Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Vastine Folktingetin lausuntoon sivistysvaliokunnalle

Folktingetin lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle koskien kansalaisaloitetta ruotsin kielen opiskelun muuttamisesta vapaaehtoiseksi toistelee useita virheellisiä ja jo monesti kumottuja näennäisargumentteja.

 

”Koska Suomessa on kaksi kansalliskieltä, on luonnollista, että molempien kielten perustaito sisältyy peruskoulun ja toisen asteen opetussuunnitelmaan. Tämän vuoksi Folktinget esittää, että suomen ja ruotsin pakollinen opetus on säilytettävä. Oikeus omaan kieleen on perusoikeus samalla tavalla kuin esimerkiksi oikeus sosiaaliturvaan ja siksi on tärkeää, että maassamme on riittävät kielelliset voimavarat.”

 1. Kaksi kansalliskieltä tarkoittaa, että Suomessa voi elää kahdella kielellä: niin suomenkielinen ummikko kuin ruotsinkielinenkin ummikko pärjää täällä omalla kielellään. Kaksi kansalliskieltä ei tarkoita, että kaikkien kansalaisten on pakko osata molempia kansalliskieliä. Päinvastoin: kaksikielisessä maassa riittää, että osaa jompaakumpaa kieltä. Esimerkiksi maahanmuuttaja voi kotoutua joko suomeksi tai ruotsiksi.

 2. Ruotsinkielisten oikeus omaan kieleen ei tarkoita (eikä ihmisten perusoikeudet tunnustavassa sivistysvaltiossa edes voi tarkoittaa) suomenkielisten velvollisuutta opetella ruotsia.

 

”Kansalliskielistrategiassa korostetaan lisäksi, että ’kaksikielisenä maana Suomi kantaa vastuunsa siitä, että molemmat kielet pysyvät elinvoimaisina ja niitä käytetään maassamme tulevaisuudessakin’.”

 3. Ruotsin kielen elinvoimaisuus riippuu täysin ruotsinkielisistä itsestään – siitä, siirtävätkö he ruotsin kielen lapsilleen vai eivät. Suomenkielisten pakkoruotsittaminen ei tee ruotsin kielestä yhtään elinvoimaisempaa, koska suomenkieliset eivät siirrä ruotsia omille lapsilleen. Ihmiset eivät yleensäkään siirrä lapsilleen vieraita kieliä vaan ainoastaan oman äidinkielensä/kotikielensä.

 4. Pakkotoinenkotimainen ei suinkaan lisää ruotsin kielen elinvoimaisuutta vaan heikentää ja suorastaan uhkaa sitä. Kansalliskieliselvityksen mukaan jo noin 40 % ruotsinkielisistä puhuu toisena kotikielenään suomea. On vain ajan kysymys, milloin kaksikieliset perheet yksi toisensa jälkeen lakkaavat siirtämästä ”turhempaa” kotikieltä lapsilleen. Säännönmukaisesti vähemmistökieli on aina se, josta luovutaan, minkä jälkeen lapsille opetetaan enää enemmistökieli.

 Pakkoruotsi ei tee suomenkielisistä kaksikielisiä, koska useimmat heistä eivät tarvitse eivätkä käytä ruotsia koulun jälkeen, mutta pakkosuomi tekee ruotsinkielisistä kaksikielisiä, koska he käyttävät suomea jatkuvasti. Kaksikielisyydessä on aina olemassa riski oman vähemmistökielen hylkäämiseen, joten kattava kaksikielisyys uhkaa ruotsinkielisen kieliryhmän olemassaoloa.

 

”Kun toisesta kotimaisesta kielestä tuli vapaaehtoinen aine ylioppilastutkinnossa vuonna 2004, seurauksena oli luonnollista kyllä, että yhä harvempi oppilas valitsi ruotsin kielen kirjoittamisen. Ylioppilastutkinnon vapaaehtoisuus ei ole parantanut kielitaitoa vaan se on vaikeuttanut ruotsin kielen opintoja kolmannen asteen koulutuksessa ja siten myös virkamiesten kielitaitovaatimusta. Tämä johtaa puolestaan siihen, että ei ole riittävästi ihmisiä, jotka ylläpitävät palveluita ja niitä rakenteita, joita perustuslakiin perustuvat yhteiskunnalliset ja sivistykselliset tarpeet edellyttävät.” 

