Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Sipoo muuttaisi Keski-Uudenmaan kaksikieliseksi

  • Kasikunnat eli suunniteltu Keski-Uudenmaan kaupunki (sininen alue)
    Kasikunnat eli suunniteltu Keski-Uudenmaan kaupunki (sininen alue)

Tällä hetkellä kahdeksan Keski-Uudenmaan kuntaa valmistelee kuntaliitosselvitystä. Sipoo on joukon ainoa kaksikielinen kunta, ja sen myötä koko suuresta kaupungista tulisi kaksikielinen. Verrataanpa havainnollisuuden vuoksi ”kasikuntien” ruotsin- ja venäjänkielisten määriä toisiinsa.

 Ruotsinkielisten suhteellinen osuus ja lukumäärä kasikunnissa Wikipedian kuntasivujen prosenteista ja väkiluvuista (vuoden 2013 lopun tilanne) laskettuna:

Sipoo: 36,1 % = 6867 / 19 022

Pornainen: 2,2 % = 113 / 5153   

Tuusula: 1,6 % = 611 / 38 163

Nurmijärvi: 1,2 % = 556 / 41 447

Kerava: 1,1 % = 388 / 35 269

Järvenpää: 0,9 % = 362 / 40 180

Mäntsälä: 0,9 % = 186 / 20 614

Hyvinkää: 0,8 % = 371 / 46 340

Yhteensä: 3,84 % = 9454 / 246 188

 Venäjänkielisten lukumäärä ja suhteellinen osuus kasikunnissa YLE:n kartasta (vuoden 2012 lopun tilanne) laskettuna:

Kerava: 513 / 34 491 = 1,49 %

Hyvinkää: 360 / 45 592 = 0,79 %

Sipoo: 118 / 18 739 = 0,63 %

Järvenpää: 230 / 39 646 = 0,58 %

Tuusula: 207 / 37 936 = 0,55 %

Nurmijärvi: 207 / 40 719 = 0,51 %

Pornainen: 26 / 5137 = 0,51 %

Mäntsälä: 77 / 20 478 = 0,38 %

Yhteensä: 1738 / 242 738 = 0,72 %

 Keravalla venäjänkielisiä on enemmän kuin ruotsinkielisiä, ja todennäköisimmin Hyvinkäälläkin tilanne on jo tällä hetkellä sama. Järvenpäässä ja Mäntsälässä venäjänkielisten osuus ohittaa ruotsinkielisten osuuden luultavasti kymmenen vuoden kuluessa. Muutaman vuosikymmenen aikajänteellä venäläisten osuus ohittaa ruotsinkielisten osuuden luultavasti kaikissa muissa kunnissa paitsi Sipoossa.

 Onko järkevää ja oikeudenmukaista tehdä suunnitellusta Keski-Uudenmaan kaupungista suomi-ruotsi-kaksikielinen, jos jo lähitulevaisuudessa suurimmassa osassa kaupunkia suurimmat kieliryhmät ovat suomenkieliset ja venäjänkieliset?

 Tällä hetkellä lakimme eivät tunne muunlaisia kaksikielisiä kuntia kuin suomi-ruotsi-kaksikielisiä tai suomi-saame-kaksikielisiä. Lakeja voidaan kuitenkin muuttaa vastaamaan Suomen kuntien todellista kielitilannetta ja todellisia käytännön tarpeita. En tarkoita, että venäjästä pitäisi välttämättä tehdä joihinkin kuntiin virallinen kieli – pikemminkin pitäisi pitää kiinni lakiin määrätystä kaksikielisen kunnan prosenttirajasta, joka on ylöspäin 8 % ja alaspäin 6 %. Absoluuttinen raja 3 000 puhujaa on järjettömän pieni, kun puhutaan tulevista suurkunnista.

 Kuntaliitospykälä, jonka mukaan uudesta kunnasta tulee kokonaan kaksikielinen, jos yksikin liittyvistä kunnista on kaksikielinen, on täysin järjetön. Pahimmassa tapauksessa suurkunta muuttuu kaksikieliseksi vain siksi, että jollain pienellä alueella uudessa kunnassa sattuu asumaan prosentin murto-osan verran ruotsinkielisiä.

 Tuntuu täysin oikeustajun vastaiselta, että kunnan kielisyyteen vaikuttaa irrallisesti ainoastaan ruotsinkielisten suhteellinen osuus, mutta minkään muun kielen puhujien suhteellista osuutta ei huomioida lainkaan. Jos vaikkapa kunnan enemmistökieli on suomi ja toiseksi puhutuin kieli venäjä, mutta kolmanneksi suurimman kielen ruotsin puhujia on riittävästi, kunnasta tulisi suomi-ruotsi-kaksikielinen! Tämä on yksiselitteisesti väärin ja epäoikeudenmukaista: se syrjii silloin kunnan toiseksi puhutuinta kieltä.

 

Muutoksia lakeihin

 Järjetön ja epäoikeudenmukainen kuntaliitospykälä tulee kumota. Koko yhdistyneestä kunnasta ei ole järkevää eikä tarpeellista tehdä kaksikielistä vain siksi, että yksi liittyvistä kunnista on kaksikielinen. Kaksikielisyys heijastuu esimerkiksi viranomaisten kielitaitovaatimuksiin: yhtäkkiä heiltä vaadittaisiin uudessa kaksikielisessä kunnassa hyvää ruotsin kielen taitoa. Kuntarakenteen pitäisi olla sen verran joustava, että olisi mahdollista säilyttää vain se kyseinen kaksikielinen ex-kunta eli uuden suurkunnan osa kaksikielisenä.

 Lisäksi lakeja pitäisi tarkentaa niin, että ruotsinkielisten osuus yksinään ei olisi merkitsevä, vaan ratkaisevaa olisi se, onko ruotsi kunnassa toiseksi vai kolmanneksi puhutuin kieli. Jälkimmäisessä tilanteessa kuntaa ei voitaisi muuttaa suomi-ruotsi-kaksikieliseksi, koska se yksiselitteisesti syrjisi kunnan toiseksi puhutuinta kieltä.

 Kielilain mukaisista prosenttirajoista tulisi pitää kiinni. Esimerkiksi Vantaa on edelleen kaksikielinen, vaikka siellä on ruotsinkielisiä enää 2,8 %. Kun kunnan kielisyyttä seuraavaksi kymmenvuotiskaudeksi arvioidaan, on venäjänkielisiä Vantaalla jo enemmän kuin ruotsinkielisiä. Jotta edellä mainittu syrjintä vältettäisiin, on Vantaasta tehtävä yksikielisesti suomenkielinen. Jos jonkin kielen puhujien osuus sitten nousisi yli oikean kaksikielisyysrajan eli 8 %, Vantaasta tehtäisiin jälleen kaksikielinen.

 Kaksikielisen kunnan absoluuttinen raja 3 000 puhujaa on liian matala, kun tulevissa suurkunnissa on satojatuhansia asukkaita. Ei alle prosentin väestöosuus mitenkään oikeuta koko suurkunnan kaksikielistämiseen! Absoluuttisen rajan voisi poistaa, ellei sitten kaikista tulevista suurkunnista saada väkiluvultaan samaa suuruusluokkaa olevia. Siinä tapauksessa absoluuttinen raja voitaisiin korottaa johonkin nykyistä järkevämpään määrään.

 Kuntaliitoksissa mennään takapuoli edellä puuhun, kun halutaan kaksikielistää suuria alueita, jotka ovat käytännössä täysin yksikielisiä. Paljon edullisempaa taloudellisestikin olisi säilyttää kunnissa sellaisia alarakenteita, jotka vastaavat nykyisiä kuntia, jolloin ei tarvitsisi järjettömästi päättää 0 tai 100 (koko kunta yksi- tai kaksikielinen), vaan vaihtoehtona olisi myös 20 (sama alue säilyisi kaksikielisenä kuin ennenkin). Ruotsinkieliset palvelut eivät heikkenisi, mutta niitä ei myöskään täysin tarpeettomasti laajennettaisi yksikielisille alueille.

