Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Avoin kirje Johanna Korhoselle

Aiemmassa kirjoituksessani Kielipakottajien marttyyriasenne sivusin älyllistä kuperkeikkaa, johon pakkoruotsittajat syyllistyvät. Johanna Korhosen äskeisen kolumnin vuoksi asia vaatii oman kirjoituksen.

 Johanna Korhonen julkaisi 29.9.2014 suomenruotsalaisen ajatuspaja Magman kotisivuilla kolumnin Vaikenemalla valtaan. Kolumnin ytimessä on oivallus, että sellaiset poliittiset tahot, joiden näkemykset jo ovat laajalti tunnettuja, eivät koe enää tarvetta julistaa näkemyksiään: potentiaalinen äänestäjäkuntahan jo tietää ne. Tämä on kuitenkin nyt sivuseikka – olennainen on seuraava Korhosen kappale:

 ”Pitkään aikaan kukaan näkyvimmistä populistipoliitikoistamme ei ole päästänyt suustaan mitään semmoista, mitä älymystö olisi päässyt yksimielisesti paheksumaan. Pitkään aikaan kansa ei ole käkättänyt peruskansanedustaja Hakkaraisen tai hänen kaveriensa hurjille lausunnoille toisenvärisistä. Pitkään aikaan ei ole kuultu suurta julkista parkua pakkoruotsin kauheudesta, Suomen huimasta islamisoitumisesta tai edes feministien kelvottomuudesta äideiksi.”

 Puretaanpa tästä kappaleesta paistava asenne alkutekijöihinsä:

1. Johanna Korhonen pitää populistipoliitikkoja älymystön vastakohtana = tyhminä, sivistymättöminä ja ahdasmielisinä. Ikään kuin "älymystön" puolella ei muka populismia esiintyisi.

2. Johanna Korhonen niputtaa älymystöllisyyden vastakohtana yhteen rotuennakkoluulot, islaminpelon, arvokonservatiivisuuden – ja kielivapauttamisen.

 Miksi ihmeessä Korhonen näin tekee? Siinä, missä kolme ensin mainittua kohtaa edustavat rajoittuneisuutta ja konservatiivisuutta (jotka eivät nekään automaattisesti ole pahoja asioita), viimeinen on niiden vastakohta: kielivapauttaminen edustaa vapautta ja uudistusmielisyyttä.

 

Johanna Korhonen on mustavalkoisen viholliskuvansa vanki. Hänen logiikkansa toimii näin:

A. Rotuennakkoluulot, islaminpelko ja perinteiset sukupuoliroolit ja perhemallit ovat pahoja.

B. Perussuomalaiset edustavat ja kannattavat edellä mainittuja asenteita, joten he ovat pahoja.

C. Perussuomalaiset kannattavat kielivapauttamista, joten senkin täytyy olla paha.

 Näin siis ihan fiksu aikuinen ihminen on lukinnut maailmankuvansa niin mustavalkoiseen hyvä/paha-vastakkainasetteluun, ettei hän enää pysty näkemään, miltä todellisuus näyttää hänen oman suodattimensa ulkopuolella. Sen sijaan, että hän arvioisi objektiivisesti ja järkevästi, mihin lokeroon kielivapauttaminen kuuluu, hän arvioi sitä sen mukaan, kuka sitä kannattaa. Jos jotain asiaa kannattavat ne, jotka Johanna Korhonen on leimannut vihollisikseen, silloin Johanna Korhonen vastustaa tuota asiaa.

 Johanna Korhonen on yhtä sokea ja hyväuskoinen kuin henkilö, joka saapuu paikalle, kun lapsijoukko on kivittämässä yhtä lasta. Hän kysyy, miksi muut kivittävät tätä yhtä lasta. Kun hänelle vastataan, että tuo lapsi on paha, hän liittyy kivittäjiin. Häntä ei kiinnosta, mitä lapsi on sanonut tai tehnyt ansaitakseen kivityksen – tärkeintä on, että hän itse asettuu hyvän puolelle.

 Ikävää vain on, että tällöin hän kieltäytyy näkemästä todellisuutta ja tajuamasta, että hän onkin oikeasti se paha. Eihän kivittämisestä tai kielipakottamisesta tee hyviä asioita pelkästään se, että niiden harjoittajat julistavat olevansa hyviä! Todellisuudessahan sisältö ratkaisee, mikä on hyvää ja mikä pahaa. Tämän Johannakin varmasti tajuaa asiaa tarkemmin mietittyään.

 Pakottaminen on rajoittavaa ja ahdasmielistä. Se on vapauttamisen vastakohta.

 

Johanna Korhonen, sinä kannatat kielipakottamisen jatkamista eli pahaa. Joissain muissa asioissa saatat kannattaa hyvää, mutta nuo muut asiat eivät muuta tätä mustaa yhtään valkoisemmaksi. Pakkoruotsi on aivan yhtä rajoittava asia kuin rotuennakkoluulot ja islaminpelko.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (228 kommenttia)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Kielivapauttaminen on suomeksi sitä, että vanhemmat voivat estää lapsensa ruotsin kielen opiskelun, jotta maasta saadaan yksikielinen.

Populismi on suomeksi sitä, jotta sakissa tyhmyys tiivistyy.

Jaakko Häkkinen

Pekka, vanhemmat voivat "estää" minkä tahansa muun kielen opiskelun. Mitä pahaa on siinä, että ruotsin kieli saadaan samalle viivalle muiden vieraiden kielten kanssa?

Mitä tarkoitat yksikielisellä maalla? Kielivapaus voidaan saavuttaa tekemättä Suomesta yksikielistä maata.

Populismille on virallinenkin määritelmä...

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

populismi on sosiaalinen konstruktio. Se on kansan kosiskelua, mutta vain tiettyjen ihmistenkansankosiskelu määritellään populismiksi.

Jaakko Häkkinen

"...mutta vain tiettyjen ihmistenkansankosiskelu määritellään populismiksi."
-- Hyvin naulattu! :-D

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen

"Populismi" on vaikea sana. Omantunnonkysymyksissä se on usein hyvä lähestymistapa ja samoin myös silloin kun pitää empiirisesti mitata sitä, mitä ihmiset oikeasti "ovat". Toisaalta se on usein lyömäkirves silloin kun joku haluaa asettautua jalustalle muiden suhteen.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #205

Minusta Lehtosen #144 oli aika hyvä esimerkki populismista.

Jarno Liedes

pop·u·list / ˈpäpyələst/
• n. a member or adherent of a political party seeking to represent the interests of ordinary people.
∎ a person who holds, or who is concerned with, the views of ordinary people. ∎ (Populist) a member of the Populist Party, a U.S. political party formed in 1891 that advocated the interests of labor and farmers, free coinage of silver, a graduated income tax, and government control of monopolies.

Kuulostaa hyvältä!

- The Oxford Pocket Dictionary of Current English | 2009

Jaakko Häkkinen

Älymystö on siis ilmeisesti se porukka, joka ei ota huomioon kansan näkemyksiä (kuten sitä, että 2/3 vastustaa pakkoruotsia) vaan kuvittelee tietävänsä paremmin. Populisteihin siis joutunemme turvaamaan halutessamme eroon pakkoruotsista.

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen Vastaus kommenttiin #133

Tällaisessa kysymyksessä populismi ei välttämättä ole sinänsä paha juttu. Minusta on todella vaikea nähdä tilannetta jossa jotkin "filosofikuninkaat" sanelisivat kaikille vaikka sen että mikä sen ruotsin merkityksen kuuluu olla.

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen

Se on sitä, että vanhemmat saavat oikeasti valita lastensa kielet, jotta oikeasti testataan se, mikä on kielipoliittisissa väittämissä oikeasti totta eikä jonkin ennaltamäärätyn agendan mukaisuutta. Esittämäsi "argumentti" on niin täysin tarkoitushakuinen että on vähän hankala uskoa että voit olla tosissasi...

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Miksi 'kielivapauttajat' eivät puhu tasa-arvoisesti pakollisen suomen poistamisen puolesta koska perusteet sen pakollisuudelle tai vapaaehtoisuudelle eivät ruotsista eroa?

Ainakin itse katson tämän nykyisen 'vapaan kielivalinnan' (orwellilaisittain sota on rauhaa ja vapaus vankeutta) pitävän ihmisiä ajattelutaidottomina jättämällä tasa-arvon vastaisesti suomen kielen vapaaehtoistamisen huomiotta. Ikäänkuin ihmiset eivät näkisi tämän nykyisen aloitteen syrjivää perustetta.

Ja vielä pahemman epäkohdan tekevät jättämällä kokonaan pakollisen englannin kokonaan huomiotta.
Mitäs tasa-arvoista kielipolitiikkaa se sellainen on?

Cenita Sajaniemi

Surut ovat holhonneet suomalaisia x vuotta. Osannevat hoitaa omat asiansa vkv:n puuttumatta niihin.
Mielestäni päin vastoin, on kaunista antaa ihmisen tai esim. ruotsinkielisten ymmärtää, että heitä kunnioitetaan aikuisina ja ajattelevina ihmisinä. Siis - päättäköön omasta elämäsään parhaalla tavalla.

Juuri tuosta omien asioiden päättämisestä on myös suomenkielisellä puolella kyse.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Tomi, hyvä kommentti. Mielestäni paras esimerkki aloitteen orwellilaisuudesta on seuraava osa:

"Lisäksi näin kunnioitettaisiin myös perustuslain henkeä ja kirjainta, koska vapaus on perusteena tasapuolisesti sama molemmille väestönosille."

Ja kuitenkin aloitteessa puhutaan vain toisen kielen vapaaehtoisuudesta...

Jaakko Häkkinen

Tomi, minulle ja monelle muullekin kielivapaus tarkoittaa myös pakkosuomen poistamista. Kannattaa tutustua keskusteluun esim. Vapaa kielivalinta -foorumilla! Minä muuten jätin aloitteen allekirjoittamatta juuri siksi, ettei siinä selvästi sanottu että myös pakkosuomi poistettaisiin.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/153501-kirjo...

Pakkosuomi ei vain ole niin merkittävä ongelma, koska ruotsinkielisiä on paljon vähemmän ja heistä 89 % ottaa suomen jo A1-kielenä eli ennen kuin olisi pakko. Mutta ehkä heistä tuo 11 % kokisi pärjäävänsä ilman suomen taitoa, tai sitten he ottaisivat sen vasta B-kielenä kuten nytkin.

Ei meillä ole pakkoenglantia. Eikä pidä tullakaan - mitäs vapautta sellainen pakko olisi?

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Jaakko, otat esille pari muuta mielestäni tärkeää asiaa:

1. Koska kielet aloitetaan. Ruotsinkielisissä kouluissa molemmat pakolliset kielet ovat pitkiä. Miksi ei tähän järjestelmään voitaisi mennä myös suomenkielisissä?

2. Englanti ei ole pakollinen kieli - ainakaan virallisesti. Mutta, mutta, mutta: se taitaa olla se ainoa tarjolla oleva ensimmäinen kieli monessa koulussa. Eli eräänlainen "piilopakko". Syynä saattaa tietenkin olla kuntien resurssipula ja se, että englanti on hyvin suosittu kieli. Itse toivoisin enemmän kielitarjontaa.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #10

Johan, tarkoitushan on vähentää pakollisia kieliä. Siksi pakkoruotsin siirtäminen A1-kieleksi nykyisin vallitsevan B1-kielen sijasta ei houkuta.(Vai tarkoitatko, että vapaavalintaiset pakolliset kielet olisivat A1 ja A2 nykyisten A1 ja B1 sijasta?)

Kieliopetusryhmien rajaa pitäisi laskea tai sitten jakaa eri kielet eri kouluille, niin ettei pikkukunnissa mahdollisia pakkoenglanti-tilanteita tulisi (eli koska 12 aloittaa A1-englannin, niiden kolmen muunkin täytyy, koska he eivät riitä muodostamaan toista kieliopetusryhmää).

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #17

Tarkoitan samaa kuin aina: kaksi vapaavalintaista pakollista pitkää kieltä (A1 ja A2). Siitähän kirjoitin jo aikoja sitten: http://jopali.puheenvuoro.uusisuomi.fi/111330-andr....

Toisesta kappaleesta olen täysin samaa mieltä. Toivon mukaan siihen päästään mahdollisimman pian.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #21

Sori, Johan, tulkitsin asiayhteydestä väärin!
Kiitos muistutuksesta.

Jukka Mäkinen Vastaus kommenttiin #21

Hyvin monelle kaksi pitkää kieltä on liikaa. Se nimenomaan vie resursseja kaikilta muilta aineilta. Koulussa kun pitäisi oppia muutakin kuin ruotsia.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Aina välillä kielipolitiikassa eksytään historiaan. Nykyisessä pakkokielikeskustelussa tulee esiin naurettavia kommentteja esim ruotsalaisista orjuuttajista jolla ei pitäisi olla mitään tekemistä kielen vapaan leviämisen vaikutuksista ihmisten kanssakäymisessä.

Ruotsia on aikanaan puhuttu paljon laajemmin, ja osana nykyistä kielikeskustelua kaipaisin pohdintaa siitä, miten paljon ruotsin supistuminen johtuu sulautumisesta ja miten paljon pakollisesta suomen kielen opiskelusta.
Voi olla että meillä virallisesti, joskaan ei epävirallisesti, suomenkielisillä ei ole ihan puhtaat jauhot pussissa.

Itse kannatan mallia jossa
A) kaikki kielet ovat vapaaehtoisia
B) yhdestä pakkokielestä päätetään kuntakohtaisesti.

'Vapaan kielivalinnan' (heh heh) kannattajat eivät ainakaan somessa sellaista kannata koska se on mielestään uhka suomen kielelle.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #12

Itse asiassa yksi vähentymisen syy on mielestäni seuraava: kun Suomesta muutettiin joukolla Ruotsiin 60- ja 70-luvuilla, selkeästi väestönosaa suurempi osa muuttajista oli ruotsinkielisiä.

Enpä kyllä ole varma siitä, onko pakollinen suomenkielen opiskelu vaikuttanut asiaan ollenkaan. Jos on, niin hyvin vähän.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #12

Tomi, äänekkäimpiä ovat usein ne äärinäkemysten edustajat. Kielivapauttajissa on valitettavasti sellaisia, joita ei ruotsinkielisten tasavertaisuus ja oikeudet kiinnosta. Toivottavasti heitä ei ole paljon...

Olet kai tasapuolisuuden nimissä nähnyt myös, kuinka naurettavia kommentteja kielipakottajat viljelevät?
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/175651-kieli...
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/168397-avoin...
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/153271-valhe...

Esittämäsi kaltaista mallia minäkin kannatan. Järkisyistä "yhteiskunnallisen" eli jokapäiväisen toiminnan kielen on oltava pakollinen kunnassa - ilman sitä ei koulunkäynti tai töihinpääsy onnistu.

Pakkosuomi tuskin on ehtinyt vielä assimiloida ruotsinkielisiä, vastahan se on 40 vuotta vallinnut. Mutta kielenvaihtoa tapahtuu sukujen tasolla jatkuvasti ruotsi-->suomi, aivan kuten keskiajalla sitä tapahtui toiseen suuntaan. Enemmistöllä on kaikkialla maailmassa sulauttava vaikutus.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #16

"Mutta kielenvaihtoa tapahtuu sukujen tasolla jatkuvasti ruotsi-->suomi"

Kyllä tätä varmaan tapahtuu, mutta myös toiseen suuntaan, eikö? Sitä paitsi puhuisin ainakin nykyään ennemminkin perheistä kuin suvuista.

Itse asiassa virallisesti ruotsinkielisten lukumäärä on pysynyt melko vakaana viime aikoina. Omasta mielestäni lukumäärä on oikeastaan virallista korkeampi, sillä monet ruotsinkieliset ovat rekistereissä suomenkielisinä. Perusteluni on yksinkertainen: väestönosuus noin 5,5 prosenttia, mutta yli kuusi prosenttia lapsista käy ruotsinkielistä peruskoulua. Mistä tämä runsaan kymmenen prosentin lisäys tulee? Osa on tietenkin maahanmuuttajia, jotka integroituvat ruotsiksi, mutta mistä ne muut tulevat? Syntyvyydessä ei kai kuitenkaan ole niin suuria eroja kieliryhmien välillä.

Tapasin äskettäin juuri tällaisen tapauksen eli henkilön, joka oli käynyt kaikki koulunsa ruotsiksi ja jonka vahvempi kieli on juuri ruotsi. Kuitenkin hän on virallisesti suomenkielinen. Eli käyttääkseni "vastustajien" terminologiaa: hän on "rasti-ruutuun-suomenkielinen".

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #34

Hyvä pointti tuo ruotsinkielistä koulua käyvien lukumäärä. Luultavasti liikennettä on molempiin suuntiin, käytännössä varmaankin erikieliset vanhemmat opettavat lapsilleen suomen, ruotsin tai molemmat. Jossain Folktingetin PDF:ssä oli jotain tilastojakin tästä...

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #42

Etsin itse pitkään tietoja ja lopulta löysin koulunkäyntitilastoja täältä: http://www.uudenmaanliitto.fi/tietopalvelut/uusima....

Heillä on tietenkin yksityiskohtaista tietoa Uudenmaan tilanteesta, mutta Excel-taulukossa on myös tiedot muusta maasta. Uudellamaallahan tilanne on seuraava (2013): suomenkielisessä koulussa 88,3, ruotsinkielisessä 9,9 ja muissa kouluissa 1,8 (josta 0,4 taitaa olla kielikylpyä).

LISÄYS: Kävin juuri tarkastamassa ruotsinkielisten väestönosuuden Uudellamaalla vuonna 2013: se oli 8,4 prosenttia. Ero oli täten 1,5 prosenttia. Kysymys onkin: mistä tämä melkeinpä 18 prosentin lisäys tulee?

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen

Noh... orwellilainen retoriikkahan on tässä keskustelussa nimenomaan siellä pakkoruotsin kannattajien puolella. Pakollisuus on vapautta ja niin pois päin, ja kaikki muukin nähdään aina sellaisten linssien läpi, jotka näkevät vain sen mahdollisuuden että ruotsi on pakollista. On suorastaan hämmästyttävää, että muualla maailmassa voidaan olla "vapaita" tämän ajatusmaailman suhteen.

Jos halutaan argumentoida tietynlaisen kansalliskielinäkemyksen kautta, niin minun puolestani suomi voidaan jättää kyllä vapaaehtoiseksi myös. Ei siinä mitään.

Englanti taasen nyt on ehkä siellä opetussuunnitelmassa ihan vaan siksi että se on oikeasti kieli jota käytetään paljon. Usko huviksesi, se on ainoa pakollinen vieras kieli jopa Ruotsissa! Ja sekös ruotsifaneja suunnattomasti ärsyttää, kun toiset käyttävät ihan väärää kieltä.

Cenita Sajaniemi

Vad är Magma?

Magma är en partipolitiskt obunden tankesmedja med syfte att bana väg för nytänkande kring svenskans framtid i Finland.

Miksi suomenkielinen Johanna Korhonen kirjoittaa blogeja Magman sivuilla? Eikö Hesari julkaise enää Korhosen blogeja? Ja jos Hesarikin julkaisee, niin voi kyseenalaistaa, miksi tällainen pommitus kahdelta suunnalta?

Hänen kirjoituksensa taisi osua maaliin, koska juuri Rkp on kehottanut omiansa vaikenemaan.
Hesari on hiljaa oikeista ongelmista, samoin Yle. Jos joku sattumalta tulee sanoneeksi jotakin totuutta lähentelevää, mutta joillekin ikävää, tulee Usarin väki keskeyttämään, tai jopa poistaa kirjoituksen.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Pakollisen ruotsin opiskelu voi olla jollekin ongelma mutta sen ei pitäisi estää keskustelua siitä miksi pakollinen suomi voi olla yhtäläinen ongelma.
Kun vaikkapa somesta lukaisee satunnaisvalinnalla pakkoruotsikeskusteluja ylilyönteineen niin hieman huvittaa että tasan samat perusteet pätevät myös tvånskfinskaan, suomeksi pakkosuomeen.