 5. Se, ettei joku kirjoita ruotsia, ei vaikuta kokonaisosaamiseen juuri lainkaan, koska ruotsin opiskelu lukiossa on silti pakollista. Ainoa, mikä ruotsin opiskelusta jää pois, on opitun kertaaminen ylioppilaskirjoituksia varten.

 6. Keski-Pohjanmaan haluttiin suuntautuvan Vaasaan eikä Ouluun, jotta ruotsinkieliset palvelut turvattaisiin. Jos kerran pakkoruotsitetut suomenkieliset eivät kelpaa tarjoamaan ruotsinkielisiä palveluja, miksi suomenkielisiä ylipäätään pakkoruotsitetaan?

7. Kuntaliiton kielibarometri osoittaa, ettei pakkoruotsi ole merkittävästi parantanut ruotsinkielisten palvelujen tasoa edes neljässäkymmenessä vuodessa – tämä todistaa, ettei pakkoruotsittaminen ole toimiva ratkaisu. Kääntäen se merkitsee myös, ettei pakon poistaminen tulisi merkittävästi heikentämään ruotsinkielisiä palveluja.

 Ruotsinkieliset palvelut voitaisiin paljon tehokkaammin turvata täsmäkouluttamalla niitä viranomaisia, joita kielitaitovaatimus koskee - tämänkaltaista täsmäkoulutusta ehdotti Oulun kohdalla jo Mari Kiviniemi aikoinaan.

 

”Pohjoismaista yhteistyötä tehdään monella tasolla ja kieli on yhdistävä tekijä. Kansalliskielistrategiassa todetaan: ’Ruotsin kieli toimii Pohjoismaissa yhteisymmärryksen ja yhteisen arvopohjan välittäjänä. Yhteinen kulttuuri- ja kielitausta luo vahvemman yhteenkuuluvuuden ja luottamuksen tunteen ja edistää yhteistyömahdollisuuksia.’”

 8. Eurobarometrin 2012 mukaan tanskalaisista vain 13 % osaa keskustella ruotsiksi. Ruotsalaiset puolestaan eivät käytännössä ymmärrä tanskaa ilman erillistä opiskelua. Koska pohjoismaisessa yhteistyössä minkään yksittäisen kielen puhujat eivät muodosta enemmistöä, olisi perustelluin yhteinen kieli se, jota mahdollisimman moni osaa: englanti.

 9. Miksi suomenkielisten pitäisi puhua ruotsalaisten kanssa ruotsia, mutta ruotsalaisten ei tarvitse puhua suomenkielisten kanssa suomea? Millä perusteella ruotsi olisi suomea arvokkaampi kieli?

 10. Ruotsinkielisille Ruotsi ja muut pohjoismaat voivat ja saavat olla identiteetin kannalta tärkeitä, mutta siitä ei kuitenkaan seuraa oikeutta pakottaa sama identiteetti suomenkielisille. Suomenkielisen identiteetille vastaavalla tavalla tärkeitä voivat olla suomen lähisukukielten alueet kuten Viro.

 

”Tätä nykyä Ruotsi on Suomen suurin kauppakumppani viennin määrällä mitattuna (Talouselämä, 16.6.2014) ja myös tärkein ulkomaisten investointien lähtömaa Suomelle.”

 11. Ruotsin osuus Suomen kokonaisviennistä on noin 11 %. Ruotsin kielellä pärjää vain Ruotsin kanssa, englannin kielellä pärjää satojen maiden kanssa – eli englannin taito mahdollistaa lähes kaiken siitä lopusta 89 %:sta viennistä.

 

”Ruotsin kielen taito avaa ovia ja tarjoaa selkeitä etuja pohjoismaisissa yhteyksissä, ja pohjoismaiset yhteydet eivät ole lisääntyneet vain elinkeinoelämässä.”

 12. On tietysti selvää, että yhteyksissä hyödynnetään niitä kieliä joita osataan. Mutta miksi pitäisi pakkoruotsittamalla lukita jokaisen suomalaisen yhteyssuunnaksi Ruotsi sen sijaan, että ihmisten annettaisiin valita, mihin suuntaan ja millä kielellä he suuntautuvat?

 Pakkoruotsittajat esittävät, että meillä olisi vain kaksi vaihtoehtoa: suuntautua ruotsiksi Ruotsiin tai sulkeutua kielitaidottomina omaan maahamme. Todellisuudessa me voimme suuntautua paljon muuallekin kuin Ruotsiin, ja englannin taito avaa eteemme paljon suuremman maailman ja paljon enemmän yhteyksiä kuin ruotsin taito.