 

Sipoon tilanne

 Sipoon kannalta olisi parempi, että se päätyisi toiseen kuntaliitosprosessiin. Itä-Uudenmaan naapurikunnissa on selvästi enemmän ruotsinkielisiä kuin Keski-Uudellamaalla: Askolassa 3,2 %, Lapinjärvellä 32,8 %, Loviisassa 42,2 %, Myrskylässä 10,0 % ja Porvoossa 30,7 %. Sipoon lisäksi myös Pornainen on mukana tässä toisessakin selvityksessä.

 Sipoon omaltakin kannalta olisi tarkoituksenmukaisempaa liittyä yhteen jo valmiiksi kaksikielisten kuntien kanssa – ruotsinkielinen palvelupohja on näissä kunnissa huomattavasti parempi kuin Keski-Uudenmaan suomenkielisissä kunnissa. Vaikka laki miten määräisi viranomaispalvelut kaksikielisiksi, Keski-Uudenmaan pakkoruotsitettujen suomenkielisten heikko kielitaito ei tulisi tyydyttämään Sipoon ruotsinkielisiä. Puhumattakaan siitä, kuinka suurta tyytymättömyyttä kaksikielisyyden vuoksi kovenevat kielitaitovaatimukset ja kasvavat kustannukset tulisivat herättämään suomenkielisessä väestössä.

 Kolmas vaihtoehto Sipoolle on liittyminen Helsingin suuntaan. Kaksikielisissä pääkaupunkiseudun kunnissa on jo valmiiksi ruotsinkielisiä rakenteita. 

 Toivottavasti Sipoo valitsee viisaasti, ja tuleva Keski-Uudenmaan kaupunki säilyy virallisesti suomenkielisenä, kuten sen kaikki muut seitsemän kuntaa jo valmiiksi ovat! Myös kuntaliitosselvityksessä mukana oleville henkilöille voi antaa palautetta aiheesta. 

 

P.S. Nurmijärvi on näköjään jo hypännyt pois hankkeesta, ja Mäntsälässä mukana pysyttiin melko niukan enemmistön voimin.

 

P.P.S. Keski-Uudenmaan suomenkielisten kuntien pitää ottaa vakavasti se, että kielilain 5§ 3. momentin mukaan kuntaliitospykälän mukaan kaksikieliseksi muuttunut kunta olisi ikuisesti kaksikielinen, eli sen kielisyyttä ei voisi nykyisen lain vallitessa arvioida enää milloinkaan uudestaan. (Kiitos Jormalle tästä!)

 Halutaanko koko suomenkielinen Keski-Uusimaa todella muuttaa ikiajoiksi kaksikieliseksi vain muutaman prosentin suuruisen sipoolaisjoukon vuoksi? Etenkin kun ruotsinkielisten osuus vähenee koko ajan ja vieraskielisten osuus alueella kasvaa voimakkaasti. Nyt on suomenkielisten kuntien päättäjillä viimeiset hetket ymmärtää tämän pykälän ikuiset seuraukset ja jättää Sipoo ulkopuolelle! Kansalaiset, ottakaa yhteyttä valtuutettuihinne ja pyytäkää heitä toimimaan järkevästi.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (54 kommenttia)

Käyttäjän JariHelispuro kuva
Jari Helispuro

Tuosta 3000 säännöstä olen samaa mieltä! Se pitää poistaa ehdottomasti. Ja aivan varmasti - jos tämä kaksikielisyysasian muutos vietäisiin eteenpäin - kiellettäisiin se suoraan vetoamalla lakiin. Ei siis kyetä näkemään vaihtoehtoa että olosuhteiden muuttuminen pitäisi myös näkyä lainsäädännössä. Tämä koskee erityisesti kielipolitiikkaa.

"...yhtäkkiä heiltä vaadittaisiin uudessa kaksikielisessä kunnassa hyvää ruotsin kielen taitoa."

Vaikka lukumääräisesti r-kielisten määrä ei lisäänny alueella lainkaan, vaatimukset kiristyvät. Se on kielilain perimmäinen tarkoitus. Kyse ei ole palveluiden turvaaminen r-kielisille vaan kavala ruotsinmielisten suunnitelma kaksikielistää keinotekoisesti mahdollisimman laaja osa Suomea. Sanomattakin on selvää, että se saa maksaa aivan mitä tahansa.

Tällainen kehitys pelottaa minua.

Jaakko Häkkinen

"Vaikka lukumääräisesti r-kielisten määrä ei lisäänny alueella lainkaan, vaatimukset kiristyvät. Se on kielilain perimmäinen tarkoitus. Kyse ei ole palveluiden turvaaminen r-kielisille vaan kavala ruotsinmielisten suunnitelma kaksikielistää keinotekoisesti mahdollisimman laaja osa Suomea."
-- Vaikea on tosiaan nähdä mitään muita syitä kuntaliitospykälän takana. Pakkokaksikielistäminen ilman todellista tarvetta vain ärsyttää suomenkielisiä, eivätkä ruotsinkieliset oikeasti tule saamaan ruotsiksi sen tasokkaampia palveluja kuin nytkään.

En ymmärrä, kenen etua ajaa se, että laki ja todellisuus ajautuvat yhä kauemmas toisistaan! Halutaanko ruotsinkieliset palvelut todella samaan tilanteeseen kuin saamenkieliset palvelut: että niitä muka saa, vaikkei todellisuudessa saakaan? Ja sitten luultavasti kitistään ja vaaditaan taas kovennettua pakkoruotsia, joka ei ole tähän mennessäkään nostanut ruotsinkielisten palvelujen tasoa.

RKP:läinen ikiliikkuja: laajennetaan ruotsinkielisten oikeuksia, vaaditaan lisää toimenpiteitä kun oikeudet eivät toteudu käytännössä, laajennetaan ruotsinkielisten oikeuksia, vaaditaan lisää toimenpiteitä kun oikeudet eivät toteudu... Uskomatonta, että joku edes kehtaa yrittää kyykyttää toista kieliryhmää näin!

Käyttäjän taistolainen kuva
taisto vanhapelto

Kiitos, Jaakko Häkkinen

huolellisesta ja ajatteluttavasta kirjoituksesta, jonka eteen olette tehnyt paljon työtä. Keski-Uusimaalaisena, tosin vasta vuodesta 1965, minulla on tämän seudun kuntaliitokseen selkeä kanta: palautetaan Kerava ja Järvenpää Tuusulaan.

Jos halutaan onnistuneita liitoksia, pitää ottaa huomioon perinteet ja vallitseva kulttuuri. Tuusula, Kerava ja Järvenpää olivat aikoinaan Tuusulan kunnan kyliä, sitten itsenäistyivät, mutta muodostavat edelleen Keski.Uusimaan, jossa tekevät yhteistyötä, kilpailevat ja tuntevat yhteenkuuluvuutta, saavat aikaiseksi monenlaista hyvää alueella eläville ihmisille.

Entisenä järvenpääläisenä, nykyisena tuusulalaisena tunnen olevani oikein keski-uusimaalainen, enkä koe tarvetta kurotella kauemmas, vaan kannatan ehdottomasti perustamista sille, mikä on luontevaa. Se mikä on luontevaa, määräytyy yksinkertaisesti perusteella, miltä ihmisistä tuntuu.

Ajanmukaisessa suomalaisessa hallinnossa ei perinteitä eikä kulttuuria riittävästi kunnioiteta. Ihmiset, vaikka eivät olisikaan kuldyyriväkeä, elävät kulttuurissa, vaikka eivät sitä paljonkaan pohdiskele.