Jaakko Häkkinen

Se on "tvångsfinska". ;-) Joo, aivan samat perustelut pätevät siihenkin. Suomi ei ole suomenkielisten maa vaan suomen-, ruotsin- ja saamenkielisten maa. Tilanteemme ei ole sama kuin esim. Ruotsin tilanne.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176844-mista...

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä Vastaus kommenttiin #9

Minusta aivan samat perustelut eivät päde. On suhteellisuudentajutonta ajatella, että suomensuomalaisen enemmistön ja suomenruotsalaisen vähemmistön välillä vallitsee täysin symmetrinen tilanne.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #15

Olli, tilanne on symmetrinen kunnan tasolla tarkastellen: ruotsinkielistä kuntaa on kohdeltava samoin kuin suomenkielistä kuntaa. Ei valtion epäsymmetrialla ole mitään merkitystä, koska ihminen ei elä jokapäiväistä elämäänsä valtiossa vaan yhdessä-kahdessa kunnassa.

Ei ole minkäänlaisia perusteita sille, että suomi olisi yhteiskunnallinen kieli ruotsinkielisessä kunnassa - kyllä siellä ruotsi on yhteiskunnallinen kieli. Sitä on tasa-arvo ja symmetria kielipolitiikassa.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä Vastaus kommenttiin #18

Jaa, minusta taas valtiotasollakin on varsin suurta merkitystä ihmisen elämälle.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #68

Anna toki esimerkkejä siitä, miten toisella puolella Suomea asuvien kieli vaikuttaa sinun jokapäiväiseen elämääsi. Tai miten ikinä kuvitteletkaan valtion tason kielitilanteen vaikuttavan jokapäiväiseen elämääsi.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #72

Vastaan minäkin tuohon täältä sivuvasemmalta. Puheenvuoroon kirjoittaa ihmisiä jotka ovat kaukana pääksupunkiseudulta. Silloin kun he ovat hyviä kirjoittajia kuten esim Tuure Piittinen se vaikuttaa meidän elämään jotka luemme niitä pääkaupunkiseudulla. Minusta juuri kieliseikat vaikuttavat koska luulen että ihminen aina haluaa kielellisintelleltuaaleja virikkeitä. Kaksikielisyys tarjoaa sellaista.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #83

Sini, nettimaailma on globaali mutta kaukana jokapäiväisestä elämästä. Muualta Suomesta kirjoittava ei vaikuta sinun elämääsi sen enempää kuin Trinidad&Tobagosta kirjoittava, jos satut seuraamaan englanninkielistä keskustelua.

Se että lukee netissä jotain ei ole vielä jokapäiväiseen elämään vaikuttamista - vaikka teksti olisikin "vaikuttavaa". ;-)

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #94

Itsehän juuri käyt suhteellisen intensiivistä keskustelua netissä ja lyön vetoa että kielelliset seikat ja sävyt ja keinot vaikuttavat sinuun. Mielenkiintoinen kommunikaatio tapahtuu rajoilla joku trinidadesimerkki toimii vaan jollekin jolla on joku erityiskytkös. Rajoilla tarkoitan identiteetin rajoja mutta identiteetillä en tarkoita ainoastaan kansallisia johonkinkuulumisia.

Cenita Sajaniemi

... Tutkimuksissa tulisi nykyistä selvemmin nostaa esille suomenkielisten havainnot ja kokemukset ruotsin vähäisestä käytettävyydestä, ruotsinkielisten havainnot suomen suuresta käytettävyydestä sekä se, miten nämä eroavat dramaattisesti ja mitä seurauksia tällä erolla on. olisi tältäkin osin selvennettävä suomenkielisille aiheutettua hyvinvointitappiota, mikä oletettavasti vähentää myös suomenkielisten lasten ja nuorten kouluviihtyvyyttä."

Tulipa tässä mieleeni, että mitähän suomenkielisten lasten vanhemmat sanoisivat siihen, että kouluissa leikittäisiin ja pyrittäisiin rakentamaan yhteenkuuluvuuden tunne; lapset saisivat kokea turvallisuuden tunteen, MUTTA kouluissa ei olisi kirjoja.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Jaakko tuli informoineeksi minuakin siitä että Magma on mielenkiintoinen sivu netissä. Minä nimittäin tykkäsin jutusta enkä ole ennen käynyt tuolla sivulla.

Cenita Sajaniemi

Vielä Johanna Korhosesta

Hän kirjoittaa: "toisenvärisistä" aivan kuten Eva Biaudet valittaessaan rasisteista ja vihapuhujista, hän nosti itse esille ihon värin ja variaatiot.

Milloin tuosta päästään?

Jaakko Häkkinen

Cenita, mitä tarkoitat? Voisitko aina kertoa mistä puhut ja antaa linkin, josta näemme esimerkin? Nyt heittosi jäävät irrallisiksi kaikesta.

Cenita Sajaniemi

Etkö lukenutkaan Johanna Korhosen blogia?

Yritetään.
Minä siis luin koko blogin, jossa hän sanoo suunnilleen näin, että pitkään aikaan ei ole saanut lukea esim. x:n ja kavereiden puhuvan toisenvärisistä. Eli Korhonen kuvaa ihmistä ihon värin kautta. Näin teki myös Biaudet useampaan kertaan esiintyessään presidenttivaalikampanjassaan.

Me puhumme vapaudesta valita itselle tärkeä opintie... mahdollisuuksien mukaan. Vapaus on kaunis sana - ehkä se kaikkein kaunein - niinpä mielestäni ketään ei saisi luokitella. Se ei ole älykästä.

Älykästä sen sijaan on miettiä, miksi esim. kuvitellaan, että suomenkielisten etu voidaan noin vain ohittaa.

Ja sitten vielä kaivelin tuossa.
Ei missään kielilaissa lue, että ruotsinkielisten tulee opiskella suomea. Tämä on harhakäsitys.
Kielilaki (Johansson & Pyykkö 2005, 290-291) sanoo:
"Kielilaki edellyttää, että suomea tai ruotsia taitavia henkilöitä on kaksikielisten viranomaisten palveluksessa riittävä määrä ja että VIRANOMAINEN kykenee palvelemaan asiakkaita riittävän hyvin kummallakin kielellä."

Eli, missään ei lue, että ruotsinkielisten tulee tai on pakko opiskella suomea. Tämä suomipakko on harhakäsitys ja vain yksi keppi lisää kampittamassa Suomea ja suomenkielisiä.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #23

"Ei missään kielilaissa lue, että ruotsinkielisten tulee opiskella suomea. Tämä on harhakäsitys."
-- Cenita, onko joku sitten sanonut niin? Opetuslaeissahan pakkokielistä säädetään, kielilaeissa määrätään vain erikielisistä palveluista.

"Eli, missään ei lue, että ruotsinkielisten tulee tai on pakko opiskella suomea. Tämä suomipakko on harhakäsitys ja vain yksi keppi lisää kampittamassa Suomea ja suomenkielisiä."
-- Opetuslaeissa sanotaan: perusopetuslaki, lukiolaki jne.
Ihan samoissa laeissa säädetään pakkosuomesta kuin säädetään pakkoruotsistakin.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #23

"Eli, missään ei lue, että ruotsinkielisten tulee tai on pakko opiskella suomea. Tämä suomipakko on harhakäsitys ja vain yksi keppi lisää kampittamassa Suomea ja suomenkielisiä."

Cenita, ei millään pahalla, mutta ketä yrität huijata? Itseäsikö?

Cenita Sajaniemi Vastaus kommenttiin #36

Johan L

Miten Sinulla tulikin huijari suustasi?

Eli mitä yritit sanoa? Sen, että yksi tärkeistä pakkoruotsikriteereistä, joka nojaa tuohon pakkosuomirasitteeseen, onkin bluffia?

Samaa mieltä.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #39

Nyt Cenita minun on pakko sanoa se suoraan: olet uskomattoman tyhmä.

Käy nyt ihmeessä tutkimassa lainsäädäntöä niin huomaat pikaisesti, että olet niin väärässä, esim.: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/1998062....

Koska vaikutat olevan hidas mieleltäsi niin tässä sinulle lain 11 § 1 momentti:

"Perusopetuksen oppimäärä sisältää, sen mukaan kuin 14 §:n nojalla säädetään tai määrätään, kaikille yhteisinä aineina äidinkieltä ja kirjallisuutta, toista kotimaista kieltä, vieraita kieliä, ympäristöoppia, terveystietoa, uskontoa tai elämänkatsomustietoa, historiaa, yhteiskuntaoppia, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa, liikuntaa, musiikkia, kuvataidetta, käsityötä ja kotitaloutta. Opetus voi perustua, sen mukaan kuin 14 §:n nojalla säädetään tai määrätään, erilaajuisiin oppimääriin. Perusopetuksen järjestäjä voi 7 tai 8 §:n nojalla määrätyn erityisen koulutustehtävän mukaisesti poiketa tämän momentin säännöksistä."

Cenita Sajaniemi Vastaus kommenttiin #41

Myönnetään tuo hitaus, mutta en haluaisi kutsua itseäni tyhmäksi. Niin - annetaan muiden, kuten Sinun sanoa se.
Se ei kuitenkaan muuta sitä, että jossakin lukisi, että sururassukat joutuvat lukemaan pakosta suomea. Jos näin olisi, ei Ahvenanmaa olisi tuosta vain hux flux pystynyt heittämään suomenkielisiä opintoja laidan yli.
Jos löydät tuollaisen pakkokohdan, niin onhan se sanottava, että se on väärin ja typerää ja pitää heti lakkauttaa, koska kyllähän perheet tietävät paremmin, tarvitseeko heidän kullannuppunsa esim. ranskaa tai suomea.
Nyt EU-aikaan, ei kai kukaan kuvittele, että enää ei tarvitse osata ranskaa tai saksaa.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #44

Ja nyt haluat sekoittaa Ahvenanmaan tähän? Jälleen kerran: olet tyhmä.

Mikset voi ymmärtää, että tilanne on täysin erilainen mantereen ja itsehallintoalueen välillä. Jollet tiedä näitä asioita, niin voin kertoa sinulle kaksi asiaa: (1) ahvenanmaalaiset eivät yleisesti pidä itseään suomenruotsalaisina vaan juuri ahvenanmaalaisina ja (2) heidän osuutensa Suomen ruotsinkielisistä on alle 10 prosenttia.

On se muuten surkuhupaisaa, että olet joskus itse halunnut esiintyä suomenruotsalaisena täällä. Miksi muuten teit niin?

PS. Kuka hullu uskoo, että jonkun kielen osaaminen estää jonkin toisen osaamisen? Noh, sinä tietenkin...

Cenita Sajaniemi Vastaus kommenttiin #48

Mielestäni teidän ruotsalaisten tulisi pitää lippua korkealla ja kieltäytyä puhumasta suomea.
Kirjoittamalla esimerkiksi täällä Usarissa ruotsiksi, olisi jo kunnon kannanotto ruotsin kielen puolesta.

Näytä esimerkkiä!

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #54

"teidän ruotsalaisten"

Tämä pieni lainaus kertoo ehkä juuri eniten sinusta ja ajattelutavastasi...

PS. Olenhan minä täällä kirjoittanut ruotsiksi: http://jopali.puheenvuoro.uusisuomi.fi/. Käypä lukemassa niin ehkä viisastut.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #48

Johan: "Ja nyt haluat sekoittaa Ahvenanmaan tähän? Jälleen kerran: olet tyhmä.
Mikset voi ymmärtää, että tilanne on täysin erilainen mantereen ja itsehallintoalueen välillä. Jollet tiedä näitä asioita, niin voin kertoa sinulle kaksi asiaa: (1) ahvenanmaalaiset eivät yleisesti pidä itseään suomenruotsalaisina vaan juuri ahvenanmaalaisina ja (2) heidän osuutensa Suomen ruotsinkielisistä on alle 10 prosenttia.""

Aika ikävää nimittelyä, mutta Ahvenanmaa on minusta täysin vertailukelpoinen niin moraalisesti kuin myös eettisesti meihin mantereen asukkaisiin verraten. Itsehallinnolla ei ole mitään muuta ansiota heidän päätökseensä kuin he ovat itse tykönänsä saaneet asian päättää, eli ottavatko huomioon 10 prosentin vähemmistönsä, joka puhuu äidinkielenään suomea vai ei. Mikset sinä sitten voi sitä ymmärtää Johan-hyvä?

Päättivät siis olla ottamatta huomioon suomenkielistä kielivähemmistöä ja lopettaa heiltä kerralla kaikki koulut ja lastentarhat. Suomeksi tarvittavat palvelut hoituvat miten hoituvat, mutta ylimenokausia tarvitaan, jotta koko väestö "pakkoruotsitetaan" ja ongelmatkin poistuvat sen myötä sitten joskus muutaman vuoden kuluttua.

Onko tämä sitten moraalisesti oikein ja hyväksyttävää vahvemman oikeudella, vaikka heillä on siihen toki myös täysi oikeus? Aika kaksinaismoralistinen käsitys. Kuvastaa vain ikävästi meidän ruotsinkielistemme asennetta, joka väheksyy suomenkielisten omia toiveita kielivapaudesta.

Kuinka moni täysin suomenkielinen, joka asuu suomenkielisten ympäröimänä ja kuuleekin ruotsia äärimmäisen harvoin, niin kokee olevansa yleensä mitenkään kaksikielinen, vaikka sitä on joutunutkin opiskelemaan "vuoden elämästään" kuten Osmo Soininvaara on todennut.
Ei, ei todellakaan koe ja kyllä sitä voi täysin verrata ahvenanmaalaisten omiin tuntemuksiin, etteivät ole suomalaisia, mutta oikeus vapaaseen kielivalintaan oli kuitenkin vain heillä.

Oikeinko? Tosin pakkoenglanti on nykyään ykköskieli kaikkialla maailmassa, joten sitä tuskin edes voi verrata pakkoon - kaikki nuorethan sitä haluavat opiskella, oli pakko tai ei. Tarve ratkaisee ja valinta pitäisi meilläkin jo vihdoin olla vapaa! Eläköön monikielisyys myös meillä!

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen Vastaus kommenttiin #107

"Aika ikävää nimittelyä, mutta Ahvenanmaa on minusta täysin vertailukelpoinen niin moraalisesti kuin myös eettisesti meihin mantereen asukkaisiin verraten. "

Kun vedotaan vain "lakiin" sivuuttaen moraali ja eettisyys, kansakunta ajautuu kriisiin. Esimerkkejä ei tarvitse kovin kaukaa (historiasta) hakea.

Suomessa tarvitaan arvokeskustelua:

Onko ruotsin kieli todellakin JOKAIKISEN suomenkielisen velvollisuus ?
Onko tämä velvollisuus oikeus ja kohtuus ?
Tuomarinohjeet kannattaa kaivaa esiin.!

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen Vastaus kommenttiin #48

"Ja nyt haluat sekoittaa Ahvenanmaan tähän? Jälleen kerran: olet tyhmä."

Ei se nyt ihan niin ole. Ahvenanmaa on erittäin mielenkiintoinen vertailukohta koska ihan perusetiikka tässä kysymyksessä tuntuu kääntyvän täysin ympäri ihan vain siirtymällä pari saarta lännemmäs. Kyllä minua ainakin kiinnostaa suuresti tämä asiantila, ottaen huomioon kuinka fundamentaalisia väittämiä kuulen sen suhteen, miten paha ihminen olen jos en käytännössä ole koskaan elänyt ruotsiksi ja niin pois päin.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #44

Cenita, etkö lainkaan lue, mitä sinulle vastataan? Vai etkö ymmärrä? Johanin lainaamassa lainkohdassa listattiin toinen kotimainen kieli kaikille yhteisenä ELI PAKOLLISENA OPPIAINEENA. Opetuslait siis määräävät tällä tavoin symmetrisesti, että kaikilla suomenkielisillä on pakkoruotsi ja kaikilla ruotsinkielisillä on PAKKOSUOMI.

Pakkokielistä päästään eroon, kun muutetaan näitä opetuslakeja. Ei tarvitse kajota kielilakeihin eikä perustuslakiin, koska niissä ei mainita pakkoruotsia eikä pakkosuomea.

Ymmärrätkö nyt?

Ahvenanmaa ei ole juridisesti Suomen lainsäädännön alainen vaan itsehallintoalue. Ihan Wikipediastakin löytyy tietoa:

"Itsehallinto antaa ahvenanmaalaisille oikeuden säätää lailla omista sisäisistä asioistaan ja päättää maakunnan tulo- ja menoarviosta.
Suomen tasavallan perustuslain mukaan Ahvenanmaan maakunnalla on itsehallinto sen mukaan kuin Ahvenanmaan itsehallintolaissa erikseen säädetään."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ahvenanmaan_maakunta#...

Siksi Ahvenanmaata ei koske pakkotoinenkotimainen. Ymmärrätkö nyt?

Käyttäjän TeroLeikkil1 kuva
Tero Leikkilä Vastaus kommenttiin #51

"Ei tarvitse kajota kielilakeihin eikä perustuslakiin, koska niissä ei mainita pakkoruotsia eikä pakkosuomea."

Ei, mutta pakkoruotsia puolustavassa propagandassa vedotaan usein perustuslakiin, ikään kuin pakkoruotsi olisi perustuslain mukaan välttämätön.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara Vastaus kommenttiin #84

"Ei, mutta pakkoruotsia puolustavassa propagandassa vedotaan usein perustuslakiin, ikään kuin pakkoruotsi olisi perustuslain mukaan välttämätön."

Ei perustuslaissa tietenkään anneta yksityiskohtaisia määräyksiä kielten opetuksesta. Eduskunta on kuitenkin toistaiseksi pitänyt välttämättömänä pakkoruotsia ruotsinkielisten perustuslain turvaamien kielellisten oikeuksien turvaamiseksi.

Tuohon perusteluun viittasi juuri lehtihaastattelussa eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo.

Käytännössä pakkoruotsin poistaminen edellyttää ruotsin kielen aseman muuttamista. Pelkkiä opetuslakeja muuttamalla siitä ei selvitä.

Selvyyden vuoksi: Pidän välttämättömänä Suomen kielipolitiikan perusteellista muuttamista. Muutoksen jälkeen pakkoruotsikin poistuu.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #87

Ei se, että pakkoruotsin puolustajat vetoavat perustus- ja kielilakiin, tarkoita muuta kuin että heillä on puutteelliset tiedot eivätkä he ymmärrä erottaa monia ruotsin kieleen liittyviä asioita toisistaan vaan käsittelevät mustavalkoisesti niitä yhtenä nippuna. Tai haluavat käsitellä, koska sillä lailla he maalaavat kuvaa ikään kuin vaadittavat muutokset olisivat isoja.

Niin kauan kuin ruotsinkielisten sivistykselliset oikeudet ja tasavertainen kohtelu turvataan (perustuslaki) ja he saavat viranomaispalveluja äidinkielellään (kielilaki), riittää muuttaa opetuslakeja.

Jos yritetään muuttaa koko ruotsin kielen asemaa, se ei tapahdu luultavasti satoihin vuosiin. Jos taas painotetaan ettei mitään viedä pois ruotsinkielisiltä vaan keskitytään vain vieraiden kielten vapauttamiseen, asia saataneen pois päiväjärjestyksestä jo muutaman seuraavan vaalikauden sisällä.

Pienempi juttu on aina helpompi muuttaa kuin iso.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #51

"Siksi Ahvenanmaata ei koske pakkotoinenkotimainen. Ymmärrätkö nyt?"

Katsotko Jaakko ihan nyt oikeasti, että oli reilua ahvenanmaalaisilta päättää vain siksi, että se oli lainsäädännöllisesti mahdollista ja oikein suomenkielistä vähemmistöä kohtaan? Lopettaa nyt kerta laakista ihan kaikki omat koulut ym. Arvaa mikä meteli nousisi täällä mantereella, jos suomenkielinen ehdottaisi jotain vastaavaa? Ahvenanmaalaisten selitys oli, ettei ole hyödyllistä opiskella kahta pientä marginaalikieltä ja siitä olen kyllä samaa mieltä.

