Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Onko Raasepori nollakielinen kaupunki?

Raaseporin sivistyslautakunta on hyväksynyt äänin 6-4 ehdotuksen, jonka mukaan vuoden kuluttua toinen kotimainen kieli aloitetaan A1-kielenä jo peruskoulun ensimmäisellä vuosiluokalla. Tämä tarkoittaisi, että jokainen ruotsinkielinen pakotetaan opiskelemaan suomea ensimmäiseltä luokalta alkaen ja jokainen suomenkielinen pakotetaan opiskelemaan ruotsia ensimmäiseltä luokalta alkaen.

 Milloin pakkokieli on perusteltu? Edellisessä kirjoituksessani selvitin, miksei ihmisille voi antaa oikeutta (vapautta) jättää opettelematta yhteiskunnan kieltä: kielitaidoton ei voi käydä koulua, ei saa töitä, syrjäytyy yhteiskunnasta ja jää ikuisesti veronmaksajien elätettäväksi. Yhteiskunta ei toimi, jos elätettäviä on liikaa suhteessa elättäjiin.

 Niinpä yhteiskunnan sosiaalisen ja taloudellisen toimivuuden vuoksi on perusteltua velvoittaa ihmiset opettelemaan yhteiskunnallista kieltä. Toisin sanoen yhteiskunnallinen kieli on pakkokieli – sehän on nykyäänkin käytännössä pakollinen, vaikka missään laissa ei kai sanotakaan, että ihmisillä on velvollisuus opetella kunnan yhteiskunnallinen kieli. Sitä pidetään itsestäänselvyytenä.

 Tämä tarkoittaa, että ne (kuten maahanmuuttajat), joiden äidinkieli on jokin muu kuin yhteiskunnan kieli, joutuvat opettelemaan itselleen vieraan kielen voidakseen toimia yhteiskunnassa. Tätä käytäntöä noudatetaan kautta koko maailman.

 

Yksikielinen kunta…

 Jos kunta on yksikielisesti suomenkielinen, siellä voi elää yhteiskunnallisesti täysipainoisesti vain suomeksi. Sellaisen kunnan yhteiskunnallinen pakkokieli on siis suomi. Yhteiskunnallinen pakkosuomi ei silloin ala vasta kolmannelta (A1-kieli) tai seitsemänneltä luokalta (B1-kieli) niin kuin tavallinen pakkosuomi (ruotsinkielisten pakkotoinenkotimainen), vaan se on opeteltava jo pikkulapsena, jos haluaa käydä koulua suomenkielisessä kunnassa (joista useimmissa ei ole ruotsinkielisiä kouluja).

 Tasavertaisesti kääntäen olisi ruotsinkielisessä kunnassa samoin yhteiskunnallinen pakkoruotsi, joka niin ikään olisi opeteltava jo pikkulapsena, toisin kuin tavallinen pakkoruotsi, jonka suomenkieliset nykyään aloittavat viimeistään seitsemännellä luokalla.

 

…kaksikielinen kunta…

 Kaksikielisessä kunnassa on kaksi yhteiskunnallista kieltä: siellä voi elää suunnilleen yhtä hyvin suomeksi ja ruotsiksi. Niinpä suomenkielisiä ei tarvitse pakottaa opettelemaan ruotsia, eikä ruotsinkielisiä tarvitse pakottaa opettelemaan suomea. Vain vieraskieliset asukkaat velvoitetaan opettelemaan jompikumpi kunnan yhteiskunnallisista kielistä.

 Raasepori on nimellisesti kaksikielinen kunta, koska ruotsinkielisiä on yli 65 % asukkaista ja koska suomenkielistenkin osuus (yli 30 %) ylittää reippaasti laissa säädetyn kaksikielisen kunnan rajan (6↔8 % tai 3000 puhujaa). Miksei Raaseporissa tyydytä tähän kunnalliseen kaksikielisyyteen?

 Toistan vielä: Raaseporissa on kaksi yhteiskunnallista kieltä, joten siellä voi elää sekä suomeksi että ruotsiksi.

 

…vai nollakielinen kunta?

 Jostain kumman syystä Raaseporin päättäjät kohtelevat kaupunkiaan kuin se olisi nollakielinen, ja vieläpä järjettömällä tavalla ristiin: suomenkieliset pakotetaan opettelemaan ruotsia ja ruotsinkieliset pakotetaan opettelemaan suomea!

 Ei löydy yhtäkään käytännön tarpeista lähtevää syytä sille, miksi kaksikielistä kuntaa kohdellaan nollakielisenä kuntana. Mitään käytännön perustetta pakolle ei ole, koska ruotsinkieliset pärjäävät kunnassa ruotsiksi ja suomenkieliset pärjäävät suomeksi.

 

Tiivistettynä:

- Kaksikielinen kunta = nolla yhteiskunnallista pakkokieltä (suomen- JA ruotsinkieliset puhuvat yhteiskunnallista kieltä, eikä kummankaan ryhmän siksi tarvitse opetella toisen kieltä)

- Yksikielinen kunta = yksi yhteiskunnallinen pakkokieli (suomen- TAI ruotsinkieliset puhuvat yhteiskunnallista kieltä, ja jommankumman ryhmän on siksi opeteltava toisen kieli)

- Nollakielinen kunta = kaksi yhteiskunnallista pakkokieltä (ikään kuin suomen- ja ruotsinkieliset eivät puhuisi kunnan yhteiskunnallista kieltä, jolloin kummankin ryhmän on opeteltava toisen kieli)

 

Todelliset syyt kielipakotuksen taustalla

 Pakkokielten aikaistamisen taustalla ei ole mitään todellisia syitä – niin kuin ei valtakunnallisella pakkoruotsilla muutenkaan. Raaseporin mallin taustalta löytyvät syyt ovat siis jotain ihan muita kuin käytännön tarpeista tai järkeilystä lähteviä. Mielikuvitukseni keksii vain kaksi vaihtoehtoa:

 1. Identiteettipakotus. Ehkä Raaseporin päättäjät harjoittavat identiteettipakotusta: he haluavat väkisin tehdä suomenkielisistä kaksikielisiä. Totuus kuitenkin on, että useimpien suomenkielisten identiteettiin ruotsin kieli ei kuulu millään lailla – se on kolmelle neljäsosalle suomenkielisistä vain yksi kieli muiden joukossa.   