Kulttuurien valtavasta vaikutuksesta suosittelen luettavaksi vaikkapa Samuel P. Huntingtonin teosta "The clash of civilizations", joka maapallonlaajuisesti aukaisee kulttuurien ja sivilisaatioiden voiman, joka mm. estää demokratian viennin sinne, missä sitä ei ole ollut eikä edelleenkään hyväksytä.

Jaakko Häkkinen

"Keski-Uusimaalaisena, tosin vasta vuodesta 1965, minulla on tämän seudun kuntaliitokseen selkeä kanta: palautetaan Kerava ja Järvenpää Tuusulaan. Jos halutaan onnistuneita liitoksia, pitää ottaa huomioon perinteet ja vallitseva kulttuuri."
-- Ymmärrän tuota näkökulmaa. Suur-Tuusulan historiasta tiedämme, että alue oli etelähämäläistä seutua, ja jyrkkä kieliraja kulki sen eteläosassa. Sipoo kuuluu vanhastaan toiseen kulttuurimaailmaan, rannikon ruotsinkieliseen vyöhykkeeseen.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Kasikuntaselvityksen perusteella vaikuttaa siltä, että seitsemän niistä voisi jatkaa yhdistymiskaavailuja. Nurmijärvi näyttää yrittävän jatkaa yksinään.

Sipoon kielikysymyksen en toivo olevan edes hidaste kun viimein on tulossa järkevän oloinen ja vapaaehtoinen kuntauudistus, jossa ei olla yhdistämässä pelkästään konkurssikypsiä kuntia. Tässä on syntymässä suuri ja vahva peluri Uudellemaalle. JOs yhden kunnan dokut jatkossa käännetään ruotsiksi, niin mitään todellista ongelmaa ei ole. Sipoon osalta dokut on ennenkin käännetty. Jää kuuden kunnan hallintokuorma turhana unholaan.

Itsellä vahvat sidokset koko alueeseen, enkä aina ole jaksanut ymmärtää noiden nykyisten kuntarajojen arvoa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Kaksikielisyydessä ei ole kyse vain joistakin dokujen kääntelemisestä. Kustannuksia kasaantuu ihan jo kadunnimikylteistä lähtien.

BtW: Kaksikielisyyspykälä menee vekkulisti niin, että kaksikielisyys on pysyvää liitoskunnissa. Sitä ei muuteta vaikka kaikki ruotsinkieliset joskus muuttaisivat pois kuntaliitoksen takia kaksikieliseksi tehdyistä kunnista (Lähde: Kielilain 5§ 3. mom.).

Jaakko Häkkinen

"BtW: Kaksikielisyyspykälä menee vekkulisti niin, että kaksikielisyys on pysyvää liitoskunnissa. Sitä ei muuteta vaikka kaikki ruotsinkieliset joskus muuttaisivat pois kuntaliitoksen takia kaksikieliseksi tehdyistä kunnista (Lähde: Kielilain 5§ 3. mom.)."
-- Iso kiitos, Jorma. Entistä järjettömämpää! Nyt suomenkielisten kuntien täytyy ymmärtää tämän pykälän ikuiset seuraukset ja jättää Sipoo ulkopuolelle.

Käyttäjän MarkoMSalo kuva
Marko Salo

Nurmijärven valtuusto teki todellakin päätöksen loikata pois kasikunnan selvityksestä.
Suurin syy näyttäisi olevan Nurmijärven sijainti suhteessa muihin kasikunnan osiin. Poliittisen realismin mukaan uudessa valtuustossa olisi palvelut ladottu radan varteen mistä löytyisi enemmistö valtuutetuista vaikka hienoja City systeemejä onkin kehitelty.

Tuosta ruotsinkielisyys ulottuvuudesta on muutamassa kirjoituksessa puhuttu ja olisi sillä ollut mielenkiintoiset vaikutukset Nurmijärvenkin palvelurakenteeseen. Ennenkaikkea kustannuksiin kun olisi alettu laittamaan sitä puolta sääntöjä vastaavaksi.

Jaakko Häkkinen

Kiitos Börje ja Marko tiedosta, kaivan esiin linkin tuosta Nurmijärven päätöksestä ja lisään sen juttuun.

Tuossa kasikuntien selvityksessä Sipoon alue eli Sibbesborg City olisi ilmeisesti vastannut koko suurkunnan ruotsinkielisistä palveluista, mutta tietääkseni siinä ei silti ole rajattu kielitaitovaatimuksia eikä kylttien ruotsinkielistämistä, vaan ne koskisivat koko uutta kuntaa.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Nimikyltit on mitätön detalji. Palkattavien viranhaltijoiten ruotsin kokeen suoritusvelvoite saattaa jotain ruotsintunnilla nukkunutta harmittaa. Ruotsinkielisille löytyy kyllä käytännössä aina kielitaitoinen kunnan työntekijä. Ei ne sipoolaiset mihinkään sieltä katoa. Ihan ummikkoja Sipoosta ei taida löytyä ensimmäistäkään, joten todellinen ongelma tässä on nyt vähän väkisinkeksityn makuinen.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #8

Nimikyltit ja liikennemerkit eivät ole vain mitätön detalji vaan kallis operaatio uusine merkkeineen, tarvikkeineen ja asennustöineen. Kuinkahan monta liikennemerkkiä ja nimikylttiä tarvitaan noihin nyt yksikielisiin kuntiin? Yksi merkki maksaa 50 - 100 € koosta ja materiaalista riippuen ja asennus matkoineen monin verroin. Jo kaksikielisyyttä tarvitsevien liikennemerkkitolppien tunnistaminen lienee iso työ. Liikennemerkit lienevät jo sähköisissä rekistereissä mutta onko ne sieltä haettavissa kaksikielistämistarpeen perusteella?

Toisaalta kaikki, ihan kaikki kuntien ohjeet ja lomakkeet on kaksikielistettävä heti ja n.s. maailman tappiin saakka sitä mukaa kun muutoksia ja uusia tulee.

Olen samaa mieltä, että Sipoossa tuskin on yhtään ummikkoa yksikielistä ruotsalaista. Kaksikielisyys on meillä kuitenkin sillä lailla hassua, että kaksikieliselle ei riitä, että häntä palvellaan jommalla kummalla hänen osaamallaan kielellä vaan hänelle on tarjottava palvelut molemmilla hän osaamillaan kielillä jos hänen äidinkielensä sattuu olemaan ruåtsi.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #10

Kalliimmaksi tulee nimetä lukuisia yhdistyvissä kunnissa olevia samannimisiä katuja uusiksi. Sillä kun on vaikutusta paljon muuhunkin kuin leviteltäviin katukyltteihin. Silti sekin kannattaa tehdä.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #8

Börje, millä perustelet sen, että seitsemän suomenkielistä nykykuntaa pitäisi muuttaa kaksikielisiksi vain siksi, että Sipoossa asuu paljon ruotsinkielisiä? Eihän siinä ole järjen hiventäkään. Ei ruotsinkielisillä ole oikeutta muuttaa koko tulevaa suurkuntaa omaksi palvelureservikseen ihan vain "varmuuden vuoksi"! Tuollainen on puhdasta herrakansa-ajattelua.

Kuten Jorma kirjoitti:
"Kaksikielisyys on meillä kuitenkin sillä lailla hassua, että kaksikieliselle ei riitä, että häntä palvellaan jommalla kummalla hänen osaamallaan kielellä vaan hänelle on tarjottava palvelut molemmilla hän osaamillaan kielillä jos hänen äidinkielensä sattuu olemaan ruåtsi."
-- Naulan kantaan! Puolet vaatimuksesta on täysin ylimääräistä ja turhaa: kaksikielisyyshän tarkoittaa joko-tai, ei sekä-että.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #22

En minä sitä kaksikielisyyttä kaipaa, muttei siitä kohtuutonta haittaakaan ole yhdistymisestä saatavaan hyötyyn nähden. Sipoon ruotsinkieliset tuskin ilahtuisivat ruotsinkielisten palveluidensa häviämisestä. Miksi ne yleensäkään pitäisi hävittää? Vahvistuvalla melko varakkaalla kaupungilla saattaisi olla mahdollisuus tarjota osa palveluista myös venäjäksi.

