Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Pakkopohjoismaalaistaminen vastaan työelämän todelliset kielitarpeet

Vasarakauppias tarjoaa vasaraa silloinkin, kun asiakas tarvitsisi poraa tai sahaa. Tämän meille todistaa Nuorten Pohjoismaiden neuvosto.

 Kai Alajoki (SDP): "Jos koulussa opitaan muitakin pohjoismaisia kieliä, niin kouluruotsilla pärjää muissakin Pohjoismaissa."

 Jos koulussa opitaan muitakin uralilaisia kieliä, niin koulusuomella pärjää jo laajoilla alueilla Venäjällä. Jos koulussa opitaan muitakin romaanisia kieliä, niin kouluespanjalla pärjää jo kaikkialla Etelä-Amerikassa.

 Alajoen ehdotus on täysin käsittämätön: ruotsin lisäksi koulussa pitäisi opiskella muitakin pohjoismaisia (= skandinaavisia) kieliä, koska ne laajentaisivat ruotsin käyttöalaa. Hän ohittaa täysin kaikki suuremmat kielialueet ja näkee vain Pohjoismaat.

 Simo Rundgren (Kesk.): "Suomen nuorten ongelmia muiden Pohjoismaiden kouluissa ja työmarkkinoilla lisää se, että ruotsia ei osata riittävästi. - - [P]akkoruotsi -keskustelun sijaan pitäisi kouluihin lisätä ruotsinkielen opetusta. 'Suomalaisten on hyvä oppia ruotsin kielen alkeet koulussa.'"

 Pakkoruotsi-keskustelu ei pääty niin kauan kuin löytyy näitä rundgreneja, joiden mielestä "hyvä oppia" oikeuttaa pakottamisen. Rundgrenin ratkaisu on: "Pakotetaan lisää, kunnes ne hiljenevät!" 

 Rundgren ohittaa täysin sen, että englannin kieli avaa ovet käytännössä koko Eurooppaan ja maailmaan - miksi pakkoruotsilla rajataan kokonainen kansa vain Pohjoismaiden suppeille työmarkkinoille? Kaikki ne perustelut, joilla pakkoruotsia kuvitellaan perusteltavan, perustelevat paremmin pakkoenglantia. Tässä vasarakauppias on täysin sokea muille vaihtoehdoille; hän näkee vain kaksi vaihtoehtoa:

- suomalaiset sulkeutuvat kielitaidottomina ummikkoina omaan maahansa

- suomalaiset suuntautuvat pelkästään Pohjoismaihin ja vain ruotsiksi

 Positiivista näissä kommenteissa on Alajoen tunnustus, ettei pelkällä ruotsilla pärjää edes muissa Pohjoismaissa: juuri siksihän meidän pitäisi hänen mielestään opetella muitakin skandinaavisia kieliä. Tämä on tärkeä edistysaskel, koska aikaisemmin on usein esitetty se perusteeton väite, että ruotsilla pärjäisi kaikissa Pohjoismaissa.

 Nuorten Pohjoismaiden neuvosto (Alajoki) ja Pohjoismaiden neuvosto (Rundgren) edustavat sitä aivan samaa rasistista herrakieli-ajattelua kuin Pohjoismaiden ministerineuvosto: suomalaisten pitää opetella skandinaavisia kieliä, mutta skandinaavien ei tarvitse opetella suomea.

 

Työmarkkinoiden todelliset kielitarpeet

 Pohjoismaiden neuvoston kannattaisi tutustua Elinkeinoelämän keskusliiton tuoreeseen henkilöstö- ja koulutustiedusteluun Kielitaito on kilpailuetu. Seuraavassa tuloksia pähkinänkuoressa.

 1. Käytetyimmät kielet EK:n jäsenyrityksissä:

suomi 97 %

englanti 76 %

ruotsi 47 %

venäjä 29 %

saksa 14 %

viro 5 %

kiina 4 %

ranska 2 %

espanja 2 %

italia 1 %

portugali 1 %

 2. EK:n jäsenyrityksissä nykyisin käytössä olevien kielten osaamistarpeen kasvu lähivuosina:

venäjä 70 %

kiina 58 %

viro 40 %

italia 38 %

englanti 35 %

saksa 29 %

espanja 28 %

ruotsi 16 %

ranska 16 %

portugali 13 %

suomi 6 %

 3. Uusien kielten osaamistarve EK:n jäsenyrityksissä lähivuosina:

venäjä 23 %

englanti 13 %

ruotsi 8 %

suomi 8 %

espanja 6 %

saksa 5 %

viro 4 %

kiina 4 %

ranska 4 %

portugali 1 %

italia 1 %

 

Jos työelämän tarpeilla ylipäätään halutaan perustella pakkokieltä (vaikkei perustelu siltikään olisi kummoinen), vaihtoehtoina olisivat englanti tai venäjä, ei ruotsi. Pakkopohjoismaalaistamisessa ei ole mitään järkeä. Tehokkain tapa saattaa suomalaisten kielitaitovalikoima vastaamaan työelämän todellisia monipuolisia tarpeita olisi vapauttaa kielivalinnat.

 Mainittakoon vielä, että eri aloilla tarvitaan eri kieliä:

- Esimerkiksi paperiteollisuudessa saksaa tarvitsee lähes 90 prosenttia yrityksistä ja ruotsia käyttää kolme neljäsosaa alan yrityksistä.

- Venäjä korostuu myös kemianteollisuudessa. Sen sijaan teknologiateollisuudessa nousevat esiin harvinaisempien kielten, kuten kiinan, espanjan ja ranskan osaaminen.

- Finanssialalla ruotsin kieltä käytetään yli 70 prosentissa yrityksistä ja myös kiinaa puhutaan miltei 13 prosentissa alan yrityksistä.

- Venäjän kieli on tärkeintä matkailu- ja ravitsemusalalla, jossa jopa 80 prosenttia yrityksistä kertoo kielen olevan yrityksensä käytössä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (56 kommenttia)

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Ruotsissa pärjää monessa työssä (suurissa yrityksissä) (esim. tutkijana, laskentainsinöörinä, ostopäällikkönä, mekaanikkona jne.) pelkällä englannilla ihan niin kuin Suomessa. Kuitenkin vapaa-aikana ja asioitaessa on hyvä osata ruotsia.

Suomen pakkoruotsikysymys liittyy enemmänkin idänpolitiikkaan kuin suhteisiin Skandinavian suuntaan.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

"Suomen pakkoruotsikysymys liittyy enemmänkin idänpolitiikkaan kuin suhteisiin Skandinavian suuntaan."

Tuon väitteen logiikka ei avaudu minulle. Voit varmaan selittää.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Pakkoruotsi estää kivasti turhan ja hyödyttömän venäjän opiskelun vaikkapa Itä-Suomessa. Myös on huomionarvoista, että Suomeen muuttaneiden venäläisten tunkua valtion virkoihin hidastaa se, että moniin valtionvirkoihin vaaditaan suomen lisäksi myös virkamiesruotsi.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #4

Pertti, välillä on hankala erottaa, milloin vitsailet.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #5

Suomen suhde Ruotsiin ja Venäjään on sen verran kimurantti juttu, että huono huumori ei ole siitä kaukana.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"Kai Alajoki (SDP): "Jos koulussa opitaan muitakin pohjoismaisia kieliä, niin kouluruotsilla pärjää muissakin Pohjoismaissa."
Simo Rundgren (Kesk.): "Suomen nuorten ongelmia muiden Pohjoismaiden kouluissa ja työmarkkinoilla lisää se, että ruotsia ei osata riittävästi""

Onko näidenkin herrojen mielipiteiden takana ihan puhdas tyhmyys vai vaaliraha? Ottakaa nyt hyvät herrat huomioon, että jo EU-Euroopassa puhutaan muitakin kieliä kuin vain ruotsia.

Hyvä kooste taas Jaakolta, mutta ei mikään vain näytä kääntävän pakkoruotsittajien päätä.

Lista uusien ja tulevien kielten osaamistarpeesta on varsin kuvaava, mutta joillekin edelleen liian vaikea ymmärtää.

Tavallisella talonpoikaisjärjelläkin pitäisi huomata monikielisyyden edut, mutta ei kun ei. Säälittävää.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tietysti jos muodostettaisiin jonkinlainen Pohjoismaiden liittovaltio, jossa Suomi olisi mukana, olisi aika luonnollista, että nimenomaan ruotsi valittaisiin sellaisen valtion valtakunnalliseksi kieleksi, niin kuin se on ennenkin ollut. Suomen kieli jäisi paikalliseksi kansankieleksi ja englantia opiskeltaisiin sitten maailman kielenä.

Osittain näkemyserot ruotsin kielen merkityksestä Suomelle poikkeavat toisistaan niin paljon siksi, että on olemassa joukko henkilöitä, joiden siteet Ruotsiin ovat vahvat tai jotka katsovat Suomea pitkälti Ruotsin näkövinkkelistä. Silloin Suomi näyttäytyy luonnollisena Ruotsin itäisenä osana ja ongelmaksi on muodostumassa ennen kaikkea ruotsin kielen osaamisen heikentyminen. Valtaosa suomalaisista puolestaan ei tätä ruotsalaista maailmankatsomusta tunne eikä siksi lainkaan ymmärrä sellaisen omaavien henkilöiden näkökantoja, vaikka ne siihen viitekehykseen asetettuina ovatkin varsin ymmärrettäviä.

Jaakko Häkkinen

Ruotsi on vain hitusen suurempi kieli kuin suomi, tanska tai norja, ja Pohjoismaiden liittovaltiossa ruotsikin olisi vain yhden vähemmistön kieli: minkään kielen puhujat eivät muodostaisi enemmistöä. Sellaisessa tilanteessa järkevin yhteinen hallinnollinen kieli olisi kaikille yhteinen kieli: englanti. Kullakin alueella sitten asiat hoidettaisiin alueen kielellä, eli Suomessa suomeksi, Ruotsissa ruotsiksi jne.

Näkökannat ovat juuri sellaiset kuin sanotkin. Suomenkielisiä ei ärsytä se, että joku näkee heidät jonkinlaisena Ruotsin jatkeena, vaan se, että heidät yritetään pakottaa näkemään itsensäkin sellaisena. Identiteettipakotus on väärin kaikilla ihmisoikeusmittareilla.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Pohjoismainen liittovaltio olisi minun ymmärrykseni mukaan kaksikielinen valtio nykyisen Suomen malliin. Liittovaltiossa olisi kaksi kansalliskieltä, ruotsi ja suomi; norjaa ja tanskaa pidettäisiin ruotsin kaltaisina kielinä alueellisina hallintokielinä. Käytännön varakommunikointikieleksi nousisi varmaan englanti.

Minulle ei ole ongelma jos Pohjoismaiden neuvosto pitää ruotsia pääkielenään, koska järjestön merkitys on pieni ja laajasti epävirallinen, ja jokainen sen puitteissa toimiva voi käyttää englantia keskinäisissä keskusteluissa jos haluaa. Laajempi poliittinen yhteistyö vaatii jo enemmän sopeutumista suomalaiseen todellisuuteen.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #12

Kaksikielisyys tuo mukanaan ongelmia: miksi vain kaksi kansalliskieltä, kun mukana olisi kaksi muuta käytännössä yhtä suurta kieltä (tanska ja norja)? Miksei sitten saman tien neljä kansalliskieltä? Ja jos niin monta jo olisi, niin olisiko sitten enää oikeudenmukaista jättää vain islanti ja fääri ilman kansalliskielen statusta?

Mitä hyötyä useammasta kuin yhdestä kansalliskielestä sitä paitsi olisi? Parlamentissa voisi puhua niillä, ja silloinkin simultaanitulkkausta vaadittaisiin, koska ruotsalaiset eivät osaa suomea. Keskenään ihmiset muutenkin kommunikoisivat yhteisellä kielellään, joka enemmistön kohdalla olisi englanti.

Monikansalliskielisyys on vain symbolinen ele, että ihmiset näkevät televisiosta, kuinka heidän kansanedustaja saa esittää asiansa parlamentissa heidän kielellään. Se ei ole kuitenkaan käytännöllinen ratkaisu.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #14

Spekuloidussa Pohjoismaiden Liittovaltiossa ei varmasti otettaisi englantia kansalliskieleksi, sillä kieli symboloi Euroopassa pitkälti myös kulttuuria, historiaa, identiteettiä, j.n.e. Filippiineillä ja Intiassahan englanti on virallinen käyttökieli eri provinssien välillä, mutta Pohjoismailla ei ole perintöä englannille.

Yhden kielen valinnan kohdalla se olisi ilman muuta ruotsi, niin katkeralta kuin se joillekin suomalaisille saattaisikaan maistua. Olen itse työskennellyt työyhteisössä, jossa tavan takaa pidettiin yhteispohjoismaisia palavereja ja kaikki käyttivät puhuessaan omaa kieltään ilman tulkkausta, paitsi suomenkieliset ruotsia. Palavereissa ei ollut ongelmaa eikä kenellekään tullut edes mieleen ehdottaa englannin käyttämistä. Se olisi tuntunut jopa vieroittavan tutuksi käyneet kolleegat toisistaan.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #15

Juha, sinä yliarvioit perinteen voiman - toki sinulla on siihen oikeus, mutta kaikki eivät jaa näkemystäsi. Vain Ruotsissa on perintö ruotsin käytöstä, ja Suomessa on näennäisperinne ruotsin käytöstä hallinnon kielenä.

Moderni yhtenäinen Pohjoismaa olisi jokapäiväisen elämän tasolla joka tapauksessa monikielinen, sitä ei muuttaisi hallinnollisen kielen valinta. Monikielisenä maana se vastaisi EU:ta, jossa yhteinen kieli on käytännössä useimpien välillä englanti.

Ajattele tulevaisuutta: kun pakkoruotsi poistetaan, ruotsin taitoa ei ole enää kaikilla suomalaisilla. Jo se yksin vie pohjan ruotsilta Pohjoismaiden kuviteltuna yleiskielenä. Paljon on jo kuultu ja uutisoitu siitä, etteivät edes skandinaavit oikeasti ja sujuvasti ymmärrä toistensa kieliä. Sitä ei muuta se, miten sinä olet mielelläsi asian kokenut.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #16

"Paljon on jo kuultu ja uutisoitu siitä, etteivät edes skandinaavit oikeasti ja sujuvasti ymmärrä toistensa kieliä."

Pohjoismaissa olevat suurfirmat ainakin käyttävät keskenään vain englantia. Vapaa-ajalla käyttävät sitten sitä kieltä mitä kaikki parhaiten osaavat ja ainakin nuorten kesken se on englanti. Ajat ovat muuttuneet, niin EU:n kuin ajankin myötä, vaikka se monille on niin vaikeaa ymmärtää.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #17

Olin suomalaisen suurfirman palveluksessa, jonka yksi globaali bisnesyksikkö oli ruotsalaisen toimipisteen hoidossa. Yhteispohjoismaiset kokoukset pidettiin aina "ruotsiksi".

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #20

Niin, ruotsalaisessa toimipisteessä. Ei kerro mitään edes "sekapohjoismaisista" firmoista, saati kansainvälisistä/monikielisistä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #22

Siis kyseessä oli suuri globaali suomalainen pörssiyhtiö, jonka konsernikieli on englanti.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #25

Eli syrjitte pohjoismaisessa kokouksessa niitä, joiden ruotsin taito oli heikko mutta jotka eivät kehdanneet vastustaa nordistimielisiä jyrääjiä? Ruotsinkielinen kokous olisi oikeudenmukainen vain siinä tapauksessa, että kaikki siihen osallistuvat olisivat työtehtävässä, johon on hakuvaiheessa edellytetty ruotsin taitoa.

Miksette yhtä mielivaltaisesti vaatineet suomenkielistä kokousta? Miksi aina ruotsi? Herrakansaan on näköjään monilla kova halu päästä...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #26

Tavallaan näin. Bisnesyksikkö Ruotsissa oli ennen suomalaisomistusta tottunut pitämään skandinaaviset kokoukset ruotsiksi ja jatkoi käytäntöä suomalaisten paikalle ilmaantumisen jälkeenkin. Sinänsä konsernipolitiikan vastaista kyllä. Mutta pointti on siinä, että niin silti meneteltiin eikä se skandinaaveille tuottanut ongelmia eikä aiheuttanut protesteja. Joten ruotsin kielen toimivuus oli kyllä fakta.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #31

Tarkoitatko tuon "ei tuottanut skandinaaveille ongelmia", että muille tuotti vai ettei siellä ollut kuin skandinaaveja? Tietysti jos läsnä on vain ruotsinkielisiä, niin varmaan kokouksen voi pitää ruotsiksi, konsernikielestä riippumatta.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #32

Varmaan on niin kuin Jouni Tuomela sanoo (#27), että ammattisanastojen ja -kielten käytön on oltava mahdollisimman tasa-arvoinen ja kaikille ymmärrettävä. Näinhän jopa omassa äidinkielessään joskus käyttää englannisperäisiä lainasanoja ja termistöjä.

Toisaalta, jos haluaa toisen ajatustapaan ja mentaliteettiin perehtyä on kyllä silloin myös pyrittävä toisen kieleen sisälle, ellei muutoin niin ainakin tiettyihin käsitteisiin. Ellei tiedä mitä ruotsin sana lagom tarkoittaa, niin jää jostain osaa ruotsalaisuutta paitsi. Tai jos ruotsalaiset eivät tiedä mitä suomalaiset tekevät kun aikovat vaikka sisulla viedä jotain juttua loppuun.

Minusta on ikävä ruveta "herrakansoittelemaan" jos jollakin on vapaaehtoinen pyrkimys kommunikoida syvällisemmin kuin vain bad business englishin tasolla. Enhän minä, Jaska, anteeksi vain, pidä sinuakaan minään "herrana", jos minä keskustelen sinun kanssasi suomeksi vaikka nyt tässä tilanteessa enemmistöasemassa oletkin.

Det är mera en respekt för att du kanske har tankar som du borde få uttrycka så bra som möjligt. Fast ibland är jag förstås inte säker på det heller... ;-)

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #33

Jan-Erik, herrakansa- ja herrakieli-asenne on sitä, että mielivaltaisesti, perusteettomasti ja automaattisesti nostetaan yksi kieli muita arvokkaammaksi sellaisissa tilanteissa, kun vaihtoehtoja olisi oikeasti enemmän.

Pohjoismaiden neuvostojen kohdalla tämä ilmenee niin, että pidetään itsestään selvänä, että kommunikoidaan ruotsiksi, vaivautumatta mitenkään edes perustelemaan, miksei suomeksi voida kommunikoida. Se on kielirasismia: ruotsin kielen asema on näiden tahojen mielissä herrakielen asema, jota ei edes tarvitse perustella!

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #35

No kai nyt aikana hyvänä, joskaan ei mitenkään täydellisenä perusteluna kelpaa, että ruotsi on alueen ymmärretyin kieli. Jos 25 miljoonan asukkaan alueella ruotsia ymmärtää

- 9 miljoonaa ruotsalaista
- 4 miljoonaa norjalaista
- 2,5 miljoonaa tanskalaista
- 2 miljoonaa suomalaista
- ehkä 100 000 islantilaista ja fääriläistä

eli lähemmäs 18 miljoonaa ihmistä, niin kai se sitten on jotenkin numeerisesti perusteltu millä pääkielellä mennään.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #40

Kun englantia ymmärtää vielä useampi, niin se on sitten kaikkein luontevin pääkieli, eikö? Jos siis ymmärrettävyys ratkaisee eikä lukita ennakolta sitä herrakieliasennetta, että pääkielen pitäisi olla juuri skandinaavinen kieli.

Eurobarometrin tulokset maittain, keskustelutaitoiset englannilla - ruotsilla:
Suomi: 70 % - 44 %
Ruotsi: 86 % - 100 %
Tanska: 86 % - 13 %
(Norja ei EU:n jäsen.)

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #42

In that case it would be logical to communicate with most Finland-Swedes and foreigners e.g. in this forum in English as well. In terms of written English your skills combined with theirs will together produce a higher standard of language than if you would stick to this written Finnish.

In fact, I think a lot of Swedish-speaking Finns, and immigrants as well, avoid forum debates like this, especially concerning language issues, because their written Finnish is much below the standards of their spoken Finnish. It is thus a myth that "all Swedish-speaking Finns know Finnish".

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #43

Interesting. Does it concern Finnish only? I mean, is Finnish such a language that a Swedish speaker has difficulties for example to decide which vowel he should use, because in Swedish the relationship between written and spoken vowels is different? (o pronounced often as u, etc.)

Because for me it is easier to write a foreign language than to speak it aloud: when writing, I have more time to find the right alternative for every dubious case.

I think it would be very illuminating, if Swedish speakers refused to write in Finnish and insisted on writing in English. :-) It would show us that Finnish is a foreign language for them, just like Swedish is for us.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #44

It's not a matter of phonetics or ortography, it's the complicated grammar where our errors become obvious.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #45

OK, so you mean that the grammatical "errors" are not heard as easily as they are seen in written text? From my narrow experience, most commonly mistaken by native Swedish speakers are the cases of object; especially genitive-accusative is preferred instead of partitive.

But I guess some linguist has already studied these things...

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #46

Oh, dear... there is a multitude of grammatical issues one needs to master even in short web communications like this.

I doubt that Finnish native speakers ever even realize the basic rules of the partitive object; how you use it with a certain set of verbs, with negations, with an undefined number of multiple objects or with infinite action.

Then, there is the use of the so-called accusative II object, which sometimes confusingly brings the object into an identical nominative mode, which is used for instance with passive sentences or with intentions. Then, there is the whole set of finite an non-finite clauses, usually divided into a four-split subset of modal, finite, referative and temporal structures.

Then, there are the plurale tantum rules of the comitative cause; rules concerning vowel harmony or irregularities in certain expressions, where non-congruent cases inexplicably clash in sayings like tällä haavaa or käydä kalpaten.

Still, I find it more arduous to explain these things in English, and I therefore prefer to do it in Finnish, even though I thereby submit to you as my master and my herra, and to a language, that in my context is a supreme herrakieli. Because I know that we both enjoy it more that way.

That's why I think you should try to speak Swedish at a Nordic meeting, and when in doubt of what to say, switch to English.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #53

Thank you for your explanation. Finnish is not taught similarly to native speakers than to foreigners; some people to whom I have told how Finnish is taught to foreigners, are very glad that they didn't have to learn all those names for different grammatical categories (like conjugations and declinations).

Finnish is not a "lord language" if it is the language with which we together can best communicate. It would be a "lord language" only if I insisted you to use it, although English was more practical for us to communicate.

Similarly, Swedish is a "lord language", if Finnish speakers are "forced" to use it in Nordic circles, even though English would be the best common language for people present there. And if one is not very fluent in Swedish, English truly is the best common language. Therefore requiring the use of Swedish makes it a "lord language".

I hope you can from now on use the phrase "lord language" correctly. ;-)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #32

Suomenkieliset olivat myös joukossa, mutta tyytyivät osaansa. Jollain tavoin ei haluttu pääkonttorin edustajina ryhtyä liian näkyvästi päällepäsmäreiksi eikä antaa kuvaa omasta "händikäpistä", vaan viestittää sitä, että pohjoismaisissa ympyröisssä kuulumme samaan perheeseen. Tilanne olisi verrattavissa siihen, että eestiläinen firma ostaisi suomalaisen firman, joka on tottunut pitämään omia palaverejaan suomeksi ja sitä käytäntöä jatkettaisiin suomenkielen taitoisten eestiläisten tullessa mukaan.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #16

En nyt tiedä mikä sitten tavoitteena kun kielipolitiikasta keskustellaan, onko se (a) suomen aseman tukeminen vai (b) ruotsille kampoihin pistämistä hinnalla millä hyvänsä.

Kummassakohan valtiorakenteessa suomen kieli hupenisi nopeimmin historian kätköihin, Nordic Unionissa vai Nordiska unionen – Pohjoismaiden liitossa? Eiköhän kuitenkin ensinmainitussa? Maahanmuuttajat eivät näkisi syytä oppia suomea, niin kuin monet eivät nytkään näe, vaan etsivät sellaisia töitä, joissa heille ei ole haittaa vaikka palvelisivat jo nyt suomalaisia englanniksi.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #18

Minä en kyllä tarkoita yhtään mitään muuta kuin vapautta valita omat vieraat kielensä, joita itse luulee myöhemmin eniten tarvitsevansa.

Tietysti ne, jotka katsovat työskentelevänsä Ruotsissa valitsevat luonnollisesti ruotsin ja jonkun muun vieraan kielen sen lisäksi.

Englanti nyt on vain se kieli, jolla tulee parhaiten maailmalla toimeen ja siksi kai useimmat sen myös valitsevat. Käytännön syistä.

Hajautus on paras koko Suomelle kuten olen ennenkin sanonut, eli ei kaikkia munia samaan koriin:) Enkä myöskään vielä sentään katso Suomen kuuluvan mitenkään itäruotsiin.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #18

Päädymme siis siihen, että kansallisvaltiot ovat loppujen lopuksi paras tapa ylläpitää kieliä.

Muista, että tässä on koko ajan ainakin kaksi tasoa: yhteisen kattohallinnon kieli ja jokapäiväisen elämän kieli. Englanti yhteispohjoismaisen kattohallinnon kielenä ei vaikuttaisi heikentävästi suomen asemaan suomenkielisten alueiden elämän kielenä, jos sitä ei säädetä "herrakieleksi".

Millä perusteella suomen kieli hupenisi yhtään nopeammin englanninkielellä hallinnoitavassa kuin ruotsiksi

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #23

Jos liittovaltio olisi hallinnoltaan englanninkielinen, suomenkielisten keskuuteen muuttaisi todenäköisesti paljon nykyistä enemmän ihmisiä, joilla ei ole aikomustakaan oppia suomea, vaan jotka aikovat pärjätä maailman yleiskielellä, eli englannilla.

Kaupalliset palvelut englannistuisivat, joka vielä enemmän lisäisi mielikuvaa, että Suomen osavaltiossa pärjää mainoisti vain englannilla. Syntyisi englanninkielisiä perheitä, jotka alkaisivat vaatimaan englanninkielisiä kouluja ja julkisia palveluita, ja ihmettelisivät jos se olisi mahdotonta kun maan hallinto on muuten englanninkielistä.

Jos ruotsi ja suomi olisivat liittovaltion pääkielet, muualta muuttava ihminen todennäköisesti, kuten nytkin, katsoisi järkeväksi oppia suomea.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #16

En viskelisi Juha Kuikan kokemuksia sivuun noin vain, koska tuolla tavalla pohjoismainen kanssakäyminen toimii. Tosin enää ei ole niin kuin ennen mikään etikettivirhe vaihtaa englantiin. Näin teki omalla kohdallani pari viikkoa sitten tanskalainen luennoitsija, joka puhui hyvää "skandinaviskaa", mutta totesi itse puhuvansa rennommin englanniksi.

Kuikka on myös oikeassa siinä, että englanti on monesti sekin etäännyttävä kieli, koska moni ei yhteispohjoismaisessa tilaisuudessa puhu englantiakaan rennosti ja kattavalla sananvarastolla. Tunnen myös itse kytevää raivoa tätä englannin ihannoimista vastaan, jossa kieliaktivistit, varsinkin ns. vapauttajaleirissä, ovat niin vakuuttuneita siitä, että Suomessa puhutaan hyvää englantia. Kuitenkin suomen kielen erityispiirteet globaalisti muista kielistä hyvin poikkeavana kielenä lyövät läpi myös kun suomalainen puhuu englantia. (Niin tietysti myös ruotsinkielisen kohdalla, mutta toinen germaaninen kieli jne.)

Vuonna 2012 tehdyn tutkimuksen mukaan paras yhteispohjoismainen kieli olisi todennäköisesti hieman konservatiivinen norja, jonka sekä tanskalaiset että ruotsalaiset sanovat molemmat ymmärtävänsä parhaiten. Samalla tanskalaiset kielitutkijat sanovat itse, että tanskan kieli on jopa muuttumassa "pahempaan päin" eli kasvamassa hankalalta fonetiikaltaan vielä enemmän erilleen muista pohjoismaisista kielistä.

http://spraktidningen.se/blogg/danska-allt-svarare...

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #19

On paljon tasa-arvoisempaa ja keskinäisen ymmärryksen kannalta toimivampaa kaikkien puhua vierasta kieltä kuin olisi yhden puhua äidinkieltään, jota muut ymmärtävät vaillinaisesti.

Eurobarometrin mukaan suomalaiset puhuvat parempaa englantia kuin ruotsalaiset, vaikka näillä on pakkoenglanti.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #24

Eurobarometrissä 386/2012 ruotsalaisista 86% ja suomalaisista 70% sanoi osaavansa käydä yksinkertaista keskustelua englanniksi.

Toki on "tasa-arvoisempaa" elää koko elämä Bad English'illä. Kukaan ei vain tule ajatelleeksi miten kompromissienglanti on karmaisevan köyhdyttävä yhteinen nimittäjä, johon kenelläkään, paitsi natiivipuhujalla ei oikeastaan ole mitään uutta tuotavaa.

Vastaavanlaista kielipeliähän me pelataan jo nyt. Minä kirjoitan sinulle suomeksi, koska olen nähnyt miten kirjoitat ruotsiksi ja englanniksi, ja sen takia uskon, että sinulle on eniten oivalluksia annettavana minulle jos nyt kommunikoidaan tällä fennougrilaisuuden haaralla.

Själv skriver jag ju förstås dubbelt så fort och mera exakt på svenska. Jag skulle säkert också kunna vara mera uppfinningsrik, kreativ och underhållande på mitt eget modersmål. Kanske den här diskussion också blir sämre för att jag inte skriver på svenska, vem vet?

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #29

Sori, muistin väärin tuon barometrikohdan.
Ymmärryksen kannalta on kuitenkin parempi, jos kieli ei ole kummankaan äidinkieli, koska jos se on yhden äidinkieli, toinen ei ymmärrä mutkikkaita ilmaisuja yhtä hyvin kuin hän ymmärtäisi yksinkertaisempia ilmaisuja. Yksinkertaisten ilmausten ja käsitteiden käyttö siis lisää viestin oikein ymmärtymisen todennäköisyyttä.

Samalla lailla minä joudun karsimaan sanastoani puhuessani vieraskielisten kanssa suomea. En sanoisi sen olevan köyhyyttä, kun lopputuloksena on kuitenkin kommunikoinnin ja ymmärtämisen optimoiminen.

För mig kan du skriva på svenska - även om jag borde titta några ord i ordbok, är jag säkert att du kan bättre formulera dina tankar. Men om vi talade, då kunde jag inte förstå alla dina fina ord. Då vi skulle tala på det språk i som vår kunskaper tillsammans vore bästa.

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela Vastaus kommenttiin #19

On eri asia keskustella säästä kuin spesifisistä eri alojen käsitteistä. Tekniikan vilistäessä kiihtyvästi eteenpäin, ei olisi helppoa kyllin syvällisesti osata äidinkielensä lisäksi termistöjä ja käsitteitä useilla kielillä, hyvä kun englanniksikaan onnistuu.
Syy yleiskieli englannin käyttöön erikoisosaamisaloilla on kovin selkeä.

Näistä pohjoismaisista kuvioista en ole kyllin selvillä, päästäänkö niissä sitten ikinä sitä säätilaa syvemmälle.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"Osittain näkemyserot ruotsin kielen merkityksestä Suomelle poikkeavat toisistaan niin paljon siksi, että on olemassa joukko henkilöitä, joiden siteet Ruotsiin ovat vahvat tai jotka katsovat Suomea pitkälti Ruotsin näkövinkkelistä. Silloin Suomi näyttäytyy luonnollisena Ruotsin itäisenä osana ja ongelmaksi on muodostumassa ennen kaikkea ruotsin kielen osaamisen heikentyminen."

Varmaankin tässä on erikoinen näkemysero, joka aiheuttaa tämän ongelman syvyyden. Sitä vain en minä ymmärrä, että jos minulla olisi vaikka Virossa tai Venäjällä sukulaisia, niin miksi kaikkien naapurieni pitäisi myös opiskella viroa tai venäjää? Siis painotus sanoilla kaikkien suomalaisten?

Totuus lienee kuitenkin se, että osa suomalaisista valitsisi edelleen ruotsin toiseksi vieraaksi kielekseen, mutta osa jonkun muun vieraan maailmankielen ja juuri siitä syntyisi tämä kielten osaamisen monipuolisuus myös meillä.

Talouselämämme ei enää pitkään kestä tätä yksipuolisuutta. Vaihtoehdot lienevät kovin vähissä, jos edelleen 5 prosentin väestön tarpeet menevät jatkuvasti koko muun Suomen tarpeiden edelle.
Olisi jo korkea aika tehdä järkevä kompromissi, jotta tästäkin ongelmasta vihdoin päästäisiin.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Jaakko, kun olet kielimies, täytyy sanoa, että otsikkosi syntaksi on varsin vaikeahahmotteinen. Ei se kovin hyvää suomeakaan ole.

Jaakko Häkkinen

Olli hyvä, se on sujuvaa suomea. :-) Lauseyhteydestä selviää, ettei "vastaan" ole ensimmäisen persoonan verbimuoto, joten mitään ongelmaa ei ole. Ei tuota voi tämän sujuvammin sanoa!

Jos olet robotti, niin syntaksiohjelmasi menee tietysti oikosulkuun siitä, että predikaattimuotoinen verbi puuttuu. Sellainen vaaditaan kuitenkin vain kokonaisiin virkkeisiin ja lauseisiin (jälkimmäisissä se voi toki olla elliptinen), ei otsikoihin eikä skuuppeihin.

Cenita Sajaniemi

Niille inkeriläisille, jotka niin toivoivat, järjestettiin paluumuutto Suomeen.
Muutama päivä sitten Pär Stenbäck kirjoitti Suomen huonosta taloustilanteesta ja valtavasta työttömien määrästä. Puhui myös suurmuutosta ja maastapaosta.

Ehkäpä Ruotsi voisi ottaa vastaan näitä paluumuuttajia - koulutettuja ja kielitaitoisia.
Enää heidän ei tarvitsisi opetella kuin tanska ja norja, niin voisivat puhua ja ymmärtää lähinaapurimaiden oloja ja tapoja paremmin. Kukaan ei varmaan edes kehtaa ehdottaa muille, että myös se islanti olisi opeteltava.
------------------

Koska monet skotlantilaiset haluavat samaistua Pohjoismaihin... ja Norjalaisten mielestä Skotlanti on heidän lähinaapurinsa... niin tässähän voisi tehdä myös niin, että kaikki halukkaat opettelisivat myös englannin.

Näin ymmärtäisimme toisiamme, ei vaan Baltian maissa ja Fennoskandiassa, vaan jopa laajemmin - ihan Kiinaan saakka.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Mutta kaikenkaikkiaan, Jaska:

Jos tästä ruotsin kielen asemasta ja "ylivallasta" ei osata sopia – pitäsikö Suomen silloin sinun mielestäsi lopettaa nykyinen julkinen yhteistyö muiden Pohjoismaiden kanssa? Ja silloin liittyä enemmän mihin kansakuntien sfääriin...? Ja millä kielellä?

Jaakko Häkkinen

Minusta suomalaisten on turha nöyristellä menemällä mukaan sellaiseen kultapossukerhoon, jossa on sovittu puhuttavan ja arvostettavan vain skandinaavisia kieliä, täysin riippumatta siitä, miten jäsenistö muuttuu.

Se olisi ihan sama kuin jos ensin olisi keksitty perustaa Fennobaltian neuvosto, jossa puhuttaisiin "itämerensuomea", ja sitten skandinaaviset maat pääsisivät mukaan leikkimään vain, jos ne suostuisivat puhumaan suomea tai viroa. Perusteluna olisi, että suomi ja viro nyt vain ovat itämerellisessä yhteistyössä perinteisesti tärkeimpiä ja arvokkaimpia kieliä = herrakieliä.

Eihän siinä ole mitään järkeä eikä oikeutta. Yhteisen kielen pitäisi olla sellainen, jota uudetkin jäsenet osaisivat. Ei nykypäivässä voida elää 1600-lukua, jolloin Suomen valtaapitävät olivat ruotsinkielisiä. Jos Suomi valtiona on mukana, silloin suomen kieltä ei voi pitää vähempiarvoisena.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Eli sinusta olisi Suomelle luontevampi viiteryhmä tämä Itämeren itäpuolen sfääri; fennobaltinen yhteisö, jossa rennosti jakaisimme arvojamme englanniksi? Vähän historiallisesti hatarammalta tuntuu, mutta miksi ei?

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #39

Itse asiassa en vastannut siihen kysymykseesi... Kyllä minusta pohjoismaatkin ovat yhtä luonteva viiteryhmä kuin Baltia, kunhan meitä kohdellaan tasa-arvoisesti eikä pakoteta puhumaan ruotsia.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Jo vuosia sitten Pohjoismaiden neuvostossa tanskalaiset ehdottivat siirtymistä ruotsista englantiin ja kaikki muut maat olisivat sen hyväksyneet, mutta vain suomalaiset sitä vastustivat. Voipi vain kysyä, että miksi? Olisiko se ollut pakkoruotsille yksi lisänaula arkkuun? Meillä kaikki on jatkuvasti kiveen naulattua, että ruotsi on täysin tasavertainen kieli suomeen verraten, vaikka ruotsia äidinkielenään puhuu vain pieni joukko ihmisiä.

Meillä Manner-Suomessa ollaan kaukana Ahvenanmaan kireästä ja nationalistisestä kielipolitiikasta, kun siellä hyväksytään kylteissä ruotsi ja englanti, mutta ei kuulemma ruotsi ja suomi rinnakkain.
Me sentään maksamme noista kylteistäkin ihan kiitettävän reilusti bonuksiakin..

Hauskin juttu oli kuitenkin Kuukausiliitteessä kesällä Ilkka Malbergin suulla kerrottu tapaus poliisimestariksi valitusta suomenkielisestä Teijo Ristolasta, josta nousi kauhea poru, kun hänen kuultiin juttelevan suomea vanhojen kollegojensa kanssa.

Arvostelijoiden mukaan hänen olisi pitänyt puhua ruotsia myös suomenkielisten kanssa, jos kerran ollaan virka-asiassa. Huumorintajuinen Ristola ehdotti, että hän voi kyllä simultaanitulkata itseään, jos tarvitaan. SE tulisi halvaksikin.

Nyt Teijo Ristola on jo luonnollisesti siirtynyt uuteen virkaan mannermaalle:)

Minäpä luulen, että meillä mantereella ei noin ilkeää tapahtumaa koskaan tulisi vastaan, vaikka pakkoruotsi poistuisikin? Jotain rajaa ja kunnioitusta pitää sentään olla toisten äidinkieltä kohtaan.

Vastaukseksi kysymykseen, pitäisikö meidän luopua kokonaan Pohjoismaisesta yhteistyöstä, jos ei ruotsia käytetä yhteisenä kielenä. Aika hassu kysymys, jos tanskalaisille ja muille pohjoismaalaisille olisi sopinut englanti yhteiseksi kieleksi. -Vain meille ei vieläkään? Niinkö?

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Olet siis liike-elämässä käytettyjen kielien suhteen poliittisen ohjaamattomuuden kannattaja?

Jaakko Häkkinen

Olen sen kannattaja, että liike-elämässä käytetään niitä kieliä, joita kussakin firmassa käytetään. Tarvitseeko sellaista ohjailla?

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Et vastannut kysymykseen.

Oletko Suomen englantisoinnin/englantistumisen kannattaja/vastustaja/välinpitämätön?

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #51

En tietenkään ole Suomen englantisoitumisen kannattaja. Siitä ei kuitenkaan seuraa, että kannattaisin pakkoruotsia - vaihtoehtoja on näiden ääripäiden välissäkin.

En ymmärrä, mistä sinä edes sait päähäsi tuon englanti-kysymyksen tämän blogitekstin pohjalta.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä Vastaus kommenttiin #52

No anteeksi aiheen ulkopuolelle meneminen. Ei tämä liittynyt pakkoruotsiin. En siis kannata pakkoruotsia.

Laitoin sen tähän, koska muihin viereisiin blogiteksteihisi se liittyi vielä vähemmän. Pitäisi itse avata keskustelu aiheesta. Tosin ihmettelen, mihin täältä on porukka siirtynyt/kaikonnut. Viime eduskuntavaalien alla vilkkaus oli aivan eri luokkaa. Ilmeisesti ainakin herkkä porttikieltojen anto ja kirjoitusten poistelu + tekniset ongelmat ovat hiljentäneet tätä joskus vallan potentiaalista ja mainiota palstaa.

Ei ole aivan itsestään selvää, että yritykset saavat käyttää vapaasti mitä tahansa kieliä. Esim. Ranska. Siellä tosin ollaan tietääkseni pikku hiljaa menossa kohti pienempää väliintuloa.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #55

Okei, kiitos selvennyksestä. Yritin vain kovasti miettiä, mistä kirjoittamastani kohdasta kyselysi lähti liikkeelle. :-)

Käyttäjän ArkoSalminen1 kuva
Arko Salminen

Pakkoruotsin yksi vakioargumentti on pohjoismainen yhteistyö. Kuinka suuri osuus suomenkielisistä tekee tätä pohjoismaista yhteistyötä? Osuus voi olla enintään se sama, mikä selvitysten mukaan on ruotsin tarve työelämässä. Esim. Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan vain 30 % suomenkielisistä akateemisista tarvitsee työssään ruotsia. Tällöin pohjoismaista yhteistyötä tekee ruotsiksi enintään 30 % suomenkielisistä akateemisista. Pakkoruotsin kannattajat väittävät, että Suomi tekee pohjoismaista yhteistyötä. Ei Suomi tee mitään, vaan vain pieni osa suomalaisista.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Huomionarvoinen seikka. Meillä on vientiä Ruotsin ohella melkein yhtä paljon Venäjälle ja Saksaan, joiden kielet ovat taas jääneet kokonaan paitsioon ja vaille huomiota, kun englanti ja ruotsi vievät niiden paikat.

Monilla yrityksillä on enemmän tahtoa kuin kykyä kansainvälistyä ja yksi este lienee tarpeeksi hyvän kielitaidon puute. Kielitaitoa korostetaan aina kun puhutaan Ruotsista, mutta Venäjällä sitä kielitaitoa kaikkein eniten tarvittaisiin kun heillä englantikin on vielä melkoisen heikossa jamassa, ainakin vanhemmalla väestöllä.

Toimituksen poiminnat