Meillä on sentään lähes saman suuruinen vähemmistö ja jopa pienempikin, joita on maailman mittakaavassakin kohdeltu aina silkkihansikkain ja nyt jo koko maan kaiken kattavasta pakkoruotsittamisen ikeestä toivotaan vain vähemmän kattavaa pakkoa. Se olisi koko Suomen etu, vaikkei sitä saisi ääneen edes täällä sanoa.

Tuskin kukaan järkevä ihminen voi sitä kieltää, etteikö meillä tarvita muitakin kieliä kuin vain ruotsia ja englantia rikastuttamaan maamme kielivarantoa.

Oli muuten tosi upeaa kuulla pääministerimme puhuvan muiden isoisten kanssa heidän omaa kieltään, myös ranskaa ja saksaa puhuvia ministereitä meillä ei ole ollut tietääkseni vuosikymmeniin. Kaikki nyt vain eivät ole kielellisesti niin lahjakkaita kuin meidän Stubbimme:) Kataisenkin piti pärjätä vain englannilla:)

Cenita Sajaniemi Vastaus kommenttiin #130

Kaija
"Oli muuten tosi upeaa kuulla pääministerimme puhuvan muiden isoisten kanssa heidän omaa kieltään, myös ranskaa ja saksaa puhuvia ministereitä meillä ei ole ollut tietääkseni vuosikymmeniin."

Stubb puhui kaunista ranskaa - mikä nautinto! Toivotaan, että hänellä oli myös jotakin sanomista.

Nyt taas pukkaa vaaleja... milloinkohan edustajamme ehtivät käymään töissä?

Olisi niin veikeää kuulla esim. että Vahasalon avustaja kuiskaisi tämän korvaan, ettei kielivapaus tarkoita samaa kuin vapautus armeij. . . . palveluista, ainakaan - valtion kohdalla. Yksittäisistä henkilöistä ei voi mennä takuuseen.

Jukka Mäkinen Vastaus kommenttiin #131

"Stubb puhui kaunista ranskaa - mikä nautinto! Toivotaan, että hänellä oli myös jotakin sanomista."

Niin, mitenkähän mene "v....u mitä paskaa" kauniiksi ranskaksi? :D
Varsinkin se käsilläpuhumisen osuus olisi mielenkiintoista yietää.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #130

Ei Ahvenanmaalla koskaan lopetettu suomenkielisiä koulua. Mutta ei toisaalta ole perustettukaan. Moni suomenruotsalainen, kuten myös minä, olemme myös sitä mieltä, että todellakin olisi reilua perustaa suomenkielinen koulu saarille. Ahvenanmaan perussopimus ei suosi sitä, mutta eurooppalaiset vähemmistösäädökset taas suosittelevat. Ongelmana lienee myös se, että kaikki suomenkieliset eivät asu Maarianhaminassa, vaan monet hankalien kulkuyhteyksien takana Ahvenanmaan itäsaaristossa.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #130

Kaija, otin kantaa vain siihen, MIKSI Ahvenanmaata koskevat eri säännöt kuin muuta Suomea: autonomisen aseman vuoksi. Ahvenanmaa muistuttaa kielitilanteeltaan Ruotsia: suomenkieliset eivät ole missään enemmistönä eivätkä edes suurena vähemmistönä. Siksi yhteiskunnallinen pakkokieli on loogisesti ruotsi.

Siitä ei kuitenkaan seuraa, että suomenkieliset koulut pitäisi lopettaa. Se on minusta yliampuvaa, ja olet aivan oikeassa siinä, ettei sellaista hyväksyttäisi mantereella (kumpaankaan suuntaan). Jos haluat että sanon sen ääneen, niin tässä tulee: "Hyi hyi senkin paha ja vähemmistöä sortava Ahvenanmaa!" :-) (Jos siis niitä kouluja on oikeasti lakkautettu.)

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #134

Enpä malta olla taas vetoamatta Vesa Virrin mielipiteisiin.

http://vesavirri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/105738-k...

Ohessa vain osia minun mielestäni Virrin erinomaisista mielipiteistä, jos nyt joku ei viitsisi avata koko hänen blogiaan.

"Ahvenanmaan kunnista ilmeisesti ainakin kolmen (suluissa suomenkielisten osuus) eli Brändön (14 prosenttia), Kumlingen (8 prosenttia) ja Kökarin (9,3 prosenttia) tulisi kielilain mukaan olla kaksikielisiä.

Käytännössähän tämä tarkoittaa sitä, ettei näillä kunnilla ole minkäänlaista velvoitetta järjestää palveluja suomeksi. Eli näissä kunnissa ole mitään velvollisuutta järjestää suomenkielisiä kouluja, päiväkoteja kuin vanhustenhoitoakaan - toisin kuin muualla Suomessa. Tässä on jo vaikeaa olla näkemättä tasa-arvo-ongelmaa.

Käytännössähän tämä tarkoittaa sitä, ettei näillä kunnilla ole minkäänlaista velvoitetta järjestää palveluja suomeksi. Eli näissä kunnissa ole mitään velvollisuutta järjestää suomenkielisiä kouluja, päiväkoteja kuin vanhustenhoitoakaan - toisin kuin muualla Suomessa. Tässä on jo vaikeaa olla näkemättä tasa-arvo-ongelmaa.

Asiahan mitä ilmeisemmin kuuluisi oikeusministeriön alaisuuteen. Eli oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (RKP) olisikin syytä nostaa asia esiin ja alkaa valmistella lainmuutosta, joka takaisi myös suomenkielisen vähemmistön oikeudet ainakin em. kaksikielisyyden kriteerit täyttävissä kunnissa. Muumilaaksossa tämä olisi ehkä mahdollista, mutta koska en usko muumeihinkaan, niin en myöskään pidä järin todennäköisenä, että RKP:läisen oikeusministerin aikana asiaan tulisi jonkinlaista muutosta.

Olenkin usein ihmetellyt, että Ahvenanmaan erillisasemaa pidetään jotenkin esimerkillisenä tapauksena ja sitä markkinoidaan näin myös ulkomailla. Käytännössähän Ahvenanmaan malli tarkoittaa sitä, että annetaan paikalliselle enemmistölle kaikki oikeudet ja viedään ne kansalliselta enemmistöltä: vaikea kuvitella, että tällä tavalla maailmalla ongelmia ratkaistaan.

Ei kai se paikallisen enemmistön harjoittama eriarvoinen kohtelu ole yhtään sen hyväksytympää, mikäli sen kohteena on kansallinen enemmistö?""

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #155

Kaija, ymmärrän ja olen samaa mieltä siitä, ettei ole eettistä, että Ahvenanmaa - tai mikään muukaan maa - polkee vähemmistöjensä oikeuksia. Me voimme kuitenkin vaikuttaa vain juridisen Suomen kielipolitiikkaan - emme voi vaikuttaa Ahvenanmaan, Romanian tai Venäjän kielipolitiikkaan.

Voimme vain esittää sellaisen mallin, joka on niin oikeudenmukainen eikä vie mitään keneltäkään pois, että muutkin näkevät sen hyväksi ja helpoksi ratkaisuksi. Siinähän on silloin lisämotivaatiota pitää huolta vähemmistöjen oikeuksista!

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #163

Totta puhut Jaakko, mutta tuon sitä esille vain siinä mielessä, että nämä meidän pakkoruotsittajat itse huomaisivat, että heidän aatteensa ja oikeutensa noudattavat ihan omia sääntöjään. Sääntöjä, jotka ovat vain heille oikein, mutta samat säännöt meille suomenkielisille ovat taas vähemmistön sortoa ja pahimmillaan rasistista natsismia.

Jukka Mäkinen Vastaus kommenttiin #155

Brandö 75 suomenkielistä asukasta
Kumlinge 17 suomenkielistä asukasta
Kökar 24 suomenkielistä asukasta

Kaikissa kolmessa kunnassa peruskouluikäisten määrä on noin 10%
Tulisi 2 - 7 oppilaan kouluja. Ei oikein järkevää.
Järkevää olisi kustantaa muutama erillinen lisätunti viikossa suomen kielen opintoihin suomenkielisen opettajan johdolla, ja muuten käydä koulu ruotsiksi. Siellä voisi esimerkiksi olla kuntia kiertävä suomenkielen opettaja jonka kulut maksettaisiin mannermaalta.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #173

Siinäpä sopiva harjoitus suomalaisuutta tukeville perustaa pieni kultuurfondi jonkun kuolleen fennomaanin rahoilla ja rahoittaa tuo opettaja. Jospa se muiden sättiminen säätiöistä jäisi vähän taka-alalle jos kerran itsekin tekisi jotain konkreettista hyvää.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen Vastaus kommenttiin #130

Jaska lienee korostetun lakiorientoitunut teoreetikko.

Me Kaijan kanssa olemme enemmän pragmaattisia ekonomisti-humanisteja,
joille taloudellisen tehokkuuden ohella tärkeämpiä arvoja ovat
moraali, eettisyys, vastavuoroisuus ja
oikeudenmukaisuus kuin yksioikoisesti "laki, laki ja laki".

(Ainakin näin kirjoitusten perusteella sanoisin)

Ahvenanmaan pakkosuomea ei poistettu vetoamalla autonomiaan,
vaan muiden kielten osaamistarpeeseen.

http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programi...

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Kyllä "kielivapautus" mielestäni ansaitsee kysymysmerkkejä nimenomaan koska se ei juuri osaa osoittaa kytkentöjä muualle kuin juuri perussuomalaiseen ja suomalaisuudenliittomaiseen yksikielisyysmaailmaan. "Kielivapauttajat" harvoin osaavat osoittaa mielenkiintonsa kieliin tai edes osaavansa muita kieliä.

Turhautuessaan, kiihtyessään, suuttuessaan "kielivapauttaja" suuntaa usein kiukkunsa siihen että suomenruotsalaiset ovat heidän mielestään syyllisiä syntyneeseen tilanteeseen - ei suomenkielinen päättäjäeliitti, eivät paikallaiset kouluviranomaiset jotka eivät myönnä vapautuksia ruotsin kanssa kamppailleet, eivätkä myöskään vapauttajat itse, jotka olisivat voineet omalla esimerkillään oppia muita kieliä ja sen avulla osoittaa kuinka tunkkainen ja turha se ruotsi sitten on.

Tilanne on samaa kuin kolarin todistaneitten joukossa; yksi on valmis manaamaan katukonttoria siitä, ettei ikinä saada sitä risteystä kuntoon, toinen sanoo että kallimmalla autolla ajava ökyili, kolmas syyttää huonoa automerkkiä ja neljäs sanoo että tietysti: nainen ratissa. Näin ennakkoasenteet tulevat pintaan silloin kun poskia punottaa.

Olethan sinä itsekin, Jaska, todennut olevasi sekä "kielipakottajien" että "kielivapauttajien" kritiikin kohteena. Mikä sinua vapauttajissa ja heidän ajatuksenkulussa arveluttaa? Tai mikä sinun periaatteistasi arveluttaa heitä?

Jaakko Häkkinen

Itse määrittelisin niin, että:
- kielivapauttaja = haluaa eroon kaikista pakkokielistä (koulussa siis; yhteiskunnallisista pakkokielistä ei voidakaan luopua)
- pakkoruotsin vastustaja = haluaa eroon vain pakkoruotsista muttei näe mitään epätasa-arvoa pakkosuomen säilyttämisessä ruotsinkielisillä

Jälkimmäisessä ryhmässä minua jaksaa ihmetyttää se, miten aivopestyjä he ovat ajattelemaan, että Suomi olisi jonkinlainen suomenkielisten luvattu maa, jossa kaikki muut ovat vain vieraita vailla tasavertaisia oikeuksia. Vaikka linkitän heille perusteluja, että Suomessa on kolme vanhaa kielialuetta ja että on vain historiallista sattumaa, että suomenkieliset ovat valtiossa enemmistönä, he eivät yleensä muuta näkökantaansa. En ymmärrä, mikseivät he ymmärrä.

Suomi on yksi kolmesta Suomen alueellisesta kielestä. Se, että suomi on puhujamäärältään suurin kieli täällä, ei tarkoita että se olisi jotenkin arvokkaampi kieli. Ruotsinkielisellä alueella ruotsi on yhtä arvokas jokapäiväisen elämän kieli kuin suomenkielisellä alueella suomi.

Cenita Sajaniemi

Jaska

Kannattaisiko Sinun kerrata "yleisölle" otteita kielilaista yms. koska olin huomaavina joidenkin kommenteista, että heitä huolestuttaa ruotsinkielisten pakkosuomi.

Pakkosuomesta sen verran, että eräässä Länsi-Uudenmaan kunnassa ihmiset joutuvat elättämään itsensä pääasiallisesti palveluammateissa. Kunnassa asukkaat puhuvat suomea tai ruotsia noin 50/50.

Ruotsinkieliset palveluammateissaan puhuvat päivittäin suomea. He kuitenkin rekisteröivät itsensä ruotsinkieliseksi ja vaikka tulevat työssään hyvin toimeen suomen kielellä, kannattavat puoluetta, joka vaatii suomenkielisiä palvelemaan heitä ruotsiksi.

Eikö tämä ole melko erikoista?

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Jaakko, mikä on seuraavan toteamuksesi relevanssi?:

"Vaikka linkitän heille perusteluja, että Suomessa on kolme vanhaa kielialuetta ja että on vain historiallista sattumaa, että suomenkieliset ovat valtiossa enemmistönä, he eivät yleensä muuta näkökantaansa. En ymmärrä, mikseivät he ymmärrä."

Jos tarkoitat, että nykyisillä puhujamäärillä ei ole sinusta merkitystä, eikö tällä logiikalla saamenkielisiltäkin voi poistaa pakkosuomen ja -ruotsin?

Toiseksi, korvataan kokeen vuoksi sanat Suomessa ja suomenkieliset vaikkapa sanoilla Ruotsissa ja ruotsinkieliset. Olisitko valmis ajamaan tällä perusteella ruotsinsuomalaisilta ja -saamelaisilta pakkoruotsin poistoa?

Kuulun siis niihin, jotka "eivät ymmärrä".

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #69

Olen jatkuvasti korostanut, että lukumäärillä on merkitystä paikallistasolla MUTTEI valtion tasolla. Ei uusimaalaisen jokapäiväiseen elämään vaikuta mitenkään se, että Pohjois-Karjalassa on suomenkielinen enemmistö tai että Pohjanmaan rannikolla on ruotsinkielinen enemmistö. Vain paikallinen kielitilanne merkitsee.

Saame ei valitettavasti ole enemmistökieli enää missään kunnassamme. Pakkoruotsi tietysti heiltäkin pitäisi poistaa, koska eihän heidän alueillaan ole ruotsinkielistä enemmistöä. Sen sijaan siellä on suomenkielinen enemmistö, joten yhteiskunnallinen pakkosuomi on nykytilanteessa perusteltu.

Ruotsissa ruotsi on tiettävästi enemmistökieli joka kunnassa. Siksi se on yhteiskunnallinen pakkokieli siellä. Ruotsin tilanne ei siis vastaa Suomen tilannetta: meillähän ruotsi on paikoin enemmistökieli, kuten varmaankin tiedät.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä Vastaus kommenttiin #71

Oletko nyt varma, ettet korosta tätä kuntatasoa vähän turhan yksipuolisesti? Eivätähän ihmiset edes jokapäiväisessä elämässään kökötä omassa kunnassaan, puhumattakaan laajemmasta ajallisesta perspektiivistä.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #73

En minä mitään korosta, vaan kerron mikä on todellisuus. Vai väitätkö, että sinun jokapäiväiseen elämääsi vaikuttaa jotenkin se, mitä kieltä jossain toisella puolella maata puhutaan? Osoita se jos pystyt - ellet pysty, tunnusta tilanne.

Ei tietenkään tarvitse kököttää yhdessä kunnassa: moni käy töissä toisessa kunnassa. Huikeaa, siinähän on jo promillen murto-osa Suomesta... ;-) Aika valtakunnallista elämää, vai?

Odotan sinun ymmärtävän vain sen, että paikallinen kielitilanne on ainoa mikä ratkaisee. Se, mikä kielitilanne on toisella puolella maata, on täysin merkityksetöntä. Kun et kerran voi todistaa toisin.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä Vastaus kommenttiin #75

Kuule nyt en suoraan sanoen saa ajatuksistasi selvää. Välillä puhut kuntatasosta, välillä siitä mikä on tilanne toisella puolella maata. Eihän kuntarajan ylittämällä joudu toiselle puolelle maata. Ja mistä ihmeen "promillen murto-osasta" puhut keskimmäisessä kappaleessa????

Jos ajatellaan tilannetta niiden alueiden kannalta, joissa ruotsinkieliset ovat enemmistönä, niin on todettava, että nämä alueet ovat valtakunnan mittakaavassa varsin pieniä. Voidaanko nuorten koululaisten elämää laskea sen varaan, että he pysyttelevät näillä alueilla eivätkä lähde työnhakuun yms. niiden ulkopuolelle?

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #79

Kuntataso ei tarkoita sitä, että pysytään yhdessä kunnassa - se on suuruusluokka, joka poikkeaa huomattavasti valtakunnan tasosta. Kuntatasolla eletään yhdestä muutamaan kunnan alueella.

Promillen murto-osa havainnollisti sitä, kuinka pienessä osassa koko maasta yksittäinen ihminen elää jokapäiväistä elämäänsä.

Ruotsinkielis-enemmistöiset kunnat ovat aika pieniä, mitä sitten? Kuntia on toistakymmentä, ja niihin liittyy vielä enemmän sellaisia kuntia, joissa ruotsi on merkittävän kokoinen vähemmistökieli - niin merkittävä, että sillä voi elää jokapäiväistä elämää.

Eivät lapset oikeasti tiedä, mitä heistä tulee isoina. Eivät he tiedä, tulevatko tarvitsemaan enemmän kiinaa vai venäjää. Lapset ja heidän perheensä tekevät valintoja senhetkisen tilanteensa ja asuinpaikkansa pohjalta. Ei ole merkitystä sillä, kuinka moni tulee muuttamaan suomenkieliselle alueelle, kuten ei ole nykyisenä pakkoruotsin aikana merkitystä silläkään, kuinka moni suomenkielinen tulee muuttamaan Ruotsiin.

Aivan kuten emme voi potentiaaliseen tulevaisuuteen vedoten perustella pakkoruotsia suomenkielisillä alueilla, emme voi siihen vedoten myöskään perustella pakkosuomea ruotsinkielisillä alueilla.

Jos ruotsinkielisillä perheillä on kontakteja/sukulaisuussuhteita suomenkielisille alueille ja kokemusta niistä, silloin he luultavasti valitsevat lapsensa opiskelevan suomea vapaaehtoisesti: he haluavat avata sen oven. Jos taas heillä on sukulaisia ja kokemusta vaikka Saksasta, he luultavasti haluavat lapsensa opiskelevan saksaa: he haluavat avata sen oven.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä Vastaus kommenttiin #81

Jaa-a, tämä ei nyt oikein etene mihinkään, joten ei varmaan kannata paljon jatkaa.

En välttämättä ole edes eri mieltä kanssasi ajamastasi kielivapaus-asiasta. Kenties se olisi käytännössä aivan toimiva ratkaisu.

MUTTA tuskinpa asiaa auttaa, jos asian perusteluissa kieltäydytään näkemästä sitä ilmeistä epäsymmetriaa, joka valtakunnan tasolla puhtaasti lukumääräisistä syistä vallitsee suomenkielisten ja ruotsinkielisten välillä. Ummikkoruotsalainen ei esim. voi maan sisällä mennä juuri mihinkään suurempaan kaupunkiin luottaen siihen, että tulee kielellään toimeen.

Tilanteen epäsymmetriaa havainnollistaa osaltaan sekin, että alatkin verrata suomenruotsalaisten muuttoa suomenkielisille alueille suomenkielisten muuttoon Ruotsiin.