Sipoon alue kannattaa ilman muuta ottaa mukaan. Keravan luontainen laajenemissuunta on Lahden moottoritien itäpuolelle, jossa on lähinnä tyhjää. Siihen suuntaan on valmis junaratakin. Sipoo tarjoaa kunnalle myös merenrannan ja mahdollisesti Itämetron päädyn Helsingin puolella.

Ruotsin kielisen materiaalin tuottamisen vaiva on melko pieni saatavaan hyötyyn nähden. Sipoota ei missään tapauksessa kannata torpata yhdistymisessä ainakaan kielipoliittisten ennakkoluulojen vuoksi.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #25

Börje, ruotsinkielisten itsensä mielestä on tärkeää saada palveluja äidinkielellään. Ne toteutuisivat paljon paremmin sellaisessa suurkunnassa, jossa olisi oikeasti paljon ruotsinkielisiä ja vielä ympäri kuntaa - ja vieläpä olemassaolevat ruotsinkieliset palvelurakenteet. Ei ruotsinkielisiä palveluja Keski-Uudeltamaalta hävitettäisi, koska ei siellä käytännössä edes ole sellaisia! Kunnat ovat nimittäin suomenkielisiä.

Siksi Itä-Uusimaa olisi Sipoolle luontevin yhdistymissuunta - siis kuntalaisten kannalta. Tuskinpa ketään muita kuin sipoolaisia metro kiinnostaa, kun Keski-Uudeltamaalta pääsee nopeammin Helsinkiin päärataa pitkin. Ja merenrannasta voi nauttia ihan vain käymällä siellä - ei ihmisten liikkuvuus rajoitu omaan kuntaan!

Miksi ihmeessä sinä haluat pakottaa täysin suomenkieliset kunnat ruotsinkielisiksi? Oletko varma, ettet edusta herrakansa-asennetta? Tutkaile sisintäsi...

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #26

Tunnen toki Keski-Uusimaan hyvin. Olen edelleen Tuusulan Vihreiden ja Tuusulanjärven Urheilukalastajien hallituksissa. Kaksi tytöistäni asuu Keravalla ja poikani Järvenpäässä. Itselläni 16 vuotta omakotiasumista Hyrylässä ja Kellokoskella. Itä-Uusimaan suunta on tuttu Porvoon-Sipoon kalastusalueen hallituksen toiminnassa.

Sipoossa asuvat pendlaavat pk-seudulle samaan tapaan kuin muista kehyskunnista. Porvoon suunta ei ole sipoolaisille arjessa mitenkään relevantti, ellei pelkkää ruotsinkieltä huomioida. Seiskakunta-aluetta kannattaa katsoa yhtenäisenä talousalueena, joka toimii jokseenkin samaan tapaan. Kaikki raideliikenne kannattaa hyödyntää, ettei tukita lopullisesti moottoriteitä ja kehäteitä.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #27

"Sipoossa asuvat pendlaavat pk-seudulle samaan tapaan kuin muista kehyskunnista."
-- Siksi eräs vaihtoehto onkin ollut Sipoon liittäminen Helsingin suuntaan.

"Porvoon suunta ei ole sipoolaisille arjessa mitenkään relevantti, ellei pelkkää ruotsinkieltä huomioida."
-- Kielen osaltakin pääkaupunkiseutu olisi hyvä: sen kunnathan ovat jo valmiiksi kaksikielisiä. Kiitos, täytyy lisätä tämä vaihtoehto!

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #28

Sipoo ei ole kaupunkimainen kunta vaan muistuttaa kovasti Tuusulaa, jossa asut. Nykyisellään taitaa olla jopa harvemmin asuttu. Helsinki ei ole oikea viitekehys.

Minua on huvittanut suuresti tämä keskustelu, sillä Sipoo on mahdollisesti yhdistyvälle kaupungille sen arvokkain osa. Kuvittelit meren rannan olevan virkistyskohde. On se sitäkin, mutta siellä on Uudenmaan arvokkaimmat vapaat tontit, jotka houkuttelevat kaupunkiin parhaat veronmaksajat. Sipoolla on myös erinomainen liikenneinfra, sillä Porvoon moottoritie halkaisee alueen. Myös sen varrella on loistavaa rakennusaluetta. Tuleva itämetro tulee nostamaan Sipoon tonttien hinnat korkeiksi.

Jos epäilyttää, niin käy katsomassa vaikka Karhusaarta, jonka Helsinki veronmaksajineen riisti Sipoolta. Sama levittyy rannikkoa pitkin. Hjalliksen Sipoonrantakin on ihan hyvä tutustumiskohde. Jos tulevaisuutta pohdit, niin kurkkaa Eriksnäsiin tehtyjä kaavoja. Löytyvät Sipoon kunnan sivuilta. Suomeksi tietysti.

http://www.sipoo.fi/fi/palvelut/asuminen_ja_rakent...

Sipoossa on kohtuullisen hyvä taloustilanne ja kyse on suht vauraasta alueesta. Sipoon liittymisestä porukkaan kannattaisi muutama kymmenen miljoonaa maksaa jos eivät muuten suostu, eikä suinkaan hyljeksiä.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #29

"Sipoon liittymisestä porukkaan kannattaisi muutama kymmenen miljoonaa maksaa jos eivät muuten suostu, eikä suinkaan hyljeksiä."
-- Sori Börje, oikeudenmukaisuus ei ole ostettavissa. :-)
Minä en suinkaan hyljeksi Sipoota, vaan haen oikeudenmukaista ja perusteltavissa olevaa ratkaisua. Sellainen ei ole se, että koko Keski-Uusimaa pakkokaksikielistetään Sipoon mukaantulon vuoksi.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #30

Jos et sattumalta onnistu ajoissa muuttamaan kielilakia, niin se ei ilmeisesti ole sinullekaan este Sipoolaisten liittymiselle seiskakaupunkiin? Tai ehkä et onnistu estämään liittymistäkään.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #29

Uimonen kirjoitti: "Sipoo ei ole kaupunkimainen kunta vaan muistuttaa kovasti Tuusulaa, jossa asut. Nykyisellään taitaa olla jopa harvemmin asuttu. Helsinki ei ole oikea viitekehys."

Niin, eikö silloin Sipoon liittäminen maalaiskuntana Porvooseen olisi luonteva suunta? Silloin olisi oikean kaupungin oloinen alue jossa on selkeä keskusta. Toisin kuin seitsemän tai kahdeksan kunnan kokonaisuus jossa on useita keskustoja. Me näemme jo täällä Espoossä millaisia lähiöghettoja syntyy kun kunta on kuin tilkkutäkki.

