*

Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Kuka hyötyy kuntien leikkikaksikielisyydestä?

Perinteisesti kuntien kielisyys päätetään kymmenen vuoden välein. Nyt hallitus haluaa muuttaa kielilakia niin, että kunnat  voisivat muuttaa kielistatustaan kesken kauden:

 "Hallituksen esitys (HE 206/2014 vp) eduskunnalle laiksi kielilain 5 §:n muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin kunnan valtuuston esityksestä valtioneuvoston asetuksella säätää kaksikieliseksi kesken sen kymmenvuotiskauden, jonka ajaksi valtioneuvosto on säätänyt kunnan yksikieliseksi."

 Näin helppoa siis on muuttaa kielilakia, jos hallitus niin päättää - muistettakoon tämä myös pakkoruotsikeskustelussa. Verkkouutisten mukaan perusteena on kieliperusteisen valtionavun määräytymisen muuttuminen:

 "Kunnan kieleen perustuvaan valtionosuuteen ei jatkossa vaikuta enää kunnassa asuvien 6-15-vuotiaiden ruotsinkielisten lasten osuus, vaan kunnan kaksikielisyys. Valtionavun piiristä putoavat pois yksikieliset kunnat, vaikka niissä asuisi huomattava määrä toista kansalliskieltä äidinkielenään puhuvia."

 On hienoa, että hallitus haluaa systeemiin joustavuutta ja on valmis muuttamaan kielilakia. Mutta ketä tällainen muutos oikeastaan hyödyttää?

 

Kuntien talous hyötyy

 Esimerkiksi Lohja hakeutui kaksikieliseksi, vaikka siellä on ruotsinkielisiä vain 3,5 % (1669 henkeä). Lain mukaan kaksikielisen kunnan raja on 6--8 % tai 3000 puhujaa. Lohja kuitenkin lahjottiin kaksikieliseksi, vaikkei se täytä kaksikielisyyden kriteerejä:

 "- - kaksikielisyys tuo valtionosuuksina tulopuolelle noin 1,8 miljoonaa euroa. Katukylttien uusimisen jälkeen kaksikielisyyden kustannukset ovat vuositasolla 250 000-300 000 euroa. Nettotuotoksi muodostuu näin vuosittain 1,5 miljoonaa euroa."

 Lohja saa siis valtiolta kuusi kertaa niin paljon rahaa kuin sillä kuluu kaksikielisyyteen. Siis 5/6 tuosta kielisyyteen perustuvasta valtionavusta on lahjus kunnalle, jotta se muuttuisi virallisesti kaksikieliseksi, vaikkei kaksikielisyyden lainmukainen kriteeri ole lähelläkään täyttyä.

 On erikoista, että vaikka kaikilta muilta yhteiskunnan aloilta pitää leikata menoja, niin leikkikaksikielisyyteen valtiolla riittää rajattomasti rahaa!

 

Kuntalaisten enemmistö ei hyödy

 Närpiössä ollaan huolissaan kunnan kaksikielistymisestä. Närpiö on ollut yksi Suomen (Ahvenanmaa poislukien) kolmesta ruotsinkielisestä kunnasta, mutta nyt sekin on lahjottu leikkikaksikieliseksi. Närpesin kuolinilmoituksen laatinut Andreas Slama kertoo:

 "Jos Närpiö päättäisi pysyä yksikielisenä, tämä tekisi arvioiden mukaan jopa kahden miljoonan euron loven kunnan talouteen. - - Valtio pakottaa kielivähemmistön luopumaan tietyistä asioista. Ruotsi on kielenä Suomessa ahtaalla ja pidemmän päälle tämä on huono asia. Valtiovallan ei pitäisi aktiivisesti pyrkiä heikentämään vähemmistökieltä."

 Ymmärrän Slaman huolen: kunnan kaksikielisyys tuo mukanaan virkamiesten kielitaitovaatimukset ja antaa yleisemminkin sellaisen kuvan, että myös kuntalaiset - ei vain kunta - halutaan kaksikielistää. Närpiössä suomenkielisiä on vain 5,8 % (eli alle lain asettaman kaksikielisyyden rajan), eli se on arjen todellisuudessa ruotsinkielinen kunta.