 Lisäksi identiteetti syntyy sisältä päin, eikä kukaan voi ulkopuolelta määrätä toisen identiteettiä. Identiteettipakottajilla meneekin pahasti sekaisin valtion tai kunnan kaksikielinen identiteetti ja asukkaiden identiteetti: valtion tai kunnan kaksikielisyydestä ei mitenkään seuraa, että kaikkien kansalaisten tai kuntalaisten pitäisi olla kaksikielisiä!

 Miksi ihmeessä identiteettipakottajat eivät salli kansalaisille ja kuntalaisille yksikielistä identiteettiä?

 2. Kiusaaminen. Ehkä Raaseporin päättäjät haluavat kiusata suomenkielisiä. Kansalliskieliselvityksen mukaan ruotsinkielisistä peräti 80 % ottaa suomen A1-kielenä (alkaa yleensä kolmannella luokalla), kun taas lähes kaikki suomenkieliset ottavat ruotsin vasta B1-kielenä (alkaa seitsemännellä luokalla). Toisin sanoen ruotsinkielisten tilanne ei käytännössä muuttuisi: suunniteltu muutos kohdistuu vain suomenkielisiin!

 Ehkä Raaseporin päättäjät ovat kuin se luokan häirikkö, jota ärsyttää kun muut osaavat häntä paremmin (tässä tapauksessa englantia, jonka useimmat suomenkieliset ottavat jo A1-kielenä) ja joka siitä syystä häiritsee muiden oppimista. Häirikön mielestä tasavertaisuus on sitä, että muut pudotetaan hänen tasolleen.

 Aivan samoin Raaseporin päättäjien mielestä tasa-arvo toteutuu, kun suomenkielisiltä viedään oikeus valita englanti A1-kielenä, vaikka tehdyn kyselyn mukaan suomenkielisten vanhempien enemmistö haluaisi valita ruotsin sijasta mieluummin englannin.

 

Arvoisat Raaseporin asukkaat!

 Älkää alistuko identiteettipakottamiseen tai jopa suoranaiseen kiusantekoon. Ei ole mitään käytännön perustetta pakottaa ekaluokkalaisia opettelemaan toista kotimaista kieltä, koska Raaseporissa voi elää ja toimia kummallakin kielellä. Raaseporihan on kielisuhteiltaan aidosti kaksikielinen kunta.

 Täältä näette, että A1-pakkoruotsille Raaseporin sivistyslautakunnan äänestyksessä ”annettiin 6 Jaa-ääntä (Isa Forsbäck, Jan Lindroos, Nina Lindroos-Holmström, Tina Nykänen, Martin Stenström, Filip Björklöf) ja 4 Ei-ääntä (Tanja Konttinen, Risto Räty, Miikka Soivio, Riitta Vilkman). Yksi jäsen oli poissa.”

 Ottakaa yhteyttä valtuutettuihinne ja pyytäkää lopettamaan tämä järjettömyys – tai äänestäkää seuraavissa kunnallisvaaleissa sellainen kaupunginvaltuusto, joka kuuntelee kuntalaisia ja järjen ääntä.

 

P.S. Lue myös kaupunginvaltuutettu Miikka Soivion (kok) blogikirjoitus aiheesta.

P.P.S. Kaupunginvaltuuston käsittelyä aiheesta ei ainakaan toistaiseksi löydy Raaseporin verkkoasiakirjoista.

 

MUOX:

 Mikä suomenkielinen kunta siis ensimmäisenä säätää pakollisen A1-venäjän jo ekalta luokalta? Tai pakollisen A1-englannin jo ekalta luokalta!

 Vain taivas on rajana. Se johtaisi tietysti kuntien väliseen kilpailuun asukkaista, mutta jossain vaiheessa eduskunta varmaankin kieltäisi kaikki nämä leikit - myös Raaseporin kielipakotuksen. Mutta siihen ei todellakaan tulla puuttumaan valtion taholta, ennen kuin tulee muita kielipakotuksia kuin ruotsikeskeisiä. Vasta sitten porsaanreikä tukitaan.

 Eli jollain suomenkielisellä kunnalla olisi tärkeä pedagoginen velvollisuus äkkiä säätää jokin muu kieli kuin kotimainen pakolliseksi A1-kieleksi, ja mieluiten jo ensimmäiseltä luokalta. Sillä koulutettaisiin kansanedustajiamme ja annettaisiin myös RKP:lle signaali, että rajansa kaikella.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (44 kommenttia)

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Hyvin kirjoitettu.

Kun vihamielisyydestä on ollut pakkokielten yhteydessä paljon puhetta (vapaan kielivalinnan kannattajia on haukuttu ruotsivihamielisiksi), niin nyt minusta voidaan perustellusti sanoa, että Raasepori on suomalaisvihamielinen kunta.

Tämän voi perustella vaikka tällä: "peräti 80 % ottaa suomen A1-kielenä (alkaa yleensä kolmannella luokalla), kun taas lähes kaikki suomenkieliset ottavat ruotsin vasta B1-kielenä (alkaa seitsemännellä luokalla)."

Vihamielisyydestä normaalisti puhuvat (pakkoruotsittajat) ovat tämänkin kääntäneet päälaelleen - oikeasti pakkoruotsissa on kyse suomalaisvihamielisyydestä, eikä sen poistossa voi olla kyse ruotsivihamielisyydestä.

Miksei tasa-arvosta kohkaavat ota kantaa tähän törkeän epätasa-arvoiseen tilanteeseen pakkoruotsin kohdalla? En nyt mainitse nimiä, mutta esim. Antikainen.

