi on tavisdemarikansalaisten keskuudessakin.
Ykkösdemarit (eliitti) vaativat kyllä pakkoruotsin säilyttämistä koulujen opetusohjelmissa. Eli ei valinnaisena aineena.
Taitavat taistella tuulimyllyjä vastaan?
No minä vielä äänestän heitä. Toivoen, että maalaisjärki saisi sijaa
siellä ykkösluokan demareissakin. Paavo Lipposen suhteen ex ykkösenä toivo on jo mennyt.
Itse olen selvinnyt 75-vuotiaaksi ilman k.o. kieltä, vaikka sitä lapsuudessa yritettiin iskostaa sieluuni. Ensin 6-vuotiaana kuunteluoppilaana Loviisan seudulla ruotsinkielisessä koulussa ja sittemmin oppikoulussa sisemmällä Suomessa.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Minä en taas suomenruotsalaisena näe koko pakkoruotsikeskustelua niin painavana asiana, että antaisin ehdokkaan mielipiteen siitä asiasta vaikuttaa äänestänkö hänta vai ei. Uskon, että suurin osa Suomen kansa pääosin suhtautuu siihen samoin. Mielipidekyselyissä voi toki vastata kannattavansa ns. "kielivapautta", josta syntyy nämä 2/3-enemmistöt. Mutta äänestyskopissa vaikuttavat ihan toiset asiat. Sen takia nykyjärjestelmä jää voimaan.

Jaakko Häkkinen

Varmasti osalla pakkoruotsista eroon pääsy ei keiku prioriteettilistan kärkipaikoilla. Osa taas on äänestänyt erehdyksessä kansanedustajaa, joka kyllä olisi pakkoruotsia vastaan mutta jonka puolue ei ole sitä vastaan, tai kansanedustajaa, joka on väittänyt olevansa pakkoruotsia vastaan mutta kääntänyt sitten takkinsa.

Se on kuitenkin vain ajan kysymys, minkä eduskuntavaalien jälkeen kielivapaus etenee. Ei kansan enemmistön tahtoa voida ikuisesti polkea edes edustuksellisessa irvikuvademokratiassa.

markku palonen

Jos haen suomessa virkamieheksi on minun opeteltava ruotsinkieli, jota en osaa,siis en saa suomessa virkamies työtä.Kuitenkin olen ollut ruotsissa valvomassa tehtaassa prosessin valmistusta ja siinä vaadittiin englanninkielen taitoa,myös norjassa työskennellessä oli työkieli englanti.

Tämä johtuu siitä, kun euroopan maat myös pohjoismaat käyttävät työ huippujen kuormituksen purkamiseen liikkuvia työntekijöitä, joiden kielet ovat puolasta,unkarista ,hollannista jne, jopa eri murteita,lähes aina on yhteinen kieli englanti, ei pohjoismainen kieli.

Suomenkin rannikkoruotsin murteet poikkeavat usein niin paljon että, heidän täytyy keskenäään selvitellä mitä milloinkin ruotsin sanalla tarkoitettiin.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren

En ymmärtänyt tätä kommenttia sikäli, että sanoit Norjassa työkielen olleen englanti. Eli osasit norjaa/ruotsia, mutta he vain väkisin vaihtoivat englantiin?

Itsekin olen miettinyt työskentelyä Norjassa ja en kyllä mene sinne mitään englantia puhumaan. Ruotsin pohjalta on helppo oppia norjaa ja
olenkin edistynyt ihan hyvin. Ja kielen haluan oppia myös siksi, että
vapaa-ajalla haluan sitten puhua norjaa ystävien kanssa. Ei siitä mitään tule, että asuisin siellä vuositolkulla ja kaikki joutuisivat aina vapaa-aikana vaihtamaan englanniksi, jotta minä pysyisin mukana.

Jaakko Häkkinen

Asenteesi on hyvä, minäkin opettelen aina vähän paikallista kieltä, vaikka kävisin vain lyhyellä lomalla jossain maassa.

"Ja kielen haluan oppia myös siksi, että vapaa-ajalla haluan sitten puhua norjaa ystävien kanssa. Ei siitä mitään tule, että asuisin siellä vuositolkulla ja kaikki joutuisivat aina vapaa-aikana vaihtamaan englanniksi, jotta minä pysyisin mukana."
-- Sopii myös: "Hyvä että opettelet norjaa, etteivät he joudu puhumaan kanssasi ruotsia." :-)

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

"En ymmärtänyt tätä kommenttia sikäli, että sanoit Norjassa työkielen olleen englanti. Eli osasit norjaa/ruotsia, mutta he vain väkisin vaihtoivat englantiin?
Itsekin olen miettinyt työskentelyä Norjassa ja en kyllä mene sinne mitään englantia puhumaan."

Olisiko niin, että ahtaasta kouluympäristöstä katsoen ei oikein ymmärrä muista töistä kylliksi?
Tekniikan, ja muillakin erikoisaloilla on omat erikoistermistönsä, jonka kaikki alaa opiskelleet ymmärtävät englanniksi.

Minullekin on käynyt niin, etteivät saksalaiset kollegani suostuneet puhumaan kanssani saksaa. Mukavahan on snackailla vaikka millä kielellä, mutta jos tehdään oikeita töitä ei snackkailut riitä, vaan jokaisen on ymmärrettävä mistä puhutaan.

Tietysti jos aikoo jossakin maassa asua, on syytä opetella tuo kieli.

Olisipa outoa edes ajatella, että ei maan pääkieltä kannattaisi osata.
Tällälailla kuitenkin perustellaan pakkoruotsia oikein Lipposenkin suulla, että ruotsinkielisen väestömme tarpeeseen ei enää löytyisi asiakaspalvelijoita jos pakkoruotsi muuttuisikin vapaaehtoisruotsiksi.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #125

Tietenkin ymmärrän, että voi olla yritys, jonka työkieli on englanti.
Mitä en ymmärtänyt oli se, että norjaa olisi ollut turha sen takia
opetella, kun työasiat pystyi hoitamaan englanniksi.

Sitä paitsi kaikki työpaikat norjassa eivät taatusti ole sellaisia joissa
pelkkä englanti riittää. Ainakin taannoin sinne menevät sairaanhoitajat
tankkasivat niska limassa ruotsia ja norjaa ja saavatkin nyt varmaan siellä
4000-5000 euroa palkkaa kuussa. Myyntitehtäviin taas palkataan norjaan
ruotsia osaavia.

Jonas Hellgren Vastaus kommenttiin #146

"Mitä en ymmärtänyt oli se, että norjaa olisi ollut turha sen takia
opetella, kun työasiat pystyi hoitamaan englanniksi."

Kenties et ymmärtänyt siksi ettei kukaan ole sellaista väittänyt. Koko ajatus taitaakin olla vain sinun persuvihahuuruisten aivojesi luomaa hallusinaatiota.

markku palonen

Kun luette työpaikka ilmoituksia lehdistä,niin kiinnittäkää huomio siihen ,että työ joka tehdään ja tuote viedään ulkomaille tai on kyseessä kansainvälinen laitos on kyseessä aina vaadittu englanninkielen taitoa.Jos ilmoitus hakee kunnan tai valtion avoimeen virkaa työntekijää on vaatimuksena ruotsinkielen taito.

Fönster on Norjassa winduu.
Lähes kaikkissa pohjoismaissa, Norjassa ,Ruotsissa,Tanskassa puhuvat Englantia.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Ihmeellistä vääntöä aivan selvästä asiasta.
Jokatapauksessa:
- Jos asuu jossakin peräkylässä joutuu valitsemaan ne kielet mitä siellä opetetaan. (Kieliääritelmäni ovat /Ceestä, mutta ymmärtänette).
- Jos saisi itse valita olisi lista seuraavanlainen:
- yksi "germaanikieli", eli saksa tai ruotsi
- englanti
- yksi slaavilainen kieli - Venäjä tms.
- yksi roomalaislähtöinen kieli - ranska tai espanja tms.

Nuo kielet pystyy oppimaan ennen lakkiaisia. Ja mikä tärkeintä: näiden avulla voi opiskella hyvin lyhyessä ajassa minkä tahansa muun europpalaisen kielen jos työ niin vaatii. Ja tästä lienee kysymys: koulussa opetellaan asioita, joita voidaan helposti soveltaa tulevaisuudessa.

Mutta, kuten kirjoitin, tämä on mahdollista vain suuremmissa keskuksissa.
Paitsi tietysti jos valtiovalta älyäisi laittaa kurssit nettiin. No, ei se älyä, koska Opetushallituksen johdossa on kokkaretädit, jotka sanoo (ainakin minulle sanoi): "Markkinat kyllä hoitaa..." kun esittelin omaa ilmaisohjelmaa joka on tarkoitettu maahanmuuttajille.

Henry

Käyttäjän PeliSuomi kuva
Pertti Lindeman

Olen myös omissa blogeissani pohtinut näitä kielikysymyksiä:

"Valtion henkilöstön kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset."

http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/164602-v...

"Älä anna johtaa itseäsi harhaan venäjän kielen asemasta naapurimaissa!"

http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/164473-a...

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

Kiitos kirjoituksesta.
Vapaaehtoisuus on minulle arvo jo sinänsä.
Mukavahan on osata useita kieliä, mutta käytännön maailmassa vain kielellisesti innokkaat joutavat opiskelemaan oikeiden asioiden lisäksi monia kieliä.

Oli mielenkiintoista huomata, kuinka vastenmieliseltä minusta tuntuivat edellä esiintyneen pakottajaopettajan kirjoitukset, varsinkin "pänttäämällä" opiskelemisen ihannointi.
Ihan niinkuin entistä syvällisemmän tietämyksen hankinta vaikkapa tekniikan ja fysiikan alalla olisi toisarvoista, ja opiskelussa edelleenkin olisi keskityttävä useisiin kieliin.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren

Kieliä päntätään Suomessa kouluissa koko ajan tosi paljon!
Luuletteko, että ne laudaturit makaamalla tulevat?
Sama pätee kaikkiin opiskelijoihin: ne jotka jaksavat lukea tenttiin ja käyttävät paljon aikaa, saavat hyviä arvosanoja. Ihan samallatavalla tämä menee kuin on mennyt kouluissa jo kymmeniä vuosia.

Kaikki oppiminen edellyttää aluksi asioiden pänttäämistä. Erityisesti muuten kielet, joiden sanastoa täytyy päntätä ja painaa mieleen monin eri tavoin.

Jos muuten joku kannattaa monien kielten opetusta, se ei tarkoita sitä, että hän väheksyisi toisia aineita. Minusta matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa saa mielellään opettaa vielä paljon enemmänkin ja olen itsekin niitä opiskellut. Ihmettelen, että laitoit suuhuni "Ihan niinkuin entistä syvällisemmän tietämyksen hankinta vaikkapa tekniikan ja fysiikan alalla olisi toisarvoista". En tietääkseni kirjoittanut näin riveille enkä rivien väliin.

Toiseksi kaikki asiantuntemukseni liittyy kielten oppimiseen ja opettamiseen, joten en muutenkaan ryhtyisi käsittelemään fysiikkaa ja tekniikkaa, kun minulla ei ole niistä mitään käsitystä.

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

"Luuletteko, että ne laudaturit makaamalla tulevat?"

-- eivät omani ainakaan, ja siksi kannatankin opiskelun kohdistamista tarpeelliseen, ei pelkästään palvelutarpeen vuoksi pakolliseen ruotsiin. Edelleenkin vapaaehtoismallissa jokainen saisi opiskella ruotsia sielunsa kyllyydestä.

"laitoit suuhuni "Ihan niinkuin entistä syvällisemmän tietämyksen hankinta vaikkapa tekniikan ja fysiikan alalla olisi toisarvoista". En tietääkseni kirjoittanut näin riveille enkä rivien väliin."

-- kun turhan aineen opiskeluun käytetään kriittistä resurssia, jää oikeiden aineiden oppimiseen vähemmän aikaa. Pakkoruotsi edellä, kyllä muu silloin vaan on toisarvoista.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"Oli mielenkiintoista huomata, kuinka vastenmieliseltä minusta tuntuivat edellä esiintyneen pakottajaopettajan kirjoitukset,""

Siitä olen ihan samaa mieltä! Kun luin vielä kertaalleen nämä loputkin tämän ylimielisen öykkärin vastauksia blogistille, niin olin todella iloinen, ettei näihin tämän kaltaisiin tyyppeihin tarvitse täällä Usarissa usein törmätä.

Eri mieltä saa ja voi toki olla, mutta tämän öykkärin tyylilaji on kerrassaan vastenmielinen. Tosin hän palvelee parhaiten pakkoruotsin pikaista lopettamista, jos vain näitä tarpeeksi moni päättäjä sattuisi lukemaan.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren

Kiva kumminkin kun luit. Viesteissäni oli paljon sellaisia faktatietoja, joita eräät "Vapaa kielivalinta ry." -keskushahmot eivät lainkaan tunne
eivätkä ymmärrä.

Jaakko Häkkinen

Sanottakoon tunnustuksena, että O-P on nyt siirtynyt aiempaa asiallisemmalle linjalle. Ei nyt syvennetä poteroita entisestään vaan yritetään keskustella asiasta. :-)

markku palonen

Yritän selventää sanomaani.Opettelen aina paikallisen kielen avustavasti,mutta työkieleni oli aina englanti sillä työt joissa oli eri maissa oli yleensä myös useita muiden maiden työntekijöitä jotka kiersivät maapalon maita ns reppumiehiä.Nämä oli aina opetelleet englannin kielen jotta olisivat tulleet toimeen intiassa tai saksassa.

Toiseksi kaikilla ei ole kielipäätä joka oppimisen pakolla rasittaa esimerkiksi teknisesti taitavaa henkilöä.

