Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Christina Gestrinova: "Pakkovenäjä on rikkaus"

Puheenjohtaja Christina Gestrinovan puhe suomenvenäläisen kansanduuman juhlassa:

 

"Arvoisa juhlaväki ja arvoisat kansanduuman jäsenet!

 Koillis-Euroopan maat ovat nyt lähempänä toisiaan kuin milloinkaan. Suomi voi saavuttaa valtavasti kuulumalla koilliseurooppalaisten kansakuntien joukkoon. Koillis-Euroopassa elävät suomen sukukielten puhujat, joten se on luontevin yhteistyön suunta.

 Venäjäntaitoisina Suomen nuoriso voi hakea töitä koko valtavassa Venäjän federaatiossa. Suomi-venäjä-kaksikielisenä maana voimme myös houkutella työvoimaa koko venäjää puhuvasta Itä-Euroopasta. Venäjän taito on tärkeää myös kotimaan työmarkkinoilla, koska Elinkeinoelämän keskusliiton tuoreen selvityksen mukaan venäjä on englannin ohella tarpeellisin kieli tulevaisuuden työmarkkinoilla Suomessa.

 Näistä syistä suomenvenäläinen kansanduuma kannattaa pakkovenäjää kaikille kouluasteille."

 

Suomen vironvenäläisen kansanpuolueen puheenjohtajan Karl Haakmetsin puhe suomenvenäläisen kansanduuman juhlassa:

 

"Arvoisa juhlaväki ja arvoisat kansanduuman jäsenet!

 Venäjän kieli Suomessa menestyy, venäläinen kulttuuri kukoistaa ja kielikylvyt houkuttelevat monia suomenkielisiä. Valitettavasti yhteiskunnan ilmapiiri on mahdollistanut myös venäläisvastaisen liikehdinnän voimistumisen. Kouluvenäjän vastainen kansalaisaloite osoittaa, ettei vastakkainasettelun aika ole ohi.

 Aloitteessa halutaan lopettaa venäjän opettaminen kouluissa. Muodollisesti aloitteessa on kyse vapaasta kielivalinnasta, mutta älkäämme antako huijata itseämme. Kansalaisaloitteen ja sen taustatahojen takana on selvä agenda: venäläisvastaisuus. Agenda, joka pakottaa meidät keksimään oikeutuksen venäjän kielen koko olemassaololle."

 

Todellisuudessa puheenpitäjät olivat Christina Gestrin ja Carl Haglund Suomenruotsalaisten kansankäräjien (Folktinget) eilisessä ruotsalaisuuden päivän juhlassa. Pohtikaa ryhmissä seuraavia kysymyksiä:

 1. Ovatko Gestrinin perustelut pakkoruotsille yhtään uskottavammat kuin Gestrinovan perustelut pakkovenäjälle?

 2. Onko Haglundin epäluuloinen kansalaisaloitteen demonisointi yhtään vähemmän vainoharhaista kuin Haakmetsin?

 

Onko Carl Haglund mentaalisesti rajoittunut vai ainoastaan häikäilemätön manipuloija, kun hän yhä edelleen puhuu kouluruotsin vastustamisesta? Pitääkö hän ruotsinkielisiä niin tyhminä, etteivät nämä tajua, että aloite vastustaa ainoastaan ruotsin pakollisuutta, ei koko ruotsin opetusta? Ennen kaikkea: onko noin vainoharhainen henkilö soveltuva ministerin tai edes kansanedustajan tehtäviin? (Ks. myös puolen vuoden takainen kirjeeni Carl Haglundille samasta aiheesta.)

 

P.S. Pakkoviro ruotsinkielisille olisi paljon parempi vertauskohta, koska ruotsi ja viro ovat puhujamäärältään samaa suuruusluokkaa (ykkösmiljoonissa) ja koska Suomessa vironkielisten osuus ruotsinkielisistä vastaa paremmin ruotsinkielisten osuutta suomenkielisistä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (40 kommenttia)

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Pakko ja pakko.
Vapaan kielivalinnan mallissa sellainen olisikin mahdollista että oppilas voisi halutessaan valita suomen ja/tai ruotsin tilalle jonkin muun kielen/kielet. Oltiinpa missä päin maata tahansa. Ei venäjäkään niistä vaihtoehdoista ole poissuljettu.

Jaakko Häkkinen

Niin? Eli kannatatko siis pakkoruotsista luopumista?

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Mä kannatan kyllä nykyistä mallia siihen asti että joku esittelee mulle paremman. Pelkän pakkoruotsin poisto ei sellainen ole.

Onko suomenkieli mielestäsi niin heikoilla kantimilla että sen säilyttämiseksi tulee rajoittaa muiden kielien opiskelemista? Onko kaiken takana pelko?

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #5

Minähän vastustan myös pakkosuomen poistamista ruotsinkielisiltä. Kelpaisiko sinulle tasa-arvoinen kielivapaus?

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola Vastaus kommenttiin #6

Mieluummin pakkosuomen ja -ruotsin poisto koko maasta jos välttämättä vaihtoehto pitää saada. Myöskään saamelaisten pakkosuomettamista ei tulisi jatkaa vaan antaa niiden päättää itse. Juurikin tv:stä näytettiin dokkari jossa jotkut saamelaiset vie lapsensa mieluummin Norjan puolelle kouluun kuin kotimaassa suomeksi.

Nykyisin pelkästään suomenkieliseksi/ruotsinkieliseksi rekisteröintikään ei ihan kerro koko totuutta. Itse puhun ruotsia töissä ja kotona joten laskisin itseni mieluummin ruotsin- kuin suomenkieliseksi vaikka virallisesti jälkimmäistä olenkin. Ml aika moni näillä nurkilla asuva.

Parempi termi olisi kaksikielinen. Yksikielisiä suomalaisia on kovin vähän, juuri koulussa opitun vuoksi. Jos taas ei halua käyttää tai ei osaa, ei onneksi sellaista pakkoa ole. Kummankaan kielen suhteen.

Pitääpi muistaa että suomen kielen käyttökin on ruotsin lailla oikeus, ei velvollisuus.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #7

On tärkeää erottaa kaksiäidinkielinen ja kaksikielitaitoinen. Lähes kaikki suomalaiset toki osaavat vähintään yhtä vierasta kieltä, mutta sen taso ei useimmilla ole sujuvuudeltaan lähelläkään äidinkielen tasoa. Vain ruotsinkielisistä merkittävä osa (noin 40 %) on kaksikielisiä sanan varsinaisessa merkityksessä.

Minustakin olisi opettavaista, jos saamelaiset oikeasti käyttäisivät saamea kotiseutualueellaan, mihin saamen kielilaki heidät oikeuttaisi. Valtion pitäisi toteuttaa lakien sanomaa myös käytännössä, ja Suomessa pärjää kielilakien mukaan kolmella eri kielellä. (Tai viidellä, jos kolme eri saamelaiskieltä lasketaan).

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola Vastaus kommenttiin #8

Siksipä en pidä ajatuksesta jakaa ihmisiä suomenkielisiin ja ruotsinkielisiin. Se ikäänkuin laittaa ihmiset kahteen leiriin.
Prosentit eivät kerro todellisuudesta mitään.

Jos jako pitäisi tehdä niin ruotsinkielisten osuus nousisi ja termi kaksikielisyys voitaisiin unohtaa.
Nythän kaksikielinen voi olla myös virallisesti suomenkielinen mutta käytännössä ruotsinkielinen.

Saamelaisille taas soisin oikeuden olla opettelematta suomea, jos jostain syystä sellaista haluavat. En itse keksisi sellaista syytä, mutta eipä se minulle kuulukaan. Kielivapaus mieluummmin, nääs.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #10

Ne nyt kuitenkin ovat kaksi eri kieliryhmää, siksi ne on järkevää erotella myös virallisesti. Toki olisi edistystä, jos kaksikielisten perheiden lapset voitaisiin rekisteröidä kaksikielisiksi. Toisaalta ei ole sanottu, että he kuitenkaan oppivat kaksi sujuvaa eli äidinkielen veroista kieltä - siksi ehkä vasta kouluiässä tuollainen kaksikieliseksi rekisteröinti olisi todenmukainen.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas Vastaus kommenttiin #5

Ilakoit aivan turhalla asialla. Pakkosuomen säilyttäminen suomenruotsalaisille ei ole suomenkielislle mikään ensiarvoinen kysymys, vaan kuuluu sarjaan EVVK. Suomenruotsalaislasten pakkosuomesta vapauttaminen on suomenkieliselle suuri riemu, mutta tietysti vain sillä tasavertaisella edellytyksellä, että pakkoruotsista tehdään samana päivänä vapaaehtoinen valinnainen kieli.

Mutta kun juttu on niin, että entinen ministeri Stefan Wallin (RKP) sanoi, "närpiöläispojan ja -tytön on opiskeltava suomen kieltä siksi, että jos hän haluaa myöhemmin elämässään työskennellä kasvihuoneen ulkopuolella".

Stefan (RKP) siis ymmärtää, vanhan sananlaskun, "itselleen porsas kiusaa tekee, jos kuppinsa kaataa".

Stefan (RKP) puhuu järkeä. Suomen kieli on aina ollut tämän maan pääkieli, on sitä nyt ja tulee aina olemaan. Missä on niin hölmö maa, että sen kansalaiset eivät opiskele maan pääkieltä?

Mitä pelkoon tulee, niin kerropa, mikä vapaassa kielivalinnassa niin hirveästi pelottaa RKP:tä ja pakkoruotsittajia? Eihän esimerkiksi ruotsin kielen mahdollinen muuttaminen vapaasti valittavaksi kieleksi vie suomenruotsalaisilta pienintäkään saavutettua etua tai etuoikeutta pois.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #46

Olavi, vaikea on keksiä muita todellisia syitä kuin se, että ruotsinkielisiä kismittää, jos suomenkieliset saavat lukea yhden hyödyllisen vieraan kielen siinä missä ruotsinkieliset opettelevat suomea. Kyse on siis kieroutuneesta tasa-arvosta: katkaistaan terveiltäkin jalka, etteivät he pääsisi liikkumaan rampaa nopeammin.

No, kunhan vanha polvi kuolee, kaikki ruotsinkieliset ovat jo kaksikielisiä, jolloin heidän ei tarvitse tuhlata suomen kieleen vieraan kielen oppiaineen paikkaa.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas Vastaus kommenttiin #47

Noin se näyttää olevan. Opetusneuvos Asseri Joutsimäki, joka oli alkuperäisessä peruskoululakia suunnitelleessa asiantuntijakomiteassa, korosti kovin sitä, ja korostaa yhä, ettei siinä vaiheessa pakkoruotsille löytynyt ainuttakaan muuta perustetta kuin keinotekoinen yhdenvertaisuusperuste. Joutsimäki elää vielä Savonlinnassa ja vahvistaa perusteen yhä edelleen tarvittaessa.

Joutsimäki käytti asiasta juuri samantyylistä keinotekoisen kieroutuneisuuteen liittyvää handicap-vertausta kuin sinäkin lausuen, että jos "suomenruotsalaisella lapsella on ruumiinvamma, niin suomenkielisellä lapsella pitää olla tismalleen samanlainen ruumiinvamma".

Olen itse määritellyt asian himpun verran värikkääseen tyyliin, että "jos suomenruotsalaislapsella on paise pyllyssä, niin suomenkielisellä lapsella pitää olla juuri samanlainen paise pyllyssä".

Asseri Joutsimäki korosti myös sitä, että vasta myöhemmin pakkoruotsille on ruvettu keksimään mitä moninaisimpia lisäperusteita ja -verukkeita. Siksipä saamme päivittäin kuulla, kuinka pakkoruotsi on rikkautta, kuinka emme osaa historiaamme, ellemme lue pakkoruotsia, emme ole sivistyneitä ilman pakkoruotsia, tarvitsemme ruotsin kielen portiksemme muihin kieliin, kuinka perustuslaki muka edellyttää pakkoruotsin, kuinka ruotsinkielisemme jäävät surkeasti vaille palveluja ilman pakkoruotsia, meidät kuskataan kyydityksin Siperiaan ilman pakkoruotsia jne.

Kaikki siis täysin perusteettomia suoralta kädeltä satoja kertoja yhä uudestaan ja uudestaan kumottuja idiotismeja.

Aika tekee armotonta lahjomatonta työtään pakkoruotsin poistumiseksi. Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori (emeritus) Erkki A. Niskanen ennusti ruotsinkielisiämme olevan vuoden 2050 paikkeilla enää puolet nykyisestä eli noin 2,5 %. Manner-Suomessa heitä on nyt noin 260 000. Voimme siis kuvitella, kuinka ensi syksynä koulun pakkoruotsinsa aloittavat ehtivät/joutuvat vielä palvelemaan piikoina ja renkeinä tuota 2,5 %:n eli 130 000 suomenruotsalaisen joukkoa päädyttyään työelämään.

Saattaa tosin olla, että kovasti kasvavat venäjän-, viron-, somalin-, englannin ym.- kieliset suuret maahanmuuttajaryhmämme heräävät ja kiinnittävät huomionsa ja tasavertaisuusvaatimuksensa siinä vaiheessa jo pikkuruiseen ruotsinkielisten ryhmäämme ja on täysin mahdollista, että historia jakaa kielipolitiikkamme kortit uusiksi, joka alkaa jo nyt olla toivottavaa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Miksi Ketola vapaata kielivalintaa vastustaa?

Käyttäjän timovaittinen kuva
Timo Vaittinen

tuntuisivat kaikenkarvaiset ylhäältäpäin määrätyt ja eliitin sanelemat pakot yhtiskunnassamme olevan hänelle lähellä sydäntä, mitä olen seurannut. Toivottavasti vastaisi itse miten asia on.

Cenita Sajaniemi

Ruotsinkielinen media pauhaa ruotsin kielen poistamisesta tässä maassa - jopa niin, että olen kuullut suomenkielisten kauhistelevan tätä asiaa. "Eikö ole kamalaa, nyt haluavat ruotsin pois?" . . . ja sitten sellainen sääliä täynnä oleva katse.
kyllä se on nyt kamalaa kuinka rumasti tuota vähemmistöä kohdellaan. Ei ole mitään, edes palvelut eivät pelaa... voi voi.

Mutta eduskunnassa kansanedustajan kysyessä suoraan ministeri Henrikssonilta asiaa, tämä kieltäytyy vastaamasta.

Kansalaisaloite 131 tuotiin eduskuntaan ja siitä seurasi keskustelua 15.5.2014.
Opetusministeri Kiuru ja useimmat kansanedustajat eivät olleet viitsineet tutustua kansalaisaloitteen sisältöön, vaan puhuivat aivan muuta "puuta heinää".... eli koulujen ruotsinkielen opetuksen aikaistamisesta.

Niinpä saivat valtavan raivon voimalla päätöksen Raaseporiin, jossa tarkoituksena on ensin kylvettää lapset ruotsiksi, ja jos vielä joku lapsista haluaa (tai lasten vanhemmista) aloittaa koulunsa Suomen kielellä, tuleekin hänelle jo heti ensimmäiselle luokalle vieraita kieliä . . . jolle on annettu nimi "toinen kotimainen".

Se, että monet psykologit varoittavat tällaisesta menettelystä, ei paljoa paina, Raaseporissa.
Raaseporin haluaa ruotsin jälleen ylioppilaskirjoituksiin. Näin näytetään kuntalaisille, kuka täällä oikein määrää.

Cenita Sajaniemi

Ja sanoja ministerin suusta eilen, suurena surupäivänä:

Haglund: "Medborgarinitiativet och dess bakgrundskrafter har en agenda som är antisvensk."
http://hbl.fi/nyheter/2014-11-06/678656/haglund-an...

Jos tuohon lisäisi vielä Jörn Donnerin eduskunnassa lausuman runon (15.5.2014) pimeyden voimista.... niin eiköhän soppa olisi valmis.

Jarno Liedes

Kertoo kyllä aaaaiiivan liian paljon siitä minkälaisia tämä puolue on täynnä ja siitä miten tyhjällä pohjalla on argumentit.

http://www.youtube.com/watch?v=tJad_j6THY4

- Kongossa nähtyä

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Ilman pakkoruotsia olisi Suomessa ollut pakkovenäjä ajat sitten. Pakkoruotsia ei tarvitse tämän paremmin perustella.

Jaakko Häkkinen

Eli Pertilläkään ei ole perusteluja? Kuvitelmat ja jossittelut eivät ole perusteluja.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Kyse ei ole jossittelusta, vaan reaalipolitiikasta. Ugrin pelastaa venäläistymiseltä ainoastaan läntinen yhteys.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #31

Ainoa reaalinen turva olisi liittyminen Yhdysvaltoihin - eikä sekään olisi turvallista. Jos Venäjä haluaa Suomen, miten kuvittelet yhteistyön Ruotsin kanssa sitä hidastavan? :-D

Jarno Liedes

no kysytään tämä nyt sitten näin, että haluaisitko että oltaisiin alamaisia ruotsille, osana ruotsin imperiumia vai ?

Ei logiikkaakaan tarvitse perustella muuta kuin logiikalla.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Itse asiassa sellainen ajatus on heitetty jo, useastikin. Vertaamalla Suomea Ruotsiin.

Puhutaan miten Ruotsilla menee paremmin ja uskottelemalla/valehtelemalla että itsenäinen talouspoliitiikka menisi kuten Ruotsissa. Olisi jotenkin sidottu Ruotsin yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin päätöksiin.

Eihän se niin mene. Ellei sitten anneta hallitusvaltaa Tukholmaan. Lisäperuste ruotsin kielen opiskeluun.

Jarno Liedes Vastaus kommenttiin #28

Onko itsenäisyys ja isänmaallisuus niin kova mörkö ylipäänsä vai ?

Kuulostaa kovin putlerinismista haluata kollektiivisuutta hallintoon akuutin demokraattisen kehityksen sijaan.

Eikö ruotsilla mene paremmin ? tähän haluaisin jonkun linkin mitä voisi katsella.

Mitä vastaat ?

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Et nyt sentään viitsisi ihan kuoliaaksi naurattaa. Ilman talvi- ja jatkosotaa Ruotsi olisi miehitetty jo ajat sitten ja kuninkaan linnan katolla olisi liehunut sirppi-ja vasaralippu.

Luetaanpas Mannerheimin muistelmien II osaa sivulta 241, jossa kerrotaan talvisodan aloittamisesta Neuvostoliiton hyökkäyksellä Suomeen. Kansainliitto, kuten tunnettua erotti Neuvostoliiton jäsenyydestään.

Näin Mannerheim sivulla 241:

"Mutta samalla paljastui taas, että Suomella ei ollut odotettavissa tehokasta apua Skandinavian mailta. Jouduimme toteamaan, että kun sellaiset maat kuin Argentiina, Uruguay ja Kolumbia Kansainliiton XX yleiskokouksessa päättäväisesti asettuivat maamme puolelle, niin Ruotsi, Norja ja Tanska ilmoittivat olevansa ottamatta osaa mihinkään pakotteisiin Neuvostoliittoa vastaan. Eikä siinä kyllin, vaan Skandinavian maat pidättyivät myös äänestämästä, kun tuli esille kysymys hyökkääjän erottamisesta Kansainliitosta. Norjan valtuuskunnan puheenjohtaja ja suurkäräjäin puhemies C. J. Hambro joutui julistamaan yleiskokouksen päätöksen; liiton viimeisenä presidenttinä hänen tehtäväkseen tuli myös v. 1946 siinä istunnossa, jossa Kansainliitto lopetettiin, esittää kunnioittava tervehdys samalle diktatuurille (vrt. Josef Stalin), jonka hän seitsemän vuotta aikaisemmin oli leimannut rikolliseksi."

Että sellaista skandinavista ja pohjoismaista yhteistyötä silloin. Olisipa meillä jo silloin ollut voimassa vuoden 1968 pakkoruotsilaki, niin olisimme varmaan saaneet apua, vai mitä? Marskikin olisi varmaan ihmetellyt pöllämystyneenä pakkoruotsin voimaa, että mistäs nyt tuulee?

Entäpä, kun Suomi oli talvisodassa aivan romahtamisen partaalla helmikuussa 1940 ja oltiin tunnusteltu rauhaa, jolle NL asetti entisistä kiristyneet ehdot, kuten Mannerheim kertoo?

"Nämä järkyttävät vaatimukset kuultuaan Suomen hallitus pyysi uudelleen Ruotsilta aseellista apua ja ranskalais-englantilaisille joukoille oikeutta marssia Ruotsin läpi. Vastaus molempiin vetoomuksiin oli kieltävä."

Myös Norja kielsi alueensa läpikulun. Niin että sellaista skandinavista, pohjoismaista yhteistyötä taas jälleen. Ranskalais-englantilaisten joukkojen tulo Suomen avuksi talvisotaan siis torjuttiin pohjoismaisten naapuriemme kielloin.

Liekö kylmä suhtautuminen Suomeen johtunut taas siitä, että Suomi kuuluikin vain Fennoskandiaan ja sana-fenno oli paha sana, eikä Suomessa vielä ollut "turvana" lakia pakkoruotsista vai olenko erehtynyt? Freudenthalin rotuoppien mukaanhan fenno kaiketi tarkoitti samaa kuin mongoli ja mongoleja, alempaa rotuahan sai tappaa?

Joka tapauksessa talvisodan päätöspäivänä Suomen ministeri Väinö Tanner (sd) puhui puolen päivän maissa radiossa (puhe löytyy Ylen arkistosta) ja sananmukaisesti haukkui Pohjoismaat, jotka olivat käyttäytyneet Suomea kohtaan hirveän katalasti, itsekkäästi ja harvinaisen epäsolidaarisesti.

Muistini mukaan Mannerheim kuittaili asioita lännen suuntaan talvisodan jälkeen yleisemminkin lausuen jotain sen tyylistä, että jos Suomi on joskus jotakin sattunut olemaan länteen velkaa, niin älköön kukaan enää niistä veloista tämän jälkeen tulko Suomelle puhumaan, ne velat on viimeistään nyt viimeistä myöten kuitattu.

Mannerheimin puheista välittämättä näkyy yhä sikiävän persoonallisuuksia, jotka ottavat Suomen talvi-ja jatkosodan torjuntavoitoistakin pisteet pakkoruotsille. Täytyy surulla ja samalla ihaillen tunnustaa, että kyllä noilla pakkoruotsittajilla vilkasta mielikuvitusta riittää, jos he laskevat Suomen ja samalla suomalaisten turvaaman Ruotsin itsenäisyyden säilymisen pakkoruotsin ansioksi. Mutta saman voi tulkita myös meihin suomalaisiin kohdistetuksi äärimmäisen häikäilemättömäksi röyhkeydeksi.

Cenita Sajaniemi

Kiitos taas Olli. Vähän on puutteita tiedoissa, myös siksi, etten ole käynyt armeijaa.

Yhtä ihmettelen siinä surujen hyvin painokkaasti ihaillessa Nordenia ja Norden-yhteistyötä ja portti teoriaa.
Olen nimittäin antanut kertoa itselleni, että norjalaiset ja ruotsalaiset eivät oikein tule toimeen keskenään ja tanskalaisten ja ruotsalaisten välit ovat vielä kireämmät.
Muuten, tietävätkö norjalaiset ja tanskalaiset tästä - surujen meille lupaamasta portista Nordeniin? Kuljetaanko portista vain yhteen suuntaan?

Ehkäpä Stubb selostaa nyt kokouksen jälkeen että mitä juuri Pohjoismaista ovat suunnitelleet päämiesten kanssa - olihan Cameron mukana.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Kyseinen tekstini kohdassa 41 oli siis esimerkiksi tarkoitettu viestiksi ja terveisiksi Pertti Väänäselle kohtaan 13.

Kohtaan, jossa Väänänen vaatimattomasti kuoliaaksinauratti lukijoita esittelemällä 1968 perusopetuslakiin tunnetulla puoluepoliittisella lehmäkaupalla suhmuroidun ja uitetun pakkoruotsin Suomen itsenäisyyden ylläpitäjäksi ja pelastajaksi.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #43

Kiitos Olavi katsauksestasi.
Onhan se ovelaa, että kielipakottajien kätyrit yrittävät saada aktiivisia kielivapauttajia tukehtumaan kahviinsa heittelemällä perin juurin naurettavia ja absurdeja väitteitä... ;-)

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas Vastaus kommenttiin #48

Kiitos vaan itsellesi, Jaakko. Totuus kulkee joskus pitkän matkan, mutta se tulee aina lopulta perille.

Cenita Sajaniemi

Asiallinen kommentti J. Häkkisen edellisessä blogissa. Laitan sen tähän, jottei tarvitse käydä etsimässä.
"114

Riitta Järvi
7.11.2014 19:39

Selvää rasismia piilotettuna epämääräiseen " huumoriin ". Yritys aivopestä, manipuloida, leimata, nöyryyttää herkässä iässä olevia nuoria.

YRITYS PAKOTTAA alitajuiseen itsehalveksuntaan ja epämääräiseen " meissä on jotain vikaa"-asenteeseen.
Erittäin halveksittavaa totean entisenä ruotsin opettajana.

Kannattaa katsoa Areenasta @studion toissailtainen Moskova-ilta. Erityisesti sen loppuosa, jossa haastateltiin a)riippumattoman median toimittajaa b) oppositioaktivistia.

Tuli elävästi mieleen pakkoruotsin / virkamiesruotsin aikaansaanut tilanne Suomessa.

Haastateltavat totesivat että Putin yrittää pakottaa Venäjän näennäistodellisuuteen.
Protestikanavat on lähes suljettu, mutta kyseinen tilanne johtaa mitä todennäköisemmin ennemmin tai myöhemmin räjähdykseen. Todellisuutta ei voi loputtomiin vääristää.

Sama pätee Suomeen. Ruotsin kielen "näennäistodellinen " asema Suomessa ja suomenruotsalaisten vaatimat etuisuudet ovat niin järjettömiä, että jonkinlainen räjähdys on odotettavissa."

Joel Ranno

Mikä on suomenvenäläinen kansanduuma ja miksi tuollaisia lausuntoja on toistettava Suomen kansallisen kielikulttuurin arvioinnissa?

Jaakko Häkkinen

Se on suomenruotsalaisten kansankäräjien väännös, ja tämän peilauksen pedagoginen tarkoitus on saada pakkoruotsia kannattavat ymmärtämään, ettei perusteita oikeasti ole. Ehkä he pystyvät arvioimaan argumentteja objektiivisesti, kun niillä perustellaan jotain muuta - ainakin toivossa on hyvä elää.

Voi tietysti olla, että ideologinen aivopesu on joidenkuiden kohdalla korjaamattoman syvä...

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Ei sille pakkosuomelle sen kummempia perusteita löydy. Jos tarkastellaan kuin piru raamattua eli pakkoruotsin poistattajien perustein niin perusteita löytyy vielä vähemmän. Etkös sä ole oppinut suomea kotona?

Jos kieliopin puhtauteen vedotaan niin aika monella tännekin kirjoittavalla hieman hakusessa (ml toki itseni - tabletilla on harmiaista kirjoittaa). Adessiiveista ja ablatiiveista puhumattakaan.

Oma äidinkieli on jotain mihin kasvetaan, ei sellaista mikä tungetaan pakolla tai kieltämällä muiden opiskelu. Joillain, kuten mulla, niitä äidinkieliä on kaksi. Ikävä jos niiden välillä joutuu valinnan tekemään.

Voihan se olla että joskus tulevaisuudessa venäjänkielisten osuus kasvaa. Onko meillä sitten kolme pakkokieltä vai ottaako joku takkiinsa on sitten sen ajan murhe. Vetoamalla venäjään blogisti kuitenkin tulee hyväksyneeksi venäjän Suomen kansalliskieleksi ja sellainen asia on mulle todella kaukaa haettu ja vieras. Jostain sellainen ajatusmaailma, itsestäänselvyytenä, kuitenkin kumpuaa. Alamaisuus?

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #29

En minä venäjään vertaamalla ole ottamassa lisää kansalliskieliä. Tässä on monta aivan irrallista tasoa, jotka vain RKP on päättänyt niputtaa kaupanteossaan:
- kansalliskieli (perustuslaissa suomi ja ruotsi)
- kuntien viralliset kielet (kielilaeissa suomi, ruotsi ja 3 saamea)
- pakkokielet (opetuslaeissa suomi ja ruotsi kaikille, myös saamelaisille ja maahanmuuttajille)

Kutakin tasoa voidaan muuttaa ihan irrallaan, eivät ne oikeasti ole riippuvaisia toisistaan. RKP vain haluaa uskotella että ne ovat.

Pakkoruotsi ei ole sen perustellumpi kuin pakkovenäjä. Pakkosuomeakaan ei tarvita niille kieliryhmille, jotka ovat alueellisia virallisia kieliä ja siksi voivat elää jokapäiväistä elämäänsä omilla kielillään. Maahanmuuttajien on kuitenkin opittava jokin maan alueellisista kielistä kotoutuakseen. Isossa osassa maata ainoa (kuntatasolla) virallinen kieli on suomi, pienemmissä osissa myös ruotsi tai saamelaiskielet ovat virallisia.

Käyttäjän timovaittinen kuva
Timo Vaittinen Vastaus kommenttiin #29

"Ei sille pakkosuomelle sen kummempia perusteita löydy."

Oma kieli on rikkaus! Omaan kieltä korreloi tiiviisti, ja siihen sujuvasti rinnastetaan, itsenäisyys kansakuntana, itsenäisenä kansallisvaltiona, eli Suomena. Eikö nämä jo paina sen verran, ettei Suomen omaa saavutettua kieltä pakkoruotsiin tai pakkovenäjään tarvitse - tai ole mitenkään edes perusteltua - vaihtaa?

"ruotsalaisia emme ole, venäläisiä emme tahdo olla, olkaamme siis suomalaisia".

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas Vastaus kommenttiin #29

Joudun jäljentämään lukijoille peruskoululakia suunnitelleessa asiantuntijakomiteassa istuneen asiantuntijäjäsenen eli opetusneuvos Asseri Joutsimäen (nyt 85 v) tekstiä pilkusta pilkkuun, koska se on hyvin mielenkiintoinen. Löytyy myös IS:n keskusteluarkistosta/kohta 1170/1353, vuotta en muista. Joutsimäki kirjoitti nimimerkillä 1.Arijoutsi näin:

"Silloin kun kouluhallitus vielä oli olemassa, olin minäkin mukana peruskoulun tekstejä kirjoittamassa. Kertaakaan eikä missään tilaisuudessa tullut esille pakkoruotsi/-suomi kielipoliittisena tai perustuslaillisena kysymyksenä, vaan ainoa - siis *ainoa* perustelu oli yhdenvertaisuus.

Logiikka oli seuraava: Kun ruotsinkielisillä lapsilla on se handicap eli rasite, että heidän on pakko oppia suomea, jos haluavat aikuisena työskennellä oman kylänsä ulkopuolella, ovat suomenkieliset lapset heihin verrattuna etuoikeutetussa asemassa, kun tuollaista ruotsin oppimisen pakkoa ei heillä ole.

Tuo etuoikeutettu asema johtaa siihen, että suomenkieliset lapset voivat halutessaan opiskella hyödyllisempiä aineita kuin ruotsinkieliset - esim. englantia tai jopa matematiikkaa. Näin he saavat etumatkaa elämälle ruotsinkielisiin ikätovereihinsa verrattuna.

Tästä syystä tuo *etuoikeus* on yhdenvertaisuuden vuoksi poistettava ja määrättävä lailla sama rasite keinotekoisesti myös suomenkielisille lapsille. Tämä on pakkoruotsin synnyn alkuperäinen syy, jonka voit lukea esim. Antti Lappalaisen väitöskirjasta HYO-85/28. (Peruskoulun opetussuunnitelman syntyprosessi ja peruskouluopetuksen johtamisjärjestelmän muotoutuminen). Väitöskirja kuvaa koko prosessin askel askeleelta.

Minulle tekstin laadinnassa mukana olleelle ja pakkoruotsin vastustajana väännettiin RKP:n ja kouluhallituksen ruotsinkielisen osaston edustajien puolelta oikein rautalangasta tuo pakkoruotsin perustelu. "Kai sinäkin ymmärrät, että jos pakkoruotsi poistetaan, ei kestä montakaan vuotta, kun kaikkien Suomen suurfirmojen pääjohtajan nimi on suomenkielinen."

Ratkaisu oli siis valtapoliittinen, ei kielipoliittinen."

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Olen jo pitkään esitellyt ja kannattanut pohjoismaista kielimallia, koska useimpien suomalaisten lähin ulkomainen viiteryhmä on juuri pohjoismaat.

Siis kaikille tarjotaan mahdollisuus oppia maan pääkieli (= valtavan suuren enemmistön äidinkieli, Suomessa suomi).
Ensimmäinen vieras kieli kaikille on englanti, joka ainoa tai yksi virallisista kielistä 115 maassa maailman 200 valtiosta.

Opintopolkuun kuuluva toinen vieras kieli (myös EU:n suositus) on valinnainen.

Ei se tämän monimutkaisempaa ole. ;-)

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Nimenomaan ja tismalleen vaikkapa Ruotsin voimassa oleva kielilaki olisi Suomeen sovellettuna Suomelle erinomainen, mutta se ei taas, vaikka Ruotsin laki onkin, näytä sopivan pakkoruotsittajillemme.

Miksikähän?

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Jaakko Häkkinen, laitoin tämän mainion kirjoituksesi tiedoksi HOK-Elannon toimitusjohtaja Matti Niemelle ja pyysin palstatilaa päätoimittaja Ralf Nybergiltä HOK-Elannon Yhteishyvän palstoilla.

Saa nähdä, saammeko? He varmaan pyytävät sinulta luvan julkaista. ;-)

Jaakko Häkkinen

Hehheh! Kiitos, mutta uskon ettei tule tapahtumaan.
Yhteishyvän sivuilla näemme ehkä neutraalin, vesitetyn ja hieman väärin ymmärretyn lyhyen tietoiskun kielivapauden perusteluista - sellaisen, jossa ei vahingossakaan anneta kuvaa, että kielivapaus oikeasti olisi perustellumpi kuin kielipakotus. :-)

Paitsi tietysti, jos myynti olisi "Pakkoruotsi on rikkaus" -jutun jälkeen laskenut ainakin 10-20 %. Sitten voisi herre Nyberg nöyrtyä...

Toimituksen poiminnat