Kyllähän Suomen valtakunta on esimerkiksi poliittisessa mielessä hyvin relevantti yksikkö, toisin kuin Suomi-Ruotsi, johon lipsahdat vertauksesi jälkipuoliskossa. Valtakunnan politiikkaa on vaikea seurata, saati siihen osallistua, jos ei suomea osaa.

Kuten sanottu, ajamasi kielivapaus-ehdotus voi olla ihan hyvä, mutta hyviä perusteita on sillekin, että valtakunnan pääkielen osaamista pidetään kansalaistaitona.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #85

Nyt on, Jaska Häkkinen, vähän niin kuin siinä miljonääripelissä, että olet vähän "lukinnut vastauksesi". Sinulla on hyvä esitys sille miten yhteiskunnan toimivuus voitaisiin taata oikeudenmukaisesti, paikallistasolla rajatuilla pakkokieliasetelmilla. Eikä esitys ole mielestäni huono, vaikka olenkin yllättäen sinua vapaamielisempi. Esityksesi ei kuitenkaan kata koko todellisuutta.

Toki minulla suomenruotsalaisena on oman kuntani toimintojen ja palvelujen lisäksi vahva kokemus valtiosta ja kansakunnasta jossa elän. Jos joku luulee, että minä äidinkieleni takia tiedän missä on Gästrikland, mutta en missä Päijät-Häme tai Koillismaa on, niin on rankasti väärässä. Minulla on välittömät sukulaissuhteet Poriin, olen asunut Tampereella, sukuni Mäntsälässä, Särkisalossa, Laukaassa, Iisalmessa, Sonkajärvellä, suurilta osin suomenkielisinä, eikä se ole voinut olla vaikuttamatta minuun.

Kun nyt pohditaan pitääkö pakkosuomi jossakin mielletyssä symmetriassa poistaa tai vahvistaa, minusta tuntuu, että potkitaan avoimia ovia auki. Me suomenruotsalaisethan elämme jo vapaan kielivalinnan tilanteessa. Me ja ruotsinkielinen kouluhallintomme on - tarpeeseen - valinneet vapaaehtoisen suomen kouluissamme alkavaksi 3. tai 5. luokalta vaikka mikään ei muodollisisesti pakota. Ahvenanmaallakin kolme neljästä valitsee yläkoulussa suomen vapaaehtoisesti.

Näin ollen en ymmärrä mitä "pakkosuomen poisto" oikein enää voisi tässä tilanteessa tuoda mukanaan. Jonkinlaisena kauppatavarana se on arvoton ele.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara Vastaus kommenttiin #89

Olipa hyvä että otit puheeksi "pakkosuomen". Itse meinasin juuri kirjoittaa, mutta parempi näin.

"Pakkosuomesta" puhuminen Suomessa on yhtä vähän relevanttia kuin "pakkoruotsista" puhuminen Ruotsissa.

Suomen opiskelun pakollisuus kaikille Suomessa on yhtä hyvin perusteltua kuin ruotsin opiskelu Ruotsissa.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #93

Siitä täytyy sitten tällä hetkellä puhua joillekin muille kuin suomenruotsalaisille. En ymmärrä mitä psykologista hyvää siitä tulisi jos säädetään sellaista pakolliseksi, jonka ihmiset jo nyt, hyvällä 2–4 vuoden marginaalilla, tekevät vapaaehtoisesti!?

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara Vastaus kommenttiin #95

Pidän suomen pakollisuutta kaikille tarkoituksenmukaisena. En ymmärrä mitä hyvää siitä seuraisi, jos esim. maahanmuuttajat voisivat yrittää olla lukematta suomea.

Ei kai siitä muuten ulkopuolisille olisi haittaa, vaikka pieni osa ruotsinkielisistä ei opiskelisikaan suomea, kunhan ei siitä syystä vaatisi lisää ruotsinkielisiä palveluita.

Ei tämä pakollisuuskysymys kuitenkaan ole tässä ykköspointti.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #105

Tuomo: "Selvyyden vuoksi: Pidän välttämättömänä Suomen kielipolitiikan perusteellista muuttamista. Muutoksen jälkeen pakkoruotsikin poistuu."

Mitä tässä sinun uudessa, täysin muuttuneessa kielipolitiikassa sitten on ykköspointti?

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara Vastaus kommenttiin #109

"Mikä tässä sinun uudessa, täysin muuttuneessa kielipolitiikassa sitten on ykköspointti?"

Taisin kirjoittaa aiheesta edellisissä ketjuissa. Muistatko/löydätkö?

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #112

Taisit ehdottaa suomea pääkielenä ja julkisen ruotsinkielisyyden kaventamista vain kuntiin jossa ruotsinkielisiä on yli 20 % (nykyisen 8 %:in sijasta). Ei kuitenkaan koskaan käynyt ilmi kaventuuko myös julkinen suomenkielisyys kunnissa, joissa suomenkielisiä on alle 20 %, vai tarkoittaako tämä pääkielipykälä, ettei suomenkielinen oikeastaan voi olla missään päin valtakuntaa julkisessa vähemmistöasemassa, paitsi Ahvenanmaalla.

Tämä uusi kielipolitiikkasihan ei ole mitään muuta kuin perustelematonta tahtopolitiikkaa. Ellei nyt perusteluksi hyväksytä se, että suomi on jo niin vahvassa enemmistöasemassa, että sille kuuluu... ööh tuota, niinku... vielä selkeempi enemmistöasema!

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara Vastaus kommenttiin #117

"Taisit ehdottaa..."

20+% alueet olisivat kaksikielisiä ja muu Suomi yksikielistä aluetta. Ruotsinkielisiä palveluita tarjottaisiin ruotsinkielisten toimesta kaksikielisillä alueilla. Muualla palvelut tarjottaisiin suomeksi. Suomenkieliset sekä muunkieliset vähemmistöt vapautuisivat pakollisesta ruotsinopetuksesta kaikilla opintojen tasoilla.

Näin säästyvät yhteiset verovarat ja resurssit käytettäisiin kaikkia suomalaisia parhaiten hyödyttävällä tavalla.

"Tämä uusi kielipolitiikkasihan ei ole mitään muuta kuin perustelematonta tahtopolitiikkaa."

Kielipoliittiset päätökset tehtäisiin tietenkin normaalissa demokraattisessa järjestyksessä.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #121

Eli agendasi on oikeastaan täysin suomettava, tavoitteena 90%:isesti suomenkielisen maan lisäsuomettaminen. Onko sinulla ajatus, että Suomen tulisi myös demokraattisessa järjestyksessä sanoutua irti Euroopan vähemmistöasiakirjasta? Sen mukaanhan hallintoalueiden kielisäädöksiä ei voi muuttaa vähemmistön haitaksi, joten joudut muuten odottamaan alle 20%:in alueeiden putoamista myös alle nykyisen 6% säädetyn prosentin ruotsinkielisten väestöosuuden ennen kuin Suomesi on valmis.

Mutta morjestellaan uurnilla. Keskustelumme oli sitten tässä.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara Vastaus kommenttiin #122

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo kertoi lehtihaastattelussa oman kantansa:

5.2 miljoonaa suomalaista istuu jatkossakin pakkoruotsin tunnilla pätevöityäkseen järjestämään omakielisiä palveluita 260000:n hengen lähes viimeistä myöten suomentaitoiselle ruotsinkieliselle vähemmistölle.

Tämä on sekä kohtuutonta että järjetöntä, mutta asiasta ei ilmeisesti sovi keskustella.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #125

No ei minun kanssani kannata. Minähän kannatan vapaata kielivalintaa, mutta ilmeisesti täysin eri syistä ja eri tavoittein kuin sinä.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara Vastaus kommenttiin #126

"Minähän kannatan vapaata kielivalintaa, mutta ilmeisesti täysin eri syistä ja eri tavoittein kuin sinä."

Kerro nyt kuitenkin vielä selvyyden vuoksi ne syyt ja tavoitteet.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #128

Kannatan vapaata kielivalintaa ja pakollisista kielistä luopumista, koska se mahdollistaa Suomelle laajemman kielivarannon. En pidä kohtuullisena, että kielet ovat pakollisia vähemmistöille taattavien palvelujen vuoksi.

Kannatan kuntien nykyisiä vähemmistösäädöksiä muuttumattomina, ja näen positiivisenä asiana jos maahan muodostuu uusia kaksikielisiä kuntia ruotsinkielisten lukumäärän pysyessä vuodesta toiseen vakaana. Kannatan myös kaksikielisiä kuntia esim suomi-venäjä-yhdistelmällä.

Kannatan järkevästi toteutettuna kolmea kansalliskieltä Suomeen: suomi, ruotsi ja saame.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen Vastaus kommenttiin #129

Muutos pitäisi saada aikaan mahdollisimman nopeasti, koska taloudellisia ja henkisiä resursseja on jo tuhlattu niin massiivisesti pakkoruotsiin.

Kolmen kansalliskielen mallin voi toki toteuttaa, mutta se on enemmänkin akateemista keskustelua.

Painopiste ongelmanratkaisussa pitää olla teoreettisten pohdintojen sijasta konkreettisissa toimenpiteissä.

Pakkoruotsin poistaminen on kokoomuksen Vahasalon mukaan mahdollista,
"kun luodaan malli, jolla ruotsinkieliset palvelut turvataan".

40 vuodessa on pakkoruotsitettu noin kaksi miljoonaa suomalaista,
koko opintopolun laajuisesti:
peruskoulu, lukio, ammattikoulu, amk, yliopisto.
Meillä on siis valtava suomenkielisten reservi turvaamassa ruotsinkielisiä palveluja seuraaviksi 20 vuodeksi, vaikka pakkoruotsi poistettaisiin heti eikä kukaan lukisi lainkaan ruotsia.

Tämä reservi on nyt parhaassa työiässä turvaamassa
ruotsinkielisiä palveluja.
Kaksi miljoonaa suomalaista!

Valitettavasti useimmalle suomenruotsalaisille pakkoruotsi ei ole palvelujen turvaamiskysymys,
vaan heille kyseessä on itseisarvo: Pakko on pakko, koska se on pakko.

Eräänlainen kosto siitä,
että he de facto joutuvat opiskelemaan maan enemmistökielen.

Teidän pitäisi päästä eroon tästä kostomentaliteetistanne kansanryhmän tasolla. Sinä olet avaintekijä tässä mielipiteenmuokkauksesssa.

Mutta sinunkin pitäisi ensin tunnistaa kulttuurisessa DNAssasi oleva suomenruotsalainen kostaja.

Kuka vaatii pakkoruotsia, kun suomenruotsalaiset lakkaavat vaatimasta.
Mieti asiaa kiihkottomasti, analyyttisesti ja rauhallisesti.
Niin minäkin olen tehnyt ja johtopäätös on tämä:

Pakkoruotsi poistuu, kun ruotsinkieliset luopuvat vaatimuksestaan.
Mutta he eivät luovu--> siksi se jatkuu--> syyllinen on löydetty.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #144

Juurihan minä kirjoitin, että en suomenruotsalaisena kannata nykyistä pakollista ruotsia ja tiedät ottaneeni asiaa vastaan useasti kantaa, piireissä jossa olen vähemmistönä. Kuitenkin pidät minua geneettisesti "kostajana". Miksi?

Onko minulla mitään syytä olettaa ettei ajatuskulkusi ole se että

pakkoruotsi poistuu, kun ruotsinkieliset luopuvat vaatimuksestaan --> mutta he eivät luovu--> siksi se jatkuu--> syyllinen on löydetty --> tämä taipumus on heillä geneettinen --> katsotaan samalla ovatko he syyllisiä johonkin muuhunkin?

Sinähän olet debatoijana vähän kaksisuuntaishäiriöinen – pidän tiukasti analyysini tavassasi debatoida – välillä tulee pyyhkeitä ja välillä kehuja, mutta kyllä tämä alkaa, JV, olla jo vähän vastenmielistä luettavaa.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen Vastaus kommenttiin #149

Sinähän olet debatoijana vähän kaksisuuntaishäiriöinen – pidän tiukasti analyysini tavassasi debatoida – välillä tulee pyyhkeitä ja välillä kehuja, mutta kyllä tämä alkaa, JV, olla jo vähän vastenmielistä luettavaa."

En minä etsi syyllisiä mihinkään muuhun kuin pakkoruotsiin.
Vahasalo totesi, että vapaaehtoisuus käy, jos löydetään vaihtoehtoinen tapa. Tämän vaihtoehtoisen tavan löytäminen lähtee suomenruotsalaisista.
Pyytäisin sinua ja suomenruotsalaisia kohteliaasti kertomaan vaihtoehtoisen tavan järjestää teidän palvelunne, koska tehän tunnette parhaiten palvelutarpeenne. Tällaisia avauksia ei ole näkynyt, vaan tiiviisti jumitetaan pakkoruotsissa. Odotan avauksia, joista kansakunta voi keskustella. Muuten pysyn kannassani, että pakkoruotsissa on loppujen lopuksi kysymys aivan jostain muusta!

RKP on tässä avainasemassa: se ei halua palveluja, vaan se haluaa pakkoa.

Minä en sitäpaitsi puhu genetiikasta,
vaan käytän A. Stubbin lanseeraamaa ilmaisua "kulttuurinen DNA"...

"Ei. Ei siitä sellaista seuraa, että johtavat kepulaiset ovat reagoineet aluepoliittisiin päätöksiin kuten ovat. 2-kielisyys on osa identiteettiämme, eräänlainen suomenmaalaisten DNA.
DNA:ta ei pyyhitä pois kädenheilautuksella."

Eli A Stubb määritteli minun DNAni minua tapaamatta...

Eli odotan vaihtoehtoista mallia järjestää ruotsinkieliset palvelut ilman pakkoruotsia- nimenomaan ruotsinkielisten edunvalvojilta.
Jos sellaista mallia ei edes haluta tuoda esiin,
silloin pakkoruotsissa on kysymys ihan jostain muusta.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #150

Amneesiahan eli muistinmenetys on toinen häiriö.

Et nyt muista, että olemme toisella foorumilla aikoja sitten olleet samaa mieltä siitä että koulu, hoiva, oikeudet ja turva ovat ydinpalveluja, joita olisi kohtuullista turvata myös ruotsinkielisinä, vaikka muita kaksikielisyyshimmeleitä sitten voi kyseenalaistaa. Tiedät myös minun kannattavani ratkaisuja, joilla näitä voidaan turvata ilman maanlaajuista pakollista ruotsia, jos sitä ollenkaan enää tarvittaisi.

Miksi sitten lähdet uuden yleisön edessä vetämään tätä koko pantomiimia alusta, jossa "kaikki suomenruotsalaiset ovat kostajia, tämä Andelin myös"?

No, tässä valistunut Usarin lukija sai sinulta ainakin hyvän esimerkin siitä mitä populismi on.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #144

"Meillä on siis valtava suomenkielisten reservi turvaamassa ruotsinkielisiä palveluja seuraaviksi 20 vuodeksi, vaikka pakkoruotsi poistettaisiin heti eikä kukaan lukisi lainkaan ruotsia."
-- JV, tuo on aivan erinomaisen tärkeä pointti! Siis niitä vastaan, jotka perustelevat pakkoa palveluilla.

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen Vastaus kommenttiin #122

Onhan se kiva, että suomenruotsalaisella argumentilla ei ole oikeastaan mitään tekemistä "vähemmistöisyyden" kanssa mutta koska on onnistuttu paaluttamaan tietty (sinänsä hurja) asema, niin sitä ei sitten voi muuttaa koska se rinnastetaan paljon heikomman aseman omaaviin vähemmistöihin...

Jukka Mäkinen Vastaus kommenttiin #109

Ykköspointti on se että ihminen voisi valmistua niin matemaatikoksi, insinööriksi, kirvesmieheksi, kampaajaksi, tai työllistyä vaikkapa tasa-arvovaltuutetun turhakevirkaan ilman että hänen on läpäistävä ruotsinkielen tutkinto.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #105

"Pidän suomen pakollisuutta kaikille tarkoituksenmukaisena. En ymmärrä mitä hyvää siitä seuraisi, jos esim. maahanmuuttajat voisivat yrittää olla lukematta suomea."
-- Ei mitään. Mutta ruotsinkielisten ei tarvitse opetella suomea sellaisilla alueilla, missä ruotsi on (toinen) yhteiskunnallinen kieli.

Mikä muu kuin pakollisuus olisi ykköspointti? Sehän nimenomaan on kielivapauden ykköspointti.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #93

Tuomo, yritäpä jo vihdoin esittää perusteluja sille, miksi suomen opiskelu Suomessa vastaisi ruotsin opiskelua Ruotsissa.

Minä olen jo perustellut, ettei Suomen tilanne vastaa Ruotsin tilannetta. Me voimme soveltaa Ruotsiin ihan samaa sääntöä kuin Suomeenkin, eli että kunnan enemmistökieli olisi yhteiskunnallinen pakkokieli, ja silti Ruotsissa olisi ruotsi jokaisen kunnan kielenä, kun taas Suomessa ei olisi suomi jokaisen kunnan kielenä!

Et voi perustella Suomeen mallia, jonka lähtötilanne ei lainkaan vastaa Suomen tilannetta.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara Vastaus kommenttiin #99

Suomi on suuri valtakieli Suomessa samoin kuin ruotsi Ruotsissa. Siksi suomen opiskelu on kaikille sekä tarpeellista että hyödyllistä.

Andelin on valistanut meitä asiassa.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #89

"Näin ollen en ymmärrä mitä "pakkosuomen poisto" oikein enää voisi tässä tilanteessa tuoda mukanaan. Jonkinlaisena kauppatavarana se on arvoton ele."
-- Jan-Erik, en aivan hahmota tätä kauppatavara-ajatusta (olen humanisti, nääs). Minusta kyse on vain tasavertaisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Sinulla on paljon suomenkielisiä sukulaisia/tuttavia, mutta Pohjanmaalla on ihmisiä, joilla niitä ei ole välttämättä yhtään. Et voi yleistää kaikkiin muihin omia suomen kielen avulla aukeavia oviasi.

Ruotsinkielisistä suomen valitsee A2-kielenä 4,6 % ja vasta B1-kielenä 1,5 %, joten pakkosuomen päättymisestä ilahtuvia henkilöitä on mahdollisesti 17 000. On tietysti mahdollista sekin, että jokainen silti valitsisi suomen, vaikka sitten vain B1-kielenä seitsemännellä luokalla, miksemme antaisi valinnanvapautta? Se kuitenkin lisää aina ihmisten tyytyväisyyttä.

Jos he itse arvioivat tarvitsevansa suomea ja siksi valitsevat sen, se varmasti antaa enemmän motivaatiota kuin se, että joku muu on päättänyt sen heidän puolestaan.

Oikeudenmukaisuus-perustetta ei pidä vähätellä: pakkosuomen poiston mukanaolo saattaa tulevaisuudessa hyvinkin ratkaista sen, päästäänkö pakkoruotsista eroon vai ei. Ihmiset on helpompi saada tukemaan oikeudenmukaista mallia, vaikka käytännössä sen korjaava merkitys painottuisikin suurelta osin vain toisen osapuolen kielivalintoihin. (Mikä vain osoittaa, ettei nykyinen malli ole oikeudenmukainen.)

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #98

Edelleen: kunta- ja yhteiskuntakielimallisi on hyvä ja pyrkii oikeudenmukaisuuteen. Mutta en ymmärrä miksi kaksi- ja ruotsinkieliset alueet kiittäisivät siitä, jos alueella olisi 17 000 entistäkin toisen kotimaisen kielen suhteen kielitaidottomampaa ihmistä sijoitettavina yhteiskuntaan?

Jos haluaa tarjota jotakin vastinetta pakollisen ruotsin poistolle niin mielestäni pitäisi poliittisesti nyt tarjota ydinpalvelujen takaamista omankielisinä. Tällä en siis tarkoita hallintojen ja himmeleiden symbolista kaksikielisyyttä - vaan sellaista tuloksellisuutta, että päiväkotilapsi, poliisin apuun turvautuva henkilö, teho-osaston potilas, dementoituva vanhus todellakin tietävät saavansa puhua äidinkieltään.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #104

"Mutta en ymmärrä miksi kaksi- ja ruotsinkieliset alueet kiittäisivät siitä, jos alueella olisi 17 000 entistäkin toisen kotimaisen kielen suhteen kielitaidottomampaa ihmistä sijoitettavina yhteiskuntaan?"
-- Vaarallinen perustelu, koska sen avulla voidaan pitää kiinni pakkoruotsistakin: sehän tulee huomattavasti lisäämään "kielitaidottomien" (lue: toista kotimaista osaamattomien) määrää.

