*

Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Pakkoruotsi on kansalliskielistrategian vastainen

Katsotaanpa, mitä kansalliskielistrategia sanoo pakkoruotsista:

 ”Vastuu kielistämme kuuluu ennen kaikkea Suomen valtiolle ja jakautuu sen eri toimijoille. Suomen kaksikielisyys edellyttää valtiolta tietynlaisia ratkaisuja ja instituutioita, esimerkiksi viranomaisia ja tuomioistuimia, joiden avulla niin suomen- kuin ruotsinkielisten kielelliset oikeudet voivat toteutua riippumatta siitä, osaavatko he toista kansalliskieltä. - - Siitä huolimatta, että Suomi on kahdelle kansalliskielelle perustuva kaksikielinen maa, on jokaisella oikeus elää omassa maassaan omalla kielellään, joko suomen tai ruotsin kielellä. Yksilöt eivät aina ole kaksikielisiä.” (Sivu 11)

 Tämä kohta osoittaa täysin yksiselitteisesti, ettei kansalaisilla ole velvollisuutta osata molempia kansalliskieliä. Miksi silti kielipakottajat haluavat pakottaa kaikki suomenkieliset opettelemaan ruotsia ja kaikki ruotsinkieliset opettelemaan suomea?

 ”Suomessa suomi ja ruotsi kuuluvat koulujen opetusohjelmaan. Kaikki oppilaat oppivat näin ollen suomea tai ruotsia äidinkielenä ja toisena kotimaisena kielenä perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa tai lukiossa. Myös korkeakoulututkintoon sisältyy sekä äidinkielen että toisen kotimaisen kielen opintoja ja niitä koskeva koe. Tämä on perusteltua, sillä suomi ja ruotsi ovat ne kielet, joita säännönmukaisesti voi käyttää viranomaisissa asioidessa ja joilla julkista palvelua järjestetään. Järjestelyn tarkoituksena on varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus tutustua maan niin suomen- kuin ruotsinkieliseen kulttuuriin.” (Sivu 30)

 Näin sitten kuitenkin päädytään perustelemaan pakkoruotsia. Perusteluna tässä on, että näitä kieliä voi käyttää viranomaisissa ja että jokaisella on mahdollisuus tutustua kummankinkieliseen kulttuuriin. Tässä vaiheessa kansalliskielistrategian laatijat ovat näköjään jo unohtaneet, että jokaisella on oikeus elää Suomessa yhdellä kielellä. Jotenkin kummallisesti oikeus tulkitaankin velvollisuudeksi ja mahdollisuus pakoksi!

 Kansalliskielistrategia on ristiriidassa itsensä kanssa. Jälkimmäinen kohta on ristiriidassa ensimmäisen kohdan kanssa mutta myös omien sanamuotojensa kanssa: ei oikeus oikeasti ole velvollisuus, eikä mahdollisuus ole pakko. Kansalliskielistrategian muotoilussa ei siis ole mitään vikaa – se ei tue kielipakotusta. Ainoastaan täysin kieroutunut tulkinta kansalliskielistrategian sanamuodoista tukee kielipakotusta.

 Kyseinen tulkinta, jossa suomen kielen sanoja vääristellään niiden vastakohdiksi, ei tule kestämään juridisesti – kansalliskielistrategiaan vedoten ei voida perustella kielipakottamista.

 

Ruotsin kielen opetustarjonta

 ”Oppimistuloksiin vaikuttaa myös kieliopintojen tarjonta. Suuressa osassa kuntia suomenkielisissä kouluissa ei tarjota A-ruotsin opintoja. Tästä seuraa, etteivät oppilaat aina edes niin halutessaan voi aloittaa ruotsin kielen opintojaan yhtä aikaisin kuin suurimmassa osassa ruotsinkielisiä kouluja aloitetaan suomen kielen opinnot.” (Sivu 31)

 Tämä epäkohta täytyy korjata - olettaen, että A-ruotsille todella olisi kysyntää (sitä ei kerrota). Kannatan ehdottomasti oppilaan subjektiivista oikeutta saada aloittaa toisen kansalliskielen opiskelu niin varhain kuin mahdollista. Varhain aloitettu kieli tarkoittaa automaattisesti parempaa kielitaitoa.

 Asia on tärkeä myös kielivapauden kannalta: jos ruotsin vapaaehtoisesti valitsevia suomenkielisiä oppilaita löytyy runsaasti ja he todella voivat aloittaa ruotsin jo A1-kielenä missä päin suomea tahansa, hälvenee ruotsinkielisten huoli siitä, etteivät suomalaiset enää osaisi ruotsia kielivalinnan vapauduttua.

 Mainittu ongelma tosin helpottuu automaattisesti täsmälleen sillä hetkellä, kun pakollisesta ruotsista luovutaan. Ensiksikin oppilailla ei ole tällä hetkellä mitään syytä ottaa ruotsia A1- tai A2-kielenä, koska se on kuitenkin otettava viimeistään B1-kielenä ja koska ”kaikki kaveritkin” aloittavat sen silloin.

 Toiseksi pakollisen B1-kielen paikan vapautuessa ja oppilaiden jakautuessa useiden vieraiden kielten opetusryhmiin kaveriperustelu menettää merkitystään, minkä seurauksena osa niistä, jotka valitsisivat ruotsin vapaaehtoisesti, saattaa ottaa sen jo A2-kielenä (luultavasti ruotsi ei syrjäytä englantia suosituimpana A1-kielenä). Käytännössä tämä koskisi siis niitä, jotka valitsevat kolme vierasta kieltä – heitä on noin 20 %. Tietysti ruotsin valitsee toiseksi vieraaksi kielekseen (B1-kielenä) myös osa niistä, jotka valitsevat vain kaksi vierasta kieltä.

 Kolmanneksi pitää muistaa, että heikoimmin kieltä osaavat oppilaat hidastavat koko opetusryhmän oppimisvauhtia. Koska motivaatio on tärkeä tekijä siinä, että oppilas tekee läksyt ja kertaa opittua kotona eli pysyy opettajan määräämässä tahdissa, on selvää, että heikosti motivoituneiden ruotsin kurssille pakotettujen poisjäänti parantaa koko opetusryhmän oppimisvauhtia. Samassa oppituntimäärässä ehditään opetella enemmän, eli kurssin päätteeksi kielitaito on jonkin verran parempi.

 Vaikka siis ruotsia opiskelevien kokonaismäärä väheneekin kielivalinnan vapautuessa, on silti mahdollista, että ruotsia hyvin osaavien määrä kasvaa. En väitä, että se olisi varmaa, mutta se on hyvinkin mahdollista.

 

Lopuksi

 Kansalliskielistrategia ei perustele pakkoruotsia, vaan se päinvastoin takaa kansalaisille oikeuden elää maassa omalla kielellään sekä oikeuden opiskella toista kansalliskieltä. Paljon on parannettavaa, koska kumpikaan oikeus ei  toteudu: ihmiset pakotetaan edelleen opiskelemaan toista kansalliskieltä, eikä ruotsia voi vieläkään kaikkialla valita A-kieleksi.

 Miksi ihmeessä hallitus ei ole tehnyt mitään korjatakseen näitä epäkohtia?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Jaakko Häkkinen

Tiedotan jo etukäteen sivuraiteen inttäjille, ettei tämän ja edellisen kirjoituksen välillä ole ristiriitaa. Kyökkipsykologien kannattaa käyttää energiansa mieluummin kirjoitusten lukemiseen ajatuksella ja moneen kertaan, että ymmärtävät oikein sen mitä olen kirjoittanut, eivätkä huolimattomuuttaan sorru virhetulkintoihin. :-)

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Olen ymmärtänyt niin, että pakkoruotsia kannattavat pelkäävät kaltevan pinnan efektiä, eli jos antaa periksi missään, niin kohta kaikki (kansalliskielen asema) on viety.

Ymmärrettävää, mutta ei hyväksyttävää, koska pakkoruotsi on epäoikeudenmukaista ja väärin.

Kaltevan pinnan taktiikka on kyllä yleinen hivutustaktiikka politiikassa, joten siksi ymmärrettävää. Ei edelleenkään hyväksyttävää.

Olavi Mansikka

Veikkaan että vasta-argumentti on että koska viranomaisen pitää pystyä molemmilla kielillä palvelemaan tulee KAIKKIEN osata kyseisiä kieliä. Näinhän ei ole ollut ruotsinkielisillä alueilla. Ja esim en kyllä ite luottaisi suomea huonosti ymmärtävään lekuriin.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Kansalliskielistrategia-hankkeen jäsenet ja sidonnaisuudet on esitetty esimerkiksi tässä (ensimmäinen kommentti):

http://www.sampoterho.net/?p=1768

Jonas Hellgren

Jo nimi "kansalliskielistrategia" kertoo mistä on kysymys.
Sodasta suomenkielisiä vastaan, jossa on tarkoituksena suomalaisten ruotsittaminen.
Arctic Apartheid, tuo RKP'n moderni Scylla, kasvattaa uusia päitä jos saat yhden katkaistua.

Cenita Sajaniemi

Jaakko,
olen kanssasi samaa mieltä, että Kansalliskielistrategiaan ei voi vedota kieliasioissa - kielipakottamisessa. Paperi on melko "tyhjä" - kuitenkin, Marcus Österlund ja Hallberg,molemmat viittasivat juuri tuohon... Kansalliskielistrategiaan. Folktinget on jopa laatimassa uutta "strategiaa" juuri Kansalliskielistrategian pohjalta.... haluten muuttaa kielilain 5 § sisältöä.
Se oli tietenkin odotettavissa.... eli kuinka kiero on kiero???

Poimin oikeusministerin sivuilta seuraavan lainauksen.
"•Kansalliskielistrategian verkkosivut on avattu ja niistä saa levittää tietoa. Kansalliskieliverkosto toteuttaa tällä hetkellä strategiaan sisältyviä hallituksen toimenpiteitä vuosille 2011 - 2015. Kunnat ovat nimenneet kansalliskielivastaavia, jotka ovat aloittaneet verkostotoiminnan syyskuussa 2014."

Ja vielä Jaska. Nyt on papukaijamaisesti toisteltu sitä, että lapsi oppii kieliä nuorena. Mielestäni myös muut tutkimukset ja julkaisut tulee ottaa huomioon.... jonka jälkeen sitten taas voi todistella ... jotakin.
Viittaan Heikki Tulkin ja muiden kieltenopettajien lausuntoihin.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Suuri suomenkielinen enemmistö ja pieni ruotsinkielinen vähemmistö eivät suuresta kokoerosta johtuvan asemansa vuoksi ole lainkaan verrannolliset kieliryhmät.

Jos nyt kuitenkin rinnastaa pitää, niin kieliongelmaan löytyy helppo ratkaisu:

Kummankaan kieliryhmän ei tarvitse lukea pakollisena toisen kieltä ja kumpikin hoitaa itse omat palvelunsa.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Kansalliskielstrategia on folktingetin laatima ruotsin kielen pönkitys- ja tyrkytysohjelma, jossa mainitaan muodon vuoksi suomikin.

Suomen kieli ei tuota ohjelmaa tarvitse, mutta eihän se ole todellisuudessa tarkoituskaan.

Cenita Sajaniemi

Tutkimusten mukaan 2/3 kannattaa kielivapautta. Jos tutkimus olisi laajempi ja kattaisi muun Suomen Kehä III ulkopuolelta, tulos kertoisi noin 3/4 tai vielä suuremmasta kannatuksesta kielivapaudelle.

Nykyinen kannatusluku tarkoittaa 3.600´000 henkilöä kannattaa vapaata kielivalintaa.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

... joista puolisentoista prosenttia allekirjoitti kansalaisaloitteen.

Jaakko Häkkinen

Niin? Aloite olisi toki voitu muotoilla paremmin. Sen kannatus ei kuitenkaan muuta kyselyjen tulosta: 2/3 kansasta haluaa lopettaa ruotsin kielen pakollisuuden.

Cenita Sajaniemi

Totta. Jotta Kansalaisaloite käsiteltäisiin, siihen tulee kerätä 50´000 hyväksyttyä nimeä... siis väestörekisterissä tarkastettuja.
Monet allekirjoittajista olivat ruotsinkielisiä. Toinen suuri allekirjoittajaryhmä oli opettajat.

Nythän oli niin, että vielä keväällä 2013 itse kansalaisaloite oli suomalaisille uusi asia. Nyt siitä tietää jo useampi.
Hienoa, että RKP-Henriksson sai järjestettyä aloitteiden keräämisen myös netissä.

Kyllä tästä hyvä tulee.

Matti Pietilä

Mitä tällä ajat takaa?
Itse olen jättänyt aloitteita allekirjoittamatta vain siksi että tarvittava määrä on jo saavutettu.
Tuolla prosentilla ei ole mitään merkitystä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset