Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Suomalaisuuden liitto ei vaadi enää yksikielistä Suomea

Eilisessä kokouksessaan Suomalaisuuden liitto päätti "pudottaa Liiton toimintaohjelmasta kohdan, jossa vaadittiin Suomen muuttamista virallisesti yksikieliseksi. Päätöksen taustalla on Liiton halu keskittyä kansalaisten kielioikeuksien positiiviseen puolustamiseen ja pakkoruotsin purkamiseen."

 Vuosi sitten kritisoin Suomalaisuuden liittoa ääriliikkeeksi juuri tuon nimenomaisen valtion yksikielistämisvaatimuksen vuoksi. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että Suomalaisuuden liitto päätti luopua asemasodasta, nousta juoksuhaudoistaan ja keskittyä suurimpaan epäkohtaan eli pakkoruotsiin, pyrkimättä heikentämään ruotsinkielisten asemaa.

 Toivottavasti ruotsinkielisetkin vähitellen luopuvat peloistaan ja ymmärtävät, ettei kielipakottamisesta luopuminen vie heiltä pois mitään - se vain antaa suomenkielisille vapauden valita itse ne vieraat kielet joita opiskellaan.

 Nyt kielipoliittisessa keskustelussa on jäljellä enää yksi ääriliike: RKP. Tarttuuko RKP nyt Suomalaisuuden liiton ojentamaan käteen ja ryhtyy rakentavasti ja yhteistyössä keskustelemaan pakottamisen alasajosta? Aika näyttää - nyt on niillä ruotsinkielisillä, jotka eivät kannata kielipakottamista, tilaisuus vaikuttaa edunvalvojapuolueensa linjauksiin. RKP:tä äänestää yhä noin 70 % ruotsinkielisistä äänestäjistä.

 En edelleenkään ole Suomalaisuuden liiton jäsen, enkä myöskään hyödy tästä kirjoituksesta taloudellisesti tai muutenkaan. Olen vain positiivisesti yllättynyt Suomalaisuuden liiton linjamuutoksesta ja rakentavasta kompromissihengestä. Pallo on nyt RKP:llä, Folktingetillä ja muilla ruotsinkielisten etujärjestöillä, jotka tähän saakka ovat taipumatta vaatineet kielipakottamisen jatkamista.

 

P.S. On tärkeää, että suomenkielinen puoli luopuu "oheisvaatimuksista" ja antaa mahdollisuuden rakentavalle keskustelulle. Jos RKP tekisi saman, he pitäisivät kiinni ruotsinkielisistä palveluista mutta luopuisivat "oheisvaatimuksesta" eli pakkoruotsista. Nyt sosiaalinen paine kohdistuu RKP:hen: kykeneekö se liennytykseen, vai rakentaako se vain entistä syvempiä juoksuhautoja?
 

P.P.S. Uusi Suomi uutisoi tästä kirjoituksesta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (94 kommenttia)

Jotu Karjalainen

Raaseporin toiminta hyvä esimerkki siitä että Suomen tulisi pyrkiä yksikieliseksi, pienet kielelliset erityisalueet heikentävät niiden asukkaiden koulutusmahdollisuuksia.

Jaakko Häkkinen

Ei ongelma ole Suomen valtion kielistatus vaan se, että kunnilla on liikaa valtaa lisätä pakkoa muttei yhtään valtaa vähentää sitä! Tilanteenhan pitäisi olla juuri päinvastoin.

Jotu Karjalainen

Yhden kielen kielistatus valtiolla selventäisi kovasti tilannetta, olisi suomenkieli kotimaisena ja sit mahdollisuus ottaa lisäksi 1-2 vierasta kieltä tarjonnasta.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #5

Eihän kielten opettamisen pakollisuus ole mitenkään sidoksissa maan tai edes kunnan kielisyyteen. Sikäli mitään selvennystä ei edes tarvita.

Jotu Karjalainen Vastaus kommenttiin #6

No noinhan meille on pakkoruotsia kaupattu ja itsekkin olet puhunut pääkielen pakko-opettamisesta kunnittain, jos nyt oikein olen ymmärtänyt.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #9

Niin koulunkäyntikieleen vaikuttaa tietysti kunnan kielisyys. Mutta se on taas eri taso kuin opiskeltavat kielet oppiaineina.

Jos Suomesta tehtäisiin yksikielinen niin, että joka kunnassa koulunkäyntikieli olisi vain suomi, se polkisi ruotsinkielisiä ja ruotsinkielis-enemmistöisiä kuntia. Se tekisi kielistä epätasa-arvoisia. Mutta sen keskustelun me olemme käyneet jo monta kertaa. :-)

Jotu Karjalainen Vastaus kommenttiin #10

Toki se polkisi ruotsinkielisiä ja heitä tulisi asiassa tukea. Eivät kielet voi olla tasa-arvoisessa asemassa kun toista puhuu äidinkielenä yli 90% prosenttia ja toista alle 5%. Suomi on de facto yksikielinen maa ja kaikenlaiset Raasepori järjestelyt aiheuttavat sen kunnan oppilaille haitan opintoihin.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #10

Koulunkäyntikieleen vaikuttaa tietysti kunnan kielisyys. Mutta se on taas eri taso kuin opiskeltavat kielet oppiaineina.

Tässä olet väärässä. Koulunkäyntikieli on eri taso kuin kunnan kielistatus. On yksikielisiä kuntia, jotka ylläpitävät ruotsinkielisiä kouluja. Näin tekevät esim. Kouvola, Lahti, Hämeenlinna, Hyvinkää, Kerava, Tuusula tai Nurmijärvi.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #131

Niin? En ole eri mieltä. Minähän sanoin vain, että koulunkäyntikieli on eri tason asia kuin koulussa opiskeltavat vieraat kielet. Nyt sinä sanot, että koulunkäyntikieli on eri kuin kunnan kielistatus - kumpikin väite pätee, eivätkä ne ole ristiriidassa.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #5

Jotu, olet siis sitä mieltä, että meillä pitäisi olla ainoastaan suomenkielisiä kouluja? Selvennä nyt ihmeessä tuota viestiäsi. Katsos, kun minun pääasiallinen kotimainen kieleni on ruotsi. Missä vaiheessa se suomen kieli sitten tulisi minunlaisilleni?

Sano nyt suoraan: haluaisitko assimiloida (eli suomenkielistää) Suomen ruotsinkielisen väestönosan? Ei enää ruotsinkielistä päiväkotia, koulua jne. Ihan rehellisesti nyt vaan, Jotu!

Jotu Karjalainen Vastaus kommenttiin #61

Johan, niin minun mielestä olisi parempi opettaa ruotsinkielisen vähemmistömme lapset pärjäämään suomenkielisissä kouluissa kuin pakottaa koko kansaa lukemaan ruotsinkieltä. Kannatan siis samanlaista kielilakia kuin Ruotsissa on eli että on yksi maan pääkieli jota kaikki osaavat.
Ja niinkuin Janne sanoi niin suomenkielisissä päiväkodeissa lapset omaksuisivat kielen helposti. Kansan jakaminen on hyvä jo vihdoin lopettaa.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #65

Jotu, kiitoksia vastauksestasi. Erikoista kylläkin et pystynyt sanomaan sitä suoraan: haluat suomenkielistää Suomen ruotsinkielisen väestönosan. Asia ei itse asiassa yhtään liity toisen kotimaisen kielen pakollisuuteen, jota muuten en kannata. Kirjoitinhan siitä jo pari vuotta sitten täällä Puheenvuorossa.