Jaakko Häkkinen

En ehkä vielä sanoisi Raaseporin päättäjiä (RKP:llä 21/43 eli yhtä vaille enemmistöasema) suomalaisvihamielisiksi... Voihan olla, että he oikeasti ja vilpittömästi uskovat tavoittelevansa tasa-arvoa katkaisemalla terveeltäkin toisen jalan, jottei tämä olisi ontujaa nopeampi.

Minusta vihamielisyys vaatii jo asian aktiivista tiedostamista itsekin; kiusata sen sijaan voi vaikka itse tarkoittaisi hyvää. (Joo, pilkunviilaustahan tämä on päälinjojen rinnalla.)

En sitten tiedä, kumpi on pahempi synti päättäjällä: vihamielisyys vai ajattelemattomuus. :-)

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Totta.

Mutta tätä kielikysymystä on niin paljon pyöritelty, ja silti tuntuu menevän vain huonompaan suuntaan. En tietenkään ole seurannut Raaseporia ollenkaan, joten voin olla väärässäkin tuossa vihamieliyyskommentissani (mistä pahoittelut jos joku loukkaantui).

Itse otan yleensä Hanlonin partaveitsi -lain huomioon, mutta nyt tosiaan pikkuhiljaa alkaa mennä sinne pahantahtoisuuden puolelle.

Mutta tosiaan ei voi tietää.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Jos nyt ajattelee tätä toiselta kannalta, niin voihan joku ajatella niinkin, että tällä saadaan kunnan yhtenäisyyttä parannettua jos kaikki osaa kumpaakin kieltä.

Taisin reagoida hieman turhan nopeasti, toisaalta pakkoruotsin perustelut koko kansalle ei edelleenkään ole perusteltavissa vaikka tällä seikalla.

(Ja on tämä silti epätasa-arvoinen.)

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Onhan se mahdollista, että tuosta päätöksestä joku vielä valittaa.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Moni ns. kielivapauden kannattaja ei ole tullut ajatelleeksi, että kielivalintojen vapautuessa vapaus ei ensisijaisesti siirry koululaisille ja perheille, vaan kunnanvaltuustoille. Seuraava Raasepori on sitten kunta, joka valitseen venäjänmielisen kouluagendan.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Onneksi on pakkoruotsi. Muuten varmaan monissa Itä-Suomen kunnissa olisi jo pakkovenäjä.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Normaaleissa kunnissa kuntalaisia kuunnellaan, ei siis vain kuulla..
Raasepori ei ole normaali kunta, se on yhden kielipuolueen hallitsema kunta..Joka kuulee asukkaita, mutta ei kuuntele.

Mikä muu kunta jättää tarjomatta A1-englannin ideologisista syistä ?
Porvoossakaan ei taida onnistua.

Jaakko Häkkinen

"Moni ns. kielivapauden kannattaja ei ole tullut ajatelleeksi, että kielivalintojen vapautuessa vapaus ei ensisijaisesti siirry koululaisille ja perheille, vaan kunnanvaltuustoille. Seuraava Raasepori on sitten kunta, joka valitseen venäjänmielisen kouluagendan."
--Erittäin tärkeä pointti, Jan-Erik! Näköjään on turha odottaa muutosta, kun jo nykymallin vallitessa valtuustot voivat räätälöidä haluamiaan malleja - riittää että se toinen kotimainen otetaan viimeistään B1-kielenä.

Mikä kunta siis ensimmäisenä säätää pakollisen A1-venäjän jo ekalta luokalta? Tai pakollisen A1-englannin jo ekalta luokalta!

Vain taivas on rajana. Se johtaisi tietysti kuntien väliseen kilpailuun, mutta loppuviimein ehkä eduskunta kieltäisi kaikki nämä leikit - myös Raaseporin pakotuksen. Mutta siihen ei todellakaan tulla puuttumaan valtion taholta, ennen kuin tulee muita kielipakotuksia kuin ruotsikeskeisiä. Vasta sitten porsaanreikä tukitaan.

Eli jollain suomenkielisellä kunnalla olisi tärkeä pedagoginen velvollisuus äkkiä säätää jokin muu kieli kuin kotimainen pakolliseksi A1-kieleksi. Sillä koulutettaisiin kansanedustajiamme ja annettaisiin RKP:lle signaali, että rajansa kaikella.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Suomen koko kielikoulutuspolitiikan irvokas ideologia lähtee siitä, että suomalaisen ideaali on "Kahden Kansalliskielen Kansalainen".

Onneksi meillä on jo enemmän vieraskielisiä kuin ruotsinkielisiksi rekisteröityneitä kaksikielisiä!

Vieraskielisillä ei ole "kahden kansalliskielen kansalainen"- rasitetta, vaan he saavat olla kansalaisia YHDEN kansalliskielen kautta.

Suomen kansalaisuuden saa YHDEN kansalliskielen osaamistodistuksella!

Miksi suomenkieliselle ei anneta lupaa olla yhden kansalliskielen kansalainen, vaan meille aseella uhaten pakotetaan pakkoruotsi eli kahden kansalliskielen kansalainen -identiteetti ?

Jukka Mäkinen

"Suomen kansalaisuuden saa YHDEN kansalliskielen osaamistodistuksella!"

Suomen kansalaisuuden saa kyllä osaamatta kumpaakaan kansalliskieltä. Tuossa makuuhuoneen puolella tuhisee yksi tuleva kansalaisuuden hakija, eikä edes tiedä suomen tai ruotsin kielen olemassaolosta, saati sitten että vaivautuisi opettelemaan.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Jos "tuhisija" aikoo kansalaiskelpoiseksi tässä maassa hänellä on velvollisuus oppia KAKSI kansalliskieltä maksuksi "lottovoitostaan"..

Jos muuttaa Suomeen aikuisena, YHDEN kansalliskielen oppiminen riittää.

"Tuhisijalla" on RKP:n päätöksellä ruotsivelvollisuus, ellei hän muuta Suomesta pois. Syntyperäisellä suomalaisella on siis lähtökohtaisesti ruotsivelvollisuus.

Ilman ruotsivelvollisuuden suorittamista ei saa peruskoulun päättötodistusta, ei yo-todistusta eikä korkeakouliun tutkintotodistusta-
siis syntyperäinen suomalainen ei saa.

Minun mielestäni ruotsin kieli ei voi eikä saa olla
suomalaisen velvollisuus!

Jukka Mäkinen Vastaus kommenttiin #70

Siinäpä se vapaakielisyyden salaisuus onkin, tuhisija tuskin tulee muuttamaan Suomeen, kansalaisuuden saa silti, kunhan vain laiska isänsä jaksaisi hakea. :)

Cenita Sajaniemi

Ei kai edes tuo "historioitsija" Marja Vilkko, joka siis teki ohjelman "Suomi on ruotsalainen" kuvitellut olevansa kahden kielen kansalainen, koska kertoi VALINNEENSA puolensa, jo ennen ohjelman/kirjoittamisen alkamista.
Hänen omia sanojaa 6.5.2013
Siis valitsi puolensa ja kirjoitti jälleen uuden sepustuksen, jota surut kutsuvat historiaksi. Jopa Melin kehui tuotosta ja muut surut innoissaan halusivat tv-ohjelman suomenkielisiin kouluihin historian tunneille.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Minusta sinulla, Jaska, sekoittuu nyt kaksi asiaa.

Plussat siitä, että todellakin olet tehnyt oikeudenmukaisuuteen ja kielten tasa-arvoon pyrkivän mallin, jossa todellakin osoitat, että oikeudenmukaisuuden nimissä suomenkielisten on joskus ymmärrettävä olevansa omalla paikkakunnallaan vähemmistö.

Enemmän minua mietityttää tämä kaava- ja insinöörimäinen yhteiskuntakielen naulaamisesi seinälle.

Minulle kielivapaus ei ole vain sitä, että saadaan vain valita mitä kieliä haluaa. Minulle vapaudellisuutta on myös siinä, että kieltä saa käyttää myös välineenä aivan niin kuin haluaa - sen mukaan minne asettuu asumaan, jopa unohtaa kieli kun sille ei ole enää henkilökohtaista käyttöä.

Oma sukuni on ollut vuoroin suomen- ja ruotsinkielinen. Yksi sukupolvi perusti ensimmäiset suomenkieliset kansakoulut Kainuuseen. Seuraava sukupolvi perusti ensimmäiset ruotsinkieliset vapaaseurakunnat Lounais-Suomeen ja haki ruotsin kielen turvin meijeriosaamista Tanskasta. Ilman mitään ideologisia nuotinnoksia. Opittiin sitä kieltä minne muutettiin. Annettiin lapsille nimet sen mukaan.

Nyt 2014 kielestä rustataan luokka- ja sivistysmarkkereita, hyvinvointipalveluiden pelimerkkejä ja ikävä kyllä välineitä sille vihanpidolle, joka näyttää olevan ihmiselle ehkä jopa biologisesti tarpeellista.

Kielitieteilijänä sinun panoksesi voisi olla selventää mistä syistä kielivaihtoja on tapahtunut, miten kieliosaamista on karttunut, ja miten se voisi tapahtua vapaudellisemmin ja tarpeiden mukaan meidän ajassamme.

Jaakko Häkkinen

"Enemmän minua mietityttää tämä kaava- ja insinöörimäinen yhteiskuntakielen naulaamisesi seinälle.
Minulle kielivapaus ei ole vain sitä, että saadaan vain valita mitä kieliä haluaa. Minulle vapaudellisuutta on myös siinä, että kieltä saa käyttää myös välineenä aivan niin kuin haluaa - sen mukaan minne asettuu asumaan, jopa unohtaa kieli kun sille ei ole enää henkilökohtaista käyttöä."
-- En oikein hahmota, mitä haluat sanoa. Eikös kaikissa malleissa saa käyttää kieliään miten haluaa?

"Kielitieteilijänä sinun panoksesi voisi olla selventää mistä syistä kielivaihtoja on tapahtunut, miten kieliosaamista on karttunut, ja miten se voisi tapahtua vapaudellisemmin ja tarpeiden mukaan meidän ajassamme."
-- Minulla voisi tosiaan olla helpompi pääsy (sekä fyysinen että henkinen) tuollaisiin tutkimuksiin. Tutkimustieto aiheesta olisi kyllä valaisevaa.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Kaipaan ehkä tähän kielivapaus-keskusteluun enemmän libertarisuutta, että kieli ei olisi niin kovin politisoitunut asia, vaan enemmän käytännön (joskus tilapäinenkin) väline.

Uskon, ettei meidän silloin tarvitsisi puhua niin paljon pakoista, edes symmetrisistä; että ihmisiä olisi pakotettava oppimaan paikkakunnan "yhteiskuntakielen" jne. Jos heille annetaan hyviä mahdollisuuksia opiskella henkilökohtaisiin tarpeisiinsa ao. kieltä he myös valitsevat sen vapaaehtoisesti, koska he hyötyvät siitä.

Näinhän ruotsinkieliset tekevät. Heidän kuntansa ja päättäjänsä valitsevat vapaaehtoisesti suomen A1- tai A2-kieleksi, vaikka mikään ei velvoittaisi heitä tekemään niin ennen kuin suomenkielistenkin pakkokotimainen B1 alkaa.

Epäilen vähän tätä sinun skenaariotasi, että olisi merkittävä määrä Suomen kansalaisia, jotka syrjäytyisivät sen takia että he ummikkoina joutuvat "väärälle" kielialueelle.

Suomenruotsalaisten vaikeudet hallinnossa eivät kyllä johdu siitä, että heiltä puuttuisi halua oppia suomea. Suurin syy siihen on - tiedät kielitutkijana - että suomen kielen oppimiskaari ja eri tasojen saavuttaminen on pitkää kiipeilemistä, koska kieli on muihin suhteutettuna vaikea.

Eli haluaisin itse "oikeudenmukaista kielivapautta". Nykyinen ns. kielivapaus on siltä osin aikamoista lumetta, koska sillä tarkoitetaan 99 %-isesti vain että halutaan eroon siitä yhdestä tietystä kielestä, eikä juuri muuta.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #35

"Eli haluaisin itse "oikeudenmukaista kielivapautta". Nykyinen ns. kielivapaus on siltä osin aikamoista lumetta, koska sillä tarkoitetaan 99 %-isesti vain että halutaan eroon siitä yhdestä tietystä kielestä, eikä juuri muuta."
-- Mitäs tämä oikeudenmukainen kielivapaus sitten tarkoittaa? Siis ilman sitä kaavamaisuutta? Eikös oikeudenmukaisuus edellytä hyvin tarkkaa mittaamista ja kaavamaista, peilaavaa ajattelua?

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #38

Osittain kyllä, joo, kuten esimerkiksi keskustelussasi tuolla Johan Lindholmin kanssa, jossa olen taipuvainen olemaan enemmän sinun kanssasi samaa mieltä. Palvelujen tarvetta pitäisi voida mitata tarkemmin, jotta ne voidaan jakaa oikeuden- ja tarpeenmukaisesti, mutta samalla niin ettei niitä vain periaatteiden vuoksi ylläpidetä, turhaan ja tyhjän pantteina...

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #48

...mutta sitten enemmän ylätasolla:

Kieliasiat pitäisi voida depolitisoida; peruuttaa tästä blokkiutuneesta keskustelusta. RKP on tietysti yksi pääsyyllisistä; se on osittain valvonut legitiimisti ruotsinkielisten intressejä, mutta myös politisoinut, pelotellut ja lietsonut kielellä. Enkä halua vastaavia kielipuolueita lisää, en varsinkaan enemmistösovinististia.

Kokemukseni mukaan monet suomenkieliset eivät valitse itselleen tai lapsilleen ruotsin ollakseen ruotsinmielisiä, eliitinhakuisia tai RKP:tä suosivia.

He eivät välttämättä ei edes satsaa kieleen loppuiäkseen saati pelastaakseen eurooppalaisen vähemmistön sukupuutolta.

He valitsevan sen, koska he siinä ympäristössä missä juuri nyt asuvat, asiakkaineen, yhdistyksineen ja naapureineen, arvelevat, että heillä tulee olemaan hyötyä ruotsista.

Jos me ymmärrämme tämän, ettei kyse ole eri leireihin sitoutumisesta, vaan arkisista valinnoista, on ehkä helpompi olla myös asenteeltaan oikeudenmukainen, mikä taas on vapaudellisuuteen liittyvä asenne.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #49

"He valitsevan sen, koska he siinä ympäristössä missä juuri nyt asuvat, asiakkaineen, yhdistyksineen ja naapureineen, arvelevat, että heillä tulee olemaan hyötyä ruotsista.
Jos me ymmärrämme tämän, ettei kyse ole eri leireihin sitoutumisesta, vaan arkisista valinnoista, on ehkä helpompi olla myös asenteeltaan oikeudenmukainen, mikä taas on vapaudellisuuteen liittyvä asenne."
-- Tämä selvensi asiaa, kiitos!
Olen samaa mieltä tästä... sanottakoon sitä vaikka käytännöllisyysajatukseksi (sivistykseksi se on kai pragmatismi). Ei pitäisi niin helposti olla leimaamassa ihmisiä ideologisiksi tovereiksi vs. vihollisiksi vain sen perusteella, mitä kieltä he puhuvat tai ovat opiskelleet tai pitäneet hyödyllisenä.

Totuushan on, että suomenkielisten äänestämät suomenkieliset kansanedustajat sitä pakkoruotsia ovat ylläpitäneet, vaikka kansan enemmistö on jo vuosikymmeniä sitä vastustanut. Ei joku ole pakkoruotsikoneiston kätyri, vaikka hän puhuisi ruotsia tai kehuisi siitä olleen hänelle hyötyä - paitsi tietysti jos hän sen lisäksi kannattaa pakkoruotsia.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara Vastaus kommenttiin #48

"Palvelujen tarvetta pitäisi voida mitata tarkemmin, jotta ne voidaan jakaa oikeuden- ja tarpeenmukaisesti, mutta samalla niin ettei niitä vain periaatteiden vuoksi ylläpidetä, turhaan ja tyhjän pantteina..."

Juuri tuota tarkoitan, kun esitän ruotsinkieliset palvelut rajoitettaviksi niille alueille, joilla ruotsinkielisten osuus on yli 20%. Tuo raja pitää sisällään kaikki ne alueet, joita voidaan pitää elävästi kaksikielisinä. Noilla samoilla alueilla ruotsinkielisille palveluille on sekä kysyntää että ruotsinkielisiä tuottamaan palveluita.

Valtaosassa Suomea sen sijaan ruotsinkieliä palveluvalmiuksia pidetään yllä "periaatteen vuoksi, turhaan ja tyhjän pantteina".

Todellisilla kaksikielisillä alueilla palvelut voidaan järjestää "oikeuden- ja tarpeenmukaisesti" niin, että sekä suomen- että ruotsinkieliset pystyvät niitä käyttämään.

Näin menetellen suomenkielistä enemmistöä ja muita kieliä puhuvia kielivähemmistöjä koskevasta pakollisesta ruotsista voitaisiin sujuvasti luopua.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen Vastaus kommenttiin #35

Mutta Jan-Erik. Suomenruotsalaisten edunvalvojapuoluehan kielikysymyksen on alunperin ylipolitisoinut! Muutenhan tämä kysymys ei olisi ollut mikään ongelma, ellei nimenomaan suomenruotsalaisten edunvalvonta olisi nähnyt englannin kielen aseman ensimmäisenä vieraana kielenä "ruotsin asemaa heikentävänä" jo 1950-luvulla, kun peruskoulua suunniteltiin-
kompensaationa tuli poliittinen pakkoruotsi.

Suuntaa kritiikkisi RKP:hen, Suomenruotsalaisten puolueeseen!

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #72

Niinpä taisin juuri tehdä kommentissa #49. Katso sinäkin, ettet omaltakaan puoleltasi ylipolitisoi kieliasioita.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen Vastaus kommenttiin #75

Tavaraa on niin paljon, ettei ehdi kaikkea lukea.

Minulla on hyvin yksinkertainen ajatuskulku, ei politiikasta tietoakaan:

Ruotsin kielen ei pidä olla syntyperäisen suomalaisen velvollisuus!

Ja jotta kaksikielisyysvaatimus täyttyy poliittisesti korrektisti:

"Kahden kansalliskielen osaamisen ei pidä olla suomalaisen kansalaisvelvollisuus"

Esim. maahanmuuttajat integroituvat Suomeen YHDELLÄ kansalliskielellä
per kansalainen.

Kyse on oikeudenmukaisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta-
ja johdonmukaisuudesta myös.

Käyttäjän SampsaMkel kuva
Sampsa Mäkelä Vastaus kommenttiin #85

Suomalaiseksi syntyneellä ei ole vaatimuksia kielten osaamisesta - ei niin yhtäkään. Suomen kansalaisuutta hakevan täytyy läpäistä kielikoe.

Jukka Mäkinen

Saa käyttää mitä kieltä tahansa, mutta ei saa vaatia että toisten olisi sitä pakko ymmärtää. Vapaa markkinatalous kieliasiassakin olisi ehdottomasti kaikkein parasta, kyllä ihmiset keksivät jonkun tavan kommunikoida, jos se heistä on tarpeellista.

Ongelman juuri on RKP'n apartheidpolitiikka.

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski

En jaksa ymmärtää niitä, jotka pyrkivät sekoittamaan toisiinsa kielivapauspyrkimyksen ja kysymyksen Suomen kaksikielisyydestä.

Kielivapaus koskee ainoastaan maamme suomenkieliseen (!) koulutusjärjestelmään sovellettavan kielikoulutuspolitiikan muuttamista, mutta ei todellakaan pyrkimystä ruotsin kielen perustuslaillisen aseman (toinen kansalliskielemme) muuttamista.

On ikävää, että virheellistä käsitystä kielivapauden pyrkimyksistä pyritään levittämään joidenkin suomen- ja ruotsinkielisten tahojen toimesta.

Erityisesti, kansalaisaloite 131 toteaa seuraavaa:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/131

"... Perustuslain tarkoittamista suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista on huolehdittava, mutta tämä onnistuu paremmin nojaamalla vapaaehtoisuuteen kuin pakkoon. Lisäksi näin kunnioitettaisiin myös perustuslain henkeä ja kirjainta, koska vapaus on perusteena tasapuolisesti sama molemmille väestönosille."

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

"On ikävää, että virheellistä käsitystä kielivapauden pyrkimyksistä pyritään levittämään joidenkin suomen- ja ruotsinkielisten tahojen toimesta."

Kansalaisaloitteen käsittely on pian eduskunnassa. Sittenhän "kielivapaus"-argumentin ja sen perustelujen kannatus mitataan.

Jos kuitenkin kävisi niin, että aloite hylätään, niin sitten pitää esittää parempia perusteluja.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Harvoin pääsee myöntämään, että Louekoski on jossakin asiassa oikeassa, mutta tällä kertaa on. Olen muissa keskusteluissa arvoinut, että yli puolet heistä, jotka eivät halua pakollista ruotsia ajattelevat juuri sitä omaa henkilö- tai perhekohtaista valintaa, eikä muuta.

Verkkokeskustelussa ylikorostuvat kuitenkin turhautuneet ihmiset; osa tosin vain suggeroi itsensä siihen, että kielitilanne olisi mennyt "todella pahaksi", vaikka se aloite on vain levännyt siellä valiokuntakäsittelyä odotellessa, eikä ulkoisesti ole tapahtunut juuri mitään.

Turhautua tietysti saa omia aikojaan, mutta suuttuessaan ihminen yleensä paljastaa todelliset vaikuttimensa. Eli ne jotka eivät pysy Louekosken ruodussa suuttuvat 95 %-isesti suomenruotsalaisille, RKP:lle tai kaksikielisyyden kannattajille. Eli ohuen maalikerroksen läpi paistaa usein fenno.

Yhtä hyvin voisi suuttua suomenkieliselle poliittiselle eliitille, joka tosiasiallisesti ylläpitää nykyjärjestelmää, paikallisille kouluviranomaisille jotka eivät myönnä vapautuksia niille joilla ruotsi on ylitsepääsemättömän vaikeaa. Tai sitten voi olla suuttumatta kokonaan ja lähteä sitten kielivapauden nimissä hakemaan iloa jonkun uuden vieraan kielen oppimisesta, ranskasta, espanjasta, kiinasta, japanista - joka sitten saa ruotsin näyttämään todella tunkkaiselta, jos nyt sitä mieltä alunperin oli.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

"Eli ohuen maalikerroksen läpi paistaa usein fenno".

Mutta mitähän sieltä "suvaitsevaiston" naamion/paksun maalikerroksen alta loppujen lopuksi paljastuu ?

Ja toistan noin sadannen kerran:

Jos ja kun RKP lakkaa vaatimasta pakkoruotsia, ei sitä enää vaadi suomenkielinen poliittinen eliitti,
ei paikallinen kouluviranomainen, ei kukaan!
Vai kuka sitä vaatii, jos RKP luopuu vaatimuksestaan ?

Kuinka jaksat tätä valkopesuyritystä kerta toisensa jälkeen ?

Olemme löytäneet tämän ruotsivelvollisuuden juuret 1950-luvulta asti,
kiitos nimimerkki NRR Vapaa kielivalinta ry:n keskustelupalstalla.

Suunnitelma 55 vuoden takaa: Kouluhallituksen ruotsinkielisen osaston päällikkö "Gösta Cavonius ymmärsi, että mahdollisuus ottaa vain englanti, heikentäisi ruotsin kielen asemaa maassa. Hän esitti oman varauksensa (1959), missä hän katsoo, että ruotsi maan toisena kansalliskielenä tulisi nostaa ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi suomenkielisissä kouluissa."

http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewtopic.php?f=...

Onko muuten "fenno" jokin kielletty toisinajattelija tässä kaksikielisyyskalifaatissa ?

Pitääkö "fennot" panna uudelleenkasvatusleirille Tammisaareen ?

Perinteitähän siellä on näistä leiritouhuista (ironiavaroitus)

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #83

Vajaat 60 % suomalaisista kannattaa mielipidekyselyissä samaa sukupuolta olevien avioliittoa. Kansalaisaloite asiasta kerää yli 160 000 allekirjoitusta.

Vajaat 70 % suomalaisista kannattaa mielipidekyselyissä pakollisen ruotsin poistamista kouluista. Kansalaisaloite asiasta kerää vain 60 000 allekirjoitusta.

Eikö tämä anna aihetta pohtimiseen ovatko kaikki liitännäiskysymykset ja argumentoinnit olleet kohdallaan? Tai edusmiehet oikeat? Kansa tukee gallupeissa ideaa, mutta ei sen edustajia.

Tämän päivän fennomaani ajaa Suomalaisuuden liitossa ja Perussuomalaisissa kummankin perussääntöjen mukaisesti yksikielistä Suomea, eikä kukaan oikein tiedä mitä sillä loppupeleissä tullaan tarkoittamaan. Molemmat liikkeet ovat hyvin edustettuina kansalaisaloitteen takana; Ilmari Rostila on sekä SL:n että Vapaan kielivalinnan puheenjohtaja.

Kun noin 2,7 miljoonaa suomalaista kannattaa hänen ajamaansa ideaa, mutta nimiä onnistutaan keräämään 0,06 miljoonaa niin olisi jo hyvä aika erota. Mission voisi vaikkapa luovuttaa elinkeinoelämälle ja vientiteollisuudelle, joiden piirissä myös ajetaan vapaata kielivalintaa, mutta vähän eri argumentein ja sävelin.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti Vastaus kommenttiin #93

Varmuuden vuoksi todetaan vielä,että "en kannata pakkoruotsia",mutta vastustan muutosta kuitenkin...

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #98

Aivan, mitä minä sellaisella muutoksella, jossa tulee kaikenlaista aateroinaa kaupan päälle?

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #93

Andelin, olen samaa mieltä. Ruotsinkielisillä on muutenkin pelkoja siitä, miten heidän käy - eikä sitä varmasti lievitä se, että tahot, jotka ajavat selvästi huononnuksia ruotsinkielisten asemaan, ajavat myös pakkoruotsin poistamista.

Juuri siksi on elintärkeää tehdä selväksi, mitä aloitteella haetaan ja mitä ei ajeta, aivan kuten Vesa-Matti tuossa korostikin. Silti aloite oli vielä minusta liian tulkinnanvaraisesti muotoiltu, koska epäluuloiselle mielelle jäi vielä tilaa lukea rivien välistä monenlaisia kätkettyjä aikeita.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Kysymys on muutosvastarinnasta jonka kärjessä on Rkp ja muissa puolueissa toimivat Rkp:n bulvaanit.

Rkp:n bulvaanin tunnistaa siitä,että vaikka hän on esim. Vasemmistopuolueessa niin perustelut pakkoruotsille on samat kuin oikeistopuolue Rkp:ssä. Esim. Annika Lapintie tai Li Andersson.

Muiden puolueiden pakkoruotsituksen kannattajat eivät vaivaudu keksimään omia perusteluita pakkoruotsille. Tähän asti se on toiminut mutta toimiiko jatkossa?

Jukka Mäkinen

"Yhtä hyvin voisi suuttua suomenkieliselle poliittiselle eliitille,"

Olet oikeassa, suomenkielinen poiittinen eliitti on selkärangattomasti maansa ja kansansa myyneinä täysin RKP'n ja ruotsitussäätiöiden taskussa. On paljon helpompaa ja halvempaa ostaa muutama puoluejohtaja kuin yritää käännyttää vastahakoinen kansa.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #118

Jaa-a, kun tietäisit millainen kasattava sirkusteltta RKP oikein organisaationa on, pullistuu aina vaaleihin, mutta sillä välin... Ja jos osaisit edes sinä todistaa millä tavalla joku "ruotsitussäätiö" olisi puoluejohtajia ostanut ja kertoa jonkun summan. Täällä meni peräti Heikki Talalta jauhot hammaslääkärin suuhun kun viimeksi kyselin.

Jaakko Häkkinen

Kiitos, Vesa-Matti! Pitää tosiaan muistaa, että kaikkia näitä liitännäisaiheita (palvelut, yhteiskunnallinen kieli) käsitellään irrallaan. Kielivapaus on saavutettavissa opetuslakien muutoksella, muut asiat vaatisivat muiden lakien ja jopa perustuslain muuttamista.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Aivan niin, mutta eihän kansalaisaloitteen tekijät niitä ole niputtaneet,
vaan kansalaisaloitteen vastustajat sen niputuksen tekevät.

Sen voi jokainen itse lukea eduskunnan lähetekeskustelusta 15.5.2014.

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk...

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Eduskunnassa on tehty kirjallinen kysymys kuinka paljon ruotsin kieleen oikeastaan uhrataan yhteisiä varoja esim. YLE:ssä.

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_...

Lainaus:

KK 686/2014 vp - Teuvo Hakkarainen /ps

Ruotsinkielisen opetuksen ja ohjelmatarjonnan kustannukset

Eduskunnan puhemiehelle

Nykyään pakollinen ruotsin opiskelu alkaa seitsemännellä luokalla. 26.3.2014 Yleisradio uutisoi, että "elokuussa 2016 tuleva opetussuunnitelman muutos tuo alakoulun kuudennelle luokalle pakollisen B1-ruotsin ja yhden A1-kielen tunnin lisää. Tunteja siirretään yläkoulusta alakouluun, kielten kokonaistuntimäärä ei kasva. Kieltenopettajien liitto on eniten huolissaan siitä, mistä saadaan pätevät ruotsinopettajat niihin kouluihin, joissa heitä ei tällä hetkellä ole".

Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtaja Kari Jukarainen sanoi näkevänsä muutoksen "ennemmin uhkana kuin mahdollisuutena". Jukarainen murehti Ylelle, että ongelmia voi tulla esimerkiksi maaseutukunnissa, jos päteviä ruotsinopettajia ei alakoulussa nyt ole.

15.5. 2014 eduskunnan lähetekeskustelussa oli kansalaisaloite, jossa vaaditaan ruotsin kieltä valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla. Aloitteessa on yli 61 000 allekirjoitusta. Kannatan kansalaisaloitetta.

15.9.2014 uutisoitiin, että Yleisradio aloittaa yt-neuvottelut. Arvioidaan, että 185 vakituista työntekijää saatetaan irtisanoa. Yle perustelee muutostarvetta suomalaisten mediankäytön nopealla muutoksella. Yhtiön tiedotteen mukaan "valtaosalle yt-prosessin alaisesta henkilöstöstä neuvotellaan uusi työnkuva. Mediasisältöjen käyttö kasvaa käytännössä vain verkossa, mutta Ylen toimintatavat ja resurssit on ohjattu palvelemaan ensi sijassa perinteistä mediatyötä".

Ylen toimintatavat ja resurssit on myös ohjattu palvelemaan maamme ruotsinkielistä vähemmistöä melkoisessa määrin suhteessa siihen, mikä heidän osuutensa koko väestöstä on. Kun lisäksi otetaan huomioon se, että monet ruotsia äidinkielenään puhuvat osaavat suomea hyvin ja lisäksi Ruotsin radio- ja tv-kanavien seuraaminen on ruotsinkielisten keskuudessa yleistä, on Ylen satsaus ruotsinkielisiin palveluihin kohtuuton.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miksi jo kuudesluokkalaiset aiotaan pakottaa opiskelemaan ruotsia; eikö suuntauksen pitäisi olla aivan toisin päin eli kokonaan pois pakkoruotsista,

miten opetus järjestetään maaseudulla,

jos muutoksen myötä maaseudulla joudutaan opetuksen erityisjärjestelyihin, millaiset kustannukset siitä syntyvät kunnille/valtiolle,

miksei Ylen säästöjä kohdenneta sen ruotsinkieliseen ohjelmatarjontaan,

paljonko ruotsinkielinen ohjelmatarjonta syö Ylen budjettia,

mikä on ruotsinkielisten ohjelmien prosentuaalinen osuus koko Ylen ohjelmatarjonnasta ja

miten nämä luvut suhteutuvat katsoja- ja kuulijalukuihin?

Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 2014
Teuvo Hakkarainen /ps

.......

Luulisi mediaa kiinnostavan, vaikka media on yleensäkin kovin valikoivasti kiinnostunut Hakkaraisesta.

Cenita Sajaniemi

... On taattava ruotsinkieliset palvelut - vai, on taattava ruotsinkielisten palvelut.

Olen melko kyllästynyt tuohon palvelupiirileikkiin vai kutsuisiko tätä jopa tuolileikiksi, jossa suomenkieliselle ei koskaan löydy paikkaa.

Ensin vaaditaan koko maan kattavat ruotsinkieliset palvelut (poliisit Seinäjoella), ja sitten ns. ruotsinkielinen kunta päättää säästää !!!!!!, eikä palkkaa esim. hoitajia, lääkäreitä, sosiaalityöntekijöitä jne. Kuitenkin samassa kunnassa palkataan opettajia, jotta yksi (1 kpl) opiskelijoita, voi valmistua hortonomiksi. Sama kunta ostaa opetuspalveluja Ruotsista ja tietenkin siihen tarvittavat välineet ja koneet. Sama kunta lähettää 10 oppilasta 6 kuukaudeksi Tanskaan asumaan ja opiskelemaan, koska tanskassa osataan jokin asia paremmin. MUTTA - lääkäreitä ei palkata, kuin ehkä muutama Ruotsista, jotta koko Suomi ja suomenkieliset voitaisiin pistää polvilleen selittelemään että voi voi, kun me ei oikein osata palvella näitä ruotsinkielisiä tyydyttävästi.

Joten, valtion on koulutettava lisää suru-opettajia, lakimiehiä jne. ja vielä sitten tämä malli Raaseporista, jossa suomenkielisten koululasten pakkokieleksi tulee ensimmäiseltä luokalta A1 ruotsi.... jotta se mahdollisesti ainoana? pitkänä kielenä myös kirjoitettaisiin... ja näin saataisiin ylioppilaskirjoituksiin tuo ruotsin kielen kirjoitusvelvollisuus takaisin. Kosta vad det kostar!!!!

Melkoista rumbaa, sano.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Kotimaisten joutsenmerkittyjen lähikielten suosiminen on hyvästä. Raaseporissa tehtiin kuitenkin myös kyseenalaisia ratkaisuja.

http://bbl.fi/opinion/ledare/2014-09-30/662406/nar... (ruotsiksi)

Jaakko Häkkinen

Kiitos, Jan-Erik, kun kyseenalaistat kielipakotuksen! Minusta oli erityisen tärkeä muistuttaa siitä, että ruotsinkieliset ovat monesti se vähemmistö, mutta nyt he tekivät päätöksen jyrätä suomenkielisen vähemmistön tahdon. Sen jälkeen on vaikea onnistua ruikuttamaan enää sympatiapisteitä.

Niin kuin olen joskus sanonutkin, minulle riittäisi "kotimaisten" kielten valinnanvapaus. Ihmiset ovat yleensä tyytyväisiä saadessaan valita, vaikkei valikoima suuri olisikaan. Jos ruotsin tilalla saisi valita saamen, romanikielen tai vaikka sen venäjänkin (Suomen kolmanneksi suurin kieliryhmä), se olisi jo askel oikeaan suuntaan.

Toimituksen poiminnat