 Suomessa on enää muutama ruotsinkielinen kunta, ja sellaisen kunnan kaksikielistäminen luultavasti rohkaisee yhä useampia ummikkosuomenkielisiä muuttajia ja aloittaa saman suomalaistumisprosessin, joka on aiemmin tapahtunut saamelaisalueen kunnissa: nyt saame on niissä kaikissa enää vähemmistön kieli. Hallitus siis haluaa uhrata elävän ruotsinkielisyyden kaksikielisyyden alttarilla. Miten RKP voi siunata tällaisen? Eikö sen pitäisi olla ruotsinkielisten edunvalvoja?

 Sama asenne on myös suomenkielisten kuntien enemmistökielisillä: kunnan tekeminen kaksikieliseksi muutaman prosentin vähemmistön vuoksi vaikuttaa täysin järjettömältä. Jos esimerkiksi Sipoo liittyy Keski-Uudenmaan suomenkielisten kuntien kanssa Keski-Uudenmaan kaupungiksi, uudessa suurkunnassa olisi vain 3,8 % ruotsinkielisiä mutta se olisi silti kuntaliitospykälän mukaisesti kaksikielinen kunta.

 

Vantaasta tärkeä ennakkotapaus

 Ehkä jo tämän vuoden lopussa Vantaalla asuu enemmän venäjänkielisiä kuin ruotsinkielisiä. Olisi  epäoikeudenmukaista, jos kunnan virallisina kielinä olisivat eniten ja kolmanneksi eniten puhutut kielet muttei toiseksi eniten puhuttu kieli. Siksi Vantaasta täytyy tehdä yksikielisesti suomenkielinen kunta - kolmikielisessä kunnassa ei olisi mitään järkeä, kun venäjän- ja ruotsinpuhujien osuus ei täytä lain asettamia kaksikielisyyden kriteerejä.

 Kansalliskielen status ei voi tarkoittaa, että suomea ja ruotsia pidettäisiin kaiken kaikkiaan arvokkaampina kuin kaikkia muita kieliä. Kunnan kielisyyden määräytymisessä kaikkia kieliä on kohdeltava tasa-arvoisesti. Mikäli Vantaa aikoo jatkaa kaksikielisenä seuraavankin kymmenvuotiskauden, vaikka ruotsi on siellä silloin enää kolmanneksi puhutuin kieli, on kielten epätasa-arvo vietävä EU:n tasolle ratkaistavaksi.

 Mitä korkeammaksi leikkikaksikielisyyden palikkatorni rakennetaan, sitä pienemmästä puhalluksesta se kaatuu! Kansalaiset eivät siedä järjettömyyttä ja epäoikeudenmukaisuutta ikuisesti - raja tulee vastaan, ja se raja on jokaisen typerän ja epäoikeudenmukaisen päätöksen jälkeen entistä lähempänä.

 

Yhteenveto

 Leikkikaksikielisyyttä eivät ymmärrä sen paremmin suomen- kuin ruotsinkielisten kuntienkaan enemmistökieliryhmät. Lisäksi ylisuuret kaksikielisyyslahjukset kunnille ovat suoraan pois velkaantuneen valtiomme muista raharei'istä - vähäosaiset tästä jälleen kärsivät. Ainoa voittaja ovat rahanahneet kunnat.

 Ainoa edes potentiaalisesti hyvä puoli kuntien kaksikielistämisessä voisi olla se, että pakkoruotsin olemattomat perusteet heikkenevät entisestään. Jos kunnat ovat kaksikielisiä, niissä pärjää silloin suomeksi TAI ruotsiksi. Kuntalaisten ei silloin tarvitse osata molempia kieliä.

 Hallituksen tulisi pitää huoli, että muutos myös toiseen suuntaan tulee mahdolliseksi: jos kunnanvaltuustot haluavat noudattaa lain asettamaa rajaa ja tehdä kunnasta yksikielisen kesken kymmenvuotiskauden, sen pitäisi olla mahdollista. Hallituksen pitäisi myös lopettaa kalliin velkarahan tuhlaaminen kuntien leikkikaksikielisyyslahjuksiin.

 Lisäksi hallituksen tulisi pikaisesti muuttaa järjetön kuntaliitospykälä, joka tekee uudesta suurkunnasta ikuisesti kaksikielisen, jos yksikin liittyvä kunta on kaksikielinen. Järkevintä olisi käsitellä liittyviä kuntia uuden suurkunnan osina niin, että tasan se sama alue säilyisi kaksikielisenä kuntaliitoksen jälkeen, joka oli kaksikielinen ennen kuntaliitosta.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (48 kommenttia)

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"Lisäksi ylisuuret kaksikielisyyslahjukset kunnille ovat suoraan pois velkaantuneen valtiomme muista raharei'istä - vähäosaiset tästä jälleen kärsivät. Ainoa voittaja ovat rahanahneet kunnat."