En tosiaan osaa ruotsia kunnolla ,mutta auttavasti.Minulla oli kaveri eriksonnilla työnjohtajana ja hänen osastolla oli vain suomalaisia,nämä ei kymmeniin vuosiin oppineet puhumaan ruotsia,mi9nun siellä' käydessä puhuttiin vain suomea.

Yksi asia vielä ,jos suomalaisen pakottaa tekemään vasten tahtoa ,t6ahtoo tulla huonoa jälkeä.Suomalainen työntekijä on maailman kärkeä, mutta sitä täytyy ymmärtää.Intialaiselle oli kulttuurishokki kun näki insinööritoimiston jossa kukaan ei valvonut työntekoa tai rakennustyömaan.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren

Olen samaa mieltä, että teknisellä alalla englannillakin pärjää pitkälle, mutta mielestäni saksa on myös todella tärkeä.

On totta, että ruotsin opiskelu vie paljon aikaa, jonka voisi
suunnata toisinkin. Vapaa kielivalinta ry. antaa kuitenkin virheellisesti
ymmärtää, että oppilaalle olisi jotenkin helpompaa oppia vaikkapa venäjää tai kiinaa (kun sitten motivaatio olisi kunnossa).

He eivät ymmärrä sitä, että motivaatio on riippuvainen kielen vaikeudesta ja yleensä yhdistelmä kieliä huonosti oppiva oppilas + vaikea kieli
on todella huono. Ruotsi on helpoin Suomessa opetettavista kielistä ja jos jonkin nyt pitää olla pakollinen, niin silloin ruotsi sopii pakolliseksi kieleksi mainiosti.

Suomalaisia pakotetaan koulussa koko ajan. Siellä on kasapäin pakkoaineita.
Jos olisi totta, että koulussa oppii paremmin kun voi itse valita, niin silloin kaikki aineet olisi valinnaisia. Moniko suomalainen murrosikäinen menisi koulussa minkäkin aineen tunnille, jos aineet olisivat vapaaehtoisia?
Siksi suurin osa aineista on pakollisia ja vain osa valinnaisia. Nyt on katsottu, että on oltava kaksi pakollista kieltä ja siitä varmaan joskus
luovutaan. Mutta se tarkoittaa sitä, että kielitaito vähentyy, ei sitä että se lisääntyy.

Jaakko Häkkinen

"Ruotsi on helpoin Suomessa opetettavista kielistä ja jos jonkin nyt pitää olla pakollinen, niin silloin ruotsi sopii pakolliseksi kieleksi mainiosti."
-- Kumosin tämän jo ainakin kerran: englanti on muoto-opiltaan selvästi ruotsia yksinkertaisempi ja siksi helpompi opetella, se on lähes isoloiva kieli. Sinun perustelusi tukisi siis pakkoenglantia, jos se olisi pätevä perustelu - eihän oikeasti ole mitään järkeä eikä perusteita määrätä jokin kieli pakolliseksi vain siksi, että se on helppo! :-D

Etkö voisi lukea mitä sinulle vastataan? Turhauttavaa toistella samoja asioita moneen kertaan.

Tuohonkin olen jo vastannut, että kaikki "aineet ovat pakollisia". Vieraita kieliä on pakko ottaa vähintään kaksi, mutta miksi juuri ruotsin täytyy olla kaikille pakollinen? Sitä et ole kyennyt perustelemaan.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #167

Muutat ihmeellisellä tavalla sinulle kirjoittamiani argumentteja toisiksi. Ehkä olet tehnyt aiheesta liian monta blogikirjoitusta ja alkaa jo mennä eri henkilöiden kannanotot sekaisin.

Olen jo moneen kertaan todennut kannattavani pakollista A-englantia. Kaksikielisillä paikkakunnilla tosin voisi olla kaksi A-kieltä, eli A-englannin lisäksi A-ruotsi tai A-suomi.

En kannattanut ruotsia pakolliseksi kieleksi sen takia, että sen on helppo. Jos helppous olisi minulla argumenttina, olisi ehdottanut eestin kieltä, joka on helpoin suomalaisille.

Minusta on kuitenkin hyvä, että kieli joka tällä hetkellä on pakollinen Suomen kouluissa sattuu olemaan suomalaiselle kielenoppijalle suhteellisen helppo (helpompi kuin kiina, japani, ranska, venäjä etc.).
Tämän haluan todeta sen takia, että monet peruskoululaiset valittavat ruotsin vaikeudesta, mutta se johtuu vain siitä, että he eivät tiedä kuinka vaikeita nuo muut kielet ovat, koska he eivät ole kokeilleet niiden opiskelua.

On niin helppo sanoa, että me täällä haluaisimme lukea pakollisena venäjää, jos ei ole mitään käsitystä siitä miten hankalasta kielestä itse asiassa on kyse. Venäjä ei todellakaan sovi pakolliseksi toiseksi vieraaksi kieleksi Suomen kouluihin eli siinä mielessä olen samaa mieltä niiden kanssa, jotka vihaavat pakottamista: venäjää ei voi laittaa pakolliseksi kieleksi (ja saman uskaltaisin sanoa myös kokemukseni pohjalta esim. ranskasta).

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #177

"Minusta on kuitenkin hyvä, että kieli joka tällä hetkellä on pakollinen Suomen kouluissa sattuu olemaan suomalaiselle kielenoppijalle suhteellisen helppo (helpompi kuin kiina, japani, ranska, venäjä etc.)."
-- OK, kiitos selvennyksestä. Eli tuo ei ollutkaan mikään perustelu.

"On niin helppo sanoa, että me täällä haluaisimme lukea pakollisena venäjää, jos ei ole mitään käsitystä siitä miten hankalasta kielestä itse asiassa on kyse."
-- Venäjä on itse asiassa hyvin tutun ja helpon oloinen kieli, kun pääsee vieraan kirjaimiston taakse: moj syn = my son 'minun poikani'. Tietysti vaatii foneettisen korvan ja kielen harjaannuttamista, että kaikki sibilantit (S-äänteet) saa osumaan kohdalleen, mutta niinhän ruotsissakin on hankalia äänteitä suomalaiselle.

"Venäjä ei todellakaan sovi pakolliseksi toiseksi vieraaksi kieleksi Suomen kouluihin eli siinä mielessä olen samaa mieltä niiden kanssa, jotka vihaavat pakottamista: venäjää ei voi laittaa pakolliseksi kieleksi (ja saman uskaltaisin sanoa myös kokemukseni pohjalta esim. ranskasta)."
-- Mitään vierasta kieltä ei tarvita pakolliseksi.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #180

Joo, paitsi että venäjässä on hankala fonetiikka ja sitten verbijärjestelmässä on monimutkainen aspektiero, joka ei aukea helposti suomalaisille. Ja sitten vielä 6 sijamuotoja ja monimutkaiset nominien sijamuodot. Summa summarum: suomalaiselle hankala fonetiikka, morfologia ja syntaksi. Mikä siinä oli helppoa? Oikeastaan aakkoset ovat venäjässä helpointa, vaikka kaikki aina luulee, että se on se venäjän vaikea asia. LOL

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #221

Voin kyllä sanoa omasta kokemuksestani, että vaikka ne kirjaimet "osaa", lukeminen niiden läpi on silti hidasta ja takkuista. Eron huomasi kun opettelin vähän puolaa: sitä kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla, ja kieli aukesi välittömästi paljon selvempänä kuin venäjä. Vaikka ainakin äänteellisesti puola on vielä haastavampi.

Voi tietysti olla, että toiset ovat aakkostolahjakkaampia kuin toiset, aivan kuten toisten on helppo oppia ja jäljitellä vieraita äänteitä. Minä opin ääntämään mitä tahansa, mutta vieraat aakkostot hidastavat pitkään.

Jonas Hellgren

"Olen samaa mieltä, että teknisellä alalla englannillakin pärjää pitkälle, mutta mielestäni saksa on myös todella tärkeä."

Perustuu mihin.
Saksalaisten yritysten vientikieli on englanti. Kaikki saksalainen tekninen dokumentointi tehdään myös englanniksi. Kaikki saksalainen tekninen ja tieteellinen tutkimus julkaistaan myös englanniksi.
Oluen he tekevät sentään vielä saksaksi.

Tuomas Virtanen

Pakkoruotsi estää suomalaisia oppimasta tärkeämpiä suurten kielialueiden kieliä; ruotsin opiskelu saattaa "auttaa" muiden kielten opiskelussa, mutta on luonnollisesti järkevämpää opetella juuri sitä kieltä, jota tarvitsee. Ruotsin kieli haittaa talouden ja tieteen toimintaa, koska resursseja kohdennetaan asiaan, joka ei hyödytä näitä kahta kokonaisuutta suoraan. Näin annamme ruotsalaisille ylilyöntiaseman vaikkapa kansainvälisessä kaupassa. Ruotsin vaatimusta pidetään yllä ainoastaan vanhojen 1950-luvulla varhaisaikuusuutensa eläineiden voimin; heille ruotsi oli portti kansainvälisyyteen, mutta meille nuoremmille sukupolville se on este.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren

Ja mistä peruskoulun 7-luokkalainen tietää, mitä hän tarvitsee?
Yksi luulee tarvitsevansa saksaa, toinen venäjää, kolmas ranskaa
ja neljäs espanjaa. Mutta kun kunnat eivät voi tarjota tällaisia
kielivalikoimia, kuten olen yrittänyt täällä selittää.

Aikuinen sitten aikanaan tietää, mitä kieltä tarvitsee ja
jos vaikka osoittautuu, että se on saksa, niin homma ei ole
kovin kova, koska ruotsi auttaa. Jos osoittautuu, että tarvitsee japania, niin sitten sitä aletaan nollasta ja siinä ei auta sitten oli
koulussa lukenut mitä vaan.

Jaakko Häkkinen

Höpö höpö! Nimeä yksikin kunta, jossa ei lainkaan opeteta saksaa, venäjää, ranskaa ja espanjaa.

Tuohan ei perustele mitään, että "koska emme voi tietää mitä tarvitsemme, niin ruotsi on pakollinen."

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #168
Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #174

Eli sinä et tiedä yhtäkään kuntaa, jossa EI opetettaisi noita yleisimpiä vieraita kieliä? Niin arvelinkin.

Tuomas Virtanen

Kommenttisi ei ole pitävä, koska juuri siksi, että 7-vuotias ei tiedä, hän valitsee muutakin kuin ruotsin. Nyt valitaan ruotsi pakosta, ja sillä ei ole merkitystä maailmanlaajuisesti. Olen itse opiskellut italian aivan alusta ja tiedän, että se ei ole mikään helppo homma. On todella fariselaista väittää, että kyllähän sitä sitten vanhempana voi opiskelalla kieliä tarpeen mukaan. Jokaisen kielen, olipa ruotsi tai mikä muu tahansa, opiskelu on rankkaa jaa vie vuosia, jotta pääsee turistitason yläpuolelle. Minusta Suomen koulujärjestelmä tekee tosi pahaa jälkeä kielenopiskelussa. Olen edelleen "katkera" sille, että vaikka kirkoitin aikoinaan ylimmän arvosanan lyhyessä saksassa, en koskaan päässyt sille tasolle, jossa jatko-opiskelu olisi ollut sujuvaa. Siksipä tämä kieli jäi. Jos olisin voinut satsata ruotsin ponnistelut saksaan, osaisin sitä tänään sujuvasti. Ruotsia en ole tarvinnut koskaan missään. Pohjoismaisten kolleegojen kanssa puhun englantia. Kukaan heistä ei edes oleta, että puhuisin ruotsia.

Jari Vuorinen

Ruotsinkieliset ja RKP ovat parempaa ja herraskaisempaa sakkia kuin normisuomalaiset.

Suomalaisten on osoitettava kunnioitusta ja alamaisuutta ylempiään kohtaan joten kaikki laitetaan nypläämään pitsiä eli opiskelemaan pakkoruotsia.

Me emme ole täysin itenäisiä vaan olemme tämän pakkoruotsin osalta nöyriä alamaisia.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren

Ai silläkö tämä kysymys ratkeaa, että me suomenkieliset teemme itsestämme jotain surkuteltavia uhreja? Asenne on ihan väärä, kun pitäisi sanoa,
että ruotsi on sen verran helppo kieli, että äkkiä sen opettelen.

Jonas Hellgren

Asenne on ihan väärä, kun pitäisi sanoa että ruotsi on niin turha kieli, että jätänpä opettelematta.

Taisto Merilä

Jottei keskustelu menisi pelkäksi poliittiseksi jankkaamiseksi ja teoreettiseksi kikkailuksi, niin tehdäänpä vielä pienimuotoinen, mahdollisimman objektiivinen ja kysymyksenasettelultaan neutraali, tutkimus ruotsin kielen kiinnostavuudesta esikoululaisille.

1. Oletko koskaan käynyt lomalla Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa?
2. Olisiko sinusta mukavaa päästä käymään pohjoismaiden hienoimmissa, hauskimmissa jännittävimmissä ja kiinnostavimmissa paikoissa?
3. Mitäs tykkäisit, jos saisit matkallasi uusia kavereita, jotka veisivät sinua kivoihin paikkoihin, ja voisitte leikkiä ja tehdä kivoja asioita yhdessä?
4. Mitä pitäisit siitä, että voisit puhua samaa kieltä uusien ystäviesi kanssa?
5. Tiedätkö mitä kieltä Ruotsissa puhutaan?
6. Tiesitkö, että ruotsilla pärjää hyvin myös Norjassa ja Tanskassa?
7. Olisiko sinusta kiva osata ruotsia, jos lähtisit matkalle Ruotsiin tai muihin pohjoismaihin?
8. Entäpä jos ruotsinkieliset kaverisi tulisivat käymään teillä kotona?
9. Voisiko ruotsin opetteleminen olla sinulle hyödyllistä?
10. Olisiko ruotsin kieli sinusta tärkeää, jos muuttaisit tai menisit isona töihin Ruotsiin?
11. Onko sinusta oikein, että ruotsin kieltä mollataan?
12. Mitä ajattelet, että eikö ruotsi olekin ihan yhtä tärkeä kieli kuin muutkin kielet?
13. Voisiko olla kiva, jos saisit opetella vähän ruotsia jo vaikka ensi vuonna koulussa?