 

”Raportissaan mahdollisista seurauksista, jos ruotsin kieli muutetaan vapaaehtoiseksi suomenkielisissä kouluissa, varoittaa Åsa Palviainen suuresta ”sosiaalisen vinoutumisen” riskistä koskien ruotsin kielen taitoa: ’On olemassa riski tai mahdollisuus, että ruotsia osaisivat lähinnä hyvin koulutetut nuoret, enimmäkseen tytöt, kun taas pelkästään peruskoulun käyneet tai ammattikoulutuksen hankkineet olisivat jättäneet ruotsin kokonaan pois.’”

 13. Eihän ruotsia edes tarvitse osata muiden kuin viranomaistehtäviin päätyvien, koska kielitaitovaatimukset koskevat vain korkeakoulutettuja viranomaisia, eivät keitään muita. Miksi siis aivan turhaan pakkoruotsitetaan kaikki suomenkieliset? Eivät alemman koulutuksen saaneet muutenkaan kilpaile näistä viranomaistyöpaikoista, joten pakkoruotsista luopuminen ei mitenkään lisäisi jo olemassa olevaa sosiaalista vinoutumaa.

 14. Kielitaitovaatimuksia voisi rationalisoida niin, että ne koskisivat aina yhtä palvelupistettä tai sen työvuoroja eivätkä jokaista yksittäistä viranomaishenkilöä. On täysin turhaa vaatia kaikilta viranomaispalvelijoilta kahden kielen taitoa, kun asia voidaan hoitaa niin, että suomentaitoinen palvelee suomenkielisiä yhdellä tiskillä ja ruotsintaitoinen palvelee ruotsinkielisiä toisella tiskillä.

 

”On myös tärkeää varmistaa alueellinen tasa-arvo, eli antaa kaikille opiskelijoille samat mahdollisuudet opiskella ruotsiksi.”

 15. Raaseporissa suomenkielisiltä oppilailta halutaan kieltää mahdollisuus valita englanti A1-kieleksi, koska pakkoruotsi halutaan aloittaa jo ensimmäiseltä luokalta. Edustaako alueellista tasa-arvoa se, jos raaseporilaiset ovat kaikkia muita suomalaisia jäljessä englannin taidossa? Millä objektiivisella mittarilla ruotsi on tärkeämpi kieli kuin englanti?

 Folktinget keskittyy sokeasti vain ruotsin kieleen eikä ymmärrä ajatella tilannetta muiden kielten osaamisen kannalta.

 

Lopuksi

 Folktingetin perustelut eivät todellisuudessa perustele pakkoruotsia. Ne perustelut, jotka ylipäätään voisivat perustella pakkokieltä, perustelevat pikemminkin pakkoenglantia kuin pakkoruotsia. Folktingetissä on vain puolueellisesti ja mielivaltaisesti päätetty soveltaa perusteluja pelkästään ruotsin kieleen.

 Pitäisi olla hyvät perustelut sille, miksi jokin vieras kieli olisi kaikille pakollinen. Pakolliselle ruotsille ei riittäviä perusteluja ole milloinkaan esitetty.

 Elinkeinoelämän keskusliiton tuore selvitys Kielitaito on kilpailuetu osoittaa, ettei Suomen ole mitään järkeä kouluttaa suomenkielisistä pelkästään englanti + ruotsi -kieliparin hallitsevia kansalaisia. Englannin valitsevat vapaaehtoisesti lähes kaikki, mutta luopumalla pakollisesta ruotsista me saisimme huomattavasti monipuolistettua kansakunnan kielitaitoa – meillä olisi runsaasti erilaisia kielipareja hallitsevia kansalaisia: englanti + ruotsi, englanti + venäjä, englanti + saksa, englanti + espanja jne. Harva jaksaa opetella sujuvalle tasolle kolmea vierasta kieltä, joten pakollinen ruotsi vie paikan joltain muulta kieleltä niillä suomenkielisillä, jotka haluaisivat opiskella jotain suurempaa maailmankieltä.

 Ruotsinkielinen alue on väkiluvultaan ja kauppavolyymiltaan mitättömän pieni verrattuna moniin muihin maailman kielialueisiin, joten mitä järkeä Suomen on pakkosuunnata kaikki kansalaisensa pelkästään Ruotsia kohti? Paras kasvupotentiaali Suomella on suuremmilla kielialueilla.

 

P.S. Kirjoitus on lähetetty kaikille sivistysvaliokunnan jäsenille ja varajäsenille.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

14Suosittele

14 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Hyvä ja selkeä yhteenveto, jonka luulisi aika monen ymmärtävän myöskin eduskunnassa ja tekevän siitä oikeat päätelmät jatkoon.

Eija-Riitta Korholan blogista kopsasin tämän erinomaisen linkin, joka olisi myös hyvä lukea ajatuksella koko kansamme iloksi ja hyödyksi:

" Pakkoruotsiin olen ottanut kantaa jo vuosia sitten,( http://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/201... )""

Erityisesti minua mielytti tämä Eija-Riitan toteamus blogissaan:

"Olen silti avoin ja älyni on plastinen. Pääni saa käännettyä hyvillä argumenteilla, enkä ole edes niin jääräpäinen, ettenkö voisi nöyrtyä muuttamaan kantaani. Pankaa pöytään parhaat perustelut pakkoruotsin puolesta. Muussa tapauksessa jatkan omapäistä ajattelua."

Jaakko Häkkinen

Näinhän se menee: ne, jotka ryhtyvät ajattelemaan asiaa, päätyvät kielivapauden kannalle. Ne, jotka pitäytyvät uskomuksissaan ja kieltäytyvät vastaanottamasta uutta informaatiota, jäävät kielipakottamisen kannalle.

Pakkoruotsia ei voi perustella sulkematta silmiään ikävältä todellisuudelta ja ohittamatta kaikkia järkiargumentteja. Pakkoruotsia perustellaan vain valheilla ja tunnepaatoksella.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Ruotsin taidon tarve suomenkieliselle enemmistölle on niin vähäinen, ettei ruotsin opetuksen pakollisuutta voida mitenkään perustella. Ruotsin kielen vapaaehtoinen kouluopetus riittää hyvin.

Miksi kukaan suomenkielinen kannattaisi pakkoruotsia, kun jokainen voi kuitenkin halutessaan lukea vapaaehtoista ruotsia.

Jonas Hellgren

Suomenkielinen joka puolustaa suomalaisten pakkoruotsitusta ja tekee likaisen työn herrarodun puolesta, saadakseen itse siitä joko positionaalista tai materiaalista etua, on lähinnä verrattavissa keskitysleirin capoon.
Kunnioitettavaa toimintaa. Siitä saa rautaris... eikun Freudenthal-mitalin.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Folktinget:

"Koska Suomessa on kaksi kansalliskieltä, on luonnollista, että molempien kielten perustaito sisältyy peruskoulun ja toisen asteen opetussuunnitelmaan."

Ei se ole ollenkaan luonnollista. Suomalaisten selvä enemmistö vastustaa ruotsin pakollista opetusta. Demokraattisessa maassa enemmistön mielipidettä on kuunneltava ja muutettava siksi ruotsin opetus vapaaehtoiseksi.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Hyvä avaus Jaakko. Perusteellista työtä. Pieni kommentti:

"Kaksi kansalliskieltä tarkoittaa, että Suomessa voi elää kahdella kielellä: niin suomenkielinen ummikko kuin ruotsinkielinenkin ummikko pärjää täällä omalla kielellään."

Eihän se käytännössä tuota tarkoita. Suomi on toki ainoa maa, jossa voi elää elämänsä suomeksi. Pelkällä ruotsilla pärjääminen sen sijaan on käytännössä kovin rajoitettua. Ei sitä tosin nuoremmasta päästä taida moni yrittääkään.

Ei mikään 5%:n kielivähemmistö, joka asuu samoilla alueilla suuren kielienemmistön kanssa, voi elää ilman valtakielen taitoa. Valtakieltä tarvitaan työelämässä ja arjessa muutenkin.

Jaakko Häkkinen

Olet oikeassa, todellisuus ei ole sama kuin paperilla: ruotsiksi olisi hankala elää Suomessa. Eikä se myöskään seuraa suoraan perustuslaista, jossa kansalliskieliä käsitellään ympäripyöreästi - käytännössä kielilaki on se joka mahdollistaa ainakin teoriassa ruotsiksi elämisen.

Mutta minä olen valmis antamaan ihmisille mahdollisuuden elää täällä vähemmistökielellä, jos he siihen pystyvät. Siinä yrityksessä ei kuitenkaan saa pakottaa enemmistöä palvelemaan ruotsiksi, se on huijaamista! :-) Ruotsinkielisen yhteisön oma elinvoimaisuus ratkaisee, voiko ihminen elää täällä ilman suomen taitoa ja silti kokea ettei menetä mitään olennaista.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

"Ruotsinkielisen yhteisön oma elinvoima ratkaisee, voiko ihminen elää täällä ilman suomen taitoa ja silti kokea ettei menetä mitään olennaista."