Ihmeellistä peliä, jossa ei tunnu olevan mitään järkiperusteita, paitsi tietysti ylimääräinen raha kunnille. Lohjankin toiminta tuntuu epäreilulta, kun kuitenkin jotkut raamit ovat lain mukaan määritelty.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Jaskalle annoin suosituksen sen vuoksi, että kirjoitti Närpiön tilanteesta.

Surullinn on Närpiön tapaus. Närpiön maanviljelijät puhuvat yhtä aitoa ruotsia kuin Pohjanlahden takaiset kolleegansa. Kaksikielisyysvouhotus aloittanee heidänkin hienon kielimurteensa vähittäisen tuhoamisen.

Jaakko Häkkinen

Pertti, olen samaa mieltä. Suomessa on enää muutama ruotsinkielinen kunta, ja sellaisen kunnan kaksikielistäminen luultavasti rohkaisee ummikkosuomenkielisiä muuttajia ja aloittaa saman suomalaistumisprosessin, joka on aiemmin tapahtunut saamelaisalueen kunnissa.

Hallitus haluaa uhrata elävän ruotsinkielisyyden kaksikielisyyden alttarilla. Miten RKP voi siunata tällaisen? Eikö sen pitäisi olla ruotsinkielisten edunvalvoja?

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Venäjän kielen tuominen mukaan kansalliskielikeskusteluun on vähintäänkin outoa.
Saattaapa vastaan tulla tilanne joskus tulevaisuudessa että jossain kunnassa venäjää puhuvat ovat enemmistönä. Onko silloin enää tämän esimerkin valossa syytä edellyttää pakollista suomen tai ruotsin kielen opetusta?

Mainitusta syystä muut kielten asema olisi syytä pitää erillään kansalliskielistämme. Venäjän nostamistq vaihtoehdoksi pakolliselle englannille on toki syytä harkita. Vaikka aina kerrotaan että englannilla pärjää missä tahansa. Se ei kuitenkaan venäläisiin päde. Onpa kuitenkin eri keskustelujen ja pohdinnan aihe.

Jaakko Häkkinen

Tomi, minä nimenomaan korostan, ettei kansalliskielen status liity mitenkään tähän kuntatason asiaan. Luepa uudestaan.

Jos meillä joskus on venäjänkielis-enemmistöinen kunta, niin sitä tulee kohdella tasa-arvoisesti suomen- ja ruotsinkielis-enemmistöisten kuntien kanssa. Eikö sinusta? Pidätkö joitain kieliä arvokkaampina kuin toisia, eli oletko kielirasisti?

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Ihmisoikeusrikos on pakkoruotsi.Suomalaisten indentiteetti ei ole ruotsinkielisyys.Pakkoruotsi ei ole suomalaista kulttuuria.Jos näin olisi myös pakkovenäjä on saatava kolmanneksi kieleksi.Suomi on ollut myös Venäjän vallan alla.

Kaksikielinen koulu ei tule Suomeen,ei päiväkodit ,ei samat etuisuudet kullekin kieliryhmälle.Koskaan.
Viime vuosisadalta asti on opetettu ruotsia ja yhä edelleen vain 5% puhuu sitä.Eli vähemmistö määrää enemmistön asioista,kuten monessa kunnassa on.Puhumattakaan eduista mm.koulutuksen ja vaikkapa ruotsinkielisen Ahvenanmaan suhteen.Siellä ei suomenkieli olekkaan missään arvossa.

Stubb ja kumpp.joiden äidinkieli on ruotsi ovatkin rkp:n rahojen varassa pakotetut nöyrtymään ja nöyryyttämään Suomen kansaa,kuten poliitikot kautta aikojen.Tämä muinaisjäänne eli pakkoruotsi ja ruotsittaminen ovatkin vuosikymmenien epäonnistumisesta oiva näytös.5% vähemmistö määrää enemmistön oikeudet es. työpaikkoihin, koska ruotsinkieli.

Jopa sossulassa riemuitaan kun lapset ja nuoret eivät opi ,eivätkä innostu ruotsinkielestä,jolloin haukoille tulee taas duunia.Pojat varsinkin 5 ruotsillaan kun eivät meinaa selvitä koulusta läpi.Eli kalliiksi tulee ruotsipakko,laitokseen kun huostataan oppimisvaikeuksien takia lapsipolo,100 000 vuosi,veronmaksajille.