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren

Tämä oli todella hieno lista ja mielelläni en kajoaisi siihen.
Kieli-ihmisenä tartun kuitenkin kohtaan 6.

Oppilaalta ei voi nimittäin kysyä kyseisen kohdan kysymystä, koska se sisältää väärän väitteen.

Ruotsilla - edes syntyperäisen tasoisella ruotsilla - ei suoranaisesti pärjää hyvin Norjassa ja Tanskassa. Norjalaiset toki ymmärtävät hyvin suomenruotsia, mutta koska suomalainen koululainen koulun suoritettuaan hädin tuskin ymmärtää riikinruotsia, hänen ei ole mahdollista ymmärtää tanskaa eikä joitakin norjan länsimurteita, vaan ne vaativat vielä paljon lisätyötä.

Oikea kysymys 6 olisi:
Tiesitkö, että norja ja tanskakin ovat ruotsin kaltaisia kieliä ja
ruotsia osaamalla voit nopeasti oppia näitä kieliä? Jos muutat Norjaan, opit kieltä huomattavasti nopeammin kuin sellainen, joka ei osaa lainkaan ruotsia.

Esikoululaisilla ei myöskään ole sellaista kypsyyttä, että he osaisivat laittaa kieliä tärkeysjärjestykseen (kohta 12). Minusta ylipäätään pitäisi nyt lopettaa jatkuva "mikä on tärkeää ja mikä ei" ja "mistä on hyötyä ja mistä ei" jankkaaminen, koska kukaan ei tiedä, mitä tulevaisuudessa tarvitsee. Eikö peruskoululaisilta voisi vain olettaa, että koulu on paikka jossa tehdään työtä ja myöhemmin se muuttuu työpaikaksi, jonne sinnekään ei aina ole kiva mennä eikä kaikki ole hauskaa.

Mutta lisäisin ehkä yhden kysymyksen esikoululaiselle:

Oletko huomannut, että Turku on ruotsiksi Åbo. Tiedätkö mikä kirjain
sanassa on ensimmäisenä?

Taisto Merilä

Tuo lista oli toki sarkasmia omalta osaltani; tarkoitushakuisia kysymyksiä, joilla voitaisiin johdatella vastaajia haluttuun päämäärään. Lasten, tässä tapauksessa kuviteltujen eskareiden, kypsyyden yliarvioimisen voi laskea sen piikkiin - sellainen toimii manipulaatiossa yleisestikin. Tuon ikäisiä pitäisi kyllä oikeasti hieman pohjustaa ennen kysymyksiä, ihan jo maantieteen suhteen.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #164

Ei nuo olleet lainkaan huonoja kysymyksiä. Siis juuri tuossa listassasi on niitä asioita, joiden takia nykynuoret opiskelevat kieliä:
he haluavat matkustaa ja ymmärtää matkoillaan uusia kulttuureita,
he haluavat saada ystäviä muista maista ja pitää heihin yhteyttä, kutsua
Suomeen ja käydä itse vierailulla. He haluavat lähteä joksikin aikaa
vaihtoon ulkomaille opiskelemaan tai mennä kesätöihin ulkomaille
(Norjasta saisi hyvät rahat...). Monilla nuorilla on jopa ulkomaalainen puoliso. Maailma on muuttunut ja etäisyydet pienentyneet.

Ongelma on juuri se, että esim. perussuomalaiset eivät ollenkaan edusta sellaista kansainvälistä nykymaailmaa, joka on nuoria lähellä. Sen takia heidän kannattaisi puhua kielten opiskelusta mahdollisimman vähän, jotta
myös vahinko jäisi mahdollisiman pieneksi. Sama koskee järjestöä "Vapaa kielivalinta" joka vain haahuilee. Kielten asioita pitäisi hoitaa sellaisten järjestöjen, joissa oikeasti on monia kieliä osaavia ihmisiä ja monilla
kielillä töitätekeviä henkilöitä.

Jonas Hellgren

Turkulainen tietää, et Åbo on toispual jokke ja niil on keltase paira.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Olli-Pekalla on pointti, että kannattaa olla vähän varovainen luvatessaan ruotsin kautta avaimia muihin pohjoismaisiin kieliin. Tanska on jopa foneettisesti luisumassa erilleen muista pohjoismaisista kielistä, kun taas norjasta on tullut skandinaavien kesken parhaiten ymmärretty kieli.

35 % ruotsalaisista sanoo ymmärtävänsä tanskaa, 80 % norjaa
50 % norjalaisista sanoo ymmärtävänsä tanskaa, 85 % ruotsia
50 % tanskalaisista sanoo ymmärtävänsä ruotsia, 65 % norjaa

http://spraktidningen.se/blogg/danska-allt-svarare...

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #415

Kiitos Jan-Erik, mielenkiintoista tietoa! Eiköhän Lipponen kohta rummuta pakkonorjan puolesta. ;-)

Norja ja Tanska ovat olleet pitkiä aikoja samaa valtiota, joten epäilemättä kielissä on tapahtunut lähentymistä vuorovaikutuksen kautta (ainakin siis sanaston tasolla).

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #420

Niin, ns. vapaan kielivalinnan kannattajathan ovat rummuttaneet lähes kaiken muun puolesta tähän mennessä paitsi norjan.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #422

Kielivapauttajat eivät voi hehkuttaa maailman kaikkia kieliä - eiköhän perusidea tule selväksi jo sillä, että korostetaan niitä kieliä, mitä kouluissamme on nykyään tarjolla.

Vapaaehtoista norjaa olisi kyllä kiva saada tarjolle; ainakin sairaanhoitajat tienaavat käsittääkseni Norjassa hyvin. Mutta ehkä joku kielipakottaja vastustaisi norjaa, koska sittenhän pitäisi tunnustaa, ettei ruotsilla pärjääkään kaikissa pohjoismaissa.

Käyttäjän VeliKilpirinne kuva
Veli Kilpirinne

Itse en koskaan oppinut koulussa ruotsia. Tulee elävästi mieleen ne hirveät ruotsin tunnit ja kylmät väreet tulee niskaan, kun lukee noita O-P:n postauksia. Tulee nimittäin ne ruotsin tunnit mieleen. :) Samanlaista se opetus silloin 70- luvulla oli. Jo silloin ihmeteltiin Koillismaalla, että mitä ihmettä me tällä ruotsilla oikein tehdään. Asia ei selvinnyt silloinkaan. Nyt asuessani kaksikielisellä alueella, olen jonkin verran ihan siinä sivussa ruotsia oppinut, pakolla en kylläkään.
Kiitos erityisesti Olli-Pekalle kommenteista, ne ajavat Jaakko Häkkisen esiin tuomaa asiaa tässä opetusketjussa parhaiten. Josko pakosta joskus päästäisiin.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren

Älä nyt tee minun mielipiteistäni mitään johtopäätöksiä sen suhteen, millaista
opetus nykyisin ylipäätään on.

Ruotsin opetus on muuttunut tosi paljon. Oppikirjat ovat ihan erilaisia ja
opetus on paljon kevyempää ja virheitä ei korosteta niin paljon.

Ei muuten kannata luulla, että koulu on missään suhteessa samanlainen kuin
70-luvulla. Kouluissa esim. opiskellaan kieliä todella paljon vähemmän kuin 70- ja 80 -luvuilla.

Ne joilla on lapsia peruskoulussa pystyy helposti seuraamaan sitä, millaista se opetus on ja he ovat varmasti huomanneet myös että ruotsin viikkotuntimäärä peruskoulussa on pudonnut kolmanneksen 80-luvulta.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren

Ja kiitos itsellesi viestistä, josta kävi ilmi, että Koillismaaltakin voidaan muuttaa kaksikieliselle alueelle Suomen sisällä. Eli se oli hyvä todistus juuri siitä, ettei kannata kuvitella ihmisten aina jämähtävän johonkin päin Suomea. Tulevaisuudessakin on ihmisten pakko muuttaa paikkakunnilta toisille työn perässä ja silloin on hyvä, jos voi muuttaa myös ruotsinkieliselle alueelle.

Ja varmasti sinulla on jotain hyötyä ollut kouluruotsistakin, sillä aiemmin ruotsia opittiin kouluissa huomattavasti enemmän kuin nykyään.

Jaakko Häkkinen

Manner-Suomessa ei enää ole ruotsinkielisiä alueita nyt kun Närpiö, Larsmo ja Korsnäs muuttuvat leikkikaksikielisiksi valtion lahjomina. Mutta jälleen kiinnittäisin huomiota tuohon suunnattomaan yksisilmäisyyteesi: suomalainen voi muuttaa ihan mihin tahansa maailmassa, mutta sinä sovellat muuttoperustelua pelkästään ruotsin kieleen! Tekopyhää ja sokeaa.

Ymmärrät kai, että mitä tahansa kieltä voidaan perustella samalla argumentilla? Aina voi muuttaa Kalaharin autiomaahan avustustyöntekijäksi, ja silloin on pakkohottentotista ollut valtavasti hyötyä!

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #169

Ajattelinkin vain, että Suomen peruskoulu antaisi valmiuksia esim. siihen että joku muuttaa maan sisällä tai johonkin toiseen Pohjoismaahan.

Arvaan kyllä, että Vapaa kielivalinta ry. haluaisi ottaa listalleen
sen hottentotin, kun siellä oli hindikin.

Mutta jos nyt lähinnä lähdettäisiin siitä, mikä on todennäköistä eikä siitä mikä on vain mahdollista?

Valitettavasti nyt vain on niin, että ruotsi on suomalaiselle keskimäärin hyödyllisempi kuin hindi tai kiina, mutta tietenkin näitäkin kahta viimeksimainittua kannattaa aikuisena koettaa opiskella, jos elämäntilanne on sellainen että siihen on tarvettu.

Ymmärrän, että jotkut ehdottavat vaihtoehtoisuutta venäjä/ruotsi,
mutta se ei toimi siksi, että sitten Suomi jakautuu kahtia. Joko pelkkä ruotsi pakollisena tai ei sitten kumpikaan. Muut vaihtoehdot eivät toimi käytännössä.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #172

Jos muuttaa maan sisällä, pärjää suomella - viimeiset ruotsinkieliset pikkukunnat saivat valtiolta niin isot kaksikielisyyslahjukset, että suomenkielisten viranomaispalvelujen ja nimikylttien järjestäminen onnistuu nopealla aikataululla.

Pohjoismaat taas eivät ole sen tärkeämpi alue kuin mikään muukaan esim. EU-maista. "Suomalaiskyliä" on esim. Espanjassa. Se nyt vain menee niin, että mitä tahansa kieltä ihminen osaa, hän epäilemättä avaa sen avulla löytyviä ovia. Espanjan osaaja muuttaa todennäköisimmin Fuengirolaan golfaamaan, ruotsin osaaja muuttaa todennäköisimmin Ruotsiin. Hindin osaaja luultavasti muuttaisi Intiaan jossain vaiheessa elämäänsä.

Eli jälleen sama sokea piste sinulla: et osaa ajatella, että sama perustelu pätee muihinkin kieliin kuin vain ruotsiin. Ruotsi on hyödyllinen vain jos hyödyntää ruotsin taitoaan; kiina on hyödyllinen vain jos hyödyntää kiinan taitoaan; jne.

"Ymmärrän, että jotkut ehdottavat vaihtoehtoisuutta venäjä/ruotsi,
mutta se ei toimi siksi, että sitten Suomi jakautuu kahtia. Joko pelkkä ruotsi pakollisena tai ei sitten kumpikaan. Muut vaihtoehdot eivät toimi käytännössä."
-- Mitä tarkoitat? Miksei valtakunnallinen pakkovenäjä muka toimisi yhtenäistäjänä ihan samoin? Sinä vain näet taas vain ruotsin.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #185

No itsekin kyllä muutan Espanjaan sitten kun eläköidyn, mutta puhuin lähinnä siitä, missä ovat suomalaisten työmarkkinat.

Espanjasta on turha lähteä hakemaan hommia, siitä pitää +20 % työttömyys huolen. Tosin suomalaisia on joissakin puhelinpalvelutehtävissä, koska me osataan englantia ja RUOTSIA ja joskus vähän jotain muitakin kieliä.

Saksa tulee olemaan aikamoinen imuri ja veikkaan että kohta saksan opiskelu Suomessa tulee uudestaan kasvamaan. Myös Espanjassa muuten saksa on englannin jälkeen merkittävä ja paljon opiskeltu kieli. Monet yrittävät saada töitä Saksasta, Itävallasta tai Sveitsistä.

Monet espanjalaiset opiskelevat myös ruotsia ja norjaa. Heidän korviinsa on kantautunut Norjan hyvät palkat - Suomessa tämä on voinut mennä ohi, kun täällä on niin kova "Vapaa kielivalinta - ruotsi pois" -rummutus koko ajan jylläämässä.

Mutta hei! Menepä joskus yläasteelle hommiin. Olen itse opettanut siellä englantia ja ranskaa joskus. Ehdota niille yläasteikäisille Länsi-Suomessa että ruotsin tilalle tulisi venäjä, niin käsityksiisi tulee hieman realismia.
Itä-Suomessa jotkut toki haluavat lukea venäjää ja se on ihan hienoa, mutta ei se sielläkään mikään oppilaitten unelma ole.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #196

"Mutta hei! Menepä joskus yläasteelle hommiin. Olen itse opettanut siellä englantia ja ranskaa joskus. Ehdota niille yläasteikäisille Länsi-Suomessa että ruotsin tilalle tulisi venäjä, niin käsityksiisi tulee hieman realismia."
-- Ei kukaan ole pakkovenäjään siirtymässä - se on aivan yhtä perusteeton kuin pakkoruotsikin.