Miksi edes pitäisi osata toista kotimaista, jos elää alueella, jossa ruotsi on toinen yhteiskunnallinen kieli? Yhdellä kielellä pärjää, joten riittää että osaa toista alueen yhteiskunnallisista kielistä.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #113

Niin, jos koko maailma ja elinpiiri on se kunta, mutta kun se ei ole.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #116

Kuten pakkoruotsittajat jaksavat toistella, niin ruotsin kieli on avain Ruotsiin ja ruotsinkieliseen maailmaan. Ruotsinkielisillä on siis auki suurempi ovi kuin suomenkielisillä! Esim. Pohjanmaalla seurataan Ruotsin TV:tä ja lehtiä - elinpiiri ei siis ole vain se oma kunta, vaikka päivittäinen fyysinen elämä tapahtuisikin siellä ja sen välittömässä läheisyydessä.

Miksi ruotsinkieliset pitäisi pakottaa suuntautumaan suomenkieliseen Suomeen yhtään sen enempää kuin suomenkieliset pitäisi pakottaa suuntautumaan ruotsinkieliseen maailmaan?

Totta kai kaikkein eniten ovia avaisi kaksikielisyys, mutta se pitää kuitenkin jättää ihmisten omaksi valinnaksi. Emme voi pakottaa kaikkia suomalaisia suomi-ruotsi-kaksikielisiksi.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #135

Tässä joitakin syitä. Historia. Perinteet. Tuleva puolustusyhteistyö. Lähialuekotiinvetäminen joka koskee myös Venäjää ja Eestiä. Itseymmärrys.
Nämä siis riippumatta kaksikielisyydestä ja ruotsinkielisestä väestöstä ja liittymättä opetuksen laajuuteen.
Muuten olen sitä mieltä että joku on mennyt pieleen siinä että ruotsinopettajat rekrytoidaan suomenkielisten parista. Kieleen liittyvä mentalitetti ei silloin välity vaikka kieli ja mentaliteetti ovat erottamattomia.
Lisää minun mutuani eli todella ulkopuolelta tehtyjä oletuksia. Ruotsin opetuksessa on jotain erittäin vanhahtavaa. Ruotsi on jossain mielessä saksaa korvaava jäänne koululaitoksessa. Toisen maailmansodan jälkeen Eurooppa siirtyi totaalisesta saksaorientaatiosta yhtä totaaliseen USA-orientaatioon. Aikaisemmin saksaa opiskeltiin kaikissa lukioissa ja saksa oli tieteen ja kansainvälisyyden kieli. Suomessa ruotsin opinnot tekivät että jotain vastaavaa jäi elämään mutta sen hinta oli että ruotsin kieltä alettiin opiskella samalla tyylillä kuin saksankieltä oli opiskeltu, eli pääpaino oli kääntämisellä ja sanastolla aktiivisen ja hauskan opetuksen siirtyessä englannin kieleen.
Ruotsin opetuksen pitäisi muuttua enemmän kommunikaatiotapoja opettavaksi kuin mekaanisia kielirakenteita ja sanaluetteloita päähän siirtäväksi neosaksaksi.
Suomen ja Ruotsin välillä kulkee valtava kulttuurikuilu. Se liittyy tunteiden välittämiseen ja siihen missä tilanteissa kieltä käytetää ja missä väkivaltaa. Jos ruotsin opetus ei välitä mitään ruotsalaisten kepeästä sydämellisyydestä ja flirtistä se on vain neosaksaa.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #142

Sini, nuo ovat syitä sille, miksi ruotsi on sinusta tärkeä kieli. Ne eivät ole syitä sille, miksi vieraista kielistä juuri ruotsin pitäisi olla pakollinen jokaiselle suomenkieliselle suomalaiselle. Ymmärrät varmaan eron?

Noilla samoilla syillä voidaan perustella ihan yhtä hyvin muitakin kieliä, ja jos kielen hyötyä mitataan puhujamäärällä, pakkoenglanti kuuluu sinun perustelujesi mukaan pakkoruotsin tilalle.

Minustakin äidinkielinen opettaja olisi paras.
Neosaksa-vertaus on mielenkiintoinen ja voi pitää paikkansa. Tosin minun aikanani/koulussani kaikkia kieliä opeteltiin yhtä "kuivasti".

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #157

Ainahan keskusteluissa asia tulee jonkun suusta ja hänen esittämäänsä voi mitätöidä sanomalla että tuo on vain sinun mielipiteesi. En hyväksy tuota argumenttia ja pidän sitä ala-arvoisena.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #158

Luepa nyt Sini uudelleen, mitä Jaska kirjoitti.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #158

Mistä sinä Sini puhut? Itsehän kutsuit näkemystäsi mutuiluksi.
Koetko esittäneesi syitä, jotka puolustavat pakkoruotsia? Sitten sinun kannattaa lukea, mikseivät ne perustele pakkoruotsia:
http://www.elisanet.fi/alkupera/Kielipoliittinen.pdf
http://www.elisanet.fi/alkupera/Pakkoruotsi.pdf

Kun olet lukenut nuo, perustelepa sitten, miksi vieraista kielistä juuri ruotsin eikä esim. englannin pitäisi olla pakollinen kaikille suomenkielisille. Jooko?

Ymmärräthän, ettei pakkoruotsia perustele sellainen perustelu, jolla voidaan tukea yhtä hyvin minkä tahansa muun kielen pakollisuutta?

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #161

Mutuiluksi kutsuin kommenttini loppuosaa. Alkuosa oli vastaus tähän: "Miksi ruotsinkieliset pitäisi pakottaa suuntautumaan suomenkieliseen Suomeen yhtään sen enempää kuin suomenkieliset pitäisi pakottaa suuntautumaan ruotsinkieliseen maailmaan?"
Kyllä ne olivat syitä (ei pakkoruotsiin vaan) siihen että Suomessa jatkossakin harrastettaisiin ruotsin kielen opiskelua.
Ruotsi on eri asia kuin kuin englanti. Paremmin voi sitten verrata venäjään.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #167

Itse asiassa loppuosa oli "lisää mutuilua", mikä viittaa siihen että alkuosassakin oli sitä. ;-)
Eikös suuntautuminenkin ole jokaisen itse vapaasti valittavissa? Mitä tekemistä esim. historialla on sen kanssa, mihin nykyihmisen pitää suuntautua? Pitääkö meidän suuntautua Moskovaan tai Pietariin vain siksi, että sieltä käsin meitä on joskus hallittu?

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #168

No nythän sä kuullostat siltä että Suomessa ei pitäisi opiskella ruotsia että ruotsin opiskelu on jotenkin irrelevanttia.
Sä olet valmis heittämään maan alueelliset ja historialliset kytkökset jonnekin halveksuntakoriin vaan siksi että saisit vastustaa ruotsinkielen opetusta. Mä luulin että sä vaan olet ns pakkoruotsia vastaan mutta nyt menet johonkin äärimmäisyyteen. Take a break.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #170

Sini, olet ymmärtänyt jotain väärin. En minä ole lopettamassa ruotsin opetusta, vain sen pakollisuuden. (Samoin pakkosuomen.) Ruotsia saavat opiskella ne, jotka kokevat sen tärkeäksi. Mutta et voi pakottaa kaikkia kokemaan ruotsia tärkeäksi!

Jos joku ei halua opiskella ruotsia, hänellä pitää olla siihen täysi oikeus. Vai mitä? Vai kannatatko pakkoruotsia? Ainakin käytät samanlaista mustavalkoista niputtamista kuvitellessasi, että pakon vastustaja vastustaisi koko ruotsin opetusta (tai jopa ruotsin kieltä ja kaikkia ruotsinkielisiä, kuten Päivi Storgård kuvittelee).

Edelleen korostan, että esittämäsi syyt ruotsin tärkeydelle (subjektiivinen kokemus) eivät perustele pakkoruotsia kaikille (objektiivinen todellisuus).

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #172

Niin yhdessä polvessa tässä ketjussa jo pistettiin se pakkoruotsi hyllylle ja siirryttiin keskustelemaan syistä miksi ruotsia on hyvä opiskella. Nähtävästi lauseesi " En minä ole lopettamassa ruotsin opetusta, vain sen pakollisuuden" on suuri vale ja pekkä kiero ele koska latelet sellaisia argumentteja jotka ylipäätään halventavat ruotsin opiskelua.
Ja tähän perään kirosana.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #174

Sini, luetun ymmärtämisessäsi on pahoja puutteita ja olet lisäksi ilmeisen vainoharhainen. Ei se mitään, hyvä että todellinen luontosi paljastuu lukijoille. :-)

Minä en ole kieroillut, päinvastoin olen hyvin avoimesti kertonut näkemykseni kaikkeen aiheeseen liittyvään. En ole myöskään valehdellut, enkä ymmärrä mistä foliohattusi uumenista tuollaisen ajatuksen sait päähäsi. Perustele väitteesi, ole hyvä.

Kaikkein tärkeintä: en ole sanallakaan halventanut ruotsin opiskelua! Sen näkee jokainen kommenttejani puolueettomasti lukeva. Oma puolueellinen suodattimesi teki sinulle nyt tepposet.

Jos kertoisit ääneen kannatatko kielipakotusta vai kielivapautta, kommenttisi saisi liitettyä asiayhteyteen - nyt ne jäävät irrallisiksi ja monitulkintaisiksi.

P.S. Sivupersoonasi näköjään suositteli omaa kommenttiasi! :-D

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #184

Minusta vaan sen poukkoilun ansiosta joka syntyi minun puutteellisen sisäänlukutaidon ja sen takia etten huolellisesti perehtynyt keskusteluun johon hyppäsin paljastui se että et lainkaan näe mitään hyvää kielien opiskelussa (pakollisessa kuten kaikki kouluaineet mutta ei muiden kielien kustannuksella) sen perusteella että ne liittyvät historiallisiin ja/tai alueellisiin identiteetteihin. Sehän tässä paljastui. Minulla ei ole mitään tarvetta saada hyvän keskustelijan mainetta, minä olen spontaani puolihörhö mutta kuitenkin hereillä sävyjen ja alatekstien suhteen.
Jos pakkoruotsia siis vastustaa sen takia että ei ole mitään syytä priorisoida historia ja lähialuekieliä niin silloin ei liene mitään syytä opiskella historia- ja lähialuekieliä vapaaehtoisestikaan. Kuitenkin historia ja lähialueteema on vahvasti läsnä kaikessa ruotsin opiskelussa siitähän ei pääse yli eikä ympäri. Jos ne kuoritaan pois jää vain lingvistinen harrastus jäljelle.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #188

Olet ymmärtänyt edelleen väärin.

1. On perusteetonta väittää, etten näe mitään hyvää kielten opiskelussa historian tai alueidentiteettien perusteella. En nimittäin ole lainkaan ottanut kantaa niihin! Olen vain sanonut, että ihan samoilla perusteilla voidaan pitää myös muita kieliä tärkeänä, ei vain ruotsia. Siinä ei todellakaan ole mitään ruotsin opetusta vastustavaa tai vähättelevää!

2. On perusteetonta väittää, että vastustaisin pakkoruotsia koska en halua priorisoida lähialueita. Minä olen päinvastoin esittänyt aiemmin, että sekin olisi jo hyvä askel oikeaan suuntaan, että saisi valita mieleisensä kotimaisen tai lähialueen kielen (ruotsi, saame, romani, tataari, venäjä). Siis että kielivalintaa vapautettaisiin osittain, niin että saisi valita edes rajallisesta joukosta.

Mitä vikaa on lingvistisessä harrastuksessa? Ei kaikkia kieliä opiskella sen vuoksi, että sitä puhutaan lähistöllä tai halvan laiva- tai lentomatkan päässä. Älä yleistä omaa ajattelutapaasi kaikille muille.

Joitain kieliä opiskellaan esim. omien juurten ja esivanhempien vuoksi, kielen uhanalaisuuden vuoksi (esim. saamelaiskielet), kielen eksoottisen erilaisuuden vuoksi (esim. baski) jne. Motiiveja on monia, ei vain läheisyys.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #194

" Mitä tekemistä esim. historialla on sen kanssa, mihin nykyihmisen pitää suuntautua? Pitääkö meidän suuntautua Moskovaan tai Pietariin vain siksi, että sieltä käsin meitä on joskus hallittu?"
Tuo oli se lauseesi joka oli outo. Minusta kaikki kansakunnat jatkuvasti orientoituvat historiansa kautta ja sen tunteminen on osa kaikkea sivistystä. Käsi kädessä sen kanssa kulkee sitten muita pyrkimyksiä ja suuntauksia. Ruotsikielen arvo on meille ennenkaikkea siinä että se on osa historiallista itseymmärrystä.
Huomaahan sen kuinka ihmiset jatkuvasti vertaavat Suomen ja Ruotsin ilmiöitä ja oloja.
Se miten ruotsin opiskelu organisoidaan on toinen juttu mutta ruotsin kielen ja kulttuurin tuntemuksen keskeisyyttä meille identtiteettirakennusaineena ei voi kiistää. Myös venäjää meidän pitäisi tuntea paremmin kuin nyt mutta yhtä iso osa identiteetiämme venäjän tuntemus ei ole.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #195

Sini, et voi edelleenkään yleistää omaa tilannettasi kaikkiin suomalaisiin. Ei Ruotsilla ja yhteisellä historiallamme ole mitään tekemistä minun identiteettini kanssa, ei myöskään monien muiden suomenkielisten identiteetin kanssa.

Ruotsi saa kaikin mokomin olla tärkeä osa ruotsinkielisten ja sinun identiteettiä, mutta anna sinä minulle ja muille suomenkielisille oikeus pitää Viroa tärkeämpänä - väittämättä sen olevan ruotsivastaista!

Ruotsin kieli ei liity mitenkään useimpien suomenkielisten itseymmärrykseen. Oletko sinä identiteettipakottaja?
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/150986-pakko...

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #204

Hei, sä oot huono keskustelija. Väität että mä olen yleistänyt mun tilannettani. Mä en ole kirjoittanut sanaakaan omasta tilanteestani. Ala-arvoista! Yritä argumentoida.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #211

Sini, sinä et vain jostain syystä ymmärrä, että se mitä sinä väität yleispäteväksi (eli se, että Ruotsi ja ruotsi olisivat jotenkin merkittäviä suomalaisten identiteetissä) on pelkästään sinun subjektiivinen kokemuksesi. Ei se oikeasti ole yleispätevä väite! Meitä on paljon, joiden identiteettiin Ruotsi ja ruotsi eivät kuulu millään tavoin.

Yritä ymmärtää, ettet voi yleistää omia mielipiteitäsi kaikkia muita koskeviksi. Ja tule vasta sitten puhumaan keskustelun laadusta. :-)

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #214

Jos minä sanon Suomen historia on suurelta osalta kiinteässä yhteydessä Ruotsin historiaan niin et voi tyrmätä lausetta sanomalla jotain minusta ja minun keksimästäsi poikkeuksellisuudesta. Se on ihan keskusteluetiikan aakkosia.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #216

Sini, en minä tuota kohtaa tyrmännytkään vaan tämän ja vastaavat väitteesi:
"Ruotsikielen arvo on meille ennenkaikkea siinä että se on osa historiallista itseymmärrystä." (Samoin ne identiteettijutut.)

Tämä on yleistys, koska se että tuolla on arvoa sinulle, ei tarkoita että sillä on arvoa kaikille. Ja jos sillä ei ole arvoa edes sinulle omakohtaisesti, silloinhan koko lauseen esittäminen on turhaa.

Keskustelun alkeisoppitunti sinulle: pitää tarkistaa puhuuko samasta asiasta, muuten tulkinnat menevät metsään.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #218

Siitä historiasta se arvo generoituu.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #221

Niin, sinulle. Ei muille.
Jokainen saa itse valita, mitä kieliä arvostaa.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #222

Sitä pidetään kyllä yleispätevänä sääntönä että seuduille maille heimoille ja suvuille on arvoa niiden historiasta. Todistustaakka sillä joka sanoo väittämää vääräksi on sen yleispätevän säännön kyseenalaistajilla. Ja historiaan tutustuminen ja siihen liittyvien asioiden opiskelu on sitten osa kasvatusta sen yhteisön piiriin. Perinteitä tietysti pitää aina tulkita uudestaan mutta niiden kieltäminen täysin ei toimi. Tavalla tai toisella me orientoidumme suhteessa historiaamme. Sinä et voi marginalisoida toisia heidän historiasuhteensa takia. Sinulta ehkä on jäänyt huomaamatta että puhun ruotsin kielen opiskelusta ylipäätään enkä ole pakottamassa ketään mihinkään. Sinä sen sijaan teet kaikkesi jotta minun pohdintani tulisivat jotenkin huonoon valoon.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #223

Sini, en ymmärrä, miten sinun on niin vaikea puhua samasta asiasta kanssani.
En ole kieltänyt perinteitä enkä historiaa. Olen vain toistuvasti tuonut esiin sen, että se mitä sinä pidät kaikkia ihmisiä koskevana arvonäkemyksenä, on tosiasiassa sinun subjektiivinen näkemyksesi, jota kaikki eivät jaa. Eikä heidän tarvitsekaan.

Ymmärrätkö, mistä minä puhun?
Jos, niin ymmärrätkö, mitä yritän sanoa?

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #224

Minä yritän puhua sanoa että suomalaisille noin isolla haarukalla ottaen on erikoiset syyt opiskella ruotsia ja ne liittyvät historiaan ja lähialueeseen. En yritä sanoa että suomalaisten on pakko tai että minä "määrään" vaan puhun yleisellä tasolla todeten että ruotsin opiskeluun liittyy seikkoja joita ei esim englannin opiskeluun liity yhtään vähättelemättä englannin opiskelua. Onko sinun niin vaikea kohdata tuota toteamista. Tottakai jokainen lapsi joka esim oppii ruotsia saa ahaa elämyksiä siitä että on kaikki lainasanat, että Suomessa on ruotsinkielisiä kaupunkiennimiä, ruotsinkielistä väestöä jne jne jne.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #225

Ymmärrän kyllä mitä sanot, mutta se ei vain pidä paikkaansa. Ei tavallinen suomalainen ajattele ruotsia opetellessaan mitään historiaa tai lähialuetta - se on vain yksi vieras kieli muiden joukossa.

Pääosin ihan samat kansainväliset lainasanat löytyvät englannista, espanjasta ja venäjästäkin. Ei ruotsin opiskelu eroa useimmilla mitenkään muiden kielten opiskelusta.

"Suomenkielisistä peräti 73 % vastasi, että tunteenomaisesti ruotsin kieli on heille vain yksi kieli muiden joukossa, kun taas ruotsinkielisistä 56 % sanoi samaa suomen kielestä, tosin lisäksi 9 % sanoi suomea vieraan tuntuiseksi kieleksi (yhteensä 65 %). Erot eivät tässä suhteessa ole suuret: kummassakin ryhmässä kahdelle kolmasosalle tai kolmelle neljäsosalle toinen kansalliskieli ei ole henkilökohtaisesti merkityksellinen."
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/150986-pakko...

Ihan kiva, jos sinä saat säväreitä ruotsin opiskelusta ja näet silmissäsi historian vilistävän filminauhana silmiesi editse, mutta useimmilla asia ei ole niin. Se on edelleen ihan sinun oma subjektiivinen kokemuksesi.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #226

Ja minä väitän että tavallinen suomalainen kyllä ajattelee historiaa ruotsin kielen yhteydessä. Tuo on vain sinun toiveajatteluasi. Suomalaiset jopa parveilevat Ruotsin kuninkaallisten ympärillä. Miten sinä tunnetkaan huonosti suomalaisia.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #227

Ei sen enempää kuin muidenkaan kielten kohdalla. Kiinnostus kuninkaallisiin tuskin liittyy monellakaan kielen opiskeluun. Pidä toki uskosi, mutta sinun on hyvä tiedostaa, ettei uskomuksesi päde kaikkiin suomalaisiin. Nyt lopetamme jankutuksen tähän - keskustelu junnaa paikallaan. Öitä!