Saamenkieli (kielet) on saatava myös pakollisiksi,koska ainoa alkuperäiskansa eun alueella ja koska katoava kulttuuri,kielipesät jatkuvien leikkausten kohteena.Saamenkieliset eivät kohta palvelua saakkaan omalla kielellään koska ei taitajia ole.Ei Helsingin herroja kiinnosta.Ei,koska ruotsinkieli.Kohta kun venäjänkielisiä on ruotsinkieltä puhuvia enemmän on seuraava neljäs pakkokieli oltava venäjä.Jo siis senkin takia, kun alamaisuudessa ollaan senkin maan jalan alla oltu.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Viime vuosisadalta asti on opetettu ruotsia ja yhä edelleen vain 5% puhuu sitä.

Jaa. Kun EU:n pyörittämässä kyselyssä vuonna 2012 pyydettiin suomalaisia sanomaan, että osaavatko he käydä yksinkertaista keskustelua ruotsiksi niin 44% sanoi, että kyllähän se heiltä onnistuu.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Teepä pikainen kierros jossain mm. valtion virastossa ja kokeile miten luontuu palvelu ruotsin kielellä?

Käyttäjän pekkakorvenniemi kuva
Pekka Korvenniemi

Yritätkö tuolla puoltaa pakkoruotsia vai vain informoida, että ainakin 56 %:lla pakkoruotsin opiskelu on mennyt täysin hukkaan?? :)
Osaavatko käydä keskustelua vai keskustelevatko on tosiasiassa ihan eri kysymykset. 100 % ruotsalaisten kanssa aloittamistani keskusteluista on käyty kättelyjen jälkeen englanniksi. Jos olisin aikanaan käyttänyt pakkoruotsiin tuhlaamani ajan englannin lisäopiskeluun, nuo keskustelut olisivat menneet vielä paremmin. Pakkoruotsista on korkea aika luopua.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #49

Yritin vain korjata toista keskustelijaa, joka oli asiatiedoissaan lähes kertoimella 1:9 väärässä.

En kannata pakollista ruotsia, joskin joudun välillä toteamaan, ettei opetus nyt nykymuodossaan ihan tuloksetontakaan ole.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Jaska: Kansalliskielen status ei voi tarkoittaa, että suomea ja ruotsia pidettäisiin kaiken kaikkiaan arvokkaampina kuin kaikkia muita kieliä.

Mitä kansalliskielistatus sitten tarkoittaa?

Jaakko Häkkinen

"Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan."

Kansalliskielten käyttäjillä on oikeus elää Suomessa omalla kielellään. Vieraiden kielten käyttäjillä ei ole tätä oikeutta. Kansalliskielen status ei kuitenkaan oikeuta kielellistä epätasa-arvoa, esim. sitä, että ruotsi olisi kunnan toinen virallinen kieli vaikka se olisi vasta kunnan kolmanneksi puhutuin kieli.

Vantaan osalta joudumme varmaankin viemään asian EU:n instansseihin, ellei hallituksemme tule järkiinsä - tai vaihdu järkevämpään.

Jotu Karjalainen

Typerää saivartelua, Suomessa tulee pyrkiä malliin jossa vain suomenkieli on virallinen kielemme.

Jaakko Häkkinen

Miten perustelet vaatimuksesi, Jotu? Miksi suomi olisi arvokkaampi kieli kuin ruotsi, eli miksi suomen pitäisi olla käyttökieli ruotsinkielisillä alueilla?

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Koska isännät ovat Suomessa nyt toiset kuin ennen.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #13

Heikki, edustatko siis asennetta: "Nyt on meidän vuoromme kyykyttää teitä"?

Jotu Karjalainen

Lue nyt vaikka oma blogisi ja mieti kuinka sekavaa systeemiä ajat ja ihmettelet samanaikaisesti, kun kuntia lahjotaan kaksikielisyyteen. Tai kun mietit venäjänkielisten lisääntynyttä palveluntarvetta...

Suomeen tulee saada sama yksinkertainen kielilainsäädäntö kuin muissakin pohjoismaissa on eli on yksi virallinen kieli ja sitten joitain vähemmistökieliä.