Uimonen kirjoitti: "Minua on huvittanut suuresti tämä keskustelu, sillä Sipoo on mahdollisesti yhdistyvälle kaupungille sen arvokkain osa. Kuvittelit meren rannan olevan virkistyskohde. On se sitäkin, mutta siellä on Uudenmaan arvokkaimmat vapaat tontit, jotka houkuttelevat kaupunkiin parhaat veronmaksajat. "

Totta, tuo on varmaan rannikon kehityssuunta. Siitä kehittyisi osana Keski-Uuttamaata oma erillinen kauniainen joka eriytyisi eikä olisi luontainen osa uutta kuntaa jossa asukkaiden pääsuunta olisi kuitenkin pääradan varsi. En haluaisi nähdä riitoja pääradan varraen ja rannikon välillä siitä mitä kehitetään ja mitä ei.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #32

Kehä nelonen tarjoaa tarvittavan poikittaisliikenteen. Tuosta seiskakaupungista ei tule selkeää keskustaa löytymään koskaan, joten tuo on ihan kelvoton peruste. kun katsot tuota blogistin karttaa, niin havaitset alueen olevan aika kompakti. Tiedän hyvin, koska tuo kokonaisuus on osa minun normaalia arkeani. Tosin Mäntsälässä ja Pornaisissa ei tule käytyä kovin montaa kertaa vuodessa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #33

Eiköhän pohjoisen Sipoon korvet ja pellot ole melkoinen erottava tekijä varsinaisen asutun Sipoon (s.o. rannikko ja Itäväylän varsi) ja Keski-Uudenmaan väillä. Sen verran kun olen siellä pyörinyt niin ne ovat ihan kuin eri maailmoja. Pitäisikö siis pikemminkin ajatella Sipoon jakamista: pohjoinen osa mukaan Keski-Uudenmaan kaupunkiin ja eteläinen Porvooseen (tai Helsinkiin tai molempiin)?

Uuden Keski-Uudenmaan kaupungilta puuttuu todellakin yksi yhteinen keskusta ja se voi muodostua ongelmaksi, ihan niinkuin Espoossakin on keskustattomuus ollut ongelma jo vuosikymmeniä. Senkin tosin voisi jakaa: Tapiola ja Leppävaara Helsinkiin, pohjoinen Nurmijärveen ja Vihtiin sekä länsi yhteen Kirkkonummen kanssa.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #33

Jormalla on kyllä jatkuvasti erinomaisia pointteja!

Börje:
"Kehä nelonen tarjoaa tarvittavan poikittaisliikenteen."
-- Ööö, Kehä IV menee Vantaan Korson tasolla, joten se ei helpota Keski-Uudenmaan liikennettä käytännössä yhtään.

Se on totta, ettei Keski-Uudellamaalla ole selkeää keskusta, ja "cityt" ovat nekin monikeskuksisia ja keinotekoisia. Lähtökohdaksi voisikin ottaa asukastiheyden ja julkisen liikenteen kartat ja piirtää sitten niiden perusteella "cityjen" väliin rajoja. Nähtäisiin, mitä kannattaa oikeasti liittää mihinkin ja mitä ei.

Nurmijärven tavoin Etelä-Sipoo on liian kaukana Tuusulanjärven keskuksista - sikäläiset suuntautuvat ihan muualle, kuten itsekin sanoit. Seitsemänkin kuntaa voi olla liian hajanainen alue siihen, että niiden kaikkien yhteenliittäminen toisi mitään varsinaisia hyötyjä.

Tuusulanjärven kaupunki olisi luonnollinen ja orgaaninen kokonaisuus: Tuusula, Kerava, Järvenpää. SOTE-palvelujen kannalta Hyvinkää voisi olla mukana.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #22

Eivätköhän seiskakunnan päättäjät osaa tässä vaiheessa laskea mahdollisen kaksikielisyyden kustannuksia ja arvioida sitten onko paketti kannattava? Tai sitten laittaa hintalapun tiedoksi eteenpäin mitä mahdollinen kielipykälän rukkaaminen säästäisi.

Varmaan ruotsinkieliset toiminnot, päällimmäisinä sote-asiat ja koulu jäisivät mahdollisessa suurkunnassa nykyisen Sipoon hallinnon hoidettavaksi, ja toisivat säästöjä. Näin esim. kolme kunnista pyörittää vapaaehtoisesti ruotsinkielisiä ala-asteita (Tuusula, Kerava ja Hyvinkää), jotka saataisiin syntyvin säästöin yhteen hallintoon suurkunnassa.

On kai myös huomioitava, että mahdollinen suurkunta tietoisesti saattaa haluta houkutella paikkakunnalle ruotsinkielisiä aivan samalla tavalla kuin joku toinen kunta houkuttelee vaikkapa ulkoilumahdollisuuksillaan, saaristomaisemillaan, pienteollisuusalueillaan, vanhuspalveluillaan... Veronmaksaja se on ruotsinkielinenkin.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #38

Andelin kirjoitti: "Eivätköhän seiskakunnan päättäjät osaa tässä vaiheessa laskea mahdollisen kaksikielisyyden kustannuksia ja arvioida sitten onko paketti kannattava?"

Toivoa sopii, että osaisivat ja muistaisivat. Tällä elämänkokemuksella en olisi kuitenkaan ihan varma ja pidänkin asiallisena heitä siitä riittävästi muistuttaa.

Andelin kirjoitti: "Varmaan ruotsinkieliset toiminnot, päällimmäisinä sote-asiat ja koulu jäisivät mahdollisessa suurkunnassa nykyisen Sipoon hallinnon hoidettavaksi, ja toisivat säästöjä. "

Oikeasti säästöjä haetaan siitä, että jatkossa ei enää ole mitään erillisiä entisten kuntien hallintoja ja niiden kustannuksia. Sen kuntaliitoksen jälkeen ei ole mitään erillistä Sipoon hallintoa jos se uuteen kuntaan liitetään. Ja jos se liitetään niin uuden kunnan tulee järjestää kaksikielisyys ja sillä on todellakin hintalappu katukylteistä kouluopetukseen ja vanhusten hoitoon.

Silloin kannattaa todellakin vertailla kannattaako tuo kunnan kokonaisuuden kannalta pienen vähemmistön kuulua muutenkin jo kaksikieliseen alueeseen vai muuttaa muuten yksikielinen alue siihen rinnalle toiseksi kaksikieliseksi.

Andelin kirjoitti: "Veronmaksaja se on ruotsinkielinenkin."

Aivan ja hänenkin verojaan kannattaa käyttää niin, että niistä saadaan maksimaalinen hyöty eikä polttaa niitä turhaan.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #39

Eipä tietenkään ylläpidetä kokonaisia vanhoja hallintorakenteita yhdistyneessä kunnassa. Mutta kun useat nykyiset kunnat Seiskaalueella ovat halunneet ylläpitää mm. ruotsinkielisiä ala-asteita, näitä voisi suurkunnassa hallinnoida Sipoon kunnan nykyinen ruotsinkielinen kouluhallinto. Nyt Tuusula, Kerava, Hyvinkää (ja Nurmijärvi) kukin tahollaan pyörittävät kouluhallinnossaan ruotsinkielisiä oppilaita, jotka käyvät pieniä ala-asteita tai pendelöivät yläasteella muihin naapurikuntiin käymään kouluja.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #40

Andelin kirjoitti: "näitä voisi suurkunnassa hallinnoida Sipoon kunnan nykyinen ruotsinkielinen kouluhallinto. "

Tekevätkö he sitä ihan hyvää hyvyyttään talkoilla? Ihan ilman kustannuksia?

Kustannuksia kai säästetään karsimalla hallintoa? Sitä tapahtuisi jos Porvoolla naapurikuntineen olisi yksi yhteinen, nykyisten kuntien hallintojen summaa pienempi kouluhallinto joka pyörittäisi kaksikielistä opetusta laajalla oikeasti kaksikielisellä alueella.

Nyt ruotsinkielistä opetusta vapaaehtoisesti antavat kunnat tekevät sitä vapaaehtoisesti ja heillä on vapauksia organisoida sitä kevyestikin ja hyödyntäen yhteistyötä eri suuntiin. Juridisesti kaksikielisellä kunnalla ei samanlaisia vapauksia ole.

P.s voitaisiko "pendelöinnin" asemasta käyttää ihan oikeaa suomenkielisiä ilmaisuja jotka oikeasti kuvaisivat pitkiä ja rasittavia edestakaisia matkoja?

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #41

:-) Ns. pendelöinnillä tarkoitetaan tässä pienten lasten kuljettamista pitkiä matkoja yleensä useammalla eri koulutaksilla. Mutta oikeassa olet, huono p-sana.

Muilta osin olen kyllä mm. Häkkisen kanssa samaa mieltä siitä, että kuntaliitospykälä menee turhan pitkälle, ja että se hyvinkin voisi taata vähemmistöpalveluja vain vanhan kaksikielisen kunnan alueella. Mahdollisesti kunnat voisivat myös mielestäni vapaasti sopia kuntaliitossopimuksessa kaksikielisestä palvelualueesta, joka ei välttämättä kattaisi koko uutta kuntaa.

Ongelmana Sipoon liittämisestä Porvooseen lienee se, että kielikysymys ei ole yhtä määräävässä asemassa koko vyyhdessä kuin esim. arvon keskustelijoilla tässä blogissa. Kuntalaiset katsovat mihin suuntaan "kunta toimii", eikä tämä ole Porvoon suuntaan. Tähän vaikuttaa myös Porvoon passiivisuus määritellä haluaako se olla oma keskuksensa idässä Helsingistä, vai henkisesti/hallinnollisesti osa metropolialuetta.

Oma arvioni on, että sipoolaisten prioriteetit ovat (1) pk-seutu (2) Porvoo (3) Seiskakunnat.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #42

Nuo kaksikieliset palvelualueet voisivat olla käyttökelpoisia. Ihan myös jo nyt kaksikielisissä kunnossa jos niihin on liitetty tai liitetään yksikielisiä alueita. Käsittääkseni esimerkiksi Lohjalla kaksikielisyys ei jakaudu tasaisesti koko kunnan alueelle.

Porvoon asenteella on toki merkitystä. Etenkin jos se haluaa suuntautua metropolialueeseen eli Helsinkiin. Mikä on silloin nykyisen eteläisen Sipoon asema jos se haluaa suuntautua muualle?

Eroaako erilaisissa suuntautumisvaihtoehdoissa eteläisen ja pohjoisen Sipoon asemat ja halut toisistaan? Olisiko eteläinen Sipoo pitänyt jo edellisessä kitinässä liittää suosiolla Helsinkiin? (tai jakaa Porvoon kanssa?)

Sipoon silpominen saattaa jossakin siihen tunneperäisesti kiinnittyneessä herättää tunneperäisiä reaktioita. Kaikkia vaihtoehtoja kai tulisi kuitenkin pitää vertailtavana ja valita niistä paras. Loppujen lopuksi kuitenkin keskusseutujen välissä olevilla maalaiskunnilla lienee kuitenkin kohtalona ennemmin tai myöhemmin tulla liitetyiksi keskuspaikkoihin. Silloin asukkaiden kannalta lienee monissa tapauksissa olla parempi usemapi osaliitos luontevaan lähimpään keskukseen jos sellaisia on tarjolla.

Olen Andelinin kanssa samaa mieltä, että kaksikielisyydellä on erilainen merkitys erilaisissa tilanteissa eikä se suinkaan ole ainut vaikuttava tekijä. Jopa tässä Sipoon tapauksessa kaksikielisyyden merkitys on erilainen eteläsipoolaisille riippuen siitä onko liitossuunta Keski-Uusimaa vai Porvoo.

P.s. Minusta pitkät säännölliset matkat ovat aina rasittavia mutta erityisesti lapsille. Niinpä niiden uusiokielinen peittely pendelöinti-sanan kaltaisilla orwellilaisella eufenismilla saa niskakarvani pörhistymään.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #43

Hyvää keskustelua, Jorma ja Jan-Erik!
Kunnanvaltuutetuilta kysyttäessä ei missään alueen kunnassa tainnut tämän kasi/seiska-suunnitelman kannattajilla olla enemmistöä... katson löydänkö sen kyselyn uudestaan. Sipoolaiset taitavat suuntautua Helsinkiin, joten kaksikielisen pääkaupunkiseudun osaksi Sipoo ehkä parhaiten sopisi. Tai ainakin eteläosa; onhan Tuusulankin eteläisintä osaa kaavailtu siihen liitettäväksi. Sekin olisi myös kielipoliittisesti järkevää, koska Tuusulan eteläisimmässä nurkassa on paljon enemmän ruotsinkielisiä kuin muualla Keski-Uudellamaalla - lähemmäs 10 prosenttia. (Tarkkoja lukuja ei löydy, mutta RKP:n kannatus / 0,7 tuonee lähelle...)

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #38

"On kai myös huomioitava, että mahdollinen suurkunta tietoisesti saattaa haluta houkutella paikkakunnalle ruotsinkielisiä aivan samalla tavalla kuin joku toinen kunta houkuttelee vaikkapa ulkoilumahdollisuuksillaan, saaristomaisemillaan, pienteollisuusalueillaan, vanhuspalveluillaan... Veronmaksaja se on ruotsinkielinenkin."

Parempi kasvupotentiaali kuitenkin saataisiin tarjoamalla englannin- tai venäjänkielisiä palveluja. Ruotsinkielisten osuus kun ei alueella ole kasvussa, päinvastoin. Eikä "uusien asukkaiden houkuttelu" muutenkaan paina vaakakupissa kasvaneita vaatimuksia ja kustannuksia vastaan mitään.

Valtio valitettavasti vääristää tilannetta lahjomalla kuntia kaksikielisyyteen, vaikka valtion budjetissa ei sellaiseen olisi varaa.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #45

Ruotsinkielisen arvo ei näytä olevan koskaan niin korkea kuin silloin kun hänet ollaan vaihtamassa useampaan venäläiseen...

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #46

Häh? Kuntien kannaltako, vai minun?
Totuus on, että ruotsinkieliset vähenevät jatkuvasti - elleivät absoluuttisesti niin ainakin osuudeltaan. Ja venäjänkieliset lisääntyvät osuudeltaan. Ei olisi oikein, että kunnan virallisia kieliä ovat puhutuin ja kolmanneksi puhutuin kieli, koska se syrjisi toiseksi puhutuimman kielen puhujia.

Kansalliskielen asema ei voi heijastua joka tasolle ja tehdä ruotsin kielestä absoluuttisesta tärkeämpää kuin alueellisesti suuremmista kielistä.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #47

Nythän me puhumme vapaaehtoisista painotuksista, joita kunta voi tehdä houkutellakseen asukkaita. Jos Tuusulassa ja Seiskakunnissa löytyy poliittista konsensusta siitä, että seudulla olisi oivaa lääniä vähän suuremmallekin venäläisasutukselle, mahdollisesti kouluineen ja venäjänkielisine palveluineen, niin olkaa hyvät vain!

Muuten taidat nyt vähän puhua itseäsi vastaan, jos valtakunnalliset kielistatukset "eivät voi heijastua joka tasolle", kun olet muualla palavasti sanonut, että elämä kielineen eletään paikallisesti, eli kunnissa.

Minähän kannatan vapaata kielivalintaa, mutta olen suomen, ruotsin ja saamen valtakunnallisen kansalliskielistatuksen kannalla, joskaan ei pakolliseen opiskeluun perustuen. Joten siis jatkossa ruotsi olisi kansalliskieli myös Tuusulassa.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #48

"Muuten taidat nyt vähän puhua itseäsi vastaan, jos valtakunnalliset kielistatukset "eivät voi heijastua joka tasolle", kun olet muualla palavasti sanonut, että elämä kielineen eletään paikallisesti, eli kunnissa."

Ei tässä ole ristiriitaa. Ruotsi on kansalliskieli koko maassa, mutta kansalliskielenäkään sillä ei ole oikeutta syrjiä muita kieliä. Eli jos jossain venäjä olisi toiseksi puhutuin kieli (kuten suunnilleen huomenna Vantaalla), ruotsi ei voisi olla kunnan toinen virallinen kieli ollessaan vasta kolmanneksi puhutuin kieli. Tämä olisi oikeusmurha, täysin riippumatta kansalliskielen statuksesta.

Kansalliskielen status on oma tasonsa, se vain velvoittaa valtion maksamaan ruotsinkieliset koulut ja muut "sivistykselliset tarpeet". Kunnallistason palvelut taas määrää kielilaki (ja saamen kielilaki), siihen ei kansalliskielen status heijastu. Tai ei ainakaan pitäisi heijastua.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #49

Siinäkin olet sitten muuttanut mielipidettäsi. Olet aikaisemmin sanonut, että ruotsilla ja saamella tulisi olla erityisasema koska "olemme vasten tahtoamme jääneet alueelle josta syntyi pääosin suomenkielinen valtio".

Tosin olen kanssasi samaa mieltä siitä, että venäjänkieliset voisivat historiallisista syistä olla toisenlaisessa asemaassa kuten esim. oman aikamme maahanmuuttajat, jotka tietävät minkälaiseen maahan asettuvat. Minulle ei olisi vierasta soveltaa esim. ruotsinkielisiin sovellettavia vähemmistösäännöksiä (8 %, 3 000 asukasta) myös venäjän- tai vironkielisiin. Tosin suurin osa ruotsinkielisten nykyistä asemaa vastustavat ihmiset eivät kyllä yleensä halua venäläistenkään saavan minkäänlaista uutta asemaa Suomessa.

En ymmärrä ajatuskuviotasi kouluista. Kuntahan se kouluja kustantaa ja ylläpitää, eikä valtio.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #50

"Siinäkin olet sitten muuttanut mielipidettäsi. Olet aikaisemmin sanonut, että ruotsilla ja saamella tulisi olla erityisasema koska "olemme vasten tahtoamme jääneet alueelle josta syntyi pääosin suomenkielinen valtio"."

En ole muuttanut mielipidettäni. Tässä on kaksi eri tasoa:
- suomi, saame ja ruotsi olisivat alueellisina "kotimaisina" kielinä mahdollisia virallisia kieliä kunnissa;
- silti ne eivät voisi olla virallisia ohi jonkin toisen kielen, esim. venäjän, jos kunnassa on enemmän venäjänkielisiä kuin jonkin kotimaisen kielen puhujia.

En silti olisi tekemässä venäjästä mahdollista virallista kieltä tällä hetkellä. Esim. Vantaasta tekisin suomenkielisen kunnan siinä vaiheessa kun venäjänkielisiä on enemmän kuin ruotsinkielisiä. En nimittäin näe järkeä tehdä kunnista kolmikielisiä!

Ajatukseni kouluista perustuvat vain siihen, mitä perustuslaki sanoo kansalliskielistä.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #51

Ymmärrän ja saatan jopa hyväksyäkin ajatuksen, että selkeässä monikieliskenaariossa on hyvä siirtyä pääkieliperiaatteeseen. Silloin tosin jossakin Närpiössä luovutaan siinä tilanteessa, että kunnassa on enemmän kosovolaisia kuin suomenkielisiä, myös suomen virallisesta statuksesta.

Mutta summatakseni mahdollisen keskiuusmalaisen Seiskakunnan statusta, minulle riittäisi, että lakisääteisesti vain entisen Sipoon alue jäisi kaksikieliseksi. Oman kansalliskieliskenaarioni mukaan kunnan olisi myös taattava mahdollisuus ruotsin (ja, ehkä enemmän teoreettisesti, myös saamen) kielikylpy- sekä A- ja B-kielitason opetukseen kunnan suomenkielisissä kouluissa silloin kun normaali 10 oppilaan opetusryhmäminimi täyttyy.

Vastaavasti perusopetusta olisi edelleen järjestettävä ruotsinkielisille koululaisille normaalin 90 minuutin maksimikoulumatkan puitteissa, joka voisi tapahtua omassa kunnassa, ellei muualla niin nykyisessä Sipoossa, tai sitten ostopalveluna esim. Vantaalta tai Helsingiltä.

Vapaaehtoisesti kunnan on luonnollisesti voitava poliittisella päätöksellä valita minkäkielisiä asukkaita se haluaa kunnan alueella pitää, tai sinne houkutella. Minusta ei ole "syrjivää" jos Keskiuudenmaan kunta esim. haluaisi houkutella englanninkielisiä kunnan alueelle pikemmin kuin venäjänkielisiä. Tai saliharrastajia pikemmin kuin pyöräilijöitä. Tai ylläpitää sellaisia rakenteita kuten ruotsinkielisiä kouluja, joita kunnan alueella jo on kolme kappaletta, jotta nykyiset ruotsinkieliset veronmaksajat eivät muuttaisi pois.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #52

Joo, hyväksyn Närpiön skenaarion - se olisi hyvä herätys suomenkielisille siitä, kuinka vähän meitä siellä oikeasti onkaan. :-)

Valitettavasti nykyinen kielilaki ei taida sallia poikkeuksia, eli että vain entisen kaksikielisen kunnan alue jäisi kaksikieliseksi.

Muuten pointtisi kuulostavat hyvältä, kunhan kunta "houkuttelee" ruotsinkielisiä tasavertaisesti, eli sellaisin keinoin, jotka olisivat mahdollisia muidenkin kielten osalta. Tällöin kunnan kaksikielistäminen ei tulisi kyseeseen - siihen pitäisi olla yhtä todelliset perusteet kuin ennen kuntaliitosta. Eli prosenttirajoista pitäisi pitää kiinni kuntaliitoksissakin.

Käyttäjän MarkoMSalo kuva
Marko Salo

Käytännössä Nurmijärvellä on erittäin hyvät mahdollisuudet selvitä yksinkin. Tosin täällä on huomattu kuinka ongelmallisia moni keskusta kuntien hallinta on joten se on voinut painaa vaakakupissa myös.

Suurimmat ongelmat tällä hetkellä on kova investointi tahti (velan kova kasvu) ja valtionosuus leikkaukset mitkä tipahtivat hallituksen joululahjana. Tuo iso investointipaketti on viime vaalibudjetin peruja.

Kokonaisuudessaan tuo KUUMAn Kasikunta projektista tuli ihan hyvää dataa minkä kannattaisi useammankin äänestäjän lukea. Monia mielenkiintoisia eroavaisuuksia siitä pompahti silmille.

Vähän menee asian vierestä joten anteeksi vaan

Käyttäjän jannemuhonen kuva
Janne J. M. Muhonen

Kiitos, Jaakko. Esiin nostamasi asia on yksi kenties suurimmista ruotsin kieltä koskevista "kupruista", joka suojelee sen erityisasemaa muihin kieliin nähden ja peräti lain voimalla. Olen tismalleen samaa mieltä 3 000 puhujan absoluuttisesta rajasta, joka on tulevaisuuden kuntaliitosten jälkeen yhä mitättömämpi määrä. Kaksikielisyys on virallisesti rikkaus, myyntivaltti ja ties mitä, kunhan ruotsin kieli on mukana kuviossa.

(Mieluiten enemmistökielenä, vai kuinkahan moni ahvenanmaalainen pitää suomenkielistä vähemmistöä kultaakin kalliimpana kielellisenä rikkautena ja diversiteetin tuojana, joka antaa heille valttikortteja esim. turismin saralla pärjäämiseen?)

Vanhana salaliittoteoreetikkona epäilen, että koko lakipykälä on laadittu nimenomaan siksi, että kuntaliitosten myötä yhä suuremmista alueista saadaan virallisesti kaksikielisiä ja näin ollen ruotsinkielisyyden positiota hallintorakenteissa vankennettua.

