Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Avoin kirje Anette Karlssonille

Sosialidemokraattisten opiskelijoiden puheenjohtaja ja SDP:n eduskuntavaaliehdokas Anette Karlsson puolusteli pakkoruotsia harvemmin nähdyllä perustelulla, joten aihe ansaitsee tarkemman käsittelyn. Karlssonin mielestä vieraiden kielten valinnanvapaus johtaisi Suomen takaisin luokkayhteiskuntaan. Seuraavassa muutama poiminta Karlssonin kirjoituksesta Paluu luokkayhteiskuntaan?

 

1. ”Ruotsin kielen oppimäärän muuttaminen vapaaehtoiseksi ei vapauta resursseja peruskoulun kielivalikoiman laajentamiseen. Varsinkin pienissä kunnissa ei ole resursseja useiden kieltenopettajien palkkaamiseen, jolloin ruotsin kielen oppimäärän poistaminen johtaisi väistämättä lasten kielitaidon vähenemiseen.”

 Tietysti ruotsin pakollisuudesta luopuminen vapauttaisi resursseja kielivalikoiman laajentamiseen. Kieltenopettajat eivät nimittäin ole yhden vieraan kielen varassa, vaan he voivat opettaa ainakin kahta kieltä. Yksi ruotsia opettanut opettaja voisi siis opettaa sekä ruotsin ryhmää että jonkin toisen kielen ryhmää. Kaksi ruotsia opettanutta opettajaa voisi opettaa jo kolmen eri kielen ryhmiä, jos heidän toiset kielensä olisivat erit. Parhaimmillaan opettaja saisi siis enemmän viikkotunteja samassa koulussa, ei suinkaan vähemmän.

 Pienten koulujen kohdalla joustoa voitaisiin lisätä siten, että kielenopettaja kiertäisi useammassa koulussa opettamassa. Näin kunnan tai kunnanosan kielenopettajapooli saataisiin tehokkaammin käyttöön, ja useammassa koulussa olisi nykyistä suurempi kielivalikoima tarjolla.

 Pitää muistaa sekin, että kun B1-kieli (jona useimmat suomenkieliset pakkoruotsinsa ottavat) vapautuisi, muiden vieraiden kielten kysyntä kasvaisi, jolloin opetusryhmät saataisiin helpommin kokoon pienissäkin kouluissa. Pakkoruotsin vuoksi muille vieraille kielille kuin englannille jää nykyään vain niin pieniä siruja, ettei opetusryhmiä välttämättä saada kasaan.

 

2. ”Ruotsin kielen opetuksen muuttaminen vapaaehtoiseksi asettaisi lapset alueellisesti eriarvoiseen asemaan. Lapsen perusopetustarjonta määräytyisi lapsen asuinpaikkakunnan mukaan.”

 Niinhän se määräytyy nykyäänkin: isoissa kouluissa on mahdollista järjestää useamman vieraan kielen opetusryhmiä kuin pienissä kouluissa. Pakkoruotsista luopuminen ei ainakaan huonontaisi tilannetta, koska muiden kielten opetusryhmät olisi helpompi saada kasaan, kun koko ikäluokka ei enää opiskelisi ruotsia.

 

3. ”Koulutustasosta riippumatta kielitaito lisää valinnanmahdollisuuksia. Kielitaitoinen ihminen voi työllistyä Suomessa, mutta myös ulkomailla. Ruotsin kieltä taitavat suomalaiset työllistyvät hyvin erityisesti Pohjoismaissa. Monet suomalaiset yritykset tekevät kauppaa muiden Pohjoismaiden kanssa, tässäkin tilanteessa työntekijän ruotsin kielen taito on eduksi.”

 Venäjää taitavat suomalaiset työllistyvät hyvin erityisesti Venäjällä. Monet suomalaiset yritykset tekevät kauppaa Venäjän kanssa, tässäkin tilanteessa työntekijän venäjän taito on eduksi. Ruotsilla kyllä pärjää Ruotsin kanssa, mutta englannilla pärjää satojen maiden kanssa.