Asioista ei tule tehdä liian monimutkaisia koska silloin kustannukset kasvavat.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #14

Kerrohan, Jotu, mikä kohta minun ajamassani mallissa on sekava? Päinvastoin mallini on erittäin looginen ja oikeudenmukainen.

Ehket tiennyt, mutta Ruotsissa suomi ei ole missään kunnassa edes enemmistökieli. Suomessa taas ruotsi on joissain kunnissa jopa 90 %:n enemmistön kieli. Erilainen todellisuus, erilaiset mallit! Ruotsin malli ei sovi Suomen kielitodellisuuteen.

Jotu Karjalainen Vastaus kommenttiin #18

Turhaa sekoittamista kolmen kunnan takia.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #23

Mitä sekavaa siinä on? Ruotsinkielinen kunta toimii ruotsiksi, suomenkielinen suomeksi - selvää kuin mikä.

Jotu Karjalainen Vastaus kommenttiin #24

Yksinkertaisempaa on että myös ne kolme kuntaa toimivat suomenkielellä kuten muukin osa Suomesta.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #25

Ai, siis samalla lailla kuin on yksinkertaisempaa että pitkiltä ihmisiltä katkaistaan pätkät jaloista, että kenenkään niska ei väsähdä ylöspäin katselusta? Samalla lailla yksinkertaisempaa kuin on syödä jokaisena elämänsä päivänä täsmälleen samaa ruokaa? Joo, yksinkertaistahan se olisi - mutta mitä tavoiteltavaa on tuollaisessa yksinkertaisuudessa? Ja ennen kaikkea: miten yksinkertaisuus perustelee mitään?

Jotu Karjalainen Vastaus kommenttiin #26

No otas hetki kiihkossas ja ajattele, ei ole syytä järjestää kolmea tuollaista umpiota jossa asuvien ihmisten kyky tulla kielellään toimeen olisi hyvinkin rajoitettua umpioidensa ulkopuolella.

94-95% suomalaisista on suomenkielisiä joten on aivan selvä että suomenkielen tulee olla virallinen ja ainoa sellainen koko Suomessa.

Sun ajatuksilla sä vaan heikennät noiden kolmen kunnan asukkaiden mahdollisuuksia Suomessa pärjäämiseen.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #29

Jotu, Suomen asukkaista suomenkielisiä on 90 %, mutta se on tosiasian ilmaisu, ei perustelu. Tiedät varmaan, että nämä ovat eri asioita?

Eli sinulta ei siis löydy perustelua sille, miksi ruotsinkielisissä kunnissa pitäisi yhteiskunnan ja elämän toimia suomeksi? Niin arvelinkin.

Noiden kolmen ruotsinkielisen kunnan asukkaat pärjäävät omassa Suomessaan erinomaisesti ruotsiksi, ja heillä on siihen täysi oikeus. Mitä merkitystä sillä on, että jossain sisämaassa on paljon suomenkielisiä kuntia? Tuskinpa sinäkään olet asioinut Suomen jokaisessa kunnassa?

Jotu Karjalainen Vastaus kommenttiin #32

Juurihan minä perustelin, on oma häpeäsi jos et perusteluja hyväksy.

Eivät he pärjää Suomessa suomenkielellä vaan tosiaan ruotsiksi omassa kolmen kunnan maailmassaan, et voi olla niin täynnä itseäsi että kuvittelet tuollaisen olevan ok.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #34

Lopeta inttäminen. Et ole perustellut, olet vain todennut Suomen tilanteen. Se ei ole perustelu. Sinulla ei siis ole perusteluja, se siitä.
Ruotsiksi pärjää myös monessa muussa kunnassa kuin vain niissä yksikielisesti ruotsinkielisissä.

Jotu Karjalainen Vastaus kommenttiin #35

Sinähän tässä intät, joko luetun ymmärtämisesi on todella huonoa tai sitten vain kieltäydyt ymmärtämästä perustelujani. Tällä hetkellä nuo kolme kuntaa eivät ole sellaisessa umpiossa mihin sinä ne laittaisit.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #36

Kerropa nyt, millä perusteella Suomessa ei saisi olla ruotsinkielisiä kuntia? Ymmärräthän, että samat kriteerit koskevat kuntien kielisyyden kohdalla suomea ja ruotsia.

Älä siis kuvaile tilannetta (Suomen asukkaista 90 % on suomenkielisiä) vaan perustele!