Yksikielisille tuon kahdeksikon asukeille, vaikkapa mäntsäläläisille, vain sanotaan, että onneksi olkoon - olette nyt kaksikielisen kunnan asukkeja, ja seuraavaksi aletaan uusia liikennemerkkejä sekä -opasteita. Ehkäpä postilaatikosta alkaa tipahdella ruotsinkielisiä paikallislehtiä sekä mainoksia ja ruotsinkieliset elitistit hierovat käsiään tyytyväisinä.

Epätarkoituksenmukaista kuin mikä, mutta niin on kaikki muukin nykyisessä yksinomaan ruotsin kielen ja -kielisten etuja suurella nöyryydellä palvelevassa kielipolitiikassamme.

Edit: ja ennen kaikkea koko uuden suuralueen kielitaitovaatimukset kaupan, palvelu-, sosiaali- ja terveysalalla kiristyvät. Pitäähän sipoolaisten saada koko alueella palveluita omalla äidinkielellään, koska kunta on virallisesti kaksikielinenkin!

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Luuletko oikeasti, että alueen kaupat muuttaisivat rekrypolitiikkaansa jonkun kuntaliitoksen takia. Henkilökunta valitaan asiakaskunnan tarpeiden perusteella. Tääällä Östersundomissa jossa asun saa kyllä lähi-Siwasta palvelua ruotsiksikin vaikka Helsinkiä ollaankin. Muutama kilsa kohti kaksikielisen Helsingin keskustaa, niin ruotsinkielinen palvelu kaupoissa on melko harvinaista herkkua. Ainakin pienemmissä liikkeissä. Herää vähitellen todellisuuteen.

Käyttäjän jannemuhonen kuva
Janne J. M. Muhonen

Kyllä minä tuota silti varteenotettavana uhkakuvana pidän. Kaikkea ei toki pidä uskoa, mutta olen silti lukenut asiakaspalvelutyössä olevien kokemuksia asiakkaista, jotka ovat tuohtuneet pahanpäiväisesti, mikäli eivät saa palvelua haluamallaan kielellä alueella, joka on virallisesti kaksikielinen.

Offtopic: Östersundom on paikka, jossa voisin kuvitella asuvani. Muistaakseni alue mainostaa itseään onnellisena kaupunginosana ja keskittyy luonnonläheiseen pientalorakentamiseen varsinaisen lähiöarkkitehtuurin sijaan. Mitä tähän sanot, kun kerta siellä asut?

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #12

Täällä ex-Sipoossa on aika pysähtynyt kun odotellaan millaista kaavaa Helsinki alueelle suunnittelee. Mitään ei oikein tapahdu. Oikein viihtyisää ja rauhallista omakotitaloaluetta kehäkolmosen ulkopuolella. Isot tontit, joka tekee alueesta luonteeltaan täysin erilaisen kuin muista Helsingin omakotialueista. Ei täällä varsinaisesti palveluita ole. Maitopurkin ja pizzan saa hommattua. Posti kulkee ja parturiin pääsee. Kaikki muu löytyy sitten kilometrien päästä Itiksestä tai Tikkurilasta.

Hannu Rytilä

Sama juttu on Lohja-Siuntiossa. Meitä umpisuomalaisia kusetetaan törkeästi. Keski-Uusimaa on umpisuomalaista asuinaluetta. Mökkimme on Pusulassa, Eli Lohjalla. Siellä muuten asuu vain 1600 ruotsinkielistä, eli Lohjasta ei tule kaksikielistä mikäli Lohja kieltäytyy kuntaliitoksesta Siuntion kanssa. Minusta tämä on suunniteltu juttu. Siuntion pitäisi mielestäni liittyä Kirkkonummeen tai Inkooseen, jotka ovat jo valmiiksi kaksikielisiä kuntia.

Hei, olisi kiva jutella joskus naamakkain. Asumme vain kilometrin päässä toisistamme. Tosin järvi on siinä välissä.

T. Hannu

Käyttäjän jaga kuva
Lars-Erik Wilskman

Epäilen vahvasti, että paikallispoliitikot eivät pääse yksimielisyyteen ja valtioneuvosto ratkaisee liitokset. Järkevin olisi rautateihin nojaava malli.

Seuraavien eduskuntavaalien tuloksesta ja muodostettavasta hallituksesta lopputulos tulee riippumaan ja silloin saadaan sellainen tulos, jossa parhaat lobbarit voittavat.

Kannattaa muistaa, että myös kuntien pilkkominen on mahdollista, jopa osittain todennäköistä.

Kielikysymys tuskin tässä paljoa painaa, paitsi ehkä perusuomalaisten vaalityössä, mutta tuskinpa hekään ehdottavat, että venäjällä korvattaisiin ruotsi.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Seitsemän kunnan valtuustot ovat jo äänestäneet jatkoselvityksen puolesta. Vain Nurmijärvi äänesti vastaan. Yksi selvityskierros on jo takana, josta päästiin äänestämään.

Käyttäjän JuhaKajander1 kuva
Juha Kajander

Mitähän rautateihin nojaava malli tarkoittaisi Nurmijärven tapauksessa? Kunnan alueella on rautatieasema Rajamäellä. Tämä tarkoittaa, että pitäisi mennä kimppaan Vihdin tai Hyvinkään kanssa. Mutta jos Hyvinkää valitsee Tuusulan suunnan, eikä Nurmijärvi halua mukaan, niin jäljelle jää Vihti.

Käyttäjän JariHelispuro kuva
Jari Helispuro

Börje: Puhutko kenties Itäsalmesta? Jaa niin mutta siellä teilläpäinhän päätettiinkin yhtäkkiä että käytetään VAIN yhtä nimeä :) Näinhän se kylttipelleilyn hinta saataisiin kuriin!

Lars-Erik: Olet oikeassa että tuskin PS:läiset(kään) ehdottavat, että venäjällä korvattaisiin ruotsi. Miksi pitäisikään? Vapaa kielivalinta olisi kaikkien suomalaisten etu.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

On ne Itäsalmen kyltitkin tien varressa.

Käyttäjän JuhaKajander1 kuva
Juha Kajander

Keski-Uudenmaan kunta olisi kaksikielinen myös 6000 asukkaan säännön mukaan, jos Sipoo on mukana.

Muuten olen sitä mieltä, että Nurmijärvi ei todellakaan kuulu tuohon porukkaan, ellei sitten pääpaikka ole Hyvinkää. Ja Sipoon oikea suunta on Porvoon suunta.

Hannu Rytilä

Sori vaan, Tuusula, vanha emäpitäjä on keskus. Tuusulassa on kaksi rautatieasemaa, joiden nimet ovat Kerava ja Järvenpää.
Ja jos lähdet ajamaan Helsingistä lentoasemalle päin, mitä lukee kylteissä: Tuusula.
Tosiaan Nurmijärvi pysyköön erillään, ja niinhän siellä päätettiinkin.
Sipoo liittyköön muihin kaksikielisiin kuntiin. Tuusula on umpisuomalainen kunta, ja mielestäni Hyvinkää on itsenäinen kaupunki.

Olen asunut Hyvinkäällä, ja mielestäni se on jämäkkä kaupunki.

Käyttäjän ArkoSalminen1 kuva
Arko Salminen

"Kuntaliitospykälä, jonka mukaan uudesta kunnasta tulee kokonaan kaksikielinen, jos yksikin liittyvistä kunnista on kaksikielinen, on täysin järjetön."

Eikä asia jää tähän. Uusi kunta on uuden lakimuutoksen mukaan pysyvästi kaksikielinen, vaikka ruotsinkielisten määrä putoaisi kunnassa nollaan.

Alun perin kaksikielisen kunnan raja oli 10 % ilman mitään absoluuttista rajaa. Nyt raja on 0 % niiden kuntien osalta, joista tulee kaksikielisiä kuntaliitoksen myötä. Täysin absurdia. On jo varmaa, että Kotkasta tulee kuntaliitoksen myötä tällainen kunta.

Toimituksen poiminnat