 Karlssonin perusteluja voidaan soveltaa moniin muihinkin kieliin kuin ruotsiin, joten ne eivät oikeasti perustele pakkoruotsia yhtään enempää kuin ne perustelevat pakkoenglantia tai pakkovenäjää.

 

4. ”Ne vanhemmat, jotka ovat korkeasti koulutettuja kannustavat todennäköisesti lapsiaan opiskelemaan ruotsin kieltä. - - Ruotsin kielen opiskelun muuttaminen vapaaehtoiseksi laajentaisi kuilua sosioekonomisten ryhmien välillä ja johtaisi kansalaisten kapeampaan kielitaitoon.”

 Ensimmäinen väite on virheellinen: nykyäänkin virkamiesruotsin vaatimus koskee vain korkeakoulutettuja. Eivät perus- ja keskiasteen koulutuksen saaneet kilpaile virkamiestehtävistä, joita ruotsin kielitaitovaatimukset koskevat. Kuilu on jo olemassa, eikä pakkoruotsista luopuminen sitä kasvattaisi. Eihän pakkoruotsi ole poistanut koulutustason periytyvyyttä.

 Toinenkin väite on virheellinen: ruotsin opiskelun muuttaminen vapaaehtoiseksi päinvastoin laajentaisi kansalaisten kielitaitoa. Nykyäänhän kaikki suomenkieliset suomalaiset osaavat vain englantia ja ruotsia, ja pieni osa osaa jotain kolmatta kieltä näiden lisäksi. Jos pakkoruotsista luovuttaisiin, suomenkielisten suomalaisten kielitaito olisi paljon monipuolisempi: joillain englanti + ruotsi, joillain englanti + venäjä, joillain englanti + saksa, joillain englanti + espanja, ja niin edelleen. Ja siihen päälle vielä valinnaiset vieraat kielet!

 

5. ”Kun ylioppilaskirjoituksista poistettiin ruotsin kielen kirjoittamisen pakollisuus vähensi se samalla myös muiden kielten, kuten saksan ja ranskan, kirjoittajien määrää. Ei ole tarkoituksenmukaista vähentää kansalaisten kielitaitoa. Kielitaito on etu kansainvälistyvässä maailmassa.”

 Tätä virhettä joutuu korjaamaan toistuvasti, koska kielipakottajat eivät seuraa aiheesta käytävää keskustelua. Vaikka ruotsia ei ole enää pakko kirjoittaa, ruotsia on edelleen pakko opiskella lukiossa. Se tarkoittaa, ettei tilaa tullut muiden vieraiden kielten opiskelulle. Muiden kielten kirjoittamisen väheneminen taas johtuu siitä, että ylioppilaskirjoituksia haluttiin muuttaa nimenomaan vähemmän kielipainotteisiksi.

 On täysin nurinkurista kuvitella, että ruotsin tekeminen jälleen pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa saisi opiskelijat kirjoittamaan enemmän muitakin vieraita kieliä.

 Kielitaito on todella etu, ja Suomen etu on monipuolinen kielitaito - sen osoittaa Elinkeinoelämän keskusliiton tekemä tuore selvitys. Pakkoruotsi nimenomaan estää suomalaisten monipuolisen kielitaidon!

 

Yhteenveto

 Vapaaehtoinen ruotsi ei oikeasti muuttaisi luokkayhteiskunnan tasoa yhtään nykyistä jyrkemmäksi. Eivät perus- tai keskiasteen koulutetut ole tähänkään saakka kilpailleet paikoista, joissa vaaditaan virkamiesruotsia. Pakkoruotsi ei myöskään ole kuluneiden neljän vuosikymmenen aikana vähentänyt koulutustason periytyvyyttä.

 Karlssonin perustelut pakkoruotsille eivät joko päde lainkaan tai sitten niillä voidaan perustella yhtä hyvin pakkoenglantia tai pakkovenäjää.

 

P.S. Laitoin linkin myös Karlssonin blogin kommenttiosioon, mutta tuskinpa julkaistaan...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (30 kommenttia)

Jonas Hellgren

Välillä sitä vaan miettii että ovatko tuollaiset annettekarssonit oikeasti niin tyhmiä että he uskovat tuota valheellista propagandasontaa mitä suustaan päästävät, vai ovatko he vaan niin pahoja että tietoisesti julkisesti valehtelevat käskystä tai omaa etuaan ajaakseen.

Kukaan niistä ei ole suostunut koskaan keskustelemaan ja perustelemaan yhtäkään väitettään, minkä Jaskan haaste on hyvin osoittanut.

Toivoisin että he olisivat vain viattoman yksinkertaisia itsenäiseen ajatteluun kykenemättömiä uskovaisia, mutta pelkään että todellisuus paljon, paljon rumempi.

Jaakko Häkkinen

Onhan se hälyttävää, että ainoat vaihtoehdot ovat joko häikäilemätön huiputtaja tai yksinkertainen ja tietämätön... Perustelujen köykäisyys tosiaan puhuu puolestaan.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Taitaa olla laari edelleen tyhjä tajunnanräjäyttäjistä, puolueella ilmeisesti vaikeuksia houkutella jäsenmaksun maksajia. Toisaalta opiskelijana saattaa olla vapautettu maksusta. Guzenina, Viitanen, Kiuru,Huovinen huhhuhaa. Joskus on ihan aikuisen oikeasti ikävä JKutta Urpilaista kaikesta takuutuksesta huolimatta, jotenkin raikas eteenpäin tähyävä katse... Tanneroivat jutan vähän liian hätäisesti mielestäni.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Ruotsin kielen voi oppia myös aikuisiällä ja todistaa osaamisensa valtion kielitutkinnolla, jos yhtäkkiä saa innoituksen ryhtyä ruotsia osaavaksi virkamieheksi...

"Tutkintojärjestelmää koskeva lainsäädäntö tuli voimaan vuonna 1994. Yleisten kielitutkintojen todistuksella. Kansalaisuuden lisäksi virallista todistusta tarvitaan usein myös työperäisten syiden vuoksi, mm. työnhakuun ja kielitaidon osoittamiseen työnantajalle.

http://www.oph.fi/julkaisut/2014/yleiset_kielitutk...

Nykyisessä taloustilanteessa kannustaisin kyllä nuoria hakeutumaan yksityissektorille: Meillä ei ole varaa nykyiseen ylimitoitettuun julkiseen sektoriin ja sen eliittivirkoihin, joissa vaaditaan virkamiesruotsia.

Jonas Hellgren

Ongelmana on tuhannet akateemisesti koulutetut humanistiset tai yhteiskuntatieteiden naiset, joilla ei ole juuri mitään käyttöä yksityisellä sektorilla. Mikä yksityinen firma palkkaisi naistutkimuksen maisterin?

Käyttäjän JariHelispuro kuva
Jari Helispuro

Ilmeisesti tahallisesti unohdetaan huomioida että kieltenopettajien määrä ja halukkaiden oppijoiden määrä tasapainottuu jonkin ajan kuluessa.

Jos puoletkin siitä energiasta mikä nyt käytetään ruotsittamiseen suunnataan kieltenopetussuunnitelmiin niin tämäkään väliaikainen tilanne ei tule olemaan pitkäkestoinen.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Tilanteen korjaantumiseen menee aikaa 20 vuotta!
Valitettavasti 20 vuotta sitten ei saatu aikaan pakkoruotsin poistamista, joten meillä ei ole monipuolisesti kielitaitoisia vienti-ihmisiä pelastamassa Suomea.. Meillä on sen sijaan miljoonia yksilöitä pakkoruotsitettua virkamiesainesta..

Jaakko Häkkinen

Tämä on Karlssonin näkemyksessä ehkä hälyttävin kohta:
"Ruotsin kielen opiskelun muuttaminen vapaaehtoiseksi laajentaisi kuilua sosioekonomisten ryhmien välillä ja johtaisi kansalaisten kapeampaan kielitaitoon."

Muut kohdat vielä menevät tietämättömyyden ja ajattelemattomuuden piikkiin, mutta miten voi oikeasti kuvitella mustaa valkoiseksi? Millä planeetalla kielivalinnan vapauttaminen edes voisi johtaa kansalaisten kapeampaan kielitaitoon?

Vai kuvitteleeko Karlsson, että ruotsin oppituntien ajaksi oppilaat vain lähetettäisiin ostarille notkumaan? Silloin kyseessä on klassinen olkinukke - Anette voisi pohtia, mitä yhdistyksen "Vapaa kielivalinta ry" nimi merkitsee, ja miksei yhdistys ole "Kielitunnit hyppytunneiksi ry".

"Kunnon" poliitikko päättää ensin, miten asia on, ja sitten keksii perustelut vakuuttakseen itsensä...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Oma logiikkasi edellyttäisi sitä, että "pakkoruotsin" asemasta oli "pakkotoinenvieras kieli". Jos tällaista pakkoa ei olisi, suurin osa blogissa esittämistäsi perusteluista kumoutuisi.

Jaakko Häkkinen

Juha, tulkintasi logiikastani ei aukea. Voisitko selittää?

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Kannatan vilpittömästi Ahvenanmaan mallia, jo vuodesta 2007 yksi kotimainen on pakollinen kera englannin.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Niinpä, olen samaa mieltä. Englantia ei voi edes laskea oikeaksi pakkokieleksi, kun sitä kaikki nuoret haluavat ehdottomasti oppia. Näin olen antanut itselleni siitä kertoa:) Nuorisokulttuuri on sen jo niin vahvasti sisäistänyt itseensä. Ja onhan se myös naapuriemme ainoa pakkokieli niin idässä, etelässä kuin lännessäkin. Miksi se ei olisi sopiva myös meille?

Toinen vieras kieli olisi sitten se vapaavalintainen, johon myös ruotsi ja suomi kuuluisivat. Ihan kaikkia mahdollisia kieliä tuskin on mahdollista valita, mutta ainakin tavallisimmat ja puhutuimmat maailmankielet olisivat mukana ainakin suurimmissa kouluissa.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

On hyvä joskus käydä lainattuja lähteitäkin selaamassa. Usein mainittu EK-selvitys todistaa toki, että saatuamme pakollisen ruotsin raivattua sivuun avautuu aikaa tarpeellisemmille venäjälle, kiinalle, virolle ja italialle.

http://ek.fi/wp-content/uploads/Henko-2014.pdf

EK:n nimeen vannovat ns. kielivapauttajat kuitenkin jättävät kertomatta, että englannin jälkeen lähes puolessa EK:n jäsenyrityksistä (47%) puhutaan ruotsia. Jos tämä taito rapistuu, EK tulee myös todennäköisesti melko vikkelästi reagoimaan.

EK:n raportin keissihaastatteluissa yksi matkailualan yritys todisti venäjän taidon tarpeen puolesta, mutta osattiinpa sekä Norden-ulottuvuudesta, että uusien työntekijöiden huononevasta ruotsintaidosta olla huolissaan:

"Meille suomalaisille ruotsin kielen taito antaa etulyöntiaseman. Olemme ikään kuin saman klubin jäseniä, kun kommunikoimme samalla kielellä. Ruotsia tarvitaan työelämässä ja olemme jopa törmänneet rekrytoinnissa siihen, että hakijoiden ruotsintaidot eivät ilman kertausta riitä työkielen vaatimalle tasolle."
–– Eero Kotkasaari, Joutsen Finland Oy

Pieni maa ponnistaa eteenpäin monipuolisella kieliosaamisella. Toivoisin, että osaisimme hyödyntää paremmin naapurimaidemme markkinoita kielitaidon avulla. Ruotsin kieli on meille selkeä kilpailuetu, jota ei saa menettää. Ja kuvitelkaa, jos voisimme saavuttaa saman edun
ja kulttuurituntemuksen Venäjän osalta!

–– Johanna Ikäheimo, Lappset Group Oy

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

No juu, Ruotsissa sentään kaikki osaavat ja puhuvat mielellään englantia, mutta toisin on esimerkiksi Venäjällä ja Kiinassa. Saksa on meillä kauppakumppanina kolmen suuren joukossa, mutta miksi vain aina katsotaan ruotsin tärkeimmäksi kieleksi, vaikka meillä on ruotsia osaavia valtava määrä saksaan verraten?

Viime viikon Hesarissa Aino Frilander ihmetteli kolumnissaan Näkökulma, miten meillä viimeksi Kiasman johtajaa haettaessa syntyi kielikysymyksestä haloota. Hakijoilta edellytettiin suomen ja ruotsin kielen taitoa - niin kuin valtion virkamiehillä on tapana edellyttää. Voi surku!

Ulkomaiset hyvät hakijat jätettiin siis huomiotta, kuten meillä on yleensä tapana. Taidemaailma on kansainvälistä ja meillä on tämä paikallinen erikoisuus, ettei suomalaismuseossa löydy siivoojatasoa ylempää, jolta saisi puuttua kielivalikoimassa suomi ja ruotsi:).

Muualla ei kieli ole este, mutta meidän typerä käytäntömme on myös jatkuvasti ahdasmielinen ja jäykkä. Tukholman Moderna Museet palkkasi brittiläisen johtajan jo vuonna 1996! Olisikohan jo Suomenkin aika kansainvälistyä? Kysyn vaan ihan nöyrällä mielellä?

Jaakko Häkkinen

Jan-Erik, löytämäsi lainaukset ovat tyypillistä pakkoruotsiretoriikkaa. Kyllä yrityksissäkin tajutaan, että englanniksi pärjää kaikkialla maailmassa - jopa Ruotsissa. Ei tarvitse oikeasti kuulua ruotsinkieliseen kultapossukerhoon.

Sitten jos ruotsin taito ei yrityksissä riitä, voivotellaan hetki aikojen kurjuutta ja siirrytään sujuvasti kommunikoimaan ruotsalaisten kanssa englanniksi. Niinhän muunmaalaisissakin yrityksissä tehdään!

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Sinun lähteitäsihän tämä oli, mitäs lainasit jos oli pakkoruotsin propagandajulkaisu. Tärkeimmät testimoniaalit siinä oli 1 x pro-venäjä, 1 x pro-saksa ja 2 x pro-ruotsi.

Mutta tuota julkaisua on nyt sitten hehkuteltu pitkin VKV-leiriä, vaikka sen perussävy onkin kaikenkaikkiaan ruotsille myönteinen.

Jaakko Häkkinen

Ei tietenkään se ole pakkoruotsijulkaisu - sinä vain kaivoit sieltä muutaman yrityspampun subjektiivisia kommentteja ruotsin tärkeydestä. Objektiivisia ovat ne laajaan kyselyaineistoon perustuvat taulukot - niistä se kielten todellinen tärkeys nähdään! Ei yksittäisistä kommenteista.

En ole julkaisua milloinkaan edes väittänyt ruotsikielteiseksi. Olen vain sanonut, ettei tulosten pohjalta pakkoruotsia voida perustella, ellei samalla perustella pakkoenglantia ja pakkovenäjää. Katso niitä tilastolistauksia niin näet!

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Oma mutu-tuntumani on, että säästöjä hakevien kuntien kielitarjonta pakollisen ruotsin poistuttua helposti supistuu äidinkieleen ja englantiin, koska jokaisen uuden kielen tuominen tarjontaan tuo epävarmuutta, riskejä, rekrytointeja ja kustannuksia.

Äidenkielessä ja englannissa tosin voitaisiin saada syventäviä opetuskokonaisuuksia, jossa opetetaan vaikkapa syvemmin kulttuuria ja kirjallisuutta, tai asiasanastoja, joista nuorelle on hyvää evästystä elämälle. Näitäkään ei välttämättä pidä pitää huonoina vaihtoehtoina.

Luokkaeroja eri puolella Suomea mielestäni vähennetään tietoisesti sillä, että kouluilla on mahdollisimman paljon pakollisia aineita, joita pakotetaan kuntia tarjoamaan oppilaille.

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

"Luokkaeroja eri puolella Suomea mielestäni vähennetään tietoisesti sillä, että kouluilla on mahdollisimman paljon pakollisia aineita, joita pakotetaan kuntia tarjoamaan oppilaille."

En kyllä jaa käsitystäsi.
Kullekin yksilölle sopivimman koulutuksen tarjoaminen kaikille olisi minusta paljon parempi keino.

Pakko ei ole oikein, varsinkaan kun ainut peruste juuri tähän pakkokieleen on handikappi, kuten olemme saaneet oppia.

Jaakko Häkkinen

Jan-Erik, voisitko selventää?
Tarkoitatko että kannatat tasapäistämistä? Todellako luokkaerot kaventuisivat, jos kukaan ei opiskelisi sen enempää matematiikkaa tai kuvaamataitoa kuin kukaan mukaan?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Minä ymmärsin Andelinin tarkoittavan, että kunnat pakotetaan tarjoamaan vaihtoehtoja niin, että se ei eriarvostaisi vaan tarjoaisi tasa-arvoiset mahdollisuudet koulukkaille. Minä luen sen niin, että hän kannattaa ruotsin kielenkin olevan yksi tarjottu vaihtoehto muiden rinnalla. Ja niin luettuna olen samaa mieltä.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #19

Kun ns. vapaa kielivalinta toteutuu, valinnanvapaushan ei siirry suoraan oppilaalle, vaan kunnalle. En ole oikein koskaan kuullut skenaarioita miten VKV-läiset näkevät kunnan toimivan tällaisessa tilanteessa, varsinkin kun ruotsi kuitenkin tilastollisesti myönnetään suosituimmaksi kieleksi valinnaiskielten joukosta.

Kunta voi lisätä tarjontaa, ja tarjota vaikka venäjää tai saksaa uutena rinnakkaisena vaihtoehtona ruotsille alakoulun viimeisellä luokalla.

Kunta voi pitää tarjontaa ennallaan, korvata ruotsin jollakin toisella kielellä, tai päättää tarjota edelleen vain ruotsia. Silloin syntyy käytännössä, vaihtoehtojen puutteessa, ns. kunnallinen pakkoruotsi. Olisiko tämä sitten kiellettyä?

Kunta voi supistaa kielitarjontaa, esim. siinä valossa, että vieraiden kielten suosio on kuitenkin laskenut. Kunta voi silloin tarjota vaikkapa vain englantia eri oppimäärinä.

Pakollisten aineiden suhteen on kaksi teoreettista ääripäätä. Toinen ääripää on, että kaikki aineet ovat pakollisia, jolloin tasapäistetään kansa. Toinen ääripää on ettei ole yhtään pakollista ainetta tai yhtään kansallista opetussuunnitelmaa, jolloin syntyy eriarvoisuutta ja muutakin kaaosta. Tämä keskustelu käydään keskellä tätä akselia.

Jorma Myyryläinen on siinä oikeassa, että eriarvoisuutta syntyy ellei kuntia, jonkin naiivisti tai huonosti määritellyn vapaan kielivalinnan nimissä, velvoiteta antamaan koko maassa vähintään yhteisen minimin opetusta kaikille koululaisille.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #25

Minä olen aina kannattanut pakkoruotsin vaihtoehtona valinnaisuutta. S.o. koulukas joutuisi opiskelemaan esimerkiksi vähintään kahta kieltä jotka hänen olisi mahdollista valita mahdollisimman suuresta valikoimasta. Tässä suhteessa tarvitsemme varmaankin jonkinlaista valtakunnallista minimiä kunnan vähimmäistarjonnalle. Oma kysymyksensä on, tarjoaako minimi vain kielten lukumäärän vai olisiko siellä joitakin kaikissa kunnissa kaikille tarjottuja nimettyjä kieliä.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #25

Ei ruotsi ole suosituin valinnaiskielistä vaan suosituin pakkokielistä - ja ainoa. Englanti on suosituin valinnaiskielistä.

Minusta kuntien autonomiaa kielten opetuksen suhteen tulisi vähentää - ei siitä mitään tule, että Raasepori määrää ekalta luokalta pakkoruotsin ja Turku haluaa poistaa A2-ruotsin kokonaan. Tällainen hajontahan vain johtaa eri alueilla asuvien epätasa-arvoisuuteen.

Valtion tulisi määrätä jokaiseen kuntaan riittävä kielivalikoima, ja jos omat resurssit eivät riitä, sitten kunnan on liityttävä yhteen muiden kuntien kanssa, kunnes ne riittävät. Hyödynnetään siis kuntaliitoksia kieltenopetuspolitiikan tasa-arvoistamisessa!

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #29

Kyllä, juu näin. Englanti on tietysti suositumpi, mutta sen jälkeen ruotsi on kyllä (tai ainakin 2009 oli) lähes yhtä suosittu vapaaehtoinen A2-kieli. Samoin kun amk:issa on jätetty valittavaksi ruotsin ja venäjän välillä, ruotsi on yleensä voittanut.

Raaseporin kuviosta olen samaa mieltä. Ei ole viisasta sooloilla näillä kunnallisilla ratkaisuilla niin, että (1) koululaisilla ei ole opetusmateriaalia, että (2) oppimisvaikeus-oppilaat saavat uuden kielen opeteltavaksi heti silloin kun lukemista ja kirjoittamista pitää oppia ja (3) että kuntaan- ja kunnastamuutto vaikeutuu kun kunnalla on ei-standardeja menetelmiä.

Raaseporin ratkaisussa pidän kuitenkin hyvänä, että kotimaisiin kieliin panostetetaan Raaseporin demografisessa tilanteessa.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Ehkä on hyvä jatkaa pakkoruotsia kaikille alakoulusta yliopistoon, jotta inho ruotsia kohtaan kasvaa riittävästi? ;-)
Ei taida olla kenenkään etu, mutta rkp ja useimmat suomenruotsalaiset eivät tätä tajua tai halua tajuta.

Kimmo Ponkala

Minulla on ollut elämäni aikana reilu puolenkymmentä ruotsinopettajaa ja jokainen heistä opetti myös jotain muuta kieltä tai kieliä. Valikoiman lisääminen ei välttämättä lisää kuluja. Sama opettaja jolla nykyään olisi esimerkiksi 5 ruotsintuntia ja 1 saksantunti päivässä olisi tulevaisuudessa esimerkiksi 3 ruotsintuntia ja 3 saksantuntia. Sama määrä oppitunteja, mutta eri painotuksella. Jo nyt kieltenopettajat opettavat usein useampaa kuin yhtä kieltä.

Oppituntien määrät vetaisin hatusta, mutta tällainen suurinpiirtein voisi olla tavoite.

Jaakko Häkkinen

Juuri näinhän se menee!
Eikä taatusti veisi montakaan viikkoa (tai edes tuntia) kielenopettajalta oppia uusi vieras kieli sellaiselle tasolle, että hän voisi opettaa sitä alakoulussa oppilaille vieraana kielenä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Voisitko Kimmo kirjoittaa tuosta ihan oman blogin, josko sen sitten useimmat muutkin pakkoruotsittajat näkisivät? Joskus on vaan erinomainen keino vääntää asiat rautalangasta, kun kuitenkin useimmat sitä kieltä paremmin ymmärtävät.

Kimmo Ponkala

En ole oikein bloginkirjottajatyyppiä, enkä varsinkaan kovin vakavista asioita mielelläni kirjoittele. Tänne tein nimimerkin vain siksi, kun näin kuinka karmealla tavalla väärin oli Haaparanta taivutettu. :)

Mutta jokainenhan meistä on jotain koulua käynyt ja ainakin ne, jotka ovat peruskoulua käyneet, muistanevat ihan omaltakin yläasteelta, ettei ne opettajat yleensä opettaneet vain yhtä kieltä. Meilläkin oli yläasteella kieliä ainakin ruotsi, englanti, saksa, ranska ja venäjä ja kieltenopettajia muistan kolme.

Toimituksen poiminnat