Jotu Karjalainen Vastaus kommenttiin #37

Minähän olen sanonut että Suomen pitäisi virallisesti olla yksikielinen, syy on siinä ettei ruotsinkielisiä maassamme juuri ole kuin vajaa 5% joista suurin osa puhuu hyvin suomea.
Olen ymmärtänyt että sinun mielestä jos asuinalueella on tarpeeksi tai ainoastaan ruotsinkielisiä niin sen asuinalueen käyttökieleksi voisi määritellä ruotsinkielen ja että asuinalueeksi olet ajatellut kuntaa.

Nyt kun kumminkin suurin osa Suomesta on suomenkielistä aluetta niin nämä kolmen ruotsinkielisen kunnan väestön elinpiiri rajoittuu kovasti jos eivät pysty kommunikoimaan muualla kuin omassa kunnassaan Suomessa

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #41

1. Ruotsiksi pärjää myös lähes kaikissa kaksikielisissä kunnissa (paitsi leikkikaksikielisissä).
2. Useimmat ruotsinkieliset opettelisivat suomea vapaaehtoisestikin, joten suomenkielinen Suomi olisi sitä kautta heidän tavoitettavissaan.

Esittämäsi seikat eivät siis edelleenkään perustele, miksi ruotsi olisi niin arvoton/epätasa-arvoinen kieli, ettei se voisi olla ainoa tai toinen jokapäiväisen elämän kieli osassa kuntia.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #42

Jaakko, älä oikeastaan Jotusta välitä - hänhän on vain hieman maltillisempi versio siitä eräästä henkilöstä, joka kerran blogissaan ehdotti ruotsinkielisten koulujen lopettamista sillä perusteella, että me parat emme muuten pärjää Suomessa. Erikoista siinä yhteydessä oli se, että tämä henkilö ei koskaan ymmärtänyt, miksi jotkut pitivät hänen ehdotustaan jonkin verran ihmeellisenä.

Vai haluaisitko sinä Jotu lopettaa esimerkiksi ruotsinkieliset päiväkodit ja koulut? Hämärästi muistan joskus sinun pitäneen niitä jonkinlaisina apartheidin ilmentyminä... Jos näin oli, se kertonee aika paljon sinusta ja ajattelutavastasi. Jollei ollut, pyydän anteeksi!

Käyttäjän JariHelispuro kuva
Jari Helispuro

Erinomainen kirjoitus!

"Olisi epäoikeudenmukaista, jos kunnan virallisina kielinä olisivat eniten ja kolmanneksi eniten puhutut kielet muttei toiseksi eniten puhuttu kieli."

Ruotsi on Vantaalla vasta neljännellä sijalla. Suomi 84%, venäjä 2,8%, viro 2,8% ja ruotsi 2,7%.

Jaakko Häkkinen

Kiitos, Jari! Viron osuutta en arvannut noin korkeaksi. Pitänee odottaa vuodenvaihdetta, että saadaan virallisia lukuja julkisuuteen.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Ehkäpä näissä ratkaisuissa on suomenruotsalaisten edusihmisten piilee Plan B sen tilanteen edessä, että pakollinen valtakunnallinen ruotsi on mielipidekyselyjen valossa tullut tiensä päähän, ja silloin samoin se tavoite/utopia, että valtakunnassa kaikki olisivat jonakin päivänä kaksikielisesti suomen- ja ruotsintaitoisia.

Minusta viime aikoina esiin tulleet (1) kuntaliitospykälä (2) tuki kaksikielisille kunnille (3) tuki kielikylvyille ovat ratkaisuja, johon sisältyy niin kunnille kuin kansalaisille vapaaehtoisia elementtejä.

Kunnan ei tarvitse fuusioitua sellaiseen kuntaan, joka tekee koko uuden kunnan kaksikieliseksi. Päätös on harkinnanvarainen. En kannata tätä pykälää nykymuodossa, koska siinä on mielestäni liian vahva pakottava elementti. Mutta jos kuvio on liian vastenmielinen, niin se varmaan sitten myös painaa kun kunnat fuusioarvionsa tekevät, ja kaksikieliset kunnat jäävät rannalle.

Kaksikieliseksi kunnaksi hakeutuminen taas on vapaaehtoista, joskin valtio kannustaa siihen 270 eurolla per asukas. Jos ajatus ryhtyä teennäiseen kaksikielisyyteen on vastenmielinen, niin kuin suomenmieliset antavat ymmärtää, niin ei kai sitten niin viisaat valtuustot ympäri maata myöskään lähde tällaiseen "lahjontaan".