Oppitunti 1, toista perässäni - Lesson 1, repeat after me:
"En ole esittänyt pakkoruotsille yhtään pätevää perustelua."
Ja sama niin monella kielellä kuin vain haluat - saat itse valita ne!

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan Vastaus kommenttiin #172

Sivuhuomautuksena mielenkiintoiseen keskusteluun.

"Hottentotti" on tietääkseni pilkkanimitykseksi katsottava termi, nykyään. Nimitys tulee hollanninkielestä ja tarkoittaa nikottelijaa. Khoisan-kielissä on äänteitä, naksautuksia kitalaella, joita vapaavalintaopiskelijan olisi luultavasti vaikea opetella, vaikka ne kuuluvat selvästi ja onnistuvat hyvinkin näppärästi äidinkielenään noita kieliä puhuville.

Etelä-Afrikan alkuperäisin väestö joutui jo ennen hollantilaisten maahanmuuttoa ahtaalle. Bantuheimot kun tulivat ja levisivät. Vähän kuin savolaiset Suomessa.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #194

Wikipediassa se on vielä ihan neutraali rinnakkaisnimitys khoille:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Khoit

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan Vastaus kommenttiin #197
Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #201

"Useiden lähteiden mukaan termiä hottentotti pidetään nykyisin loukkaavana."
Ja silti Wikipedia-artikkeli itse alkaa: "Khoit tai khoikhoit eli hottentotit..."

Jos se olisi absoluuttisen loukkaava, sitä ei käytettäisi Wikipediassa kuten ei muitakaan loukkaavia nimityksiä käytetä. "Useat lähteet" eivät siis ole vakuuttaneet Wikipediaan kirjoittavia näkemyksistään.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan Vastaus kommenttiin #218

Tämä lähde ei vanno wikipedian nimeen ;)
Minulla oili aikonaan kaveri Etelä-Afrikasta samalla työmaalla Englannissa. Puoleksi Xhosa, mutta äidinkielensä oli afrikaans. Pääministeri oli tuolloin Voorster. Opin kiroilemaan mehevästi afrikaansiksi mutta xhosan naksautuksia en oppinut. Miriam Makeba sen osasi: laulu "Pata pata" ja jokunen muu.

e:
pannaanpa tähän sitä muuta
https://www.youtube.com/watch?v=U6AAtKmx6Qk

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #194

Kiva että toit ilmi nämä vaikeat äänteet. Nämä vapaavalintaheikit aina
tuovat esiin, että kyllä pitäisi lukea kiinaa ja japania ja hindiä, koska oppilaat oppivat niin mukavasti sitten kun MOTIVAATIOTA ja on saanut
itse valita.

Kas kun ruotsin suhteen ei löydy motivaatiota, mutta ranskaahan nämä ruotsista kiinnostumattomat yläastelaiset moponkorjaajapojat oppisivat ihan tuosta vain. Tai saksaa, venäjää, espanjaa, portugalia, hindia, arabiaa, you name it.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #200

Hei itserakas elitistiheikki, lopetapa jo se muiden ihmisten vähättely ja halveeraaminen!

Tietopohjasi ei taida riittää sen tietämiseen, että motivaatio vaikuttaa oppimistuloksiin. Annoin sinulle jo aikaisemmin linkin, mutta sinä et lue etkä ymmärrä mitä sinulle vastataan.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #220

Jos tämä oli minulle, niin sulla on vissiin päässyt vähän pannu kuumenemaan liikaa. Ehkä tämä keskustelu ei mennyt mielestäsi ihan niin hyvin kannaltasi kuin oli viime yönä uneksinut.

Totta kai motivaatio vaikuttaa oppimiseen ja varmasti tulokset
olisivat parempia, jos saisi valita sen toisen kielen vaikka 10 joukosta. Mutta silti voisi jäädä joku kieli ulkopuolelle ja entäs sitten jos sillä peruskoululaisella onkin Intiassa kirjeenvaihtokaveri, mutta se ei saakaan lukea hindiä, koska sitä ryhmää ei saatu kasaan yläasteelle.

Olen yrittänyt sinulle vähän avata näitä taloudellisia realiteetteja ja toivoisin, että Vapaa kielivalinta ry. tekisi noille sivuilleen vaikka jotain kustannuslaskelmia sen sijaan että kerjäävät sieltä toisten rahoja omiin älyttömiin hiekkalaatikkoleikkeihinsä. Eli mitä maksaa Suomen kunnille, jos Suomen kuntien peruskouluissa tarjotaan B2 -kielenä valikoimaa ruotsi, saksa, venäjä, ranska, espanja.

Ja jos olet sitä mieltä, että se maksaa yhtä vähän kuin nykyinenkin systeemi, niin sitten en voi sinua auttaa, vaan sinun pitää keskustella jonkin matemaatikon kanssa asiasta.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #226

Ei minulla pannu kuumene. Alan vain kyllästyä itsetärkeään ja muita vähättelevään tyyliisi: mopopojat, tankeropersut jne. Tajuatko, ettei kenenkään mielipiteestä tee yhtään vähempiarvoista se, mitkä hänen henkilökohtaiset ominaisuutensa tai lahjansa ovat? Eikä sinun mielipiteistäsi tee yhtään arvokkaampaa se, että olet suuri ja mahtava kieltenopettaja. Vain argumentit ratkaisevat!

Keskustelussa sinua viedään sata-nolla: et ole vieläkään osannut perustella, miksi ruotsi on meillä pakollinen! :-D Ehkä sinulla on taikapeili, joka vakuuttaa sinulle, että hyvin menee ja että luikertelemalla ja väistelemällä tarpeeksi saat meidät unohtamaan, ettet ole osannut perustella pakkoruotsia.

Koska olet nyt osoittanut ettei kapasiteettisi riitä ottamaan jakeluun mitä sinulle kirjoitetaan, niin lopeta tyhjä jankkaaminen ja mene nukkumaan.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #229

Hei, ota ihan rauhallisesti nyt vaan! Minulle ei ole mikään elämää tärkeämpi asia, että ruotsi on pakollinen kieli. Minusta on kuitenkin hyvä, että näin on ollut jo monta vuosikymmentä ja ehkä tilanne jossain vaiheessa vaikka muuttuu.

Mutta sitä en kyllä ihan ymmärrä, että ruotsin vastustaminen on sinulle näin tärkeä juttu kuin se näyttää olevan? Ihan kuin sinulle maksettaisiin siitä, että sinulla on näitä aiheeseen liittyviä blogiketjuja vaikka kuinka paljon. Ehkä ajan voisi käyttää hyödyllisemminkin?!?

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #232

Etpä tietenkään ymmärrä - jos se sinusta olisi kiinni, meillä olisi vielä orjuuskin. Turhahan siitä vapaudesta on jauhaa, olisivat onnellisia ilmaisesta ylläpidosta!

Tärkeä juttu tämä näyttää sinullekin olevan, olet varmaan vääntänyt tällä sivulla kohta sadan kommentin verran... :-) Ja miksi? Miksi sanomasi "on hyvä että ruotsista tehtiin pakollinen" on tärkeä? Etenkin kun et edes yritä perustella ruotsin pakollisuutta argumentein.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #234

Niin siis minulle on toki tärkeää, että Suomessa tehdään järkevää kielipolitiikkaa

Ensimmäinen vieras kieli pitää olla englanti (tai kaksikielisellä paikkakunnalla ruotsi/suomi) koska muunlaisia ratkaisuja on kokeiltu ja
niillä on ollut huono panos-tuotos -suhde (ja niistä on jo myös pitkälti luovuttu). Vapaa kielivalinta ry. saattaa haluta, että 1. vieras kieli voisi olla vaikkapa 10 kielen valikosta valittu, mutta se ei ole rahoituksen kannalta mahdollinen.

Toisen kielen pitää myös olla pakollinen, koska suomalaisessa peruskoulussa pitää voida olettaa, että perusoppilas kykenee kahden kielen opiskeluun. Periaatteessa tämä 2. pakollinen kieli voisi olla mikä tahansa seuraavista: ruotsi, venäjä, saksa, ranska, espanja. Käytännössä kuitenkin kunnat eivät voi tarjota näin laajaa kielivalikoimaa, joten resurssien takia on syytä rajata kieli yhteen. Tällöin järkevin vaihtoehto näistä on ruotsi, koska se on maamme kansalliskieli ja keskimäärin yksilölle hyödyllisempi kuin mikään muista.

Mikä tässä nyt on niin hankalaa? Paitsi se, että väenväkisin yrität selvittää, että Suomen kunnilla muka olisi jokaisessa peruskoulussa mahdollisuus valita 5-6 eri kieltä eri vaiheissa. Se olisi toki varmasti oppilaille motivoivaa, mutta eikö nyt pitäisi miettiä vähän kustannuksiakin? Oletko miettinyt sitä, kuinka kalliiksi kunnille tulee jo sekin, että eri uskontojen edustajat ovat oikeutettuja omaan uskonnon opetukseen? Mitä enemmän opiskelijoilla on yhteisiä aineita, sitä parempi. Kielieriytymistä voi sitä paitsi vielä tulla kahdessa vaiheessa ruotsin jälkeen: 8. luokalla valittavassa B2-kielessä ja lukiossa valittavassa B3-kielessä.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #236

No niin, herra kaikkitietävä kieltenopettaja lähti nyt jäähylle: en jaksa selittää samoja asioita sinulle enää kuudetta kertaa. Olen pahoillani, ettei kapasiteettisi riitä vastaanottamaan uusia argumentteja. Perusteeton jankkaaminen ei ole keskustelemista.

OLEN OSOITTANUT JO MONTA KERTAA NÄMÄ USKOMUKSESI VÄÄRIKSI.
Heippa.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti Vastaus kommenttiin #236

Ruotsin opettajat voivat siirtyä opettamaan muita kieliä. Tai saavat lisätunteja opettamalla jatkossa suuria kansainvälisiä kieliä.

Iät ajat on suomenkielisille mainostettu,että jos osaat ruotsia niin opit helposti muita kieliä. Kai se ruotsin opettajia itseäänkin koskee.

Vai ovatko he niin tyhmiä,että porttiteoria ei toimi heidän kohdallaan?
Jos ei toimi niin hehän ovat sitten sortuneet valehtelemaan.

Siis huoli pois ruotsin opettajat, töitä piisaa muiden kielten opettamisessa jatkossa.

Ja mainostihan Lipponenkin kuinka Pohjois-Norjassa on töitä ruotsin taitoisille. Että ei ruotsin opettajilla pitäisi olla huolta huomisesta.

Jonas Hellgren Vastaus kommenttiin #226

"Olen yrittänyt sinulle vähän avata näitä taloudellisia realiteetteja ja toivoisin, että Vapaa kielivalinta ry. tekisi noille sivuilleen vaikka jotain kustannuslaskelmia sen sijaan että kerjäävät sieltä toisten rahoja omiin älyttömiin hiekkalaatikkoleikkeihinsä. Eli mitä maksaa Suomen kunnille, jos Suomen kuntien peruskouluissa tarjotaan B2 -kielenä valikoimaa ruotsi, saksa, venäjä, ranska, espanja.

Ja jos olet sitä mieltä, että se maksaa yhtä vähän kuin nykyinenkin systeemi, niin sitten en voi sinua auttaa, vaan sinun pitää keskustella jonkin matemaatikon kanssa asiasta."

Useita miljardeja vuosittain maksavasta kaksikielisyydestä jos luovuttaisiin, niin rahaa riittäisi useammankin kieltenopettajan palkkaamiseen. Rahaa on, kyse on ainoastaan siitä mihin sitä tuhlataan.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #255

Mistä tiedät, että se maksaa useita miljardeja?

Tästä ei ole mitään osoitusta, paitsi perusuomalaisten poliitikkojen suissa ja Suomalaisuuden liiton salaisissa laskelmissa, joita kukaan ei saa nähdä.

Todista väittämäsi.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti Vastaus kommenttiin #377

Ruotsin kielen opettajia on koulutettu tarpeeseen nähden liikaa. Se varmaan aiheuttaa muutosvastarintaa.

Mutta ei huolta. Jos osaa ruotsia oppii muitakin kieliä. Porttiteoriaa on ruotsin opettajat kovasti mainostaneet.

Ts. ruotsin opettaja voi helposti alkaa opettamaan suuria kansainvälisiä kieliä siinä vaiheessa kun valtiovallan edustajat järkiintyvät.

Käyttäjän VeliKilpirinne kuva
Veli Kilpirinne

Lapseni kävivät koulunsa täällä kaksikielisellä alueella, ruotsinkielen kannalta huonolla menestyksellä. Kieli ei saanut kolmea uutta puhujaa.
En teekään johtopäätöksiä siitä, onko ruotsinkielen opetus ylipäätään muuttunut, tuli vain sellainen takauma. Ensiviikolla terapiaan.
Kyllä ne täällä kassaneiditkin, jotka nokka pystyssä eivät vielä 90-luvulla olleet suomea ymmärtävinään, ymmärsivät, kun mutisi niille, että täälläkö on tänään ilmaisjakelu. Alkoi suomenkielikin sujua. Näin sitä mukavasti sulassa sovussa, ilman pakkoa on täällä puolin ja toisin kieltä opittu.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Ikävä että kiinnostuksesi suomalais-ugrilaisiin kieliin on hiipunut.