Olen täysin eri mieltä kanssasi eikä se varmaan ole mikään yllätys sinulle. Erikoisinta vastauksessasi on se, että uskot (kai?) jotenkin auttavasi Suomen ruotsinkielisiä tällä. Kiitoksia, mutta tällaista "apua" emme tarvitse.

Jokaisella on ihmeelliset ajatuksensa ja suoraan sanottuna sinun mietteesi ovat omasta mielestäni täysin kuutamolta.

Yksi lisäkysymys sinulle: Olet siis sitä mieltä, että Ruotsin kielipolitiikka on mahtava. Antanet silloin hyväksyntäsi sille, että suomen kieli on tukahdutettu sen perinteisillä puhuma-alueilla Pohjois-Ruotsissa ja että Ruotsiin muuttaneilla suomenkielisillä ei siellä ole ollut mahdollisuuksia ylläpitää äidinkieltään?

Jotu Karjalainen Vastaus kommenttiin #70

Johan, ymmärrän toki ettet yhden pääkielen mallia kannata mutta eikö se tee sinusta hieman itsekästä, ruotsinkielisiä tässä maassa on vain alle 5 prosenttia..

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #74

Jotu, varo noiden prosenttien kanssa (alle viisi prosenttia on sitä paitsi selkeästi väärä luku), etenkin jos uskot, että kaikki muut kuin ruotsinkieliset ovat suomenkielisiä. Tiedätkö muuten, miten moni käy suomen-, ruotsin- ja muun kielistä koulua? Minä tiedän, mutta tiedätkö sinä? Ja uskotko meidän todellakin olevan rasitus kansantaloudelle eli me maksamme enemmän kuin rahoitamme? Ehkä maatalousmiehille ja syrjäseuduille pitäisi tehdä jotain...

Etkö voisi muuten ystävällisesti vastata tähän kysymykseen (jätit sen "vahingossa" väliin):

"Yksi lisäkysymys sinulle: Olet siis sitä mieltä, että Ruotsin kielipolitiikka on mahtava. Antanet silloin hyväksyntäsi sille, että suomen kieli on tukahdutettu sen perinteisillä puhuma-alueilla Pohjois-Ruotsissa ja että Ruotsiin muuttaneilla suomenkielisillä ei siellä ole ollut mahdollisuuksia ylläpitää äidinkieltään?"

Sehän kertoisi paljon sinusta ja sinun ajattelutavastasi. Jotenkin minusta tuntuu, ettet voi hyväksyä Ruotsin menettelyä suomen kielen suhteen, mutta kuitenkin hyväksyisit saman Suomessa...

Jotu Karjalainen Vastaus kommenttiin #76

Ruotsinkielen pitäminen maan toisena kielenä on varmasti rasitus maallemme.
Mitä tulee pohjois-ruotsin suomenkielisten kohteluun niin eikös se ollut hyvä heidän pärjäämiselle ruotsissa että oppivat ruotsinkielen hyvin päiväkodeissa ja kouluissa?

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #82

Jotu, hienoa, että suoraan sanot pitäväsi suomen kielen tappamista Ruotsissa hyvänä asiana. Ainakin kohtelet kaikkia yhtä huonosti!

"Ruotsinkielen pitäminen maan toisena kielenä on varmasti rasitus maallemme."

Ja tämän todistat miten? Mututuntumallahan kaikki menee hyvin. Vai pitäisikö sanoa "Jotutuntumalla"?

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #65

Jotu, sinä sekoitat toistuvasti ihan eri tason asioita toisiinsa. Eiväthän pakkoruotsi ja ruotsinkielisten koulujen lopettaminen ole vastakohtia. Vastakohtia ovat:
- pakkoruotsi (ja -suomi) vs. vapaa kielivalinta
- ruotsinkieliset koulut ruotsinkielisille vs. suomenkieliset koulut ruotsinkielisille

Pahimmanlaista kansan jakamista olisi se, että yhden kieliryhmän oikeus elää omankielisessä yhteiskunnassa omalla kielellään kiellettäisiin! Et ole vieläkään perustellut, miksei ruotsinkielisillä olisi oikeus elää ruotsiksi ruotsinkielis-enemmistöisillä alueilla.

Äläkä ala jankata tyhjää - se, että Suomen asukkaista 90 % on suomenkielisiä, on vain tilannekuvaus, se ei perustele mitään.

Jotu Karjalainen Vastaus kommenttiin #79

Jaakko, vertaa nyt esim. New Yorkiin jossa taitaa olla useampia eri kulttuuritaustaisia alueita, joissa puhuvat keskenään mitä kieltä nyt puhuvat. Silti pääkieli on englanti millä virastot, koulut ja muu sellainen toimii.

Kävisköhän tälläinen perustelu jo sullekkin...

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #80

Ja mikä on enemmistökieli New Yorkissa? Mikä Närpiössä? Mikä Raaseporissa?

Eli et ole perustellut yhtään mitään. Olet ainoastaan ottanut esille sen, että koko Suomessa on noin 90 % suomen-, 5,5 ruotsin- ja 4,5 muun kielisiä. Se ei kerro yhtään mitään paikallisista olosuhteista. Tai oikeastaan olet antanut perustelut sille, että esimerkiksi Raaseporissa pitäisi ainoastaan olla ruotsinkielisiä kouluja...

Kuuntele nyt ihmeessä Jaakkoa!

Jotu Karjalainen Vastaus kommenttiin #88

New Yorkissa enemmistökieli on englanti kuten suomi Suomessa.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #90

Ja koska Raaseporissa enemmistökieli on ruotsi, sen pitäisi olla ainoa kieli tämän logiikan mukaan. Yritä nyt löytää parempia argumentteja Jotu.

Jotu Karjalainen Vastaus kommenttiin #92

Raasepori on hiukan pieni paikka jotta voisi olla erillinen kielivyöhyke.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #94

Kyllä niitä muitakin ruotsinkielisiä paikkoja on Uudellamaalla ja muualla, mutta sinun argumenttisihan oli: kaupungin pääkieli -> sillä palvellaan, ei millään muulla. Ota nyt ihmeessä vastuuta siitä, mitä esität.

Otetaan esimerkkinä Pohjanmaan maakunta (riittävän iso alue?): sen enemmistökieli on ruotsi. Sinun logiikkasi mukaan siellä pitäisi olla ainoastaan ruotsinkielisiä päiväkoteja ja kouluja. Sinun mukaasihan se vastaisi oikeudenmukaisuutta, eikö? Kuten sanoit, lapset oppivat kyllä hyvin alueen pääkielen, kunhan heidän ei "tarvitse" käydä vähemmistökielisissä kouluissa...

Jotu Karjalainen Vastaus kommenttiin #97

olen koko ajan puhunut suomen pääkielestä.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #100

Tiedän, mutta oletko koskaan ajatellut, että ehkä se Suomen pääkieli ei välttämättä ole alueellinen pääkieli. Siitähän sinun ajattelusi rajallisuus ilmeneekin - et pysty ajattelemaan omaa piiriäsi pidemmälle. Onneksi olkoon: olet ihmisapinoiden tasolla!

Ehkä tuo viimeinen oli hieman ilkeästi sanottu, mutta oletko koskaan miettinyt, mitä pyrit tekemään? Olet pakottamassa suurta väestönosaa muuttamaan kieltänsä ja et ole kertaakaan kertonut, millä tavalla tämä parantaisi heidän asemaansa (selviävät suomenkielisten kanssa peremmin ei ole mikään argumentti). Esimerkiksi ruotsinkielisellä Pohjanmaalla elämä sujuu ruotsiksi, ei suomeksi. Näin se on ja toivon mukaan niin se on tulevaisuudessakin.

Jotu Karjalainen Vastaus kommenttiin #103

Olen kyllä miettinyt, ja mielestäni yksi pääkieli helpottaisi myös pohjanmaan ruotsinkielistä väkeä, koska sieltähän ne Suomen ummikkoruotsinkieliset juuri löytyvät ja heikko suomenkielentaso rajoittaa heidän menestymismahdollisuuksiaan Suomessa.
Eli vaikka Jaakko kuinka paasaisi niin suomea taitamattoman elinpiiri olisi surkean pieni.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #104

Vaikka heidän mahdollinen piirinsä Suomessa saattaa olla suppeampi, niin heidän piirinsä käsittää myös Ruotsin. Eli monet lähtevät sinne opiskelemaan tai töihin. Niinpä heidän mahdollisuutensa eivät ole heikot. Pallo sinulle, Jotu.

Kuten sanoin aikaisemmin: minä ja mitä luultavimmin useimmat muut suomenruotsalaiset eivät halua sinunlaista "apua"! Me kyllä pärjäämme muutenkin, kiitoksia.

Jotu Karjalainen Vastaus kommenttiin #105

Uskon että mielummin eläisitte Suomessa missä on rakennettu kaksi infraa yksi kummallekkin kielelle, meillä vaan tuskin on varaa sellaiseen.

Jonas Hellgren Vastaus kommenttiin #97

Pohjanmaan maakunta (omivat nimenkin) on mainio esimerkki.

Vuoden 2013 lopulla ruosinkieliset olivat vielä enemmistönä, 50,043%, - 78 hengen voimalla-ja jatkuvasti pienenvä väestö. Suomenkieliset ja varsinkin muunkieliset ovat taasen kasvavia ryhmiä.

Ero on pienentynyt noin 400 henkeä vuodessa, joten raaka-aproksimaationa suunnilleen viime toukokuusta lähtien Pohjanmaan maakunta ei enää ollut enemmistöltään ruotsinkielinen.

Odotamme henkeämme pidätellen pseudomaakunnan vaakunan punakeltaisten värien palaavan takaisin Pohjanmaan sinivalkoisiksi.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #109

Huomaatko muuten, miten automaattisesti ajattelet muita kieltä puhuvien kuuluvan suomenkielisten ryhmään. Eihän se näin ole, etenkin Pohjanmaan maakunnassa. Luvut olivat vuonna 2013 seuraavat (tilastokeskuksen mukaan): yhteensä 180 384, suomi 80 755, ruotsi 90 270. Eli pääkieliryhmien välillä oli noin 9 500 ero. Näin ollen muutos ruotsinkielisestä suomenkieliseksi ei tapahdu hetkessä; 400 per vuosi tarkoittaa lähes 25 vuotta, jos muutos jatkuu samanlaisena.

Maakunnilla on nimensä. Pitäisikö niitä muuttaa? Nythän on neljä "Pohjanmaata": Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa. Ongelmia näiden kanssa? Ota yhteyttä viranomaisiin!

Jonas Hellgren Vastaus kommenttiin #116

"Huomaatko muuten, miten automaattisesti ajattelet muita kieltä puhuvien kuuluvan suomenkielisten ryhmään."

Outoa päättelyä sinulta, minähän nimenomaan mainitsin erikseen suomenkieliset ja muunkieliset. Molemmilla ryhmillä kun on se ominaisuus että he eivät ole ruotsinkielisiä, ja ruotsinkielisten määrästähän suhteessa muihin tässä on kyse.

Aivan samoin kuin koko maata koskiessa suomenkielisten määrä on noin 90% eikä 95%.
Ne muunkielisetkin kun ovat ihmisiä, ja heidät on syytä ottaa mukaan laskuihin, varsinkin kun he ovat se nopeimmin kasvava ryhmä.

Sisäministeriö oli aikanaan vastaan ruotsinkielisen Rannikko-Pohjanmaan nimeämistä Pohjanmaaksi, mutta tunnetuista syistä päädyttiin nykyiseen nimeen. Samalla lailla kuin aikanaan opetusministeriö olisi järkiprusteilla halunnut ainoastaan pakollisen englannin peruskouluun, ja toinen kotimainen olisi jätetty vapaaehtoiseksi. Tunnetut syyt jyräsivät järjenkäytön suomalaisessa politiikassa, kuten usein on tapana.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #80

Niin, New Yorkissa englanti on valtavan enemmistön kieli. Se ei kuitenkaan vaikuta New Mexicoon, missä espanjaa käytetään niin paljon kaikkialla, että sen luullaan olevan osavaltion toinen virallinen kieli.
http://fi.wikipedia.org/wiki/New_Mexico#Kielet

Eli olet sitä mieltä, että Närpiössä enemmistön puhuman ruotsin pitää olla pääkieli aivan kuten New Yorkissa enemmistön puhuma englanti on pääkieli?

Jotu Karjalainen Vastaus kommenttiin #89

Mutta kun New Mexicossa espanja ei ole virallinen kieli. Eikä ruotsinkaan tule olla Närpiössä.

Jotu Karjalainen Vastaus kommenttiin #89

Itse asiassa New York on oikein hyvä vertauskohta kun on yksi osavaltio USAssa kuten Suomikin EU.ssa. Eihän New Yorkin italiais-tai kiinalaiskortteleissakaan virallinen kieli ole italia tai kiina vaikka populaa on moninkertaisesti Närpiöön tai Raaseporiin verrattuna.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #96

Yhdysvalloissa ei harrasteta virallisia kieliä muutenkaan. Chinatowneissa saa kyllä kaikkia palveluja kiinaksi, eli elävän yhteiskunnan kieli siellä on kiina. Ainakin elokuvien ja TV-sarjojen perusteella siellä elää paljon kiinankielisiä, jotka eivät lainkaan osaa englantia.

Jotu Karjalainen Vastaus kommenttiin #99

Ei siellä julkinen puoli toimi kuin englanniksi, markkinavoimaisesti toki saa palvelua haluamallaan kielellä ja ei mulla tietenkään mitään sitä vastaan ole.

Jonas Hellgren Vastaus kommenttiin #79

Millä perusteella sitten venäläisille ei perusteta venäjänkielisiä kouluja ja somaleille somalinkielisiä kouluja.

Somalit jo kyllä saavat kaikki viralliset palvelunsa somaliaksi, ainakin Turussa. Pari tulkkia ja alkukielinen avustaja riittää hyvin. Eikö tämän pitäisi riittä ruotsinkielisillekin, vai ovatko he oikein virallisesti etuoikeutettu etninen ryhmä. Mikäs se sana oikein olikaan...a...apartement, tai jotain sellaista.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Suomalaisuuden liitto on ottanut paremman ja realistisemman linjan. Toivottavasti sen kotisulta siivotaan pois hieman pahennusta herättävä materiaali.

Voisin jopa harkita siihen liittymistä joskus tulevaisuudessa, jos myönteinen kehitys jatkuu.

Jaakko Häkkinen

Eiköhän päivitys ehdi lähiaikoina kotisivuillekin. Toivottavasti Suomalaisuuden liiton mörköyttäminen/demonisointi nyt vähenee - itse lupaan ainakin vähentää sitä. ;-)

Jonas Hellgren

Epäilen että vaan lisääntyy.
Nyt alkavat syytökset naamanpesusta ja salatuita aikomuksista.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Viime vuonna Suomalaisuuden liittoon kuului 1269 jäsentä.

Ei muuta kommentoitavaa.

Jaakko Häkkinen

Niin, kyseessä on yhdistys, johon liitytään. Pointtisi jäi vähän hämäräksi, mutta luultavasti tarkoitat sanoa, ettei noin pieni joukko edusta etnisiä suomalaisia, vai?

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Tämän vuoden alussa Suomen väkiluku oli 5 451 270 asukasta, joista 1269 henkilöä edustaa etnisiä suomalaisia.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #13

Pekka, olen varma että tiedät, miten yhdistykset toimivat: ne, jotka pitävät jotain asiaa niin tärkeänä, että ovat valmiit uhraamaan vapaa-aikaansa sen hyväksi, perustavat yhdistyksen. Sitten siihen liittyy jäseniä, jotka haluavat jäsenmaksullaan tukea yhdistyksen tavoitteita.

Onko tässä jotain, mitä et ymmärrä?

Suomalaisuuden liiton jäsenmäärästä ei siis voi lukea mitään pakkoruotsin kannatuksesta: kyselyjen mukaan 2/3 suomalaisista vastustaa pakkoruotsia.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Eilinen Suomalaisuuden Liiton syyskokous oli monessakin mielessä mielenkiintoinen. Ehdottomasti tärkein asia oli saada kansanedustaja Eero Lehti (kok) liiton hallitukseen. Sitä säestää mukavasti, että hallitukseen tuli muitakin uusia jäseniä, jotka eivät ole julkiperussuomalaisia. Itse perussuomalaisena olen pitänyt tärkeänä, että kansalaisjärjestön hallituksessa on monipuolista yhteiskunnallista näkemystä.

Liiton ensi vuoden toimintasuunnitelmassa ehdoton painoalue on nyt pakollisen ruotsin opetuksen muuttaminen vapaaehtoiseksi (ei siis edes valinnaiseksi) kaikilla opintojen asteilla ja pääpaino ns. virkamiespakkoruotsin poistamisessa. Erittäin hyvä päätös.

Kokouksen puheenjohtajana käytin puheenvuoron, jossa totesin liiton päätösten olevan melko yhdentekeviä, koska suomalaiset nuoret ovat jo tehneet päätöksen Suomen tulevasta kielipoliittisesta suuntauksesta ja se johtaa vääjäämättä tärkeimmän viiteryhmämme eli Ruotsin ja muiden pohjoismaiden (myös Ahvenanmaan) kielilainsäädäntöön. Se tarkoittaa virallista yksikielisyyttä niin, että valtavan suuren enemmistön äidinkieli on maan pääkieli, joka on yhteiskuntaa ylläpitävä ja rakentava tekijä. Luonnollisesti vanhat vähemmistökielet saavat kansallisen vähemmistökielen aseman kulttuuriautonomioineen, mutta pakkokieliä ne eivät voi eivätkä saa olla.

Olen jo kauan sitten todennut julkisesti, että Suomella on nyt etsikkoaika, ennen kuin venäjänkielinen vähemmistö täällä on yhtä suuri kuin ruotsinkieliset. Sen jälkeen Suomen oma päätöksenteko tulee olemaan erittäin vähäinen kieliasioissa.

Mitä suomenkieliset nuoret ovat päättäneet? Ensin Suomen Lukiolaisten Liitto ry vaati (16.3.2004) ja sai (15.4.2004) valinnanvapauden ylioppilastutkintoon vuodesta 2005 alkaen ja sen jälkeen ruotsin kokeen kirjoittaneiden määrä on romahtanut. Siitä puolestaan on luonnollisena seurauksena ollut, että korkeakouluihin hyväksytyistä opiskelijoista yhä suurempi osuus ei ole kirjoittanut ruotsin koetta ylioppilastutkinnossa.
Grafiikka lukuisista tutkimuksista löytyy kotisivujeni kuva-albumissa
http://www.simplesite.com/Tala/13312245

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

"Olen jo kauan sitten todennut julkisesti, että Suomella on nyt etsikkoaika, ennen kuin venäjänkielinen vähemmistö täällä on yhtä suuri kuin ruotsinkieliset. Sen jälkeen Suomen oma päätöksenteko tulee olemaan erittäin vähäinen kieliasioissa."

Voisiko Tohtori Tala avata tätä hieman enemmän?
Minä luulin, että Tohtori Talan mielestä Venäjän vaikutus suomen asemaan on ollut aina positiivinen.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Tuo on jo tahallista vääristelyä, Pertti Väänänen. Kuulun sukupolveen, jonka isät kuolivat puolustaessaan maatamme Neuvostoliiton hyökkäystä vastaan. Olen myös perillä sortovuosista Venäjän vallan alaisena autonomisena suuriruhtinaskuntana. Tunnen myös Ruotsin ja Venäjän väliset lukuisat sodat, joissa suomalaiset olivat altavastaajina.

Mutta ilman Venäjän 1808-09 tekemää Suomen vapauttamista Ruotsin ikeestä ei olisi itsenäistä Suomea eikä suomen kieltä. Suomalaisen kulttuurin tukahduttamisyritys ruotsalaisuuden alle jatkuu edelleen. Suomalaiset ovat ainakin tuhat vuotta olleet kahden kieli-imperiumin puristuksessa eli germaanisen (Ruotsi) ja slaavilaisen (Venäjä). On todella suuri ihme, että siinä prässissä suomen kieli ja suomalaisuus ovat säilyneet ja nousseet maailman huipulle sitä mukaan kuin suomenkielisten korkeakoulutus omalla äidinkielellään saatiin vain n. 100 vuotta sitten käyntiin.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #32

Ilman läntistä yhteyttä (ilman yhteyttä Ruotsiin) olisivat suomalaiset sulautuneet slaavilaisaasialaiseen isovenäläiseen kansaan niin kuin on jo käynyt mm. merjalaisille ja muromalaiselle, ja niin on käymässä myös vatjalaisille, vepsäläisille ja (Venäjän) karjalaisille.

Ainoastaan suomalaiset, unkarilaiset ja virolaiset, joilla on ollut yhteys länteen ja sen kulttuuriin, ovat voineet saavuttaa tilan jossa kehittää omaa kulttuuriaan.

Yhteys Venäjään ja alammaisuus sille tuo aina mukanaan assmiloitumisen pitkässä juoksussa.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #41

"Yhteys Venäjään ja alammaisuus sille tuo aina mukanaan assmiloitumisen pitkässä juoksussa."
--Pertti, kyllä se Ruotsikin olisi assimiloinut suomenkieliset ihan yhtä lailla. Prosessi käynnistyi jo keskiajalla, mutta onneksi se katkesi.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #44

Jos Jaskalle on ihan sama mihin kulttuuripiiriin kuuluu tai mitä kieltä puhuu -niin mikäs siinä!

Minä kuulun mieluummin läntiseen kulttuuripiirin ja puhun suomea sen sijaan kuin olisin länsivenäläinen putinisti.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #46

Pertti, en ole ottanut kantaa kulttuuripiireihin. Sanoin vain, että ihan sama sulautuminen uhkaisi myös "länsimaisempien" maiden alaisuudessa. Mieti vaikka iiriä. Eräs professori jopa vakuutti, että Ruotsin alaisuudessa suomen kielelle olisi käynyt kuten iirille. Ruotsinkielinen historian professori Meinander muuten, ettet voi jäävätä asenteellisena.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #54

Suomalaisugrilaisia kansoja ei voi verrata iiriläisiin. Me ugrit elämme ja olemme eläneet viimeiset 1000 vuotta slaavilaistataarisen vallan ja kulttuurin varjossa, johon on valoa tuonut ainoastaan läntinen kulttuuri.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #75

Tietysti voi verrata, miksei muka voisi? Iirin puhujat ovat eläneet vähemmistönä vieraan valloittajan alla kuten mekin, joten tilanteet ovat täysin vertailukelpoisia.

Sinä saat toki uskoa siihen, että valo tulee lännestä, mutta ei ole mitään perusteita uskoa, että läntiset kulttuurit eivät muka assimiloisi kielivähemmistöjään!

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus Vastaus kommenttiin #44

Olisi hyvä saada kuulla miten se prosessi oikein käynnistyi keskiajalla ja miten Ruotsi keskiajalla aktiivisesti assimiloi suomenkielisiä? Käsitykseni mukaan Ruotsin valtakunnassa suomeen suhtauduttiin keskiajalle lähinnä omituisena kielenä, jota nyt vain satuttiin puhumaan valtakunnan alueella.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #113

Ei se sen aktiivisempaa ja aggressiivisempaa assimilointia ollut kuin iirin kohdallakaan. Menestyäkseen piti osata ruotsia, ja se johti monien perheiden kielenvaihtoon. Rannikkovyöhykkeellä taas ruotsinkielisen enemmistön paineessa kielenvaihtoja tapahtui ihan "rahvaankin" keskuudessa, niin että lopputuloksena rannikkovyöhyke oli lopulta puhtaasti ruotsinkielinen. Paikannimistö on silti säilönyt todisteet siitä, että suomenkielisiä asui jopa saaristossa asti ennen ruotsalaisten tuloa.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus Vastaus kommenttiin #44

Väitän kyllä ettei suomen kieltä ja suomenkielisiä erityisemmin aktiivisesti vainottu keskiajalla Ruotsin toimesta. Miksi olisi tarvinnut? Puhukoot outoa kieltään kunhan niiltä saa miehiä sotaväkeen ja verotuloja.

Jonas Hellgren Vastaus kommenttiin #41

Yhteys Tanskaan ja Saksaan oli erittäin vahva, ennen kuin ruotsalaiset vakiinnuttivat hallintonsa Vaasojen toimesta. Ennen Vaasoja ja uskonpuhdistusta, tärkeimmät yhteydet länteen olivat katolinen kirkko (jolle oli yhdentekevää keräsivätkö heidän kymmenyksensä suomalaisilta ruotsalaiset vai tanskalaiset), sekä Hansa-kauppiaat.
Myöhemminkin Ruotsi oli pääasiassa yksi muuri eristämässä Suomea ja suomalaisia suorista yhteyksistä länteen. Se oli ruotsalaisten kolonialistien edun mukaista.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus Vastaus kommenttiin #111

Miten tämä liittyy mitenkään suomenkielen ja suomenkielisten sortamiseen?

Väitätkö todella että Ruotsi tietoisesti olisi kieltäytynyt säilyttämästä yhteyksiään länsimaihin keskiajalla ja sen jälkeen? Toisekseen Suomi ei ole ollut mikään Ruotsin siirtomaa joten kolonialismista on turha puhua.

Jonas Hellgren Vastaus kommenttiin #117

Kommentti oli vastaus Väänäsen kommenttiin että läntinen yhteys olisi sama kuin yhteys Ruotsiin. Ruotsi selkeästi kielsi suomalaisten suorat yhteydet länteen. Tervakauppa on hyvä esimerkki, Pohjanmaan terva oli pakko myydä Tukholman kolonialisteille, ei saanut viedä suoraan Englantiin, mikä olisi rikastuttanut suomalaisia.

Suomen kielen sortamisesta en ole puhunut. Sinun mielestäsi sellaista on siis tapahtunut?

Suomi oli selkeästi Ruotsin sotilaallisesti valloittama kolonia. Tukholmassa jaeltiin Suomen maita hovin suosikeille, asiaa sen enempää suomalaisilta kysymättä.
Ei nuijasotaa syyttä käyty.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #119

Suomen kieltä sorrettiin niin, ettei se ollut tasavertainen kieli. Se ei ollut hallinnon eikä koulutuksen kieli - ruotsi oli.

Ruotsi kyllä valloitti suomalaisheimojen alueet, mutta "kolonia"... se riippuu määritelmästä. Valloitetuista alueista tuli kiinteä osa Ruotsia, ja asukkaat saivat edustajansa mm. kuninkaanvaaleihin. Siinä mielessä Suomi ei ollut mikään kolonia, ainakaan kolonialistisessa merkityksessä.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/151562-ruots...

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus Vastaus kommenttiin #124

Sitä minä juuri tarkoitin, jos alueesta tulee valtakunnan kiinteä osa ei ole mielekästä puhua siirtomaasta.

Joo, olen lukenut tuon bloggauksen, mutta en hirveästi tiedä noista siinä mainituista tapahtumista. Nykyisen Suomen aluetta tuskin on kuitenkaan voitu miehittää noina aikoina, siihen tuskin on ollut resursseja. Enkä puhu nyt linnojen rakentamisesta, vaan miehityksestä välittömästi ristiretkien aikana.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #128

Tietenkään modernia, kaikenkattavaa maan miehitystä ei voinut tapahtua niissä oloissa. Mutta keskuspaikkojen valtaamista ja paikallisten johtajien nujertamista ja alistamista tapahtui - sillä lailla siihen aikaan valloitettiin.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala Vastaus kommenttiin #128

Jotkut tutkijat käyttävät Suomen asemasta Ruotsin valtakunnassa ilmaisua "sisäinen siirtomaa". Se on mielestäni erittäin osuva ilmaus.

Nuorempi suomalainen tutkijapolvi esittää asiat nykyisin näin Ruotsin vallan ajasta. Tutkijatohtori Mirkka Lappalainen: ”Suomen historiassa 1500-luku oli kurja vuosisata, jolloin verot, jatkuva väkivalta ja kylmenevä ilmasto lähes tuhosivat maan talonpoikaisen perustan. Verot valuivat sodankäynnin rahoittamiseen ja joukkojen ylläpitoon. Valtakunta oli hyvin hajanainen ja Tukholma oli vasta nousemassa sen keskukseksi. Suomi ei siis vielä niihin aikoihin ollut sellainen valtakunnan takapiha, jollaiseksi se myöhemmin taantui.” (Susimessu, 2009).

Jouko Vahtola: "Pultavan tappion jälkeen, kun Ruotsikaan ei enää ollut venäläisiltä turvassa, Suomi ei saanut mitään ja sai tulla toimeen omillaan. Valtaneuvosto suhtautui Suomen puolustamiseen väheksyvästi; suomalainen syntyperä ei herkistänyt sen johtavia miehiä Fabian Wredeä ja Arvid Hornia Suomen asialle. Miesavusta ei kannattanut edes haaveksia, vaikka sitäkin pyydettiin. Sitä olisi ollut toki mahdollista lähettää: Tanskan ja Norjan rajoilla oli yli 20.000 miestä ja Tukholman turvana 10.000 miestä. Suomi oli Ruotsille perifeerinen, kurja ja köyhä alue, Tukholman "suojamuuri ja ruoka-aitta", kuten sanottiin."

Jouko Vahtola, Suomen historia jääkaudesta Euroopan unioniin. Otava 2003, s. 172. Vahtola on Oulun yliopiston Suomen ja Skandinavian historian professori.

Jaakko Häkkinen

Puoluepohjan monipuolistaminen on hyvä juttu; lisäksi se vie aseita persufoobikkojen käsistä. Lopputuloksena yhä useampi tajuaa, ettei kielivapaus oikeasti kuulu samaan joukkoon homofobian ja muukalaisvihan kanssa - kielipakottaminen kuuluu.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Tämän blogin aiheeseen. On ilahduttavaa kuulla, että Suomalaisuuden liitto on kääntänyt takkinsa ja muuttanut yhtäkkiä mieltään. Kukaan ei tietenkään usko, etteivätkö he edelleen unelmoi siellä yksikielisestä Suomesta, mutta päätös poistaa hanke tavoitteista on luonnollisesti kiiteltävä asia.

Jaakko Häkkinen

En usko, että sinulla on pääsyä ihmisten unelmiin niin että voisit todistaa niistä. Muista sitten Petra hyväksyä myös kaikki ne vainoharhaiset kuvitelmat, mitä ihmisillä on RKP:n ja säätiöiden taka-ajatuksista ja unelmista. :-)

Pointtini on, että pata kattilaa soimaa. On turha lähteä arvailemaan toisten taka-ajatuksia - pelataan niillä korteilla, jotka on jaettu näkyviin.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Toisaalta Heikki Talahan itsekin kommentoi ettei Liiton tarvitse enää ajaa yksikielistä Suomea. Käsitin asia niin, että Talan mielestä Suomi kyllä yksikielistyy jos annetaan apua oikeaan suuntaan.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

On ollut mielenkiintoista seurata erilaisia tutkimuksia ja selvityksiä suomalaisten suhtautumisesta viralliseen kaksikielisyyteen. Gallupin tutkimuksessa 1990-luvulla viralliseen yksikielisyyteen siirtymistä kannatti alle 5 %, nyt se liikkuu 30-48 % tasolla. Todella valtava muutos.

Ja kuten sanoin, Suomalaisuuden liiton toimintasuunnitelma vuodelle 2015 ei vaikuta tuohon yksi- vai kaksikielisyysasiaan piirun vertaa. Mutta suomenkielisten nuorten äänestäminen jaloillaan ylioppilastutkinnossa ruotsin kielen kokeen kirjoittamatta jättäminen sitäkin enemmän. En olisi uskonut, että se olisi niin nopeasti ja rajusti vaikuttanut korkeakouluihin valittuihin. Se tarkoittaa, että tulevan akateemisesti koulutetun väestönosan suhtautuminen ruotsin kielen ylimitoitettuun asemaan tulee vaikuttamaan syvästi myös lainsäädäntöön.
Katsokaa itse: http://www.simplesite.com/Tala/13312245?i=96835008

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Tämä Tero Tuohisen ja Päivi Vallin tutkimus ansaitsee tulla tutuksi kielipolitiikasta kiinnostuneille:
http://www.kieliverkosto.fi/article/uusien-yliopis...

Se kertoo nopeasta ruotsin kielen taitotason muutoksesta yliopistoissa ja korkeakouluissa vuodesta 2010 vuoteen 2012. Mikä lie tilanne tämän vuoden osalta?

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Yleisenä kommenttina: hienoa, että liitto on päässyt eroon tuosta ja keskittyy tämän jälkeen ehkä hieman enemmän suomen kielen edistämiseen, mahdollisesti jopa Ruotsissa! Tähän saakka sehän on lähinnä keskittynyt ruotsin kielen vastustamiseen Suomessa. Voisiko joku kertoa minulle, mikä siinä on suomen kielen edistämistä?

Erikoista kylläkin, että kokouksen puheenjohtajana toiminut Heikki Tala vieläkin puhuu selkeäsi yksikielisyyden puolesta. Mitä siis uskoa?

Ehkäpä nykyinen puheenjohtaja Sampo Terho voisi selkeästi kertoa, onko Talan tapaisten henkilöiden vaikutus vielä suuri liitossa?

Käyttäjän vpsainio kuva
Vesa-Pekka Sainio

Kokouksessa äänioikeutettuna Liiton rivijäsenen roolissa äänestin sen puolesta, että yksikielisyyden tavoite olisi edelleen ollut selvästi näkyvillä vuoden 2015 toimintasuunnitelmassa.

Ja tosiaankin äänestyksessä lopputulemaksi tuli se, mitä nyt tässäkin blogikirjoituksessa ruoditaan.

Mutta toki täytyy muistaa, että kyseessä on ensi vuoden toimintasuunnitelma Suomalaisuuden Liitolle, ei mikään pitkän aikavälin tai laajan kokonaisuuden tavoiteohjelma.

Lisäksi lisäisin tähän vielä omana mielipiteenäni sen, että arvostan kokouksen puheenjohtajana toiminutta Heikki Talaa hyvin, hyvin korkealle mitä tulee kielikeskusteluun. Hänen pitkän linjan kokemus aihealueeseen liittyen on todellakin hatunnoston arvoinen juttu.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Vesa-Pekka, kiitoksia tiedosta. Voisitko kertoa, miten äänestys meni: moniko oli puolesta ja vastaan? Minkälaisia keskusteluja kohdasta käytiin? Onko liitossa tällä hetkellä jonkinlainen skisma tästä?

Olisi vain kiintoisaa tietää eli kiitoksia, jos jaksat vastata näinkin yksityiskohtaisesti liiton sisäisistä asioista.

Käyttäjän vpsainio kuva
Vesa-Pekka Sainio Vastaus kommenttiin #72

Varmaankin ymmärrät etten lähde avaamaan kokouksen yksityiskohtia tai Liiton sisäisiä asioita sen tarkemmin ;) Tosin jälkimmäiseen en nyt ole kovin hyvä vastaamaan muutenkaan, kun todellakin rivijäsenenä olen Liiton toiminnassa.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #78

Etkö edes voisi kertoa äänestyksen tulosta?-)

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala Vastaus kommenttiin #86

Äänestystulos; 56 % kannatti muutosta vuoden 2015 toimintasuunnitelmaan (ei liiton periaateohjelmaan, josta ei äänestetty).

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Johan, Sampo Terho on Brysselissä, joten hän on lähinnä PR-kasvo tuossa liitossa.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Suomalaisuuden Liitossa olen rivijäsen, jolla on puhe- ja äänioikeus liiton kokouksissa. Liittoa johtaa hallitus liiton puheenjohtajan johdolla.

Sille en voi mitään, että minua kuunnellaan paljon laajemmin kuin vain Suomalaisuuden Liitossa. Pitkästä aikaa kävin laittamassa aloituksen Suomi24rkp palstalle ja se on tavan mukaan ylivoimaisesti keskustelluin. Olen ollut liiton jäsen 26 vuotta ja niistä 15 vuotta hallituksessa, varapuheenjohtajana (3) ja puheenjohtajana (6).

Syys- ja kevätkokoukset ovat liiton ylimmät päättäjät ja kokousväki valitsee puheenjohtajan kokoukselle (ja syyskokous valitsee puheenjohtajan liitolle aina vuodeksi kerrallaan). Eilen valittiin minut syys- eli vaalikokouksen puheenjohtajaksi ja kiitin luottamuksesta.

Yleensä entisiä puheenjohtajia kuunnellaan herkällä korvalla, mutta heidän mielipiteensä eivät millään tavalla sido liiton puheenjohtajaa eikä hallitusta. Liioin meidän mielipiteemme ja kannaottomme eivät ole liiton kannanottoja. Eilenkin paikalla oli kolme Suomalaisuuden Liiton entistä puheenjohtajaa ja kullakin mielipiteensä asioihin rivijäsenenä.

Eilisessä kokouksessa Liiton tärkeimmäksi tavoitteeksi päätettiin pakkoruotsin muuttaminen vapaaehtoiseksi kaikilla opintojen tasoilla. Se riittää myös minulle erinomaisesti, sillä liiton jäsenenä keräsin n. 500 kannattajaa kansalaisaloitteeseemme pakkoruotsin muuttamiseksi vapaaehtoiseksi.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Mitä suomalaisuuden asialla olemista on kirjoitella Suomi24:n RKP-palstalle? Olen muutaman kerran katsonut, aivan mielipuolia koko kööri siellä. Pahin likaviemäri, mitä internettimme sopukoissa löytyy.

Eikö olisi hienompaa kirjoittaa vaikka runoja tai lahjoittaa kouluille kanteleita?

Jaakko Häkkinen

Moderoimattomat palstat kuten Suoli24 ovat häpeäksi kansakunnan ja ihmiskunnan älykkyydelle, ne tulisi kieltää lailla. Asiallista keskustelua ei synny, kun iso osa viesteistä on vajaaälyisten ja/tai luonnevikaisten trollien tuotoksia. Ihme että Tala jaksaa niiden kanssa.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Suomalaisuuden Liitto on marginaali-ilmiö. Aika tulee hoitamaan kaikki sen vaihtuvatkin tavoitteet.

P.S. Pyytäisin blogistia huomioimaan Suomalaisuuden Liiton nimen oikeinkirjoituksen ( molemmat isolla alkukirjaimella). Se lisää blogin uskottavuutta. Johdatit minutkin harhaan tietämättömyydelläsi.

Jaakko Häkkinen

Minun sofistikoitunut kielitajuni ei hyväksy sanaliittojen molempia osia kirjoitettavan isolla alkukirjaimella; se on myös kielitoimiston linja: "Kun yhteisön nimi kirjoitetaan kokonaan, suositus on käyttää isoa alkukirjainta vain ensimmäisessä sanassa, ellei myös jälkimmäinen sana ole erisnimi: Yhdistyneet kansakunnat, Euroopan unioni."
http://www.kotus.fi/?i=657&s=2610#faq_657

Suomalaisuuden L/liiton yhdistykselleen valitsema kirjoitusasu on siis nykyisellään paradoksaalisesti "epäsuomalainen", englantilaisen kielialueen käytännön mukainen. :-)

Ihan samoin kirjoittaisin isolla alkukirjaimella sellaisen yhdistyksen tai firman nimen, joka itse kirjoittaisi sen pienellä alkukirjaimella, koska ERISNIMET KIRJOITETAAN SUOMEKSI ISOLLA ALKUKIRJAIMELLA! Pahoittelen, jos menetät yöunesi tällaisesta. :-)

Logot ja leimat ovat erikseen, niissä saa lukea vaikka sUomAlaIsuuDen LiiTTo.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Suomalaisuuden Liitto perustettiin vuonna 1906 ja nimen molemmat sanat kirjoitettiin isolla alkukirjaimella. Rähmällään olon aikana kirjoitustapaa muutettiin muotoon "Suomalaisuuden liitto". Jussi Niinistön (nykyisin kansnaedustaja) aloitteesta ennen liiton 100-vuotisjuhlaa päätimme palata nimen alkuperäiseen kirjoitustapaan.

Valitettavasti Suomessa ei ole montaakaan edelleen toimivaa suomenkielistä yhdistystä, jolla olisi yli 100-vuotias historia. Haluamme kunnioittaa historiallista kirjoitustapaa.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #121

Ihan hyvä perustelu.
Jos tähän sovellettaisiin puolueista tehtyä (sinänsä jo omituista) linjausta, niin virallinen nimi kirjoitettaisiin iso(i?)lla mutta "kutsumanimi" pienellä, tyyliin: "Suomalaisuuden Liitto ry" vs. "se suomalaisuuden liitto, joka...".

Minusta kielenhuolto menee metsikköön silloin, kun poikkeuksia alkaa olla enemmän kuin sääntöjä.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala Vastaus kommenttiin #125

Kielenhuolto muuttuu kaiken aikaa, joten se ei oikein kelpaa perusteluksi eräälle Suomen vanhimmista (jo Venäjän keisarikunnan alaisuudessa perustetulle) suomenkielisistä kansalaisjärjestöistä. Puheenjohtajana 2003-2009 pidin tarkasti huolen siitä, että liitto oli poliittisesti sitoutumaton kuten se on ollut koko historiansa ajan. Sampo Terho on jatkanut samaa linjaa.

Se ei poista sitä, että puheenjohtajat ja hallituksen jäsenet ovat saattaaneet olla poliittiselta kannaltaan julkisesti tunnettuja. Toisinaan yliedustus on ollut kokoomuslaisilla, toisinaan maalaisliitto/keskustalla ja nyt viimeksi perussuomalaisilla.

Kielipolitiikka on ollut kantava voima liiton toiminnassa jo yli 108 vuotta (Kari Tarasti. Suomalaisuuden Liitto 1906-1966, WSOY 1966 ja Heikki Tala (päätoim.) Vuosisata suomalaisuuden puolesta. Suomalaisuuden Liitto 1906-2006. Suomalaisuuden Liitto 2006.)

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #127

Kiitos blogistin valistamisesta .

Käyttäjän ArkoSalminen1 kuva
Arko Salminen

Minun sofistikoitunut kielitajuni ei hyväksy monia Suomen kielen lautakunnan ohjeita.

"Yhdistysten ja muiden järjestöjen nimissä pätee yleisohje, että vain ensimmäinen sana alkaa isolla, seuraavat sanat pienellä alkukirjaimella: Suomi toisena kielenä -opettajien yhdistys, Suomen luonnonsuojeluliitto. Lisäksi on lukuisa määrä järjestöjä, joiden nimet on perinteisesti kirjoitettu toisella tavoin, esimerkiksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Monet näistä seuroista ja yhdistyksistä on perustettu niin kauan sitten, ettei nykyisiä kirjoitusohjeita ollut vielä luotukaan, ja vanhojen mallien mukaan on tehty paljon uusia nimiä. *Tällaisissa tapauksissa pyritään noudattamaan sitä kirjoitustapaa, jolla nimi on virallisesti rekisteröity*. Sama ohje koskee yritysten ja oppilaitosten nimiä."

http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&ai...

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #147

Orjat "pyrkivät noudattamaan"... ;-)
Minä vastustan mielivaltaisuuksia myös kielenhuollossa. Esimerkiksi lounaismurteinen asu "tarkk'ampuja" ei kuulu standardisuomeen vaikka kielenhuolto niin esittääkin, vaan sen pitää olla johdonmukaisesti "tarkka-ampuja". Standardisuomeen ei kuulu vokaalien loppuheitto, piste. Jos kuuluisi, sen pitäisi kuulua siihen JOHDONMUKAISESTI.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

"Nyt kielipoliittisessa keskustelussa on jäljellä enää yksi ääriliike: RKP. Tarttuuko RKP nyt Suomalaisuuden liiton ojentamaan käteen ja ryhtyy rakentavasti ja yhteistyössä keskustelemaan pakottamisen alasajosta?"

Erittäin hyvin kirjoitettu, mutta tuo toivomus on toivoton. Ei tule ikinä kuuna kullan valkeana tapahtumaan, että RKP antaisi periksi ja höllentäisi suhtautumistaan kaksikielisyysasiassa. Taxellin paradoksi eli kaikki mänt, jos vähänkin annetaan periksi suomenruotsin suhteen, on kiveen hakattu linja, josta ei peräännytä.

Jonas Helgren kirjoittaa (#107) todella oikein ja osuvasti:

"Pakkoruotsi on asetettu sen vuoksi, että käytännössä ruotsinkielisten on pakko opetella suomea eikä haluta että suomenkieliset saisivat etua siitä että heidän ei tarvitse oppia ruotsia, joten se pakotetaan heille ylimääräiseksi painolastiksi. Eli pakkoruotsi on ns. positiivista syrjintää, kehitysjarru suomalaisille koululaisille, etteivät saisi etulyöntiasemaa ruotsinkielisiin verrattuna."

Tätä tekstiä eivät kommentoijat eivätkä ns. pakkoruotsin kannattajat ole kiistäneet. Tässä on koko asian ydin, josta ei kuitenkaan keskustella mitenkään, vaan puhe johdetaan aina kaikenlaisiin lillukanvarsiin esim. Raaseporiin tai Närpiöön. Mutta entäpä Nurmes, Lieksa, Lappeenranta, Iisalmi, Kouvola, Joensuu, Helsinki, Vantaa, Espoo, Nurmijärvi, Riihimäki ja jne. ja jne.

Miksi näiden kuntien lasten täytyy eli on todella pakko siis pakko opiskella ruotsinkielen itäistä murretta suomenruotsia, jota ei kukaan opi kouluissa ja jota ei lähes kukaan tarvitse milloinkaan.

Jonas Helgreniin viitaten totean, että "pakkoruotsipäätös" tehtiin Suomessa peruskoulu-uudistuksen yhteydessä. Silloin maalaisliiton (kepu) Johannes Virolainen myi kielipolitiikan RKP:lle saadakseen hallituksensa pystyyn. Kyse ei ole mistään perustuslaista tms. vaan yksinkertaisesta laista, joka on korjattavissa, mikäli vain halua löytyy.

Itsestään selvää on, että halua eikä tahtoa löydy. Ruotsinkielen takana ovat niin valtavat säätiöt, jotka antavat rahaa, mikäli niiden tahtoa noudatetaan ja miksi eivät puolueet noudattaisi. Rahaa saadaan ja siten valtaa.

Kuitenkin Suomen kansa maksaa kaiken tämän turhan ja koko Suomi kärsii edelleen, kun kielitaitomme supistuu muutamaan vähään kieleen. Tässäkin olisi Suomen seurattava Ruotsin mallia.

Jaakko Häkkinen

Jos RKP olisi fiksu, niin se alkaisi luonnostella jonkinlaista kompromissia. Jos nimittäin pakkoruotsi kaatuu "väkivalloin" eli niin, että eduskuntaan valittujen enemmistö muuttaa opetuslakeja piittaamatta lainkaan RKP:stä, RKP:n on hyvin vaikea perustella äänestäjilleen, että he olisivat onnistuneet politiikassaan.

Jos sen sijaan RKP pohjustaisi jonkinlaista kaupantekoa painottaen sitä, että pakkoruotsista luovuttiin "vapaaehtoisesti", kun saatiin varmistus siitä, että nämä ja nämä kielelliset oikeudet turvataan muin keinoin, niin sitä voisi pitää torjuntavoittona.

RKP voi valita, taipuuko se vai katkeaako se! Tällä hetkellä näyttää, että se haluaa katketa ja tulla haudatuksi saappaat jalassa...

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Minusta tämä on oikea analyysi. RKP:llä ja suomenruotsalailla olisi nyt hyvä olla pari, kolme skenaariota tulevaisuuden kielipolitiikalle, jonka eduista ja haittapuolista pitäisi voida keskustella. Maailma ja maa ovat muuttuneet, ja muuttuvat, ja pakollisen ruotsin vaatimuksesta olisi voitu luopua viimeistään 1990-luvulla.

Nyt tilanne on pitkälti se, että RKP hokee, että "kukaan ei hoida ruotsinkielisten asioita paitsi me", mutta ei kuitenkaan käy keskustelua kielipoliittista skenaarioista, ei potentiaalisten äänestäjiensä kanssa, eikä muiden, koska jos joku keskustelun osapuoli sanoo vastaan, tämä onkin svenskätare ja vihaaja.

Samalla tulee lainsäädäntöön vaivihkaa näitä rakenteellisia muutoksia, mm. kuntien kaksikielisyyteen liittyen. Muutoksethan saattavat olla ihan hyviäkin, koska ne perustuvat nyt osin myös kuntien omaan vapaaseen harkintaan ja valintaan. Mutta tämä kaikki tapahtuu ilman avointa keskustelua, jossa suomenruotsalaiset pääsisivät sanomaan haluavatko he oikeasti asioiden etenevän juuri tällä tavalla tulevaisuutta ajatellen.

Noin 40% suomenruotsalaisistahan - kuten vissiin kaikki tässä keskustelussa - emme vaadi pakollista ruotsia suomenkielisiltä. Tämän lisäksi moni ei pitäne koko asiaa elämän ja kuoleman kysymyksenä jos koulujen opetussuunnitelma tältä osin muuttuisi.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala Vastaus kommenttiin #135

Ongelma onkin siinä, että Rkp vaatii - ja suomenruotsalaisista n. 80 % äänestää Rkp:tä (Rkp:n puoluesihteerin ilmoitus FST5:ssä). Suomenkielisiä Rkp:n äänestäjistä on vain 1 % (prof. Jan Sundbergin tutkimus).

Åbo Akademin tutkimuksen mukaan n. 40 % suomenruotsalaisista sallisi pakkoruotsin poistamisen suomenkielisiltä. Ja lukuisten tosisitaan riippumattomien tutkimusten mukaan 60-70 % suomalaisista haluaa pakkoruotsin pois.

Ruotsin valtio painaa päälle täysillä pakkoruotsin säilyttämiseksi suomenkielisille Suomessa, vaikka sen määräysvalta täällä päättyi yli 200 vuotta sitten.

Siis Rkp ja Ruotsin valtio ovat pääsyyllisiä pakkoruotsin jatkumiseen Suomessa.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Postattu väärään paikkaan ja poistettu.

Käyttäjän ArkoSalminen1 kuva
Arko Salminen

On samantekevää, onko Suomi kaksi- vai yksikielinen. Merkitystä on vain sillä, mitä kaksikielisyys käytännössä tarkoittaa. Suomi on tällä hetkellä kolmikielinen, koska meillä on saamen kielilaki. Jos ruotsin kielen asema olisi sama kuin saamen kielen tällä hetkellä, ei haittaisi, vaikka Suomi olisi virallisesti kolmikielinen valtio (suomi, ruotsi, saame).

Lainsäädännön suhteen on vain kaksi perusongelmaa: koulujen pakkoruotsi sekä kielitaitolaki, joka määrää, että ruotsinkielisiä kohden pitää olla 18-kertainen määrä valtion virkamiehiä verrattuna siihen, mitä heitä on suomenkielisiä kohden (koko joukolta vaaditaan sekä suomen että ruotsin taitoa, vaikka ruotsinkielisiä on 5 % ja suomenkielisiä 90 %). Perustuslakia ja kielilakia ei tarvitse muuttaa, jotta nämä epäkohdat saadaan pois, ainoastaan koululakeja sekä kielitaitolaki.

Toimituksen poiminnat