Kielikylpykoulut ovat samoin ratkaisuja, jotka antavat kunnille mahdollisuuksia profiloitua kielten suhteen- myös muiden kuin ruotsin. Jos haluavat. Varatut 3 miljoonaa euroa ei ole kokonaisuudessa iso raha, ja kuntien on vapaaehtoista perustaa tällaisia opetuslinjoja, ja vanhemmille on vapaaehtoista laittaa lapsensa muunkieliseen perusopetukseen.

Joten, jos vapaaseen kielivalintaan siirryttäisiin ja valtakunnallisesti ns. pakkoruotsista luovuttaisiin, niin en ymmärrä miksi näitä pyrkimyksia tukea maan perinteisiä kansalliskielinä olisivat pahasta. Siihenhän lähtevät ne kunnat ja kansalaiset, jotka haluavat tähän vapaaehtoispohjalta osallistua. Jos ns. pakkoruotsi olisi nyt vihdoin kaupan, tämä olisi mielestäni hyvä vaihtokauppa.

Jaakko Häkkinen

"Kaksikieliseksi kunnaksi hakeutuminen taas on vapaaehtoista, joskin valtio kannustaa siihen 270 eurolla per asukas. Jos ajatus ryhtyä teennäiseen kaksikielisyyteen on vastenmielinen, niin kuin suomenmieliset antavat ymmärtää, niin ei kai sitten niin viisaat valtuustot ympäri maata myöskään lähde tällaiseen "lahjontaan"."
-- Ilmaiset, ikuisesti toistuvat vuosittaismiljoonat kyllä painavat paljon kunnanvaltuustojen vaakakupissa! Rehellisempää olisi, jos kaksikielisyysraha maksettaisiin edelleen ruotsinkielisten todellisen määrän perusteella. Tällainen lahjonta on mätää - mikä kunta mieluummin jättää palvelut retuperälle kuin ottaa ilmaista rahaa? Rahaa, jota valtio hankkii kalliisti lainaamalla...

Lyhytnäköistä, typerää, epärehellistä ja kaikin tavoin käsittämätöntä!

Pohjustetaanko tässä nyt kaupankäyntiasetelmia RKP:n kanssa? Jos puolet Suomesta muuttuu kuntatasolla kaksikieliseksi, luopuuko RKP ja sen mukana jokainen hallituksemme silloin pakkoruotsista? Epäilen! Lopputuloksena meillä on pakkoruotsi JA leikkikaksikielisyys.

Tällainen kielipolitiikan järjettömyys sataa suoraan perussuomalaisten laariin - seuraavaa jytkyä odotellaan...

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Tuo lakiehdotus (HE 206/2014) on muuten kirjoitettu niin, että vapaaehtoinen kaksikielisyysstatus automaattisesti lakkaa, jos kielilain väestöminimit kaksikieliselle kunnalle muuttuvat.

Eli vanhojen kaksikielisten kuntien alueita ei voi noin vain yksikielistää, koska se olisi vastoin Euroopan vähemmistöperuskirjaa. Siinä sanotaan, että hallinnollisia rajoja ei voi muuttaa niin, että vähemmistön asema heikkenee. Siitä johtuu tämä ns. Pyhtää-periaate.

Nämä uudet, vapaaehtoisesti kaksikielisiksi vaihtavat kunnat, jos niitä syntyy, olisivat kuitenkin ilmeisesti ilman tätä "takalukkoa" ja kaksikielisyysstatus voisi näin heillä jäädä enemmän kokeiluluontoiseksi.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #38

"Nämä uudet, vapaaehtoisesti kaksikielisiksi vaihtavat kunnat, jos niitä syntyy, olisivat kuitenkin ilmeisesti ilman tätä "takalukkoa" ja kaksikielisyysstatus voisi näin heillä jäädä enemmän kokeiluluontoiseksi."
-- Olisi hyvä saada nähdä itse lakiesitys, että tuohon saataisiin selvyys.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #40

En uskalla katsoa:
"Reported Attack Page!
This web page at bit.ly has been reported as an attack page and has been blocked based on your security preferences."

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #43

Eduskunnan sivuille vie. Etsi vaikka suoraan eduskunta.fi:stä lakiehdotuksen numeron mukaan.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara Vastaus kommenttiin #38

"Siitä johtuu tämä ns.Pyhtää-periaate."