Elämä ilman suomentaitoa ei käytännössä onnistu ollenkaan. Elinvoimainen vähemmistö voi silti säilyttää oman kielensä ja kulttuurinsa.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #11

Mihin perustat väitteesi? Miksi kuvittelet, ettei Närpiössä 90 % suuruinen ruotsinkielinen väestö voisi muka elää ruotsiksi? Väitteesi on yhtä absurdi kuin olisi väittää, ettei Keravalla suomenkielinen väestö voisi elää suomeksi.

Cenita Sajaniemi

Häkkinen

Hieno kirjoitus.
Seurasitko sivistysvaliokunnan jäsenten touhuja asiantuntijakuulemisen aikana.
Monen mielestä käsilaukun penkominen oli mielenkiintoisempaa, kuin asiantuntijan kuuleminen.
He ilmeisesti kuitenkin katsovat voivansa päättää tästä asiasta... ?

En viitsi laittaa tähän niiden kansanedustajien nimiä, jotka ilmeisesti mieluummin olisivat olleet jossakin muualla kuin töissä. Katsokaa itse.

http://verkkolahetys.eduskunta.fi/webtv.case#c=239...

Jaakko Häkkinen

Kiitos linkistä, Cenita.
Valitettavasti otsasuonteni hyvinvoinnin vuoksi jouduin lopettamaan katselun kahdesti, molemmilla kerroilla Markus Österlundin vuoksi: hän suolsi kidastaan sellaista perustelematonta soopaa ja vääristelevää valheliejua, ettei mitään rajaa!

Lipponen menee jo tragikomiikan puolelle, ja hän olisi ehkä herättänyt enemmän sääliä kuin ärtymystä, toisin kuin itseään täynnä oleva, alentuva ja omaa pihallaoloaan tajuamaton herrarodun edustaja Österlund.

Cenita Sajaniemi

Herra Österlund taitaa olla sen varjoparlamentin, foltingetin työntekijä.... ja koska ruotsia puhuvat, tekevät usein työnsä suljettujen ovien takana ja muilta piilossa.... luulen, että siellä on myös pimeää.... koska miten muuten voi selittää sen, että vuodesta toiseen jankkaavat ja takeltelevat samoissa valheissa...
Pitäen niitä - siis valheita ja keksittyjä juttuja - perusteluina . . . milloin millekin asialle. Nyt sille, että 40 vuoden mönkään menneen pakkoruotsikokeilun on jatkuttava.
Voiko tätä kutsua ihmiskokeeksi?
Juu, sitten tekevätkin niin, että esim. Magma palkkaa jonkun "tutkijan" loihe lausumaan mitä kummallisimpia asioita... muuten ei tule rahoitusta.

Niin kuin se Ruotsissa kasvanut ja opiskellut, Ruotsin kansalainen, Åsa, osaisi tai tietäisi mitään Suomesta.... mutta silti teki tutkimuksen suomalaisista ja kielistä . . . heh heh - siis Magmalle!!!!!!!!!
Åsa Palviaisesta löytyi sellaista tietoa, että tekevät yliopistossa 4-5 vuotta kestävän ihmiskokeilun pienillä, esikouluikäisillä ja tarhaikäisillä… jossa suomenkielisille lapsille puhutaan vain ruotsia.
Toivottavasti Helsingissä kasvatetaan tarpeeksi psykologeja, jotka voivat sitten hoitaa lapsia, jotka ovat viettäneet vuosia oloissa, jossa eivät mitään ymmärrä.

Olen kuullut että folktinget saa melkoisen avustuksen valtiolta.... satoja tuhansia euroja. Ostaisivat nyt vaikka pari lukulamppua, niin ei tarvitsisi olla tuollaisessa tietopimennossa, kuten tuossa asiassa, että lukioissa on edelleen pakkoruotsi. Luulisi, että nämä suomenkieliset hännystelijät esim. sivistysvaliokunnasta voisivat tuoda tämän päivän tietoa folktingetin jengille…. mutta jos katsoit edes hetken tuota nauhaa, niin huomasit, ettei sivistysvaliokuntaa kiinnosta ainakaan Suomen asiat.
Välillä puhuvat folktingetissä kaksikielisyyden puolesta, mutta uudet lakiehdotukset löytyvät vain ruotsiksi.... Ihan niin kuin se kansalliskielistrategia kaksi vuotta sitten, joka hyväksyttiin noin vain, vaikkei sitä oltu käännetty suomeksi. niin, eihän siitä strategiapaperista tienneet edes Suomen kansanedustajat, saatikka, että se olisi hyväksytetty isossa salissa.

