Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Ylläpitääkö pakkoruotsi tasa-arvoa?

  • B-ruotsilla heikoimmat oppimistulokset
    B-ruotsilla heikoimmat oppimistulokset

Äskettäin on nähty puheenvuoroja, joissa pakkoruotsia perustellaan tasavertaisilla mahdollisuuksilla päästä niihin viranomaistehtäviin, joissa toisen kotimaisen kielitaitoa vaaditaan. Tämänkaltaista perustelua käyttävät muiden muassa sosialidemokraattisten opiskelijoiden puheenjohtaja Anette Karlsson ja Folktinget.

 Kielitaitovaatimukset koskevat kuitenkin vain korkeakoulutettuja viranomaisia – perus- tai keskiasteen koulutuksen saaneet eivät nykyäänkään kilpaile näistä työpaikoista. Ruotsin pakollisuuden poistaminen ei vaikuttaisi tähän tilanteeseen mitenkään eikä siis lisäisi epätasa-arvoa.

  Kielitaitolaki:  

 ”Valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Yksikielisessä viranomaisessa edellytetään viranomaisen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa.”

 Lisäksi voidaan ihmetellä, miksi sitten ruotsinkielisille oppilaille on tarjolla kahta eritasoista suomen kielen oppimäärää: äidinkielenomaista suomea ja suomea vieraana kielenä (kummassakin sama laajuus). Onhan selvää, että äidinkielenomaista suomea opiskelevat, joilla sekä aloitustaso että tavoitetaso on korkeampi, ovat epäreilussa etulyöntiasemassa kyseisiä viranomaistehtäviä ajatellen. Miksei tämä räikeä epätasa-arvoisuus häiritse kielipakottajia? Kielipakottajien logiikasta löytyi jälleen yksi uusi tekopyhä kaksoisstandardi.

 Vielä on alueellisen tasa-arvon kannalta ongelmallista, että Raaseporissa halutaan estää oppilaita valitsemasta englantia A1-kieleksi. Voidaan kysyä, millaisia seurauksia sillä on oppilaille, että heidän englannintaitonsa on paljon heikompi kuin muualla maassa asuvilla? Millä mittarilla hyvä ruotsin taito antaa oppilaalle kilpailuedun hyvää englannin taitoa vastaan?

 Suurin osa suomalaisista ei päädy korkeakoulutettuihin viranomaistehtäviin, ja kaikilla muilla aloilla englannin taito avannee enemmän ovia kuin ruotsin taito. Miksi pienen vähemmistön vuoksi pakotettaisiin kaikki opiskelemaan ruotsia? Ai niin: koska niinhän tehdään jo muutenkin, kun 5 % ruotsinkielisen väestönosan vuoksi kaikki suomenkieliset pakotetaan opiskelemaan ruotsia.

 

Koulutustaso kyllä periytyy, mutta se on tehnyt niin jo pakkoruotsin kaudella. Pakkoruotsi ei siis ole onnistunut vähentämään koulutustason periytyvyyttä eli tekemään ihmisistä tasa-arvoisempia.

 Kielivalinnan vapauttaminen ei tätä tilannetta ainakaan pahentaisi: olisipa ainakin yksi este vähemmän korkeakoulututkinnon tiellä, kun heikon motivaation vuoksi heikoimmin opittu kieli B1-ruotsi eli pakkoruotsi jäisi pois (katso kuva 1). Oppimistuloksia esittelen täällä kohdassa 2.

 Tämäkin perustelu osoittautui siis virheelliseksi: pakkoruotsi ei ylläpidä tasa-arvoisuutta.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Jonas Hellgren

Kaikilla on oltava tasavertaiset mahdollisuudet päästä kiinankielen tulkeiksi, eli siis tarvitsemme pakkokiinan kouluihin. Samaten kaikilla pitää sukupuolesta riippumatta olla tasavertaiset mahdollisuudet päästä pelaamaa jalkapalloa Barcelonassa, joten siis pakkoespanja ja pakkojalkapallo kouluihin.

Jaakko Häkkinen

Sepä se, tällaisia perusteluja käytetään. Tasapäistäminen ei ole tasa-arvoa: oppilaalla on oikeus valita esim. valinnaisia taideaineita "hyödyllisempien" kaupallisten aineiden tai vieraiden kielten sijasta, vaikka se tarkoittaisikin heikentynyttä kilpailukykyä työmarkkinoilla. Ei kaikista pidä tehdä tasapäistettyjä uraohjuksia! Ei kaikilla ole sellaiseen kiinnostustakaan.

Elämänlaatua lisää se, että saa tehdä mielekkäiksi kokemiaan asioita. Siksi meillä on valinnaisia aineita.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Miksi muuten suomenkielisissä köuluissa ei tarjota opetusta äidinkielentasoisille ruotsin osaajille? Arvaapa kummankieliseen kouluun kaksikieliset tällöin mieluummin menevät.

Jaakko Häkkinen

Hyvä pointti, Heikki!
Kaksikielisiä ohjataan tällä tavoin identifioitumaan ruotsinkielisiksi. Se on kuitenkin vain silmänlumetta, jolla kaikki - myös ruotsinkieliset - saadaan uskomaan, ettei heidän lukumääränsä vähene.

Jos verrataan tilannetta, jossa meillä on 300 000 yksikielisesti ruotsinkielistä, niin 100 % heistä siirtäisi ruotsin lapsilleen. Mutta nykytilanteessa noista 300 000:sta yli 100 000 onkin kaksikielisiä. Kun nämä sitten lisääntyvät, he eivät enää automaattisesti opeta molempia kieliä lapsilleen. Vaikka vielä 50 % opettaisikin ruotsin lapsilleen, se merkitsisi silti melkoista vähennystä ruotsinkielisiin ikäluokkiin lähivuosikymmeninä.

Kaksikielisyys on riski kieliyhteisölle. Siksi kaksikieliset olisi syytä laskea omaksi ryhmäkseen, erilleen yksikielisesti suomen- ja ruotsinkielisistä. Näin nähtäisiin todellisesti ruotsinkielisten määrän aito väheneminen.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

"Äskettäin on nähty puheenvuoroja, joissa pakkoruotsia perustellaan tasavertaisilla mahdollisuuksilla päästä niihin viranomaistehtäviin, joissa toisen kotimaisen kielitaitoa vaaditaan."

Mitäpä jos me 95%:n enemmistö muuttaisimme lakeja niin, että me emme vaatisi itseltämme ruotsin taitoa pääsääntöisesti missään virkatehtävissä. Lopultahan meidän pakko/virkaruotsi ei edes kelpaa ruotsinkielisille, kuten Kokkola/Oulu-tapaus todisti.

Jonas Hellgren

Ei tuollaisia saa ajatella ääneen, Puppe pelästyy ja valittaa Illmannille. "Sine puhhu paha vihhapuhe, sine yks helvete natsi ja rassisti".

Käyttäjän pekkakorvenniemi kuva
Pekka Korvenniemi

Outoja perusteita pakkoruotsille on muitakin. Moni ruotsinkielisiä herroja kumartava poliitikko on puolustanut ruotsia, koska "ruotsinkielen opiskelu helpottaa muiden kielien opiskelua". Aivan, kuin ei yhtä hyvin muiden kielien opiskelua helpottaisi mikä tahansa toinen vieras kieli.
Jos tuommoista perustetta jostakin kielestä voi käyttää, niin hieman muita paremmin se voisi sopia latinaan ja sitä lähellä olevaan italiaan. Mutta miksi muka ruotsiin?

Jaakko Häkkinen

Se on Norden-kultin jäsenten tyypillistä aivopesua: otetaan argumentti ja sovelletaan sitä vain ruotsiin, niin silloin se tukee pakkoruotsia. Ollaan täysin sokeita sille, että samat argumentit tukisivat yhtä hyvin tai jopa paremmin muiden kielten pakollisuutta.

Samanlaista silmien sulkemista edustaa myös se, kun kerrotaan vaihtoehtoina, että joko suuntaudutaan ruotsiksi pohjoismaihin tai sitten ummikoidutaan Suomessa - mitään muita kieliä ja suuntia ei ole kultin uskontunnustuksessa olemassa.

"Minä olen ruotsi, sinun jumalasi. Et saa uskoa muihin kieliin."

Toimituksen poiminnat