Jaakko Häkkinen

Mitä ihmeen höpöttäjiä tänne oikein puskee? :-D
Sini, taisit mennä suoraan vankilaan käymättä lähtöruudun kautta...
Kiinnostukseni on ennallaan, kiitos vain "kysymästä".

Juha Kuittinen

Pakkoruotsi on jäänne ruotsinvallan ajoilta...

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren

Hieman historiantietojasi päivittäisin. Suomi lakkasi (valitettavasti) olemaan osa Ruotsia v. 1809. Toinen kotimainen tuli peruskouluihin
1960-luvulla. Ja sen ansiosta maassamme on nyt suuri joukko 25 - 70 vuotiaita ihmisiä, jotka osaavat ruotsia aika hyvin, kuka paremmin ja vähemmän hyvin.
Ja samat ihmiset oppivat koulussa myös muita kieliä ja matematiikkaa ja luonnontieteitä ja ovat useimmat menestyneet elämässään sen verran hyvin, ettei tarvi nyt ruikuttaa että "voi kauheaa kun täytyi lukea ruotsia".

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Just.
Olen noita vanhan oppikoulun läpikäyneitä. itselläni yhdeksän vuotta ruotsia (kun tuplasin seiskan), monta kertaa viikossa, vuodesta toiseen: sanajärjestystä, vahvoja verbejä, kielen opiskelun peruskamaa, paljon. Siellä ei oppinut puhumaan kiletä, kun se ei ollut tavoite, mutta oppi kirjoittamaan suht. korrektisti ja lukemaan. Varsinkin oppi lukemaan vanhoja kirjoja. Puhumaan oppi sitten Ruotsissa. Ja oppi käytännön kieltä; ostin kirjan nimeltä Käre John ja opin erotiikan sanastoa.
Saksa oli sitten se ensimmäinen vieras kieli. Kahdeksan vuotta. Koulutodistuksiin keräsin siitä kaikki mahdolliset numerot, kympistä neloseen. Lopuksi meni kuitenkin kelvollisesti. Englantia opettelin lukiosta alkaen, jatkoin myöhemmin, ja nykyään englanti on vahvin kieleni.

Noita alkeita on sitten tullut yriteltyä. Italiaa, arabian kirjaimistoa mutta jäi kesken, sitten paljon myöhemmin venäjää. Ei koskaan ranskaa, mikä haittaa. Vähän opitut haihtuvat päästä, kuin Jaskalla ruotsi, mutta on näistä yrittelyistä se apu että uutta ja välttävästi oppii helpohkosti. Viimeisimpänä tagalogin fraaseja :)

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #210
Jonas Hellgren

Herra Lindgren ei tietenkään ole historiaa opiskellut joten on aivan ymmärrettävää ettei hän tiedä että koko autonomian ajan sekä koko itsenäisyyden aja Suomessa on ollut pakkoruotsi. Ensimmäistäkään korkeakoulututkintoa ei ole saanut läpäisemättä ruotsin kielen tutkintoa tai suorittamalla tutkinnon ruotsiski.
Mitä peruskoulu-uudistuksessa tapahtui (70-luvulla, ei 60-luvulla) pakkoruotsitusta ainoastaan levitettiin ja aikaistettiin suunnitelman mukaan.

Kansalliskielistrategian mukaan tarkoitus on edelleen aikaistaa suomalaisten ruotsitusta, kunnes jossain vaiheessa voidaan todeta koko kansan osaavan ruotsia, ja voidaankin luopua suomenkielisestä hallinnosta ja koulutuksesta.

Arctic Apartheid

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan Vastaus kommenttiin #257

Järjetöntä historialla vääntelyä.
Vahtoehtona autonomian alkuaikojen pakkoruotsille olisi ollut pakkovenäjä. Vasta 1860-luvulla alkoi keskustelu - oikeastaan kieliriidat - suomen kielen asemasta. Ja se keskustelu käytiin ruotsiksi. Kun silloin oli silloin, ei niin kuin nyt.
Autonomian aikana suomen kieli kehittyi käyttökelpoiseksi hallintokielenä. Jos lukee 1880-luvun sanomalehtiä eri puolilta Suomea huomaa samanlaisen kielenkäytön. ... Ei ollut enää savolaismafiaa Turun Akatemiassa :P

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Mielenkiintoista nähdä minkälaisia muotoja muutosvastarinta saa aikaan.

Toinen pointti sanoisi Stubb: Kuinka asia, josta ei juuri puhuttu ennen internet-aikaa aiheuttaa kulttuurishokin ruotsi-kuplassa eläville.

Jaakko Häkkinen

Kappas, tämä on muistaakseni ensimmäinen kirjoitukseni kautta aikain, joka on päässyt pyörimään Puheenvuoron karuselliin yhdeksi kuudesta...

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

En nyt ole ottanut kantaa nykyiseen kielenopetukseen kun en asiaa perin pohjin tunne, mutta pari huomautusta.

Suomenkielinen kielenopiskelija joutuu käytännössä valitsemaan alkupaloikseen indoeurooppalaisen kielen, mikä on aina vaikeaa - mutta kun tuosta ei pääse yli eikä ympäri.

Todennäköisempi kuin slaavilainen kieli on joku germaanisista; romaaninen kieli on vähäisempi vaihtoehto sekin, kun ollaan siellä alussa.

Germaanisista kielistä ruotsi on suomenkieliselle ylivoimaisesti helpoin oppia - opiskelemalla - koska omaan kieleemme on tullut paljon lainasanoja ja lauserakennettakin ruotsista, historiallisista syistä joita tässä ei voi peruutella.
Kun germaanisia kieliä osaa yhden, oppii luontevasti toisenkin. Englanti on tässä kuitenkin ongelmallinen koska se ei ole tyypilliseen tapaan rakenteinen; kyseinen kieli on muuttunut kovasti siitä "alkuperäisestä" ja kerännyt paljon matkan varrella mukaansa. Vaikea kieli oppia kunnolla.

Ruotsinkieliselle esimerkiksi saksa on helppo oppia. Naurettavan helppo. "Mir eller mich?" ja vähän sijamuotoja ja sukuja. Englantikin on helppo - suomi sen sijaan on tulisen vaikea.

Vasta jos otetaan oppisuunnitelmaan pakolliseksi vaikka mandariinikiina, ollaan samalla viivalla lähtökuopissa.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren

Mukavaa, että palstalla on joku, joka ymmärtää kielistä jotain.
Toteaisin vielä tähän lisäyksenä, että ruotsin kieli itse asiassa
varhaismuodossaan (muinaisruotsi) oli hankala kieli, jossa oli paljon nominitaivutusta (kuten islannissa on yhä).

Ruotsin kieli joutui kuitenkin alasaksan vaikutukseen ja sitä kautta
se paitsi lainasi sanastoa, myös muuttui muoto-opillisesti siksi
helpoksi pohjoismaalaiseksi kieleksi, jota peruskoululaisemme nyt SAAVAT opiskella (ei siis joutuvat).

Jaakko Häkkinen

"Germaanisista kielistä ruotsi on suomenkieliselle ylivoimaisesti helpoin oppia - opiskelemalla - koska omaan kieleemme on tullut paljon lainasanoja ja lauserakennettakin ruotsista, historiallisista syistä joita tässä ei voi peruutella."
-- on toki paljon lainasanoja ruotsista - hyvin suuri osa niistä on kuitenkin alkuaan peräisin ns. "oikeista sivistyskielistä" etelämpää Euroopasta. Silloin näitä tuttuja sanoja löytyy monesta muustakin kielestä kuin vain ruotsista.

"Kun germaanisia kieliä osaa yhden, oppii luontevasti toisenkin. Englanti on tässä kuitenkin ongelmallinen koska se ei ole tyypilliseen tapaan rakenteinen; kyseinen kieli on muuttunut kovasti siitä "alkuperäisestä" ja kerännyt paljon matkan varrella mukaansa. Vaikea kieli oppia kunnolla."
-- Hieman omituinen väite. Englanti on germaanisista kielistä typologisesti kaikkein isoloivin, eli taivutusta on hyvin vähän. On paljon helpompi oppia muodostamaan lauseita sellaisessa kielessä, jossa englannin tapaan vain laitetaan sanoja peräkkäin, kuin sellaisessa, jossa esim. saksan tapaan sanoja pitää aina taivuttaa oikeaan muotoon ja vielä opetella niiden kieliopillinen sukukin. Ruotsi on tässä lähempänä saksaa ja siksi selvästi vaikeampi alkeistasolla.

Mitä enemmän muoto-opissa on kategorioita, sitä enemmän pitää opetella aineksia ennen kuin oppii muodostamaan yksinkertaisen virkkeen tai edes lausekkeen. Omasta kielikunnastamme haastavimpiin tapauksiin kuuluu tundranenetsi: ks. esim. "Nominal inflection" loppupäässä:
http://www.helsinki.fi/~tasalmin/sketch.html

Jos haluaa sanoa englanniksi 'talossani', tarvitsee opetella vain kolme lyhyttä sanaa: "in my house." Saman asian ilmaisemiseksi tundranenetsiksi pitää opetella:
1. Deklinaatio (absoluuttinen, possessiivinen tai predestinatiivinen)
2. Sanan numerus (yksikkö, kaksikko, monikko)
3. Sijapääte (7 eri sijamuotoa, mutta niissä on eri sijapääte riippuen deklinaatiosta ja numeruksesta)
4. Omistajan persoona (1., 2. tai 3.)
5. Omistajan numerus (yksikkö, kaksikko tai monikko)
6. Morfofonologiset vaihtelusäännöt (äänne muuttuu toiseksi riippuen siitä, mikä äänne sen perään lisätään)

Englannin tunnilla kyseinen ilmaus opitaan ensimmäisten minuuttien aikana niin, että sen voi sen jälkeen tuottaa virheettömästi elämänsä loppuun saakka. Tundranenetsissä menee luultavasti kymmeniä oppitunteja, ennen kuin oppii tuottamaan oikein satunnaisesti pyydetyn muodon. Tähän tapaan:

myaq 'kota' + xə-na '-ssa' (possessiivisen deklinaation yksikön lokatiivi) + n (omistajana 1. persoona obliikvisijoissa) + ə (yksi omistaja) = myakºnanº 'kodassani'. (Jos muistan oikein äännevaihtelut...)

Ruotsinkieliset saavat olla kiitollisia, että heidän pakkotoinenkotimaisensa ei ole tundranenetsi vaan suomi - lähimmillään tundranenetsejä on levinnyt Siperiasta Kaninin niemimaalle ja jopa Kuolaan saakka. Tosin ehkä silloin meille ei koskaan olisi pakkotoistakotimaista tullutkaan! :-)

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Äh.
Huonoa englantia oppii helposti, mutta jos sen pohjalta yrittää opiskella muita kieliä niin itku tulee.
Saksa on sikäli "helppo" että siinä mennään sääntöjen mukaan. Tosin sitä lauseen päättävää verbiä odotellessa hätäisempi (toisin ajattelija) voi pitkästyä.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #214

Englannissa on myös kosolti vaikeita elementtejä, joiden hallinta ei vie eteenpäin muiden kielten oppimista. Tällaisia ovat verbimuotojen jako yleismuotoihin ja kestomuotoihin ja mielestäni myös monet verbifraasit (phrasal verbs), vaikka vastanvantyyppisiä "partikkeliverbejä" on myös saksassa ja ruotsissa.

Ruotsin kautta oppii hyvin esim. lauseenjäsennystä, joka on hyödyksi
monissa eurooppalaisissa kielissä. Jopa siinä, että opettelee ruotsin kautta pää- ja sivulausetyypit, voi olla apua esim. suomen kielen pilkkusäännöissä
(joita muuten ei enää osata, mutta ei osata noita ruotsin pää- ja sivulauseitakaan).

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

#208 ..."peräisin oikeista sivistyskielistä eteläisemmästä euroopasta" Kuulostaa epäisänmaalliselta.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #231

Se oli kuittaus niille, jotka pitävät ruotsia sivistyskielempänä kuin suomea. :-)

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #233

Epäonnistunut "kuittaus" ja kuten sanoin epäisänmaallinen. Kuin Putinin suusta.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #235

Vai epäisänmaallista, hahhah! :-D
Aikuisten maailmassa saa puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Eurooppalainen sivistys syntyi antiikin Kreikassa ja Roomassa. Ei Ruotsissa eikä Suomessa. Ikävä jos pilasin iltasatusi...

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #239

Kun Suomi oli osa Ruotsia se oli osa suurvaltaa. Täällä kirjoittaa eräs fennougristi jonka kuva ei ole ruskeakeltainen. Tämän multialaisen fennougristin tekstit sukulaiskansoistamme eivät ole sinua keskusteluttaneet tai muuta mielenkiinnon ilmaista sinulta kirjoittaneet paitsi että suosittelit kirjoitustaan termistä ryssäviha kontra russofobia. Kuitenkin haluat maanisessa ruotsinkielenopetusnäykkimisessäsi vähätellä aikaa jolloin kuuluimme valtioon joka tasapainotti geopolitiikkaa näillä rajoilla.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #240

Sini, kommentissasi ei ole mitään tolkkua, eikä se liity mitenkään blogikirjoitukseni aihepiiriin.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #355

Jaa et uskalla tarttua siihen. No annan sinulle aikaa.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #361

Mitä tarttumista siinä on? Vilkkaan mielikuvituksesi tuottamia kaukaa haettuja virhetulkintoja näkemyksistäni. Kuten sekin, että keksit päästäsi, että kiinnostukseni omaa alaani kohtaan olisi loppunut! :-D Jospa kysyisit asioista sen sijaan että esität omia kuvitelmiasi totuuksina? Se olisi vähemmän noloa...

Jos tarkoitat historia-osuutta, niin ei historialla voi perustella pakkoa nykyhetkessä. Kai sinä sen ymmärrät? Se ei tarkoita, että vähättelisin mitään historian ajanjaksoa - yritä pitää mielikuvituksesi kurissa, jooko?

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #362

Valitse nyt vähätteletkö vai et ja sitten ilmaiset itseäsi sen mukaan.Piste.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #363

En vähättele enkä ole koskaan vähätellyt. Mustavalkoisuutesi on todella äärimmäistä.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #364

Kontrastit auttavat näkemään. Minulle on vastenmielistä kun historiallista ruotsalaisuuskytköstämme vähätellään tai panetellaan.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #367

Kiva. Enää pitäisi tietää, kuka sitä on vähätellyt tai panetellut. Ei ole näkynyt täällä päin.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan Vastaus kommenttiin #239

Antiikin perintöä jatkettiin arabian kielellä. Eurooppa oli pitkälle keskiaikaan kaikkea muuta kuin sivistynyttä seutua. Se mikä Euroopassa kehittyi oli sodankäynti, myöhemmin kauppa. Renessanssin juuret on sitten jännä juttu, kun siihen liittyy tuo arabia.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #288

Siihen nähden arabiaa opiskellaan liian vähän pohjoismaisissa kouluissa.

Jonas Hellgren Vastaus kommenttiin #235

Kumpi on kuin Putinin suusta, epäisänmaallinen kuittaus, vai kuittauksen luokiteleminen epäisänmaalliseksi.
Ymmärtääkseni Putin on aika isänmaallinen.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #268

Jos nyt Putinista jatketaan niin tässä jutussa http://www.hs.fi/sunnuntai/a1416546526910 kerrotaan kuinka ukrainan kielisiä koululuokkia lakkautetaan Krimillä. Mielenkiintoista.
Minä en pidä kielellisten vähemmistöjen nurkkaan ajoa isänmaallisena.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Luulisi,että ruotsin opettajalla muiden kielten opettaminen on naurettavan helppoa.(porttiteoria) Ja olisihan Pohjois-Norjassakin Lipposen mukaan käyttöä ruotsia osaaville.

Meinaan,että ruotsin opettaja voi siirtyä helposti suurten kansainvälisten kielten opettajaksi ja näin ollen huoli työstä on ihan turhaa muutosvastarintaa.

Kovastihan sitä mainostetaan,että "jos osaa ruotsia oppii helposti muita kieliä". Lapset ainakin siihen uskovat ja siksi ruotsin opintoja aikaistetaan.

Käyttäjän timovaittinen kuva
Timo Vaittinen

Ruotsinkielisten omat koulut, ruotsinkielisten omat yliopistot, ruotsinkielisten omat terveyskeskukset ja sairaalat (eli oikeus sairastaa ja jopa synnyttää ruotsiksi). Lisäksi ruotsinkieliset paikkakunnat, vanhainkodit ja jopa hautausmaat etc.

Kyllä hintalappu Suomen kaksikielisyydelle on kohtuuttoman kallis. Siinä yksi, riittävä ja perusteltu, järkisyy höpötyksestä nimeltään kaksikielisyys luopumiselle, vihdoin.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren

Joo, mutta he myös maksavat Suomen valtiolle veroja ja jos jotain porukkaa verotetaan niin silloin myös heidän oikeutensa täytyy turvata. Oikeus käyttää äidinkieltä tilanteissa kuten sairastelut ja synnytykset on todella tärkeä.

Mahtavatko muuten suomenruotsalaiset ajatella, että harmi kun Suomessa on kaksi kieltä, koska tämä suomi tuo niin paljon lisäkustannuksia? Ja sitten
koko kieli on vielä sellaista mongerrusta, millä ei ole juuri mitään yhteyksiä eurooppalaisiin sivistyskieliin, paitsi ne kymmenet lainasanat jotka
ovat meille ruotsin kautta tulleet historian saatossa.

Käyttäjän timovaittinen kuva
Timo Vaittinen

Pakkoruotsi on tullut tiensä päähän. Kuten Jaakko blogissa totesi ruotsin kieli ei kiinnosta, sen oppimiselle ei löydy mitään motivaatiota, eikä sitä näin opita vaan unohdetaan saman tien , siksi laissa määrätyt kaksikieliset palvelutkin on mahdotonta Suomessa toteuttaa. Tässä lisävahvistusta näkemykselle souraan suomenruotsalaisten omasta suusta sanottuna
http://www.youtube.com/watch?v=UvZP-I5yBJE

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #222

Joo, näin uskon itsekin ennen pitkää käyvän. Ei riitä kaikilla motivaatiota koulunkäyntiin ja valitettavasti ruotsi on vain yksi niistä aineista, joihin motivaatio on kadonnut. Mutta ulkomailla olisi paljon ihmisiä, jotka
kadehtivat sitä, kun Suomessa on ilmainen koulu ja hyvätasoiset opettajat. Jospa heitä saisi tänne?!?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"Mahtavatko muuten suomenruotsalaiset ajatella, että harmi kun Suomessa on kaksi kieltä, koska tämä suomi tuo niin paljon lisäkustannuksia?"

Tämä oli hyvä vertaus viiden prosentin vähemmistöstä:) Viisi prosenttia väestöstä saa kuitenkin omista palveluistaan johtuen isomman kakkupalan koko Suomen muuhun väestöön verraten.

Kouluja ja terveyskeskuksia lakkautetaan samalla, kun keinotekoisen kaksikielisyyden ylläpitämiseen laitetaan satoja miljoonia euroja. Se onkin ainoa kohde, josta meillä ei ole vielä koskaan tingitty. Suomessa ylläpidetään kaikilla aloilla kaksoishallintajärjestelmää 5 % kielivähemmistön vuoksi.

Mutta, mutta tämäkään ei kaikille riitä. Pitäisi vielä edelleen pakkoruotsittaa koko kansa, jotta kaikki edut säilyisivät edelleen samoina. Suurin kustannus on kuitenkin Suomen alentunut kilpailukyky suomalaisten kapean kielivarannon takia, ja tämä on pääasiassa seurausta koulujen pakollisesta ruotsista. Koko asia vielä korostuu, kun meidän oma äidinkielikin on maailmassa marginaalinen kieli.

Ruotsin pakko-opiskelusta voidaan olla eri mieltä, mutta sen kiihkoisa puolustaminen ei oikein vastaa sitä käsitystä, että ajateltaisiin koko Suomen parasta? Ruotsin pakkovaatimus ei edes vastaa tosioloja Suomessa, kun jopa täällä Espoossa kuulee kaduilla ja toreilla enemmän muita kieliä kuin ruotsia. Mikä tilanne onkaan Itä-Suomessa ja monella muulla vähemmän ulkomaalaisia työllistävillä paikkakunnalla.

Yksisilmäinen ja itsekäs kielipolitiikka on lähinnä surullinen asia, joka ei tietenkään kosketa näitä yksisilmäisiä mitenkään, koska heille omassa kiihkomielisyydessään ei ole nähtävästi ollenkaan muita vaihtoehtoja? Mitä se heille merkitsisi, jos ruotsi olisi vapaaehtoinen kieli? Tuskin he sitä edes huomaisivat..

Sekin Eurooppa on menneisyyttä, jossa ei juuri puhuttu kansan parissa muita kieliä kuin omaa äidinkieltä, mutta nyt on toisin. Olet sitten Tukholmassa, Berliinissä, Venetsiassa tai Tallinnassa niin kaikkia voi puhutella englanniksi, koska jo yli 90 % eurooppalaisista opiskelee pääkielenään englantia. Tämä onkin varmasti vaikuttanut myös enemmän motivaation laskuun ruotsin opiskelussa, kuin yleensä ymmärretään.

Missään näistä maissa ei kotimaisilla kielillä tulee toimeen, niin miksi juuri meidän pitäisi haaskata se yksi maailmankieli vain poliitikkojen huonon kielipolitiikan tähden? Maailma on nykyään myös vaativampi maailma, jossa monen kielen taitajia toki tarvitaan, mutta tekniikan ja tietotekniikan huippuosaajia tarvitaan vielä enemmän! Sillä me rahoitamme myöskin tulevaisuudessa ne kustannukset, joita kaksikielisyys maassamme vaatii.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Vastustan pakkoruotsia, mutta olen ehdottomasti monikielisyyden kannalla. Kaksikielisyys on aika rajoittavaa. Monikielisyyttä voisi hieman avata:
- esim. venäjänkieliset "lasten yhdessäolomuodot", joissa lapset saisivat vapaaehtoisia kielikylpyjä jne.
- voisihan saman hoitaa myös ruotsin kielellä, jos vaan tuo RKP + KOK + Pöö-setä lakkaisi tekemästä äidinkielestäni sen kaikkein vihatuimman - tekemällä siitä pakollisen.

Henry

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Sanonnalle "jos osaa ruotsia oppii helposti muita kieliä" on yksi poikkeus: suomen kieli.

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

Pakottaminen ei ole järkevää, ei ruotsiin eikä uimiseen, kuten voidaan allaolevasta videosta katsahtaa.
https://www.youtube.com/watch?v=2tgX9LpFkuU

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Pakkoruotsin sijaan ottakaa "pakko"kreikka. Tulette menettämään sydämemme tämän maan ihmiskeskeiseen kulttuuriin. Lämpö ja auringonpaiste eivät nekään kuulu miinuspuolelle.

Siitä olisi hyötyä, kun tänne teette turistimatkojanne, ja vielä enemmän jos uskaltaudutte kohtaamaan tämän maan populaation ilman turistipalveluja.

Eräs ystäväni oli puolitoista viikkoa täällä. Palattuaan suomeen hän tilasi oitis kreikan kielen oppikirjan!

---

Tätä viestiä ei ole kirjoitettu ns. otsa rypyssä, vaikka se faktoja sisältääkin.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Ruotsissa luettiin kreikkaa lukioissa vielä 60-luvulla, jos kävi niin sanottua klassista linjaa. Olisi kiva osata Kreikkaa ja maa on kyllä houkutteleva matkustuskohde. Musiikkikin on mielenkiintoista siellä.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Kyllä Suomessakin luettiin kreikkaa klassisella linjalla. Ainakin Svenska Normallyceum'issa Helsingissä. En koskaan päässyt niin pitkälle kun tuo latinan kieli takkuili aika pahasti - ei ollut motivaatiota lukea kieltä, jota yks' jäppä Vatikaanissa puhuu...

Henry

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #305

En tiennytkään. Pieni aikamatka ja voisit ottaa vahingon takaisin. ; )

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #307

Asun nykyään Kreikassa - nautin täysin rinnoin - olen aikamatkalainen... ;)

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #328
Käyttäjän kivisto kuva
Harri Kivistö

Tällä hetkellä Suomi haluaa kansainvälistyä ruotsilla ja englannilla. Tämä on todella köyhää kielipolitiikkaa. Muut hyvin tärkeät kielet saavat kenties mainintoja sivulauseissa ja niitä nyt joku saa päntätä jos välttämättä haluaa ja resurssit antavat perin. Ei tämä ole kansainvälisyyttä.

Pakkoruotsi ei palvele oikeastaan mitään tarvetta. Ei kansaivälistymistä eikä oikeastaan juuri sivistymistäkään. Kieliä tulisi opiskella enemmän (ja tietenkin useampia) kuin tällä hetkellä sekä antaa oppilaiden valita ne kielet, joita opiskelevat.

Käyttäjän KlasKreutzman kuva
Klas Kreutzman

Blogistilla ja monella tähän blogiin kirjoittaneella on näköjään punainen lanka kateissa ja vaikeuksia hahmottaa, että mitä hyötyä ruotsin kielen osaamisesta on, tai voi olla. Ruotsinkielisenä voisin hiukan avata asiaa omalta osaltani. Olen jo sitä ikäluokkaa, että pakkosuomi tai pakkoruotsi ei ole koskenut minua. Siten olen oppinut tässä blogissa käytetyn kielen luonnonmentelmällä ns. "kyökin" kautta :-)

Voiko ruotsin kielen osaamisen hyötyä mitata jollain (epätieteellisellä) tavalla? Mielestäni voi, nimittäin mukavuusalueen koolla. Tietysti pitää ensin määritellä oma mukavuusalue. Minä määrittelen mukavuusalueeni siteen, että osaan keskustella kielellä ja tunnen ko. maan/yhteiskunnan keskimääräiset käytöstavat ym. Se ei tarkoita, että pitää hallita Ruotsin kuninkaallisten hovitavat tai Nobel illallisten etiketti.

Jos laajennamme ajatusta vielä ja laitamme yhtäläisyysmerkin mukavussalue=kotimarkkina sanojen väliin, niin se aukeaa kokonaan uudella tavalla. Eli ruotsin kieltä hyvin hallitsevalla suomalaisella on hallussaan sangen iso "kotimarkkina", yhteensä noin 20 miljoonan asukkaan "kotimarkkinat" (Tanska ei mukana). Tälle "kotimarkkina-aluelle" on vielä paljon myymättömiä suomalaisia tuotteta ja palveluita. Oman kokemuksen mukaan paikallisen kielen osaminen myyntityössä on sitä tärkeämpää mitä lähemmäksi ruohonjuuritasoa tullaan. Sanoisin, että ruotsin kielen taitoisella suomalaisella on aikamoinen etulyöntiasema hallussaan, jos vertaa muiden Pohjoismaalaisten kotimarkkina-aluetta samoilla perusteilla. Minun mielestä tätä etulyötiasemaa ei osata hyödyntää läheskään niin hyvin kuin pitäisi, edes hallitustasolla.

Ja huom! Minun näkemyksen mukaan Suomi ja ruotsi on meille kotimarkkina kieliä. Kansainvälinen kauppa hoidetaan joko Englannilla tai erikoistumalla kohdemaan kieleen.

PS. Blogistille vielä huomautus, että kyllä täällä Vantaalla on ruotsia äidinkielenä puhuvia suomalaisia. Minä kohtaan heitä päivittäin työssäni.

Pahoittelen jos puuttuva suomen kielen opiskeluni näkyy kirjoitusvirheinä ja väärinä sanavalintoina ja sanajärjestyksinä.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Ruotsia puhuu äidinkielenään noin 8 miljoonaa ihmistä. Ei siis 20 miljoonaa. Tässä luettelo kielistä, joita puhutaan vähintään noin 10 kertaa enemmän:

1. mandariinikiina 696 milj.
2. hindi-urdu 484 milj.
3. espanja 358 milj.
4. englanti 341 milj.
5. arabia 220 milj.
6. bangla 210 milj.
7. portugali 210 milj.
8. venäjä 167 milj.
9. japani 125 milj.
10. ranska 120 milj.
11. saksa 100 milj.
12. wu-kiina (Shanghain kiina) 90 milj.
13. korea 78 milj.
14. jaava 76 milj.
15. telugu 70 milj.

Jos tekisin luettelon pelkästään ruotsia yleisemmistä kielistä, siitä tulisi palstalle liian pitkä. Voit kuitenkin tarkastella luetteloa tästä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_kielist%C3%A...

Tosin mikään lista ei muuttaisi mielipidettäsi siitä, että ruotsi on maailman tärkein kieli ja jokaisen suomalaisen on pakko opiskella sitä jokaisessa oppilaitoksessa.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

"Tosin mikään lista ei muuttaisi mielipidettäsi siitä, että ruotsi on maailman tärkein kieli ja jokaisen suomalaisen on pakko opiskella sitä jokaisessa oppilaitoksessa."

Ai niinkö hän sanoi? Miksi te kiivaat pakkoruotsin vastustajat pakotatte keskustelukumppaneita aina ottamaan tuon roolin? Sitä on tehty minulle jo pari vuotta, joten toivoisin ettei sitä tehtäisi jokaikiselle joka kertoo ruotsin hyödyistä jotain. Ihan kuin aikuiset ihmiset eivät osaisi nähdä mitään muuta kuin pakkoruotsittajan jokaisessa joka antaa toisia näkökulmia keskustelun aiheeseen. Tämä on niin sairaalloinen piirre näissä keskusteluissa, että ettekö te oikeasti huomaa itse, vaikka moni on huomauttanut siitä teille jo pitkään?

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #306

Perustelette pakkoruotsia sillä, että ruotsi on niin yleisesti maailmalla puhuttu kieli. Jos esitän sata kieltä joita puhutaan enemmän, suututte. Syyttäkää tilastoja, älkää minua. Tai keksikää joku oikea perustelu sille, miksi jokaisen pitäisi Suomessa opiskella ruotsia jonkun hyödyllisen kielen sijasta.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #311

Et ymmärtänyt sitten vaikka rautalangasta väännettiin. Jos sinun mielestäsi ruotsi on hyödytön kieli, voit olla varma että joku oikoo jossain vaiheessa vääristyneen käsityksesi. Se ei kuitenkaan tarkoita että perustelee pakkoruotsia tai vaatii että kaikkien on sitä opeteltava.

Vai onko ruotsin hyödyistä puhuminen tabu jota ei saa ääneen sanoa koska muuten on pakkoruotsittaja jonkun ihmeellisen kvanttiloikan seurauksesta?

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #316

Petra, ei ole mahdollista kumota jonkun käsitystä, että ruotsi on hyödytön kieli. Katsos kun hyödyllisyys on subjektiivinen arvio ja riippuu täysin henkilön omasta suuntautuneisuudesta. Samalla tavalla ei ole myöskään mahdollista kumota jonkun käsitystä, että ruotsi on hyödyllinen kieli - jollekulle se on hyödyllinen, jollekulle hyödytön.

On täysin hedelmätöntä tulla julistamaan, että ruotsista on SINULLE hyötyä, jos peräänkuulutetaan syitä sille, miksi ruotsi on KAIKILLE pakollinen. Miksi haluat ehdoin tahdoin viedä keskustelun aina sivuraiteelle?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #306

".. Ihan kuin aikuiset ihmiset eivät osaisi nähdä mitään muuta kuin pakkoruotsittajan jokaisessa joka antaa toisia näkökulmia keskustelun aiheeseen. Tämä on niin sairaalloinen piirre näissä keskusteluissa, että ettekö te oikeasti huomaa itse, vaikka moni on huomauttanut siitä teille jo pitkään?"

Pata kattilaa soimaan Petra. Vai ollaan ihan sairaalloisia me pakkoruotsin vastustajat? Olet sinä mainio pakkaus - nythän tämä alkaa mennä kiinostavaksi:)

Siis, jos joku haluaa aina ja jatkuvasti vain kertoa kymmenissä blogeissa kuinka hyödyllistä ruotsi on kaikille suomalaisille: "kuinka sen avulla vienti vetää ruotsiin kuin tyhjää vaan.. Bonuksena on vielä ruotsin avulla oppia helposti muitakin vieraita kieliä ja jos vielä menet Norjaan töihin, puhumattakaan rakastumisesta ruotsinkieliseen. Suomalaiset eivät edes halua ilman pakkoa valita mitään kieliä ja vanhemmat ovat antaneet lapsilleen huonon mallin ja kielteisen asenteen ym. ym.

Väkisinkin tässä tulee mieleen, ettei tuo ihminen ole ymmärtänyt sanaakaan mistä puhutaan, tai on kiivaudessaan todella innokas pakkoruotsittaja, vaikka muuta itse yrittääkin kertoa? Miksi muuten jaksaisit jauhaa täällä vuositolkulla, kaikkia pakkoruotsin vastustajia vastaan?

Minulla sentään on selkeä motiivi ei itseni, eikä enää edes omien lasteni takia, vaan noiden lastenlasteni puolesta. Koko Suomeakaan unohtamatta!Osa heistä ei vielä ole niin vanha, että olisi joutunut pakkoruotsia edes lukemaan, mutta edessä sekin on, jos tuo meidän surkea kielipolitiikka saa edelleen jatkua. Olen vahvasti sitä mieltä, että koko Suomea ajatellen pakkoruotsin aika on auttamattomasti ohitse, jos vain vähän järkeä otettaisiin mukaan. Tai vapaa kansanäänestys poistaisi tämänkin ongelman.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #332

Sairaalloinen keskustelun piirre on ilmiö, ei adjektiivi kenestäkään henkilöstä, ymmärtänet suomea muuttamatta merkitystä miten sattuu?

Sairaalloinen piirre keskustelussa on se, että jos ottaa kielen myönteisiä puolia esiin ja kritisoi aiheesta käydyn keskustelun laatua on heti oletettavasti pakkoruotsittaja, tai oikeastaan mikä tahansa nenänasennon syy riittää siihen, ja sen jälkeen lähdetäänkin siltä pohjalta keskustelemaan. Enpä keksi pöljempää asennoitumista keskusteluun, mutta siitä huomauttaminen ei auta nyt näköjään avaamaan ongelmaa lainkaan.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #340

Tuolla asenteella ja puolustuksilla pelaatte tietysti kaikkien pakkoruotsittajien ja RKP:n kovan linjan puoltavien pussiin. Mitään etua en ole nähnyt teidän koskaan kirjoittavan sen puolesta, että pakkoruotsi jäisi pois? Narsistinen oikeassa oleminen ja muiden mielipiteiden halveksunta on tietysti teidän kaikkien oikeus, mutta kysymyksiä se herättää, mitä ja mikä on perimmäinen motiivinne?

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #340

Sairaalloinen piirre keskustelussa on se, että jos ottaa kielen myönteisiä puolia esiin ja kritisoi aiheesta käydyn keskustelun laatua on heti oletettavasti pakkoruotsittaja (Petra Nyqvist)

... tai jos kritisoi tapoja, joilla ns. kielivapautta ajetaan, voi myös joutua "pakkoruotsittajaksi".

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #416

Se on kyllä valitettavaa ja osoittaa sellaisten keskustelijoiden mustavalkoista hahmotusta. Toisaalta esim. Petra tarkoituksella puhuu niin tiiviisti ja lähellä asian vieressä, että hän ilmeisesti tarkoituksella tavoittelee sitä, että joku sanoisi häntä pakkoruotsittajaksi, mistä hän voisi sitten piikitellä. Esimerkiksi sinua ja Johania ei ole muistini mukaan luultu pakkoruotsittajiksi läheskään niin monta kertaa kuin Petraa. Se kertoo jotain henkilön keskustelutyylistä ja -tavoitteista. :-)

Olisihan kritisoijien itsensäkin kannalta paljon tehokkaampaa ilmaista itseään ymmärrettävästi, eli sanoa suoraan mitä kritisoi ja mitä ei, ja että se ei tarkoita, että kannattaisi pakkoruotsia. Eikö olisikin?

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #306

Petra hei, mitä oikein odotat? Keskustelu menee yleensä näin:
A: Miksi ruotsi on pakollinen?
B: Ruotsista on hyötyä.
A: Sillä, että ruotsista on hyötyä jollekulle, ei voi perustella sen pakollisuutta kaikille.
B: En ole puolustanut pakkoruotsia.
A: Muuten vain lämpimiksesi tulit vastaamaan pakkoruotsi-keskusteluun?!

Eli jos te ette halua puhua pakkoruotsista, silloin te viette keskustelua sivuun sen aiheesta. Jos te haluatte puhua ruotsin hyödyistä ettekä pakkoruotsista, blogatkaa siitä ja keskustelkaa siitä omissa blogeissanne!

En ymmärrä, miksi pitää tulla vääntämään asian vierestä toisten blogeihin? Keskustelkaa toisten blogeissa siitä, mistä bloggaaja itse kirjoittaa! Jos te tulette kommentoimaan aiheen X blogia, teidän kommenttinne automaattisesti oletetaan liittyvän aiheeseen X. Niin yksinkertaista se on.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Siis voimme edellisten nojalla tosiaan päätellä että Jussi Linjaman mielestä mandariinikiina on maailman tärkein kieli ja se tulisi ottaa kouluissa pakolliseksi ruotsin sijaan.

M.O.T.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #308

Hyvä, ettei päättelyn harjoitteluvaiheessa rima ole liian korkealla.

Käyttäjän KlasKreutzman kuva
Klas Kreutzman

Hyvä Jussi Linjama.
Et tainnut sisäistää postaukseni ajatusta ollenkaan. Suomalaisella myyntihenkilöllä joka hallitsee ruotsin kielen on käytössään markkina-alue (kotimarkkina) jolla asuu 20 miljoonaa ihmistä (lue potentiaalista asiakasta), Suomi, Ruotsi ja Norja. Siis yhteensä yli 20 miljoonaa asukasta ja potentiaalista asiakasta.

Vastauksesi muun osan jätän kohteliaasti kommentoimatta.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #313

Myyntihenkilöllä joka hallitsee minkä tahansa enemmän puhutun kielen on tietysti hallussaan paljon suurempi markkina-alue ja enemmän potentiaalisia asiakkaita. Mikä tuossa on vaikea ymmärtää? Miksi haluatte estää elinkeinoelämää saamasta tuollaisia henkilöitä työvoimakseen? Pelkäättekö, että ulkomaankauppa livahtaisi vääriin käsiin?

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #317

Missäköhän hän väitti, että ruotsin pitää olla pakollista tai että haluaa estää jotain kielenopiskelua? Et voi oikeasti keskustella noin älyttömien olettamien pohjalta. Se tapa on tietysti tältä alustalta opittu, mutta järjen hiventäkään siinä ei ole.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #320

Jäitä hattuun Petra. Tässä näet kuinka syvät ajatuserot meillä on teihin, jotka kuitenkin puolustatte jatkuvasti pakkoruotsin oikeutusta kertomalla kaikkea mahdollista hyvää mitä ruotsilla voi saavuttaa. Meillähän on jo iso määrä ruotsin osaajia, jotka voivat hoitaa nämä "vaikeimmat maat".

Täällä kotimarkkinoilla (5%) ja Ruotsissa (10 milj.) ovat mahdollisuudet niin kovin pienet elättää niiden varassa koko Suomea? Vienti on kuitenkin se ainoa tulo, mitä meillä on. Ainakin jos sitä vertaa valtaisiin maailmanmarkkinoihin? Sahaatte vain myös omaa oksaanne, kun yritätte estää monikielisyyden rikkautta Suomessa. No juu, kertokaa taas kuinka kielet ovat niin helppoja oppia ja seitsemän kielen hallinta on vain ahkeruudesta kiinni.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Klas'ille:
joo, joo, mutta eikö se riitä, että meitä on satojatuhansia, jotka osaa kieltä - siis äidinkielenään puhuvia - jotka pystyvät myymään homman kuin homman?
Eihän kaikkien tarvitse osata ranskaa, vakikka markkinat ovat vielä suuremmat.
Olisipa meillä muutama satatuhatta, jotka puhuvat ranskaa äidinkielenään... - ei muuta kuin suomalaisen osaamisen näytteet kapsäkkiin ja matkaan kohti Ranskanmaata ja Afrikkaan.

Suomea äidinkieltä puhuvien ei kannata opiskella ruotsia - meitä taitoisia on jo tarpeeksi.
Opiskelkaa englantia, josta on hyötyä 'lingua franca'na ja sitten joku vähemmän opiskeltu kieli: puola, ranska, kreikka, espanja jne.
Teitä tarvitaan.
Venäjää kannattaa opiskella aivan geopoliittisista syistä. Kaupparatsuja meillä on kohta tarpeeksi. Venäjää äidinkielenään puhuvia kannattaa kannustaa, tukea ja myös hyödyntää...

Kaikki pakko pois ja toistemme kultturien opiskelumyönteisyys esiin!

Henry

Jaakko Häkkinen

Hei Klas! Käsitys jonkin kielen hyödyllisyydestä on aina subjektiivinen, eli eri ihmisillä erilainen. Jos joku hyötyykin, se ei oikeuta kaikkien pakottamista, vai mitä? Muutenhan meillä pitäisi olla kaikki maailman kielet pakollisina.

Aika röyhkeää väittää, että blogistilla on punainen lanka kateissa - eiköhän se punainen lanka ole juuri se, jonka blogisti kirjoituksessaan nostaa esille? :-) Se, että sinä puhut toisesta asiasta, on sitten vain aiheesta poikkeamista.

Useimmilla Suomessa opetettavilla kielillä saa isomman mukavuusalueen kuin ruotsin kielellä. Jostain syystä sinäkin vain sokeasti tarkastelet pelkästään ruotsia ja ohitat kaikki isot kielet.

P.S. Suomen kielessäsi ei ole mitään vikaa! :-)

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"Aika röyhkeää väittää, että blogistilla on punainen lanka kateissa - eiköhän se punainen lanka ole juuri se, jonka blogisti kirjoituksessaan nostaa esille? :-) Se, että sinä puhut toisesta asiasta, on sitten vain aiheesta poikkeamista."

Häkkisen blogit ovat aina olleet sitä parasta antia tähän pakkoruotsin ruotimiseen. Minusta hän on jopa harvinaisen rakentava ja yrittää luoda ihan oikeasti siltaa erimielisten kesken. Nämä minä, minä, ihmiset vain sotkevat liian usein koko blogin omilla kertomuksillaan aiheen vierestä.

Käyttäjän KlasKreutzman kuva
Klas Kreutzman

Hei Jaakko! Minun mielestä koko maata ja sen hyvinvointia katsoen eri kielien opiskelun hyödöllisyyttä pitää tarkastella yksinomaan alla olevan vientikaupan tullitilaston mukaan. Muut koko maata kattavat perusteet yksinkertaisesti kasvattavat leipäjonoja pitkällä juoksulla.

Yksilötasolla jokainen voi tietysti tehdä lisävalintoja kiinnostuksensa mukaan. Esim. minun tuttavapiirissä on nuoria jotka Manga-innostuksen takia ovat opiskelleet japania menestyksekkäästi pakollisten kielten lisäksi.

Muusta kielitaidoistani ja niiden tuomasta mukavuusalueen koosta en maininnut mitään, koska vain ruotsi on blogisi aiheena. Sen verran voin avata, että olen tehnyt työuraa kymmenen vuotta UK:laisessa globaalissa konsernissa immateriaalioikeuksien lisensoinnin parissa ainoana suomalaisena. Siitä voit päätellä loput :-)

Jokainen voi omassa päässään pohtia, että onko ulkomaankauppamme no:1 maan kieli minkään panostuksen arvoinen kielien opetussuunnitelmassa maanlaajuisesti. Luettelosta näkee myös, että esim. Norjan ja Tanskan kauppaa olisi varaa kasvattaa.

Viennin arvot x1000€ ja prosenttiosuudet kokonaisviennistä.

Sweden 6 488 911 / 11,6%
Germany 5 418 941 / 9,7%
Russia 5 358 589 / 9,6%
USA 3 560 932 / 6,4%
Netherlands 3 456 550 / 6,2%
United Kingdom 2 916 133 / 5,2%
China 2 766 011 / 4,9%
Belgium 1 922 230 / 3,4%
France 1 827 178 / 3,3%
Estonia 1 747 538 / 3,1%
Norway 1 650 781 / 2,9%
Poland 1 362 244 / 2,4%
Italy 1 312 124 / 2,3%
Denmark 1 035 120 / 1,8%

Tässä oli minun antini tähän blogiin. Toivottavasti tapaamme vielä jossain muussa blogissa :-)

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #378

"Jokainen voi omassa päässään pohtia, että onko ulkomaankauppamme no:1 maan kieli minkään panostuksen arvoinen kielien opetussuunnitelmassa maanlaajuisesti."
-- Klas, kumpi on tärkeämpi: kieli jolla voi hoitaa 11 % viennistä vai kieli jolla voi hoitaa 100 % viennistä? (Nimittäin Ruotsinkin kanssa pärjää englanniksi.)

Voisit miettiä, miksi jatkuvasti suljet silmäsi englannin tärkeydeltä ja korostat vain ruotsia.

Käyttäjän KlasKreutzman kuva
Klas Kreutzman Vastaus kommenttiin #381

"Voisit miettiä, miksi jatkuvasti suljet silmäsi englannin tärkeydeltä ja korostat vain ruotsia."

Jaakko, yksinkertaisesti siitä syystä, että blogi on sinun ja käsittelet itse avauksessa vain ruotsin kieltä.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #383

Pakkoruotsista keskusteltaessa täytyy tietysti huomioida muutkin kielet. Ei pakkoruotsia voi perustella vain listaamalla, mitä hyötyä jollekulle voi olla ruotsista. Samanlaisia listoja voidaan nimittäin tehdä kaikista kielistä. Vasta kun verrataan eri kielten listoja toisiinsa, nähdään, mistä kielestä olisi ENITEN hyötyä. Sellaisella vertailulla voisi sitten yrittää perustella pakkokieltä.

Minun blogikirjoitukseni aiheena ei ole "mitä hyötyä on ruotsista" vaan "mitä järkeä on pakkoruotsissa".

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Harmi kun blogistilla loppui argumentit pääargumentoijan kanssa.

Meni vähän häneksi, hyvä keskustelu.

(Keskustelulla ymmärrän ajatustenvaihtoa eri näkokannoilta tarkastellen. Ei jotakin tiettyä liturgiaa hymistellen.)

Jaakko Häkkinen

Kära Antti!
Kannattaisiko lukea keskustelu puolueettomasti uudestaan? Herra kieltenopettaja vain intti perustelemattomasti uskomuspohjalta, että vapaa kielivalinta olisi kalliimpaa kuin nykyinen käytäntö. Eihän se olisi, kuten varmaan ymmärrät, jos asiaa vähän mietit ja kommentteja lueskelet ajatuksen kanssa.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Käre Du,

riitelit, näin sivummalta katsoen, kiitettävän lahjakkaasti ja henkilön ominaisuuksia ruotien. Käsittääkseni hävisit ottelun. Joku toinen saatta ja saa puolestani olla toista mieltä.

Edellä on yleisesti tullut esiin termi "pakkoruotsikeskustelu". Sen säännöissä sitten edellytetään että vastustaa pakkoruotsia, tai saa mennä muualle keskustelemaan.
Itse asiaan, ruotsin opetuksen tarpeellisuuteen en tässä ota kantaa. mutta "keskusteluun" ladataan niin paljon poskettomia väitteitä - en tarkoita tällä Sinua - että ei tässä voi oikein vakavasti touhotuksen eräisiin alueisiin suhtautua.
Ainoa pakkorutotsin kannattaja jonka tunnen on Janne Salonen, ja hänkin vain piruuttaan.
Ehkä meidän pitäisi purkaa koululaitoksemme ja palata kasvattamaan erikseen duunareita ja erikseen herroja?

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #379

Osoitat taas puolueellisuutesi: se oli nimenomaan herra kieltenopettaja, joka koko ajan vähätteli muita ja vetosi omaan auktoriteettinsa asiassa, jossa hänellä ei ole auktoriteettia eikä tietoja.

Luepa tämä uusin kirjoitukseni ja kommentoi sitten, mitä jäi jäljelle herra kieltenopettajan väitteistä (argumenttejahan niiden tueksi ei hänellä edes ollut):
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180690-kieli...

Objektiivinen lukija ei voi päätyä kuin yhteen lopputulokseen - katsotaan, mihin sinä päädyt. ;-)

"Sen säännöissä sitten edellytetään että vastustaa pakkoruotsia, tai saa mennä muualle keskustelemaan."
-- Kuka tällaista edellyttää? Minä edellytän vain, että puhuu siitä mitä blogikirjoitus käsittelee ja että suostuu ymmärtämään mitä muut kirjoittavat, vaikka vasta-argumentit ikävästi murentaisivatkin omia lempiuskomuksia.

"Itse asiaan, ruotsin opetuksen tarpeellisuuteen en tässä ota kantaa."
-- Olet ymmärtänyt väärin: itse asia ei ole ruotsin tarpeellisuus vaan sen pakollisuus ja pakon perustelut. Ruotsin tarpeellisuudesta keskustelevat ne, jotka haluavat viedä asiaa sivupoluille.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan Vastaus kommenttiin #382

Jos jutusta voi päätyä vain yhteen lopputulokseen niin miksi nähdä vaivaa ja lukea? En minä niin pöljä ole!

Tänään tuli uusi Aku Ankka. Senkin taso on laskenut :(
Tekevät sitä Tanskassa ja piilopakkoruotsittavat siten tämmöisiä ankkavalistuneita.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #384

Tietysti voi päätyä moneen tulokseen. Minä kirjoitin, että objektiivinen lukija voi päätyä vain yhteen tulokseen, ihan kuten objektiivinen lukija voi päätyä vain yhteen tulokseen kysymyksissä "onko Maa litteä?" ja "Loiko Jumala maailman 6000 vuotta sitten?"

Argumentit ratkaisevat, mutta jostain syystä sinä et ole kiinnostunut argumenteista vaan arvioit keskustelun lopputulosta jonkin henkilökohtaisemman ja tunteellisemman tason kautta. Mistä moinen?

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan Vastaus kommenttiin #386

Otetaan vielä kerran.

Jos lähtökohtasi on, että objektiivinen lukija voi tulla vain yhteen lopputulokseen ....osoitat vain sen että et ainakaan itse ole objektiivinen. Mitään muuta ei väitteestä ilmene.
Rautalankaa.

Jos olisit opetellut ruotsin sanajärjestyssäännöt ja vähän sanastoa aikoinaan kunnolla, ei koko tätä vääntöä olisi koskaan tarvittu.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #388

"Jos lähtökohtasi on, että objektiivinen lukija voi tulla vain yhteen lopputulokseen ....osoitat vain sen että et ainakaan itse ole objektiivinen. Mitään muuta ei väitteestä ilmene."
-- Miten perustelet väitteesi? Väitätkö todella, että objektiivinen henkilö voisi päätyä johtopäätökseen, että Jumala loi maailman 6000 vuotta sitten tai että Maa on litteä?

"Jos olisit opetellut ruotsin sanajärjestyssäännöt ja vähän sanastoa aikoinaan kunnolla, ei koko tätä vääntöä olisi koskaan tarvittu."
-- Täysin käsittämätön ja perusteeton väite. Minä vastustan pakkoruotsia siksi, että se on epäoikeudenmukainen, en siksi, etten olisi oppinut sitä - minähän olen oppinut kielen, jo kolmesti!

Ville-Sakari Honkamaa

Pakkoruotsia puoltavia argumentteja ovat...
1)Pakkoruotsi on paras tapa varmistaa ruotsinkielisten palvelut.
2)Pakkoruotsi pitää säilyttää, koska yksittäisellä kirjoittajalla on ollut tarvetta ruotsin kielelle. Ja tämä kirjoittaja ei näe mitään syytä, etteikö tämä sama tarve koskettaisi muitakin.
3)Ruotsin kieli on porttikieli, joko muihin kieliin, sivistykseen, kaupankäyntiin jne tai pakkoruotsin lakkauttaminen olisi portti johonkin epämääräiseen (arvo)maailmaan, jossa puoltajat eivät halua olla?
4)Ruotsin kielen opinnot on järjestetty siten, että tämän opintopolun muuttaminen olisi liian kallista (tai jopa mahdotonta).
5)Kaksikielisyys on rikkaus ja arvo sinänsä.

Korjatkaa, jos olen ymmärtänyt jotain väärin?

Käyttäjän SampsaMkel kuva
Sampsa Mäkelä

Listaltasi jäi yksi, mitä on myös käytetty paljon argumenttina: Suomalaisten kielitaito vähenee jos pakkoruotsista luovutaan.

Ja vielä yksi - ehkä kaikkein selkein: Pakkoruotsista luopumisesta ei voi keskustella, jos samalla ei keskustella kaikkien muidenkin aineiden pakollisuudesta.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Onkohan se ihan niinkään että yliopistojen ruotsinkursseille hakeudutaan vasta opintojen lopuvaiheessa? Vaikuttaa minusta pikemminkin siltä että moni yrittää hoitaa sen alta pois jo fuksivuonna, jottei kandin papereiden saanti hankaloidu.

En kylläkään tiedä koko maan yliopistojen tilannetta. Eli en tiedä miten monia kursseja on mahdollista järjestää per lukukausi ja miten sinne valikoidaan opiskelijat. Mutta vaikuttaisi oudoilta jos esim. syyslukukauden kurssille ei mahtuisi ollenkaan ensimmäisen vuoden opiskelijoita.

Jaakko Häkkinen

Karo, se on juuri niin, ja on ollut jo pitkään: jonoja ei ole saatu purettua.
"Silloin kaikki kiittivät ajatusta, mutta nyt taas kaikki ruotsin kurssit, jotka pystyn järjestämään ovat täynnä. Monet eivät pääse kursseille, ja heidän on vain yritettävä päästä tentistä läpi."
http://www.tylkkari.fi/uutiset/humanisti-ei-osaa-r...

Helsingin yliopistossakin minun aikanani oli ihan sääntö, että kursseille otettiin vain loppuvaiheen opiskelijoita, koska ei haluttu että valmistuminen viivästyy. Niin olisi voinut käydä, jos kurssille olisi otettu esim. ilmoittautumisjärjestyksen mukaan.

Sivu 1 | 2 | »

Toimituksen poiminnat