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen Vastaus kommenttiin #142

"Tässä joitakin syitä. Historia. Perinteet. Tuleva puolustusyhteistyö. Lähialuekotiinvetäminen joka koskee myös Venäjää ja Eestiä. Itseymmärrys."

Nämä ovat niitä tosiasiallisia syitä tälle puuhastelulle. Käydäänpä niitä läpi.

"Historia. Perinteet."

Se, että suomenkieliset ovat historiallisesti ja perinteisesti olleet tietyssä asemassa, ei ole perustelu sille miksi näin tulisi olla jatkossa. Varsinkin silloin kun väitetään jotain vaikkapa suomenkielisten historiallisesta asemasta akateemisessa maailmassa tai jotain vastaavaa.

"Tuleva puolustusyhteistyö"

Kehäpäätelmä. Koska meillä on pohjoismainen yhteistyö, meillä pitää olla lisää pohjoismaista yhteistyötä, jonka pitää toimia juuri ruotsalaisten ehdoilla... toivottavasti NATO ehtii väliin.

"Lähialuekotiinvetäminen joka koskee myös Venäjää ja Eestiä"

Entä jos minua ei kiinnosta pätkän vertaa vetää mitenkään läheisesti kotiinpäin tarjoamillasi ehdoilla? Onnea vain Venäjän ja Eestin painostamiseen mukaan.

"Itseymmärrys"

Tämä on sitten se pohjimmainen identiteettiargumentti jolle kaikki muu perustuu. Minä en ymmärrä itseäni erityisesti "itäruotsalaisena", varsinkaan kielen kautta koska ruotsi ei ole kieleni, joten se siitä.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #201

Historia ei ole mikään asemassa olemisen historia. Suomi on ollut osa Ruotsia hyvin kauan eikä sen olosuhteen loppumisesta ole kauan. Sen kieltäminen on silkkaa typeryyttä.
Ruotsi ei minun ymmärtääkseni mitenkään uhkaa Suomea ja Suomen itsenäisyyttä tai suomen kielen kukoistusta. Jos niin olisi olisi ymmärrettävää että hiukan karsastaisimme Ruotsia.
....tarjoamillasi ehdoilla....? Mitä ihmettä! !
Onko niin että jos näihin Häkkisen keskustelublogeihin tulee joidenkin omien mielipiteidensä tai pointtiensa kanssa niin on automaattisesti jossain valta-asemassa. Ei ole.
Minä en sinun itseymmärryksestä tiedä vaan otin esimerkiksi sen kuinka me jatkuvasti kansana vertaamme itseämme ja maatamme Ruotsiin. Mistä se sitten johtuu jollei siitä että maissa on niin paljon yhtäläisyyksiä historian johdosta ja että meillä on niin paljon siteitä sinne ja että rahamme mieluusti monesti laitamme ruotsalaisiin tuotteisiin ja Ruotsinmatkoihin jne.

Jukka Mäkinen Vastaus kommenttiin #104

"Tällä en siis tarkoita hallintojen ja himmeleiden symbolista kaksikielisyyttä - vaan sellaista tuloksellisuutta, että päiväkotilapsi, poliisin apuun turvautuva henkilö, teho-osaston potilas, dementoituva vanhus todellakin tietävät saavansa puhua äidinkieltään."

Asetetaan sitten ruotsinkielisille velvoitekiintiöt lastentarhanopettajiin, sairaanhoitajiin, poliisiin ja vanhustenhoitajiin. Miksi ihmeessä suomenkielisiä pitää pakottaa opiskelemaan ruotsia pystyäkseen palvelemaan ruotsinkielisiä. Jos joku haluaa opiskella ruotsia parempien työmahdollisuuksien vuoksi niin sehän on aina positiivista.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara Vastaus kommenttiin #180

Hyvä huomio. Ei lainauksessa vaadittua palvelulupausta voi eikä pidä antaa, mikäli se edellyttää suomenkielisten laajaa ruotsin opiskelua.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #189

Vilkaise tätä dokumenttia, ensimmäinen vaaleansininen sivu riittää.

http://bit.ly/1naiHQm

Kiitos.

Tutkimusten mukaan suomenkieliset vanhukset, sairaalahoidossa olevat sekä pelastuslaitoksen apua tarvitsevat eivät siis neljässä suomalaisessa ruotsinvetoisessa kunnassa saa hyvää omankielistä yhteiskunnan ydinpalvelua. Nyt voisi argumentoida, ettei heidän kuulukaan saada mitään sellaista palvelulupausta. Koska se edellyttäisi jonkun toisen "laajaa toisen kotimaisen opiskelua".

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara Vastaus kommenttiin #191

Vahvasti ruotsinkielisillä alueilla nuo mainitsemasi ruotsinkieliset ydinpalvelut varmasti toimivatkin.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #192

Nyt kysymys kuitenkin oli suomenkielisistä palveluista ruotsinkielisillä alueilla.

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen Vastaus kommenttiin #191

En nyt lukenut tuota dokumenttia mutta luotan väittämääsi:

"Tutkimusten mukaan suomenkieliset vanhukset, sairaalahoidossa olevat sekä pelastuslaitoksen apua tarvitsevat eivät siis neljässä suomalaisessa ruotsinvetoisessa kunnassa saa hyvää omankielistä yhteiskunnan ydinpalvelua"

En ole yllättynyt, mutta tämähän vetää täysin maton alta kaikilta niiltä väittämiltä joiden mukaan kaksikieliset tai ruotsinkieliset kunnat ovat edelläkävijöitä kieliasioissa?

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #202

No, vilkaise vaikka dokumentit molempia sivuja, niin näet mistä on kyse.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #180
Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #85

Olli, olen jo toistellut, etten kieltäydy näkemästä valtakunnan tasoa - sillä vain ei ole tässä asiassa mitään merkitystä. Et ole edelleenkään osannut perustella, mitä merkitystä sillä on, että Suomessa 90 % puhuu äidinkielenään suomea, joten en voi ymmärtää miksi roikut siinä.

Ruotsinkielisillä on sellainen kuvitelma (osan kohdalla ilmeisen väärä, katsoen kielitaitotasoa), että he tarvitsevat suomea enemmän kuin me ruotsia, koska 89 % heistä valitsee suomen jo A1-kielenä.

Mutta ei ole "symmetristä" verrata tätä joukkoa kaikkiin Suomen suomenkielisiin, vaan jälleen vertailu on yhteismitallista vain kuntatasolla: tietyllä alueella suomenkielisetkin varmasti kuvittelevat ruotsin hyödylliseksi.

Vuonna 2007 peräti 8,6 % suomenkielisistä suomalaisista valitsi ruotsin A1- tai A2-kieleksi, mikä viittaa tärkeänä pitämiseen. Tämä luku tarkoittaa noin 418 000 suomenkielistä - enemmän kuin ruotsinkielisiä on koko maassa!

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä Vastaus kommenttiin #97

Hohhoijaa. Ajatelkaamme seuravaa argumenttia: "Tarvitaan kieli, jolla kaikki valtakunnan asukkaat voivat kommunikoida keskenään. Suomessa tällaiseksi kieleksi on parasta valita suomi, koska se on joka tapauksessa suuren enemmistön äidinkieli."

Näyttää, että sinusta argumentti voidaan ilman muuta hylätä; perusteluja en ole huomannut sinun esittävän. Minusta argumentti vähintäänkin ansaitsee huomiota. Tämän enempää en jaksa jankata.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #123

Aivan. Ja lähes koko ruotsinkielinen väestö on jo valinnut tämän kielen vähintäänkin yhdeksi maan pääkielistä, jota ilman ei tule toimeen. Se, että kaikki eivät koulunkäyntinsä ja opiskelujensa puitteissa ehdi oppia suomea täydellisesti tai edes kohtuullisesti johtuu ao. kielen vaikeudesta, omasta motivaatiosta, ympäristöstä joka ei ole ollut kovin suomenkielinen jne. Eihän sitä voi vaatia. Moni suomenkielinenkin puhuu ja kirjoittaa kökköä suomea.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #123

Olli, tuossa on yksi virhe: ihmisten tarvitsee kommunikoida vain yhteiskuntakoneiston kanssa, ei toistensa kanssa. Jos yhteiskunta on kaksikielinen, silloin siinä pärjää kahdella kielellä, eikä näiden kieliryhmien ole lainkaan välttämätöntä osata toistensa kieliä.

On tietysti loogista, että enemmistön kieli on yhteinen kieli. Tiedät varmaankin, mikä kieli Närpiössä on enemmistön kieli? Närpiön kannalta on täysin yhdentekevää, kuinka monta suomenkielistä asuu suomenkielisillä alueilla.

Ymmärrätkö? Ei oikeasti ole mitään perusteluja, miksi MAAN pääkielen pitäisi jyrätä NÄRPIÖN pääkieli. Kerro toki, jos tiedät jonkin perustelun, joka tekee suomesta arvokkaamman kielen kuin ruotsi, niin ettei ruotsilla ole oikeutta olla alueillaan pääkieli!

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #136

Tietysti sinun kuntamallillasi on pedagoginen meriitti – pakotat ensisijaisesti suomenkielistä lukijaa pohtimaan tilannetta, että todellakin asuu paikkakunnalla, jossa ei ole yhteiskuntatoimintoja omalla äidinkielellä. Ja edelleen: se on hyvä pohja oikeudenmukaiselle ajattelulle.

Mutta nyt tässä mallissasi kartta ei kuitenkaan vastaa maastoa. Suomenruotsalaiset ovat jo lähteneet laajasti oppimaan suomea vapaaehtoisesti. Mainitsemasi Närpiö on – tosin valtion porkkanarahojen innoittamana, mutta kuitenkin – tekemässä "käänteiset lohjat" eli hakemassa vapaaehtoisesti kaupungille kaksikielistä statusta vaikka mikään ei velvoita.

Eli kun fennomaanisesti/käytännöllisesti/säästötoimenpiteisiin suuntautuvat paasaavat siitä, että suomen olisi oltava maan pääkieli niin se on tyhjää rummutusta. Suomessa asuvat vähemmistöt ja maahanmuuttajat ovat jo hyväksyneet tämän.

Kaupanteko siitä asiasta on liian myöhäistä. Jos halutaan keskustella pakollisen ruotsin poistamisesta mm. RKP:n kanssa pitäisin mieluummin vastineena jonkun näistä

(a) ydinpalvelujen turvaaminen omankielisinä (joka ei ole samaa kuin pyrkimys valtakunnalliseen kaksikielisyyteen)

(b) kansalliskielten vahvistaminen muilla keinoin kuin niiden pakollisella opiskelulla

(c) uusia menetelmiä ylläpitää useampiakin vähemmistökielisiä palveluja, myös suomenkielisiä ruotsinvoittoisissa kunnissa, mm. Pohjanmaan ruotsinkielisissä kunnissa on tältä osin puutteita; venäjänkielisen tai islamperäisen väestön syrjäytymisessä on kuten tiedämme omat turvallisuusriskinsä jne.

Jukka Mäkinen Vastaus kommenttiin #136

"Ei oikeasti ole mitään perusteluja, miksi MAAN pääkielen pitäisi jyrätä NÄRPIÖN pääkieli."

Minulle kyllä riittäisi perusteluksi se, että ihan vaan kostoksi, koska närpiöläiset "tomaatit" jyräävät oikeat tomaatilta maistuvat tomaatit suomalaisten ruokapöydistä.

Taitaa kyllä mennä sinne Jaskan pätemättömien perustelujen joukkoon.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #183

"Minulle kyllä riittäisi perusteluksi se, että ihan vaan kostoksi, koska närpiöläiset "tomaatit" jyräävät oikeat tomaatilta maistuvat tomaatit suomalaisten ruokapöydistä.
Taitaa kyllä mennä sinne Jaskan pätemättömien perustelujen joukkoon."
-- Hienoa Jukka, että oma laaduntarkkailusi toimii! :-D
Kaikessa politiikassa on huomioitava oikeudenmukaisuus ja tasavertaisuus, joten tuo ei tosiaan riitä perusteluksi.

Jukka Mäkinen Vastaus kommenttiin #97

"Vuonna 2007 peräti 8,6 % suomenkielisistä suomalaisista valitsi ruotsin A1- tai A2-kieleksi, mikä viittaa tärkeänä pitämiseen. Tämä luku tarkoittaa noin 418 000 suomenkielistä - enemmän kuin ruotsinkielisiä on koko maassa!"

Täh?????
Miten ihmeessä 8,6 % suomenkielisistä suomalaisista on voinut valita ruotsin A1- tai A2-kieleksi kun suurin osa heistä on jo vuosia sitten päättänyt koulunsa.

Oleellista on moniko peruskoulua käyvistä on tekee tuon valinnan vuosittain.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #181

Jukka, olet täysin oikeassa siinä, että kyse on vain yhdestä ikäluokasta. Mutta koska luvut ovat olleet samaa luokkaa muinakin vuosina, uskalsin tehdä yleistyksen, että tuollainen prosentti suomalaisista "kautta aikain" näkyy pitävän ruotsia sen verran tärkeänä, että se halutaan opetella jo ala-asteella (A1- ja A2-kielenä).

Sinun logiikallasi pakkoruotsi koskee vain muutamaa kymmentätuhatta suomenkielistä eikä läheskään koko kansaa. Pysytään siis kaikkia ikäluokkia koskevissa yleistyksissä, jooko? Ja jos päivän tarkkuudella ajatellaan, pakkoruotsi koskee ehkä vain joitain tuhansia suomenkielisiä. Tunnin tarkkuudella enää joitain satoja. :-)

Cenita Sajaniemi Vastaus kommenttiin #85
Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Eikö kuitenkin olisi paljon fiksumpaa, jos asioista puhuttaisiin asiaperustein eikä siltä kannalta, minkälainen todellinen tai luuloteltu imago jonkin asian kannattajilla on?

"En halua kuulua tuohon joukkoon" on aika huono peruste kyseisen joukon ajaman asian vastustamiselle. Kyseessähän on laumapyyde ("haluan kuulua tuohon parempaan joukkoon") pikemmin kuin oman järjen käyttö.

Siitä, että tällaiset perusteet ratkaiseat, on paljon surullisiakin esimerkkejä. Luin juuri jostain (saattoi olla Kanavasta) miten Jacob Söderman oli ensin lähes pöyristynyt Kekkosen uudelleenvalintaa koskevan poikkeuslakiesityksen johdosta. Mutta niin vain Södermankin äänesti lain puolesta huomattuaan minkälainen Kekkos-vallan aikana marginaaliin joutunut joukko poikkeuslakia vastusti. Laumapyyde voitti, oma järki hävisi.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

"Turhautuessaan, kiihtyessään, suuttuessaan kielipakottaja suuntaa usein kiukkunsa siihen että fennomaanit ovat heidän mielestään syyllisiä - ei suomenkielisten valtaenemmistö, eivätkä myöskään pakottajat itse, jotka olisivat voineet omalla esimerkillään opiskella hyötyruotsin ja sen avulla osoittaa kuinka antoisaa ja vapauttavaa se ruotsi sitten on."

Viimeisimmistä opetusministereistä yksikään ei itse puhu ruotsia,
mutta ovat kaikki olleet vaatimassa pakkoruotsia muille.
Eduskunnassakin ruotsia puhutaan vain ja ainoastaan silloin, kun käsitellään -pakkoruotsia!
Kansanedustajat siis puhuvat vain 5 %:n vähemmistölle
varmistaaksen heidän tukensa! Muu kansa on sivuroolissa.
Kyllä tässä selkeä eliitti vastaan kansan enemmistö -asetelma on!

Kysymyksen vakavuus ajaa pohtimaan kansanäänestyksen
järjestämistä kysymyksen ratkaisemiseksi.
Mutta kuunnellaan nyt ensin kaikki Åbo Akademin ja Folktingetin asiantuntijat läpi ;-))
11.11. on se päivä.

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen

"Kielivapauttajat" harvoin osaavat osoittaa mielenkiintonsa kieliin tai edes osaavansa muita kieliä."

Oletat tässä että esimerkiksi minun pitäisi jotenkin "osoittaa" sinulle "olevani kiinnostunut kielistä". Mitään tuommoista velvoitettahan minulla ei ole, varsinkaan tilanteessa jossa pitäisi lähtökohtaisesti osoittaa mielenkiintoa juuri ruotsia kohtaan. Tämä on se klassinen käänteispsykologinen "pakkoruotsin vastustajat eivät osaa kieliä yleensä"-väittämä.

Kielissä on puolensa ja lingvistiikassa on toki joitakin mielenkiintoisia piirteitä, mutta jos minulta kysytään että seuraako siitä pakkoruotsi, niin vastaus on kyllä ihan ehdottomasti että ei.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Yleisten vapauskäsitteiden roiskumisen ohessa, "kielivapauttajien" huulten lepattaessa syystuulessa, kaikista yleisin argumentti pakollista ruotsia vastaan on että se "vie tilaa muiden kielten opiskelulta". Tästä olen itse samaa mieltä. Mutta jonkun oppikoulufaijan suusta kuultuna väite on uskottava vasta jos puhuja osaa osoittaa vähänkin tajua siitä mitä kieliä olisi nyt aiheellista opiskella ja miksi. Ja että olisi vähänkin omaa kokemusta vieraiden kielten puhumisesta, jotta nuoriso saisi tietää mitä hyvää siitä saattaa seurata.

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen Vastaus kommenttiin #208

Ne "yleiset vapauskäsitteet" ovat ihan hyvä lähtökohta, koska pakkoruotsi on argumenttina jo heikossa asemassa "vapauden" suhteen. Ei missään muuallakaan ole lähtökohtaisesti tämmöistä tilannetta. Kielipakottajien näkökulma asiaan on ihan järjetön on juuri siinä mielessä, että yritetään keinolla millä hyvänsä saada asia näyttämään siltä että kukaan ei voi eikä saa olla lukematta sitä ruotsia.

Sinänsä hyvä että et kannata sitä mieletöntä näkemystä, että koulussa voi lukea kieliä miten paljon hyvänsä. Se on jo hyvä lähtökohta... mutta se juntti oppikoulufaijakin kyllä ymmärtää sen jos jollakulla on oma lehmä ojassa kun pyritään ohjailemaan sitä että mitä ne toiset nyt sitten lukevat.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Samaa mieltä tuosta Andelinin kanssa. Jaska, olet niin uppoutunut aiheeseesi, että olet personifikoinut itsesi kielivapauttajaksi ja olet ihan ihmeissäsi mistä Korhonen on saanut vaikutelmansa. Todellisuudessa pakkoruotsiteeman ympärillä keskustelevat ihmiset ovat sinusta irrallinen , hajanainen joukkio, joilla on laaja kirjo mielipiteitä, joskus toinen toistaan kummallisempia pakkomielteitä asiasta ja usein myös vahva poliittinen yleisvire. Oikeassa politiikassa aihe jää kenen tahansa mieleen lähinnä Teuvo Hakkaraisen töräyttelyistä että nyt tämä ruotsinkielinen illuusio saa loppua ja rahat ruotsinkieliseltä kanavalta pois ja öriöri.

Ymmärrän, ettet halua että "kielivapautus" yhdistettäisiin vastoin sinun mielipidettäsi negatiivisiin asioihin, mutta silloin sinun täytyy opastaa niitä, jotka tekevät siitä negatiivisen eikä Korhosta, joka ei ole lainkaan sokea.

Jaakko Häkkinen

Petra, olen kyllä kouluttanut myös yksisilmäisiä pakkoruotsin vastustajia, mm. käyttänyt ilmaisua "kielirasisti". Riistän sellaisilta täten pois "kielivapauttaja"-hihamerkit. ;-)

Miksi väität, ettei Johanna Korhonen ole lainkaan sokea? Onhan hän, kun ei näe metsää puilta. Jos hän olisi tutustunut keskusteluun ja arvioinut argumentteja, hän ei muodostaisi viholliskuvia pelkästään herra Hakkaraisen möläytysten pohjalta.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Koska elämän tarkoitus ja ydin ei ole pohtia perusteluja ja argumentteja pakkoruotsikeskusteluun. Tämä aihe kiinnostaa suurinta osaa ihmisistä yhtä paljon kuin kiviäkin. Korhonen saattaa yhtä hyvin itsekin kannattaa kielivapauksia, mutta hänen ei tarvitse kannattaa sitä pienten piirien kovaan ääneen huudettavaa, tökeröiden kansallisromanttisten fantasioiden tai Kunta Kinte-larppailun sävyttämää poliittista mölinää, jossa "kaikki liittyy jotenkin mystisesti kaikkeen" ja kaiken takana on suomenruotsalainen.

Se on eri asia. Siksi Korhosen ei tarvitse piut paut välittää, onko joku argumentoinut jossain hienosti ruotsin pakollisten opintojen lakkauttamisen vuoksi.

Ja kyllä minä tiedän, että sinä olet ojentanut ääritapauksia, tehnyt hajurakoja, skarpannut ja vaikka mitä. Sehän on järkevintä mitä voit tehdä.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #40

Ei Korhosen kirjoituksista kyllä kielivapaus-ajatukselle löydy tukea:
http://www.magma.fi/user/johanna-korhonen

Jos löytyisi, hän tuskin olisi Magman kolumnisti! :-D

Cenita Sajaniemi

Jaska
Asiasta kolmanteen. Täällä Usarin sivuilla eräs lappalainen kertoi kuinka heidän määrärahansa pienennettiin. Näillä rahoilla on vuosia pidetty saamenkieliä yllä.
Et sitten tainnut jaksaa kommentoida.
Mainitset usein suomen kolmannen "kansalliskielen", mutta mitä olet tehnyt lappalaisten hyväksi?

Mielestäni teet ruman tempun tuolla "hear say" että jotkut ja jotkut . . . .
Annapa Sinäkin esimerkki, tai keskustelusta voi saada melkein sellaisen kuvan, että olet pakkoruotsin kannalla.

Jaakko Häkkinen

Olen luonnostellut juttuja saamen näkökulmasta, mutta ne eivät ole vielä valmiita. Mitäpä minun kommenttini jonkun blogissa asiaa muuttaisi?

Kertoisitko taas, mistä oikein puhut? Mikä "hear say" minuun liittyy?

Se, että sinä "meinaat melkein" kuvitella minun olevan pakkoruotsin kannattaja, todistaa vain jälleen mustavalkoisen maailmanhahmotuksesi. Minä olen ollut vuosien ajan johdonmukaisesti yhtä ja samaa mieltä: POIS PAKKOKIELET KOULUISTA! (Ja tarkentanut viime aikoina, että yhteiskunnallinen pakkokieli on silti välttämätön, eli alueen enemmistökieli.)

Cenita Sajaniemi

Olet itse keksinyt tuon yhteiskunnallisen pakkokielen.

Minusta se on sama kuin pakkokielen kannattaja.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #35

Sinulla todella on poikkeuksellisen paksu kallo. Yhteiskunta ei toimi, jos sallimme ihmisten olla opettelematta yhteiskunnan kieltä. Sellainen ihminen ei voi käydä kouluja eikä työllistyä, vaan hän jää ikuisesti yhteiskunnan elätettäväksi. Siksi yhteiskunnassa on oltava pakkokieli.

Ymmärrätkö vihdoinkin? Oletko tästä muka eri mieltä?

No, jokapäiväinen yhteiskunta toimii kunnallistasolla: kaikki palvelut ja asioinnit, työskentely, liikennevälineiden käyttö jne. Ruotsinkielisissä kunnissa ruotsi on jokapäiväisen yhteiskunnan kieli. Siellä ei pärjää kunnolla ilman ruotsin taitoa. Vai oletko tästä muka eri mieltä?

P.S. Huvittavaa, että sinä, joka haluat pakottaa kaikki kielivähemmistöt puhumaan suomea, nimität kielipakottajaksi minua, joka haluan vapauttaa vieraiden kielten opiskelun täysin! :-D

Cenita Sajaniemi Vastaus kommenttiin #47

En voi vastata tai kertoa miten on ruotsinkielisessä kunnassa. En ole eläessäni käynyt Pohjanmaalla, enkä mene.

Jaska; "P.S. Huvittavaa, että sinä, joka haluat pakottaa kaikki kielivähemmistöt puhumaan suomea, nimität kielipakottajaksi minua, joka haluan vapauttaa vieraiden kielten opiskelun täysin! :-D"

Tuota tuota . . . olet harvemmin jaksanut lukea mitä kirjoitan. Tunnemmeko???
Olen jo aiemmin sanonut, ettei ole aikuismaista laittaa sanoja jonkun toisen suuhun. Voit toki jatkaa sitä, mutta älä minun kanssani.

.... joka haluat pakottaa KAIKKI KIELIVÄHEMMISTÖT puhumaan suomea??? ...
.... joka haluan vapauttaa VIERAIDEN kielten opiskelun täysin ....

Yes, kalloni on todistettavasti paksu.

Ja ihan näin vaan meidän kesken, kannatan tätä kansalaisaloitetta, josta olemme puhuneet, ihan 100 %.
Ja vielä off the record; minusta on aivan sama mitä kieliä Suomessa tai muualla maailmassa puhutaan. Mukavaa olisi, jos tulisi ymmärretyksi puolin ja toisin.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #52

Cenita, kumman päämäärän allekirjoittamasi aloite sinusta sisältää:
1. Vain pakkoruotsi poistetaan, vai
2. Molemmat pakkokielet poistetaan?

Se oli kompa: sitä ei voida tietää, koska aloitteen sanamuodot olivat niin monitulkintaiset!

Sinäkö siis haluat poistaa myös pakkosuomen, vai miksi sanot minun laittaneen sanoja suuhusi? Uskon löytäväni aiempien kirjoitusteni kommenteistasi kyllä totuuden...

Cenita Sajaniemi Vastaus kommenttiin #55

Jaska
En halua kinastella kanssasi. Tietenkin löydät minun vastauksistani minun totuuteni.
Ja tietenkin kannatan sekä ruotsin, että suomen valinnaisuutta. Tuohan on nyt päivän selvää. On kyse ihmisoikeuksista ja tasa-arvosta.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #57

Älä nyt, mitä muutakaan hauskaa ihminen voisi tehdä sunnuntaiyönä kuin kinastella blogissa? ;-D

OK, jos todella haluat poistaa pakkosuomenkin, tuomitsin sinut väärin ja seisoskelen korjattuna. Johduin ikävästi harhaan tuosta "ei pakkosuomea" -venkoilustasi. Samoin kuin aiempien kirjoitusten kommenteistasi, joissa olet ollut samaa mieltä hyvin jyrkkien näkemysten kanssa.

Cenita Sajaniemi Vastaus kommenttiin #59

Jaska

Selvä ja kättä päälle.
Ja kerran vielä. Ei ole tullut edes mieleeni, etteikö ruotsinkielisillä saisi olla samoja oikeuksia kuin mitä nyt haetaan suomenkielisille.

Tasa-arvo on niin luonnollista, ettei sitä huomaa mainita.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Siksipä tämänkertainen aloite joutaa mielstäni syrjivyydessään romukoppaan ja aloitteen aluillepanijat sylkykupiksi siitä mitä vapaa kielipolitiikka ei ole. Näin kaksikielisenä hävettää olla suomalainen tuollaisen aloitteen jälkeen.

Kielten opiskeluun tulsikin sada järkeä ja vapaaehtoisuutta mutta pitää myös muistaa se vaikutus jota pakkosuomettaminen on aiheuttanut.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

En minäkään tuota aloitetta ole allekirjoittanut, mutta eihän se ole Jaskan avauksen aihekaan.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Olisi kyllä mielenkiintoinen ajatusleikki pohtia miten asiat olisivat kehittyneet jos kaikki ruotsinkieliset olisivat 40 vuoden ajan aloittaneet suomen opiskelun vasta 7. luokalta, eivätkä kuten nyt lähes kaikki jo ala-asteella. Ja tämä olisi vasta 'symmetristä pakkokieltä'.

Seuraava ajatusleikki olisi pohtia, millaista olisi jos tietty määrä suomenruotsalaisista eivät opiskelisi ruotsia lainkaan (kuten 23 % ahvenanmaalaisista koululaisista tänä päivänä päättää tehdä).

pekka numminen

"Seuraava ajatusleikki olisi pohtia, millaista olisi jos tietty määrä suomenruotsalaisista eivät opiskelisi ruotsia lainkaan (kuten 23 % ahvenanmaalaisista koululaisista tänä päivänä päättää tehdä)."

Ketkä eivät opiskelisi ja mitä kieltä?
Ketkä eivät opiskele ruotsia(?) Ahvenanmaalla?

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #67

Sori. Tarkoitukseni oli tietysti kirjottaa että "Seuraava ajatusleikki olisi pohtia, millaista olisi jos tietty määrä suomenruotsalaisista eivät opiskelisi suomea lainkaan".

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara Vastaus kommenttiin #88

"Seuraava ajatusleikki olisi pohtia, millaista olisi jos tietty määrä suomenruotsalaisista eivät opiskelisi suomea lainkaan?"

Aika hypoteettinen ajatusleikki. Tietty määrä suomenruotsalaisista päättäisi olla lukematta suomea ja sen jälkeen he eivät enää tarvitsisi suomen taitoa?

Mainitsemasi 40 vuoden aikana Porvoo on muuttunut selvästi ruotsinkielisenemmistöisestä kaupungista vahvasti suomenkielisenemmistöiseksi. Kyllä suomen taidon tarve on ilmeinen ja päätökset opiskelusta on helppo perustella.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #90

Ajatusleikit ovatkin hypoteettisiä. Miten arvelet, että 15 000:n ruotsinkielisten porvoolaisten olisi käynyt jos he eivät olisi osanneet muuta kuin jonkinlaista katusuomea? Olisivatko he alkoholisoituneita inkkareita, joista yhteiskunnan olisi tarvinnut huolehtia ruualla ja sossuavustuksilla?

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara Vastaus kommenttiin #91

"Ajatusleikit ovatkin hypoteettisia..."

Varmaan se jotenkin tuohon tapaan olisi mennyt. Oikeassa elämässä ihmiset pyrkivät toimimaan oman etunsa mukaan. Tässäkin tapauksessa Porvoon ruotsinkieliset ymmärsivät oman etunsa ja opiskelivat suomea.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #92

Tuomo, et ole tosissasi?!
1. He eivät valinneet suomea, heidät pakotettiin opiskelemaan sitä. He valitsivat vain, millä luokka-asteella he sen aloittivat.
2. En mitenkään usko, että ummikkoruotsinkieliset olisivat syrjäytyneet ja alkoholisoituneet! He olisivat vain supistaneet elämänpiiriään. 15 000 puhujaa on erittäin elinkelpoinen kieliyhteisö!

Uhanalaisten kielten kohdalla 500 puhujan kielellä on toivoa, kunhan asenne on kohdallaan eli omaa kieltä halutaan siirtää lapsille. Metsästäjä-keräilijöillä ei vanhastaan sen suurempia kieliyhteisöjä ole juuri ollutkaan.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #100

Pointtinikin tässä Porvoon esimerkissä olikin, että ummikkoruotsalaisuus ei välttämättä koidu vain vähemmistön omaksi haitaksi.

Ummikkojen Porvoossa olisi jatkanut vain se ruotsinkielisten oma Simolinin tavaratalo, ruotsinkielisten omat pankit ja kaupat, jonne isoäitinikin ja hänen sukupolvensa meni koska he tiesivät saavansa puhua siellä ruotsia. Isoäitini oli saaristossa elänyt koko elämänsä, ollut laivakokkina paikallisilla Itämeren liikenteessä kulkevilla laivoilla, keittäjänä ruotsinkielisissä kouluissa eikä hänen koskaan tarvinnut oppia suomea.

Tuossa ummikkoskenaariossa myös suomenkielisten yrittäjien ja asukkaiden olisi ollut paljon hankalampaa toimia paikkakunnalla.

Nyt oikeassa, kaksikielisessä elämässä ruotsinkielisten tavaratalo on vanhassa muodossaan poissa ja ensi kuussa karjalaisten vanha evakko-osuuskassa Porvoon Osuuspankki ja Östra Nylands andelsbank yhdistyvät sujuvasti yhdeksi paikalliseksi OP-pankiksi jne.

Jos inkkarikylistä halutaan puhua, niin meillä ne olivat suomenkielisiä. 1970-luvulla teollistumisen perässä muuttaneet jotkut Pohjois-Suomen kaverit alkoholisoituivat ja syrjäytyivät näihin parakkikyliin. Sehän ei tietenkään todista mitään, kerroinpahan vain.

Cenita Sajaniemi

Jaska
"Johanna Korhonen, sinä kannatat kielipakottamisen jatkamista eli pahaa"

Mikä olikaan se yhteiskunnallinen pakkokieli - hyvää????

Jaakko Häkkinen

"Mikä olikaan se yhteiskunnallinen pakkokieli - hyvää????"
--Välttämättömyys. Vai kannatatko todella mallia, jossa tänne tulevien maahanmuuttajien ei tarvitsisi opiskella täkäläistä kieltä?! Rehellisesti?

Miten et tajua sitäkään, että yhteiskunnallinen kieli on eri tason asia kuin koulussa opeteltavat vieraat kielet? Osoita edes merkkejä että yrität ymmärtää kirjoitettua suomea, tai muuten pidän sinua trollina.

Cenita Sajaniemi

Jaska
Mistä ne maahanmuuttajat nyt tulivat tähän keskusteluun?
Ei kukaan tule minulta kysymään mielipidettä nykyisten tai tulevien maahanmuuttajien kielitaidosta vaikka olisin mitä mieltä tahansa. Enkä pidä siitä, että ihmiset niputetaan.

Rehellisesti?
Minulla menee sekaisin vieraat kielet ja ensimmäinen tai toinen kotimainen varsinkin silloin kun toisesta kotimaisesta tulee se ensimmäinen vieras kieli. .... ja varsinkin jos tuosta toisesta kotimaisesta tulee ensimmäinen vieras kieli samaan aikaan, jolloin opetellaan ensimmäistä kotimaista ja sen kirjoittamista.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #62

Maahanmuuttajat tulevat kuvaan selittämään sinulle, miksi on PAKKO olla yhteiskunnallinen pakkokieli. Ei tänne voida ottaa ihmisiä vain syljeskelemään kattoon ja elämään veronmaksajien rahoilla. Maahanmuuton pitäisi tuoda Suomeen työvoimaa sen kohta (muka?) uhkaavan työvoimapulan vuoksi. Ei voi työllistyä ja olla tuottoisa veronmaksaja, ellei osaa paikallista kieltä. Vai mitä?

Vastaa nyt vain rehellisesti, pitääkö sinun mielestäsi maahanmuuttajien opetella kunkin alueen yhteiskunnallinen kieli vai ei?

Cenita Sajaniemi Vastaus kommenttiin #63

Vastaan näin.
Jaska, oletko asunut vuosia alueella tai kerrostaloissa, jossa yli 60 % on ns. maahanmuuttajia?
Maahanmuuttajia on 60 % ja ns. suomenkielisiä 40 % tai vähemmän.
Maahanmuuttajia tulee koko ajan lisää. Ns. suomenkieliset muuttavat pois. Maahanmuuttajia tulee lisää niin, että 80 % maahanmuuttajista on x-kielisiä.
Mikä on oikeudenmukainen yhteiskunnallinen kieli?

Nyt huomaat, etten vieläkään tajua tuota "yhteiskunnallinen kieli" käsitettä, mutta ei anneta sen häiritä.

Suuri osa maahanmuuttajista on ns. pakolaisia, jotka tulevat Suomeen aloittaakseen uuden elämän. Kristillisten mukaan he yrittävät saada Suomeen ne kaikkein hädänalaisimmat.
Se ei ole sama kuin että olisivat rekrytoimassa pakolaisia Suomeen töihin. Heille on järjestetty turvasatama - toistaiseksi. Niin, ja sitten on ne kulttuurierot.

Ja nyt päästäänkin siihen, että kuinka jakaa Afrikan köyhät Euroopan maiden kesken???
Onko tämä mukava keskustelun aihe?
Samalla voisi kysyä, että kuinka kauan USA aikoo sohia eri paikoissa ja kuinka kauan kaikki muut ovat valmiita maksamaan tavalla tai toisella.

Meni vähän kauas tuosta Korhosesta.

Muuten, mikä on Vantaan yhteiskunnallinen kieli? Suomi ja ruotsi?

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #64

Yksi kerrostalo ei vielä ole yhteiskunnallinen yksikkö, tuskinpa sieltä saa elämänsä kaikkia palveluja... Lisäksi maahanmuuttajat puhuvat keskenäänkin eri kieliä. Oletan nyt, että kaikesta venkoilustasi huolimatta hyväksyt että enemmistökieli on normaali yhteiskunnallinen kieli ja että tulokkailla on velvollisuus sitä opetella.

En laajenna keskustelua maahanmuuttokysymyksiin - maahanmuuttajat toimivat vain esimerkkinä siitä, että yhteinen yhteiskunnallinen kieli on tarpeen, tai yhteiskunta lakkaa olemasta yhteiskunta. Yhteiskunta edellyttää kommunikaatiota, eikä se onnistu ilman yhteistä kieltä.

Vantaa on nimellisesti kaksikielinen kunta, joten siellä on nimellisesti kaksi yhteiskunnallista kieltä. Tästä seuraa, että suomen- ja ruotsinkielisten ei tarvitsisi opetella toistensa kieliä, koska kummalla tahansa pärjää - nimellisesti. Käytännössä tietysti voi olla hankalaa saada hodarinsa ja tatuointinsa ruotsiksi... :-)

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Voidaan myös puhua miten sokea kana löysi jyvän eli Korhonen populismin ytimen.

Jaakko Häkkinen

:-D Moniulotteisen hauskasti ilmaistu.
Joo, itse vaikenemisen pointti oli häneltä kyllä hyvin oivallettu. Mutta ei viedä keskustelua sivuraiteelle.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Ja onham Johanna Korhonen löytänyt päätoimittajuuden sijasta vapaana olevan toimittajuuden mot.

Käyttäjän vesaluoma70 kuva
Vesa Luoma

Lähtökohtaisesti ruotsin opiskelu tulisi olla vapaaehtoista. Jos joku haluaa opiskella, voi opiskella vapaasti, mutta pakotta ei saa. Ei siitä seuraa mitään hyvää, jos aihe ei kiinnosta. Itselleni ei jäänyt tästä mongerruksen opiskelusta mitään käteen peruskoulusta ja toisaalta ei kyllä kiinnostanutkaan. Ihan muut asiat oli mielessä.

"Älyköistä" sen verran, että tällainen kategorointi on typerää ylimielisyyttä. Voisi sanoa "älykkö" on aika kädetön loppupelissä. Kyllä sitä kirjoista opittua osataan, mutta mitenkäs käytännön elämisen kanssa.

Niko Sillanpää

Luin Korhosen kolumnin. En näe suoraa yhteyttä ruotsin pakotettuun opiskeluun.

En ymmärrä, miksi kukaan ylipäätään haluaa keskustella Korhosen kanssa, vaikka sitten avoimella kirjeellä; Hänhän on tässä edellä esillä olleen Tiina Rosenbergin kaltainen laitatoimija aina itseriittoista ns. älykkyyttään koskevaa käsitystään myöten.

Jaakko Häkkinen

"En näe suoraa yhteyttä ruotsin pakotettuun opiskeluun."
-- Ainoa yhteys onkin se kohta, missä hän virheellisesti leimaa pakkoruotsista parkujat muiden ahdasmielisten joukkoon:
"Pitkään aikaan kansa ei ole käkättänyt peruskansanedustaja Hakkaraisen tai hänen kaveriensa hurjille lausunnoille toisenvärisistä. Pitkään aikaan ei ole kuultu suurta julkista parkua pakkoruotsin kauheudesta, Suomen huimasta islamisoitumisesta tai edes feministien kelvottomuudesta äideiksi."

Niko Sillanpää

Varmasti leimaa vastaavasti kaikki tahot ja asiat, joista hän ei pidä ja jotka ovat hänen ideologisesta positiostaan käsin vastustettavia. Tuo on lyhennetty lista, koska kolumneissa on tunnetusti rajallinen tila käytettävissä.

Mitä sitten? Ei hänen mielipiteillään ole sinänsä mitään arvoa saati merkitystä. Asetelma on identtinen em. Rosenbegin "uusliberalismi", "fasismi" jne. -leimapuhuntaan nähden.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #78

Paras on aina katkaista höpöpuheilta siivet, ennen kuin viattomat sivulliset ehtivät omaksua saman uskontunnustuksen. Tässä on vielä mahdollisuus pelastaa sieluja. ;-)

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi

Vastauksia blogissa esityettyihin pykäliin:

1) spekulointia
2) spekulointia

A spekulointia
B spekulointia
C spekulointia

Ainakin blogistin mielikuvitus toimii, kun hän aika pitkälle meneviä johtopäätöksiä pitää totuutena.

Jaakko Häkkinen

Janne, kaipaisin jonkinlaisia järkeilypohjaisia perusteluja heitollesi...

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi

Kiitos samoin.

Noiden kirjaamiesi pykälien sisältö on näet alusta loppuun pitkälle vietyjä johtopäätöksiä, joita ei sellaisenaan Korhosen tekstissä esiinny. Siis spekulointia, joka kenties perustuu joillekin ennakkoluuloille. Mille, en osaa sanoa.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #106

Janne, sinä tässä vaikutat nyt puolueelliselta. Korhosen kappaleesta näkyvät objektiivisesti analysoiden juuri ja tasan ne seikat, jotka analysoinkin. Yritä toki kiemurrella niiden sanojen ympäri jos koet halua siihen, mutta PERUSTELE kiemurtelusi. Ellet perustele, lopeta jankkaus. Jankutus ilman perusteluja vie bannilistalle.

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi Vastaus kommenttiin #115

Jos tuolle linjalle lähdet, kehotan sinua heti bannaamaan minut ja kaikki muutkin eri mieltä kanssasi olevat, niin sinun ei tarvitse nähdä ikäviä vastaväitteitä.

Sellaista se on, suomalainen keskustelukulttuuri...

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #118

Janne, minun suomalaisessa keskustelukulttuurissani jokainen väite pitää perustella. Sinun mutuilusi on pelkkää jankkaamista. Jos olet jostain asiasta eri mieltä, erittele mistä ja millä perusteella. Niin yksinkertaista se on! Jos et kykene edes siihen, pidä mielipiteesi ominasi. :-)

Cenita Sajaniemi

# 82
Hiukkasen samaa mieltä. Iso peukku!

Jaakko Häkkinen

Sinulta nyt ei perusteluja voi odottaakaan. :-)

Cenita Sajaniemi Vastaus kommenttiin #138

Jaska
" Ei tänne voida ottaa ihmisiä vain syljeskelemään kattoon ja elämään veronmaksajien rahoilla."

Valitse näistä:

J on
rasisti
natsi
persu

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #139

Trollaaminen vie Cenitan nyt bannilistalle toistaiseksi, heippa.
Käytä tauko hyväksi vaikka opettelemalla ymmärtämään suomenkielistä tekstiä. :-) Siitä taidosta on paljon hyötyä täällä Blogistanin aavikoilla!

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Blogissa kuvatun Korhosen ns. näkökulmallisen lukkiutumisen ja loogisen kuperkeikan ongelma ei liudennu, vaan vahvistuu, kun sen oheen liimataan ko. ajatteluun sisältyvä ylimielinen vastapari "me" (älymystö) vs. "ne"(populistit, ennakkoluuloiset ja tyhmät jne).

Blogin perusteella Korhosen ongelma on mm. siinä, että hän maalaa itse omat viholliskuvansa ja liittää sitten Mordorin leiman ("vaikenijat, jotka pelaavat ihmismielen pimeimmällä puolella") kuin automaattina "niiden" päälle, joihin hän haluaa fokusoida omin valikoiduin perustein kaiken pahan. Korhosen ajattelumaailma - niin on valittaen syytä päätellä - on tätä vauhtia muuttumassa yhä mustavalkoisempaan suuntaan.

Korhonen: "...huomaan kaipaavani vanhoja kunnon rasistisia, fasistisia, nais- ja homovihaa ilmentäviä ja yksinkertaisen typeriä möläytyksiä."

Nyt ne "typerät möläytykset" (Hei, me möläytellään! -viikot) - joihin myös Korhosen po. blogi näyttää kuuluvan - tulevatkin väärältä puolelta, ja se on älymystöön itsensä sijoittaneille nolo pettymys.

Kaikki apu otetaan nyt vastaan. Siispä älkää olko hiljaa - möläytelkää! Muuten joku voi luulla, että 'älymystöön' kuuluvat vain mm. Rosenbergin ja Korhosen kaltaiset möläyttelijät. :D

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Ihmeellistä, kuinka moni on näkevinään Korhosen tekstissä viittauksia hänen pitävänsä itseään älymystönä. Ilmeisesti riittää että itsellä on sellainen tunne että näin on.

Taisto Merilä

Korhosen kannattaisi ehkä miettiä sitäkin, mistä hänen parjaamansa tahot ovat nyt sitten ehkä ottaneet mallia – ympäripyöreä ja mitäänsanomaton retoriikka ”painavine hiljaisuuksineen”, tai epärehellisyys, kun eivät ole mitään uutta politiikassa.

Korhosen mustavalkoisuus on toki läpinäkyvää, mutta (poliittisesta) älymystöstä puhuminen tässä, tai missään muussakaan yhteydessä, ei ole relevanttia – ellei sitten halua yrittää määritellä, mitä älymystöllä tarkoitetaan, ja ottaen vielä huomioon kuinka moniulotteisesta asiasta älykkyydessä on kysymys.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Muutos pitäisi saada aikaan mahdollisimman nopeasti, koska taloudellisia ja henkisiä resursseja on jo tuhlattu niin massiivisesti pakkoruotsiin.

Kolmen kansalliskielen mallin voi toki toteuttaa, mutta se on enemmänkin akateemista keskustelua.

Painopiste ongelmanratkaisussa pitäisi olla teoreettisten pohdintojen sijasta konkreettisissa toimenpiteissä.

Pakkoruotsin poistaminen on kokoomuksen Vahasalon mukaan mahdollista,
"kun luodaan malli, jolla ruotsinkieliset palvelut turvataan".

40 vuodessa on pakkoruotsitettu noin kaksi miljoonaa suomalaista,
koko opintopolun laajuisesti:
peruskoulu, lukio, ammattikoulu, amk, yliopisto.
Meillä on siis valtava suomenkielisten reservi turvaamassa ruotsinkielisiä palveluja seuraaviksi 20 vuodeksi, vaikka pakkoruotsi poistettaisiin heti eikä kukaan lukisi lainkaan ruotsia.

Tämä reservi on nyt parhaassa työiässä turvaamassa
ruotsinkielisiä palveluja.
Kaksi miljoonaa suomalaista!

Vahasalo 3.10.2014

"Kun meillä on ruotsin kieli virallisena kielenä ja on linjattu, miten ne palvelut ja osaaminen turvataan, tämä on ollut se tapa. Jos löytyy joku muu tapa, jolla ruotsinkieliset palvelut turvataan, niin kyllä vapaaehtoisuus silloin käy"

http://areena.yle.fi/radio/2408173/#/play

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Ilmeisesti reserviläisille ei ole järjestetty riittävästi kertausharjoituksia kun kukaan ei heidän kykyihinsä usko.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Tämä onkin se hävettävä asia, että kun pakollisena istutettu ruotsin taito ja virkamiesruotsi oltiin ottamassa käyttöön ns. Oulun-Kokkolan-tapauksessa 2010, niin ei kelvannut. Silloin nolotti olla suomenruotsalainen.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #156

Tuo vain osoittaa, ettei asialla ole mitään tekemistä ruotsinkielisten palveluiden kanssa. Pakkoruotsi on vain ja ainoastaan kosto siitä, että ruotsinkielisten on käytännössä pakko opetella suomea.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #164

No sitä se ei nyt taas millään tavalla todista.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #156

En tiedä olenko ihan väärässä, mutta minusta tuntuu kuin ruotsinkieliset olisivat vaatimassa vuosi vuodelta vain enemmän oikeuksia itselleen, jopa ihan pienissä mitättömissäkin asioissa? Viimeksi oli tämä Itellan julkaisemman uuden postimerkin teksti, johon ei mahtunut samaa käännettynä ruotsiksi. Valitus tuli heti siitäkin Hesariin:)
Minusta se on aika huolestuttavaa jatkoa ajatellen.. Jo nytkin teksti oli niin pientä, että tuskin monikaan sitä ilman suurennuslasia edes näki:)

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #165

Kyllä moni "kielivapauttaja" nyt ihan vain suggeroi itsensä siihen tilaan, että tilanne muka vain pahenee koko ajan, vaikka ulkoisen objektiivisesti mitään uutta ei tapahdu.

Minulla on ihan päinvastainen kokemus, että kaksikielistyvien perheiden myötä tämä kyltti- ja huonoa-palvelua-tiskillä-marmatus on vähentynyt koko ajan.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #179

Kiitos Jan-Erik, olen hyvin mielelläni väärässä!

Haluaisin tuoda myös esille sen, että en ole "kielivapauttaja" itseni takia, vaan yksin tulevien sukupolvien tähden ja erityisesti tietysti omien neljän lastenlapseni monikielisyyden turvaamiseksi. Vain yksi heistä on lukiossa ja muut kolme vielä täysin ruotsista tietämättömiä alakoululaisia ja yksi lastentarhassa. Se mitä kieliä he itse haluavat oppia on vielä tietysti täysin avoin kirja, mutta soisin heille mahdollisuuden omaan valintaan ja myös mahdollisuuden jatkaa yliopisto-opintoja myös muualla kuin vain ruotsin-tai englannin kielisissä yliopistoissa kuten omat pentuni ovat tehneet.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #182

Jaa. Minä taas olen vapaan kielivalinnan kannalla menneiden sukupolvien takia. Siellä ollaan huoletta vaihdettu kotien pääkieltä 150 vuoden ajan sitä myötä mihin elämäntilanteeseen ollaan jouduttu, Iisalmessa oltu suomenkielisiä, Kemiössä ruotsinkielisiä, ja jopa annettu lapsille nimet sen mukaan. Asuin jonkin aikaa 1900-luvun alussa kasvaneessa vanhassa teollisuuskylässä, jossa kielet edelleen iloisesti sekoittuvat, koska ihmiset ovat muuttaneet sinne töihin eri puolilta Suomea, kuten myös eri puolilta Svenskfinlandia.

Siitä huolimatta, että olen äidin- ja työkieleltäni ruotsinkielinen tämä ei tarkoita sitä, että perheeni edustaisi syvää "ruotsinmielisyyttä". Meillä on luonnollisesti toimittu yhdellä kotikielellä, mutta aina yhtä lailla pidetty toista kieltä arvossa. Näin tein myös oman lapseni kohdalla.

Minua aidosti lievän hirvittää, että modernissa ajassa, kansainvälistyvässä maailmassa vuonna 2014, käydään tällaista primitiivistä keskustelua siitä kuka mihinkin poteroon kuuluu, mikä suku on alunperin ollut mitäkin ja kuka on jotakin geneettistä perimäänsä pettänyt valitsemalla väärän leirin.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #212

"Minua aidosti lievän hirvittää, että modernissa ajassa, kansainvälistyvässä maailmassa vuonna 2014, käydään tällaista primitiivistä keskustelua siitä kuka mihinkin poteroon kuuluu.."

Näinhän tuo on ja kaikki vain siksi että osa kansasta kokee, ettei heille ole mitään hyötyä opiskella kahta pientä marginaalikieltä, kun nykymaailmassa tarvitaan niin monia suuremman kielialueen kieliä.

Suurin ongelma tietysti on tämä ns. pakollisuus, jota sinä onneksi et edes kannata. Uskon vakaasti, että edelleen noin puolet nuorista valitsisi vapaaehtoisesti ruotsin toiseksi vieraaksi kielekseen. Monilla on vahvoja siteitä Ruotsiin ja he myös kokevat sen helpommaksi vaihtoehdoksi oppia, joka pitänee täysin paikkansa. Ruotsihan kuuluu näihin helppoihin kieliin, jonka oppii hyvinkin nopeasti kun tarve sitä vaatii..(rakastuminen ruotsalaiseen):)

Itselläni on täysin suomenkielisiä tuttuja ja myös yksi sukulainenkin, jotka panivat pentunsa ruotsinkieliseen kouluun, kun yksi vieras kieli tulee siinä sivussa tavallaan ilmaiseksi opittuna.

Vähäisin syy ei ollut myöskään jatko-opiskeluun pääsemisen helppous suomenkieliseen korkeakouluun verraten. Nykyään on niin kova taistelu myöskin pääsykoepisteistä ja esim. Hankkenille pääsee vähän helpommin ja myös lääkikseen - nämä tuttuni lapset sen konkreettisesti kokivat ja kivat heille.

Ymmärrän hyvin sinun vaikuttimesi toivoa ruotsinkielen säilyttävän nykyisen asemansa ja oma historia on siihen toki vahva motiivi. Kunhan pakkoruotsista päästään ja virkamiesruotsin käytännön vaatimuksia höllätään vastaamaan enemmän teidän pientä vähemmistöänne, niin eiköhän nämä jatkuvat kissanhännänvedot jää kokonaan historiaan?

Nykyinen tilanne sortaa liikaa suomenkielisiä, jotka suuntautuvat enemmän Euroopan ja EU:n suosittelemiin kieliin. Skandinaavisuus, jolla pakkoruotsia usein perustellaan on suomenkielisille kansainvälisyyden suuri este. Nythän Katainenkin opiskelee kiivaasti ranskaa, jonka hän olisi voinut mielummin opiskella nuorena ja voisi nyt käyttää aikaansa oppimalla komisaarin tehtäviään entistä paremmin:)

Haluaisin kielipolitiikasta vastaavien suomalaisten päättäjien muistavan sen, että kuitenkin sitäkin politiikkaa tehdään tulevaisuutta varten - ei vain menneisyyttä muistellen.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #213

"Ruotsihan kuuluu näihin helppoihin kieliin, jonka oppii hyvinkin nopeasti kun tarve sitä vaatii."
-- Tuota pidän kyllä myyttinä. Ruotsi on englantiin nähden hyvin vaikea oppia: on kieliopilliset suvut, epämääräinen ja määräinen muoto, monimutkaista verbintaivutusta jne. Se ei ole merkittävästi saksaa helpompi kieli oppia.

Tietysti jos tarve vaatii ja ympäristö on tietynkielinen, niin minkä tahansa kielen voi oppia nopeasti kohtalaiselle tasolle. Kahta viikkotuntia ei kuitenkaan voi verrata 24/7-oppimiseen.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #215

Perustan tietoni FSI:n kielilistaukseen vuodelta 2013. Helppoihin kieliin luetaan mm.ruotsi, norja, tanska, ranska, hollanti ja espanja. Oppiminen vaatii noin 1100 työtuntia.

Suomi taas on yksi näistä toiseksi vaikeimman kategorian kielistä. Nimenomaan englannin opiskelijoille on poimittu 8 erityisen hankalaa kieltä. Ne ovat mm. japani, suomi, viro, unkari, georgia, mongoli thai ja vietnam. Oppiminen vaatii FSI:n mukaan 2200 työtuntia.

Tietty oppiminen riippuu myöskin motivaatiosta ja kielellisestä lahjakkuudesta. Ruotsinkielinen ystäväni kertoi Ruotsissa asuvan siskonsa espanjalaisesta poikaystävästä, jonka he tapasivat Ruotsissa suhteen alussa jolloin kaveri ei osannut sanaakaan ruotsia, mutta puolen vuoden kulutta hän puhui jo melkoisen sujuvaa ruotsia. Tosin he asuivat koko ajan Tukholmassa ja rakkaushan tekee myös luonnollisesti ihmeitä:)

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #217

Kaija, huomaa tämä kohta: "Listauksen perustana ovat äidinkielenään englantia puhuvat kielenoppijat."

Totta kai englanninkielisen on paljon helpompi oppia lähisukuista ruotsia kuin täysin toiseen kielikuntaan kuuluvaa suomea. Ei tuo ole mikään universaali kielen helppouden arvio!

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #219

Totta mitä toveri nyt haastaa:)

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Jokainen ymmärtänee, että kielivapaudella ei ole mahdollisuuksia ennen vaaleja, kun hallituksen enemmistö voi olla kiinni yhdestäkin äänestä.

Näkisimmekö kuitenkin keväällä tilanteen, jossa kaikki puolueet eivät sitoutuisi RKP:n hallituspaikkaan neljäksi vuodeksi etukäteen?

Jaakko Häkkinen

Toivoa sopii! Pahoin pelkään, että jopa Soini tekisi niin edulliset kaupat - RKP tukee pääministeripuoluetta kaikessa, kunhan pakkoruotsi säilytetään. Mutta jos esim. perussuomalaiset ja keskusta pääsisivät muodostamaan hallituspohjaa ja heille riittäisi esim. kristillisten mukaan ottaminen enemmistöhallitukseen, niin silloin meillä olisi vähän toivoa.

Jos RKP ei olisi hallituksessa, hallitusohjelmaan ei kirjattaisi pakkoruotsin jatkumista.
Jos hallitusohjelmaan ei kirjattaisi pakkoruotsin jatkumista, keskustan johto ei voisi puoluekurin nimissä pakottaa kansanedustajiaan äänestämään pakkoruotsin puolesta.
Sekään ei kuitenkaan riitä, vaan tarvittaisiin sellainen hallitusohjelma, jossa pakkoruotsi ajettaisiin alas, jolloin puoluekuria pitäisi käyttää pakkoruotsia vastaan äänestämiseen.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Nyt pientä kevennystä tähän väliin:) Höllätään pipoamme hetkeksi..
Näinkin voidaan toimia kun siihen on oikeus ja halu tehdä niin kuin itse haluaa...

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/09/30/ruotsipakk...

"Ahvenanmaalla, Suomessa, opitaan siis suomea kirjekurssilla.

"Hoitovapaalla oleva suomen kielen opettaja Maria Kaunismaa: "No luulen että se on tarkoitettu ihan kaikille suomenkielisille lapsille jotka asuvat ympäri maailmaa. Siis jos joku asuu Afrikassa jossain missä ei ole edes kansainvälistä koulua niin ne pystyvät tekemään koko tämän peruskoulun näin kirjateitse."

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Järjen käyttö ei kai sentään ole kielletty. (Joku entinen opetusministeri taisi käyttää tuota sanontaa...) Tässä hyvä esimerkki maailmalta:

Yhdysvaltain länsirannikolla Oregonin suurimmassa kaupungissa (Portland) on mm. espanjankielinen vähemmistö. Sillä ei ole ns. virallista asemaa, mutta silti kaupungin raitiovaunuissa (erinomainen verkosto!) kaikki kuulutukset tulevat sekä englanniksi että espanjaksi, vaikkei olisi pakko.

Järjenkäyttö, palveluhalukkuus ja kaupungin positiivinen imago ovat riittävän fiksuja motiiveita. Laki ei pakota.

Olisiko tässä hyvä toimintaperuste Ahvenanmaallakin? Onhan siellä mm. vietnamilaisiakin maahanmuuttajia...

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Latvialaiset ovat itse asiassa Ahvenanmaan toiseksi suurin kielivähemmistö.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #176

Oho! Mitä he siellä tekevät ja miten juuri he ovat sinne päätyneet?
Verovapaa viina ei riittäne selitykseksi...

Toimituksen poiminnat