Niin, miksi meillä on kansanedustajat, jos RKP-hallitus ”hoitaa” asiat keskenään?

Ilmeisesti sekä Ahtisaari, että Katainen molemmat osaavat niin hyvin ruotsia, että pystyivät hyväksymään tuon Kansalliskielistrategian.... Siis strategian.

Mitä mieltä olet, Häkkinen, onko Ahtisaari-paperi Nobel-palkinnon saajan mittainen? Paperissa lukee: Suomenkielisen kannattaa opetella ruotsia, jotta voi puhua maanviljelijän kanssa.

…. ja nuo laatijat istuksivat kansakunnan kaapin päällä – noilla aivoilla!

ja Suomen talous menee alaspäin kuin lehmän häntä... mutta mitä tekee hallitus - rustaa erinäisiä kielilakeja!!! Heh heh

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #10

Valitettavasti näyttää siltä, että eduskuntaan päätyy keskimääräistä paksukalloisempaa porukkaa. Ja siitä seuraa, ettei monikaan joustava ja uutta informaatiota vastaanottamaan kykenevä sinne haluakaan moisen joukkion kanssa takomaan päätään luuseinään.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Kiitos linkistä Cenita. Tosin en kestänyt tuota kaksinaamaista selittelyä kovinkaan kauaa kuunnella ja ihmettelen miten meidän kansanedustajamme kehtaavat seisoa noiden valheiden takana? Aikanaan historia tulee kyllä ihmettelemään miten Suomea on voitu viedä viiden prosentin vähemmistön turvin kuin pässiä narusta ja vielä suomenkielisten poliitikkojen tuella? Kaikkea muuta voidaan saneerata, vähentää ja supistaa meidän valtakunnassamme, mutta tämä pyhä lehmä seisoo aina vain yhtä vakaana ja elintärkeänä voimana kaikkialla Suomessa.

Koko Suomen pakkoruotsittaminen on kansallinen häpeä meidän enemmistön monikielisyyden tarvetta ja toivetta vastaan. Ja me täällä kauhistelemme nyt Putinin itsevaltaisia toimia? Missä meidän oikea demokratiamme ja kansan enemmistön tahdon kuunteleminen oikein luuraa? :)

Cenita Sajaniemi

Mielestäni on tärkeätä huomioida, että ns. asiantuntijat Lipponen ja Österlund puhuivat kuin yhdestä suusta ja toistivat samaa mantraa, jota esim. RKP heimolaisineen on toistanut jo muutaman vuoden ajan.
Näin tehdään, kun yhdessä väistellään ja muunnellaan totuutta.... keksitään yhteinen kertomus. Tämä jo vuosia jo lehdissäkin kiertänyt valhe on se, että vaikka v. 2004 kielilakiin ja kirjoituksiin tuli muutos, se ei vähentänyt lukioissa suoritettavia ruotsin kielen kursseja - päin vastoin.

15.5.2014 Eduskunnassa useat kansanedustajat jälleen käyttivät tuota väärää tietoa puhuessaan kieliasioista.... ja tekivät sen julkeasti, vaikka tiesivät, että tilaisuus televisioidaan.

Ja nyt 11.11.2014 uudelleen. Miten joku asiantuntija voi käyttää vanhaa vääristeltyä tietoa ja jo moneen kertaan kumottua....
luulisi, ettei halua asettua naurun alaiseksi.

Nyt jopa Lipponen on naurun ja pilan kohde, myös ruotsalaisleirissä, koska lähti liian kevyin ja valheellisin perustein puoltamaan pakkoruotsia.

Kenen tietoja asiantuntijat käyttävät?

Kuinka kauan pakkoruotsia perustellaan valheilla?

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

Paavon puhe ruotsinkielen puolesta oli hieno, mutta sanallakaan ei hän tullut puolustaneeksi ruotsinopetuksen pakollisuutta. Ruotsinkielen osaaminen on hauskaa ja kliffaa, mutta pakko ei.

Toimituksen poiminnat