Taitaisi olla parasta, että Pyhtää pysyisi itsenäisenä, tai liittyisi kaksikieliseen Loviisaan. Näin vältettäisiin mahdollisen Suur-Kotkan kohtuuton kaksikielisyys.

Käyttäjän POOL kuva
Olli Porra

Suomi on Itämeren rantavaltioista ainoa, jossa maan pääkieli ei yksin ole virallinen kieli siitä huolimatta, vaikka Suomi on näistä valtioista kolmanneksi yksikielisin maa. Kalliista ja täysin turhasta rituaaliruotsista on päästävä eroon, ennen kuin aletaan vaatia myös venäjälle virallisen kielen asemaa. Kuka haluaa palata 1800-luvun kielioloihin?

Jaakko Häkkinen

Rituaaliruotsi on hauska ilmaus! Kuvastaa hyvin jokaisen hallituksemme harrasta (mutta perusteetonta) uskoa asiaan. :-)

Olennaisempaa kuin se, kuinka suuri osa kansalaisista puhuu enemmistökieltä, on se, kuinka suuri on toiseksi puhutuin kieli ja onko se alueellinen ja peräti alueittain enemmistökieli? Suomen tilanne eroaa tässä muista maista - ellei sitten Baltian maista löydy kuntia, joissa olisi venäjänkielinen enemmistö?

Käyttäjän Valtavaara kuva
Heikki Valtavaara

Rituaaliruotsi - Oiva ilmaisu!
Miettikääpä mitä ja millaisia palvontamuotoja ja medialiturgiaa siihen liittyy.

Ylen voi todeta suorastaan sakralisoineen ruotsin kielen. Se on lienee tarkoittanut suomenkielisten kansalaisten uudeksi Aamu-TV-hartaudeksi klo 8.40 Yle-ykkösellä tulevat ruotsinkieliset uutiset.

Käyttäjän Valtavaara kuva
Heikki Valtavaara

Valtiovalta osoittaa tekemisillään täydellistä kieliskitsofreniaa. Kukaan päättäjistä ei ole tainnut kysyä edes itseltään saati muilta päättäjiltä, mitä tämän taudin hoito maksaa ja kuinka se mahdollisesti tukee hallituksen peräänkuuluttamaa toiminnan ja talouden rakenneuudistusta.

Jaakko Häkkinen

Diagnoosiasi tukee se, että samat päättäjämme, jotka puhuvat kaksikielisen kansan väkisin kaksikielistettävistä yksilöistä, koska ruotsin kieli on muka osa identiteettiämme, osaavat änkyttää heikolla ruotsintaidollaan vain muutaman lauseen. Se menee jo farssin puolelle! :-D

Jokainen saa itse olla juuri niin kaksikielinen kuin haluaa, mutta hallituksella ei ole mitään oikeutta pakottaa kansalaisten identiteettiä kaksikieliseksi. Hallitus vaihtoon pe(r)suveden mukana! ;-)

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Tosin kyllä myös tässä prosenttijumpassa hämärtyy se, ettei suomenruotsalaisten absoluuttinen lukumäärä 290 000:n tuntumasta juuri vähene. Meitä on yhtä paljon vaikka minun kotikuntaani yhdistettäisiin johonkin suurempaan kuntaan, esim. niin että Porvoo yhdistyy Helsinkiin, niin että ruotsinkielisten osuus putoaa vaikkapa 30%:sta 6%:iin. Edelleen on siis sama määrä koululaisia, sairaalapotilaita, dementtikkoja jne. joiden kieliasioita pitää pohtia.

Käytännössähän suomenruotsalaisten virallista asemaa voisi muodollisesti lakkauttaa yhdistämällä kuntia niin että he, hokkuspokkus, ovat kaikkialla alle kielilain vaatimassa 6%:in vähemmistöasemassa, niin etteivät he enää, hokkuspokkus vielä kerran, ole lainkaan vaikuttamassa kuntien kielistatukseen.

Jaakko Häkkinen

Hyvä pointti, Jan-Erik. Sellaista temppua voitaisiin kutsua leikkiyksikielisyydeksi. :-)
Järkevintä olisi, että
1) ruotsin- ja kaksikieliset kunnat yhdistyisivät toisten samanlaisten kanssa, ja suomenkieliset kunnat toisten samanlaisten kanssa;
2) uusissa suurkunnissa säilytettäisiin vanhoja kuntia vastaavat alarakenteet, jolloin ruotsinkielinen palveluvelvoite ei laajenisi eikä supistuisi vaan säilyisi ennallaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset