Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Pakkoruotsin poistaminen ei heikennä ruotsinkielisiä palveluja

  • Pakko heikentää ruotsin oppimistuloksia
    Pakko heikentää ruotsin oppimistuloksia

Edellisessä kirjoituksessani käsittelin ruotsinkielisten pelkoja: he pelkäävät oikeasti, että kielipakottamisen loppuminen voisi viedä heiltä jotain pois. Käytännössä he pelkäävät ruotsinkielisten palvelujen puolesta. Tässä kirjoituksessa osoitan, että pakkoruotsin poistaminen ei suinkaan uhkaa ruotsinkielisiä palveluja.

 

1. Kuntaliiton kielibarometri osoittaa, että yli 40 vuotta jatkuneen pakkoruotsin jälkeenkin ruotsinkieliset palvelut ovat heikolla tasolla monessa kaksikielisessä kunnassa.

 Pakkoruotsi on osoittautunut toimimattomaksi ratkaisuksi, joten on aika luopua siitä ja siirtyä toimivampiin ratkaisuihin – esimerkiksi kielilaissa tarkoitettujen virkamiesten kielikouluttamiseen, jolloin ”sivulliset uhrit” vältetään. Toisin sanoen niiden miljoonien suomenkielisten, jotka eivät hakeudu virkamiehiksi, ei olisi pakko opetella ruotsia. Tai sitten voidaan pitää huolta, että saatavilla on aina myös ruotsinkielinen virkailija; kielitaitovaatimus olisi siis palvelukohtainen eikä yksilökohtainen.

 Löytyy siis vaihtoehtoja, joiden avulla voitaisiin saada turvattua ruotsinkieliset palvelut tehokkaammin kuin nykyisellä tehottomalla koko kansan pakkoruotsittamisella.

 

2. Opetushallituksen selvityksestä käy ilmi, etteivät pakotetut suomenkieliset opi ruotsia. Viranomaispalvelujen kannaltahan olennaista on puhumisen taitotaso. Vieraissa kielissä käytössä on kymmenportainen asteikko:

- alkeiskielitaito A1.1, A1.2, A1.3

- peruskielitaito A2.1, A2.2

- arkikielitaito B1.1, B1.2

- itsenäinen kielitaito B2.1, B2.2

- taitava kielitaito C1.1

 Peruskoulun päättyessä B-ruotsin opiskelleista 67 % eli kaksi kolmesta on saavuttanut korkeintaan taitotason A1.2 (2/10) ja 33 % vähintään taitotason A1.3 (3/10). Sen sijaan A-ruotsin opiskelleista vain 11 % on taitotasolla A1.2 tai alemmalla, ja 66 % on saavuttanut korkeintaan taitotason A2.2 (5/10), kun taas peräti yksi kolmasosa puhuu ruotsia vähintään arkikielitasolla B1.1 (6/10).

 Kun katsotaan muita B-kieliä, niin vähintään puhumisen taitotasolla A1.3 (3/10) saavutti B-saksassa 66 %, B-ranskassa 38 % ja B-venäjässä 33 % opiskelijoista. Suomenkieliset oppilaat saavuttivat siis B-kielistä parhaan taitotason saksassa, seuraavaksi parhaan ranskassa ja heikoimman tason ruotsissa ja venäjässä. 

 Kun katsotaan A-kieliä, niin vähintään puhumisen taitotasolla B1.1 (6/10) saavutti A-englannissa 64 %, A-ruotsissa 34 %, A-venäjässä 25 %, A-saksassa 19 % ja A-ranskassa 11 %. A-kielissä siis ruotsin taitotaso on toiseksi korkein heti ylivoimaisen englannin jälkeen.

 A-ruotsin opiskelijat ovat itse valinneet ruotsin ensimmäiseksi vieraaksi kielekseen, kun taas B-ruotsin lukijat on pakotettu ottamaan ruotsi toiseksi vieraaksi kielekseen. B-ruotsin surkeista oppimistuloksista A-ruotsiin verrattuna (katso oheinen kuva) voitaneen päätellä, että nimenomaan pakko vähentää motivaatiota ruotsin kielen oppimiseen: kaikki muut kielet ovat nousseet pakkoruotsin rinnalle ja ohi oppimistuloksissa.

 

Romahtaisiko ruotsin kielen opiskelu, jos se olisi vapaaehtoista?

 Opetushallituksen kielivalintoja koskevan selvityksen mukaan ruotsin valitsee A1-kieleksi (alkaa yleensä 3. luokalla) nykyään vain 1 % koululaisista ja A2-kieleksi (alkaa yleensä 5. luokalla) noin 7 %. Aivan varmasti näiden osuuksien pienuuteen vaikuttaa kuitenkin se, että ruotsi tulee pakollisena eteen viimeistään B1-kielenä – miksi se siis kannattaisikaan aloittaa yhtään aikaisemmin?

 Ruotsi on kuitenkin englannin ja saksan jälkeen suomenkielisten kolmanneksi suosituin A1-kieli, ja englannin jälkeen toiseksi suosituin A2-kieli. Sen sijoitus A1- ja A2-kielinä luultavasti säilyisi tai jopa nousisi, jos ruotsista tehtäisiin vapaaehtoinen. Mitään syytä pelkoon ruotsintaitoisten määrän romahduksesta ei siis pitäisi olla.

 Samaan viittaavat myös suomenruotsalaisen ajatuspaja Magman mielipidekyselyn tulokset:

- 63 % suomalaisista on täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että ruotsin kieli on olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa.

- 67 % suomalaisista on täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että ruotsin kielen katoaminen Suomesta olisi ikävää.

 Myös vuoden 2005 eurobarometri tuotti samansuuntaisia tuloksia:

- Suomalaisten tärkeimmiksi kokemat vieraat kielet, kun korkeintaan kaksi sai mainita: 1. englanti 88 %, 2. ruotsi 32 % (suomenkielisistä), 3. saksa 19 %, 4. venäjä 10 %, 5. ranska 8 %, 6. espanja 4 %.

- Suomalaisten lapsilleen tärkeimmiksi kokemat vieraat kielet, kun korkeintaan kaksi sai mainita: 1. englanti 85 %, 2. ruotsi 40 % (suomenkielisistä), 3. saksa 24 %, 4. venäjä 10 %, 5. ranska 10 %, 6. espanja 3 %.

 

Näiden lukujen perusteella uskallan ennustaa, että lähes kolmasosa suomenkielisistä opiskelisi ruotsia kahden ensimmäisen vieraan kielen joukossa, vaikka se olisikin vapaavalintainen. Tulevaisuudessakin meillä on siis miljoonia ruotsintaitoisia suomenkielisiä, joista varmasti löytyy riittävästi halukkaita myös niihin viranomaistehtäviin, joissa kielilaki edellyttää palveluiden tarjoamista ruotsiksi.

 Ruotsinkielisten ei siis tarvitse pelätä, ettei kukaan enää opiskelisi ruotsia, jos pakkoruotsista luovuttaisiin. Pikemminkin todellisen kielitaidon omaavien määrä tulisi kasvamaan, koska osa pakollisen B-ruotsin lukijoista saattaisi valita ruotsin jo aikaisemmin, A1- tai A2-kielenä.

 Pakkoruotsi on kuin pehmolelu: sen turvallisuus perustuu pelkästään plasebo-vaikutukseen. Pakkoruotsi ei nimittäin oikeasti turvaa ruotsinkielisiä palveluja.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (46 kommenttia)

Alexius Manfelt

Jaakko hyvä, olen todella samaa mieltä kaikista ns. pakkokielistä. Uskon itsekin, että esim. ruotsi yleistyisi A1-kielenä ja koululaiset ottaisivat innolla A2-kieleksi englannin, sillä ruotsi ns. rakenteellisena kielenä antaisi kivan pohjan englannin oppimiselle. Siinä tulisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja sitten yläkoulun 7 luokka tarjoaisi moninaisen eri kielistä koostuvan lautasen. Tai sitten ihan käytännön aineita. Näin voitaisiin saada saksan, ranskan, italian, espanjan ja venäjänkin osaajia lisää!

Jaakko Häkkinen

Juuri näin!
Sosiaaliset syytkin voivat olla tärkeitä kielivalinnoissa: nykyään ehkä monikaan ei halua yksinään ottaa A1- tai A2-ruotsia, jos suurin osa luokkakavereista ottaa sen vasta B-kielenä. Silloin jää vähän niin kuin ryhmän ulkopuolelle.

Kunhan pakkoruotsin aiheuttama vastenmielisyys jää pois, uskon että (aivan kuten nuo selvitykset osoittavatkin) ruotsi on ihan kilpailukykyinen vieraiden kielten joukossa. Se ei ole suuri eurooppalainen kieli kuten nuo muut, mutta sitä puhutaan lähellä, kulttuuri ja tavat ovat tuttuja, ja moni suomenkielinenkin kokee kuitenkin läheisempää yhteyttä "rehellisiin ja ahkeriin" pohjoismaalaisiin kuin "etelän veteliin". ;-)

Minun lapsuudessani kolmannet luokat jaettiin niin, että yhdessä luokassa olivat A-englannin ja toisessa A-ruotsin lukijat. Nämä menivät silloin Korsossa aika tasan (meidän alueemme koulussa). Sen jälkeen englannin valta-asema on tietysti kasvanut.

Aslak Koivuila

Kun pakkoruåttin kutosella omaksunut virkanainen/mies kohtaa täysin suåmea ymmärtävän muumin, kumpi siinä on heikoilla, jos yritetään kanssakäymistä muumilla?

Jaakko Häkkinen

Jännä kysymys, vaikkei liitykään pakkoruotsiin. :-)
Tietysti äidinkieltä puhuva on aina vahvemmilla.

Jukka Mäkinen

Tuoreempi eurobarometri 2012 taas näyttää että suomalaisten mielestä heille kaksi tärkeintä kieltä äidinkielen lisäksi ovat:

Englanti 89%
Venäjä 25%
Saksa 13%
Espanja 7%
Ranska 5%
Kiina 2%
Italia 1%
Muut 1%

Ja lastensa haluaisivat oppivan äidinkielen lisäksi:

Englanti 89%
Venäjä 34%
Saksa 17%
Ranska 7%
Espanja 5%
Kiina 5%
Muut 2%

Yksi kieli loistaa poissaolollaan.

Ei ihme että tämä tutkimus vaiettiin Suomessa kun se julkaistiin.
http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/ebs/eb...

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Asiaa on kyllä kysytty Eurobarometrissa 2012, mutta ei ehkä julkaistu loppuraportissa, mahdollisesti koska ruotsi kotimaisena virallisena (ja pakollisena) kielenä ei ole aidosti verrattavissa vieraiden kielen vapaaseen valintaan. Mutta luvuin:

Kaksi tärkeintä äidinkielen lisäksi:

Ruotsi 34 % (2005: 30%)

Lastensa haluaisivat oppivan äidinkielen lisäksi:

Ruotsi 26 % (2005: 38%)

Löytyy Eurobarometrin liitteistä http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/ebs/eb...

Mutta trendi kuitenkin, että tuki kouluruotsille vähentynyt huomattavasti 7 vuodessa, joskin aikuiset edelleen pitävät ruotsia itselleen jopa entistä tärkeämpänä. Jostain syystä muutaman prosentin heittoja Jaskan lainaamiin lukuihin... mutta kuitenkin.

Jaakko Häkkinen

"Jostain syystä muutaman prosentin heittoja Jaskan lainaamiin lukuihin... mutta kuitenkin."
-- Minä otin suomenkielisten arvot, jotka ovat himpun isompia kuin kaikkien suomalaisten arvot. Tosin en muista, oliko ne mainittu jossain vai olinko laskenut ne itse kirjoitukseeni, jossa käsittelin juuri tuota 2012 kielibarometria:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/149098-pakko...

Jaakko Häkkinen

Jukka, tuon uusimman barometrin tulokset keskittyvät viiteen suurimpaan kieleen, ja näyttää että tarkoituksella muut kielet kuin englanti, saksa, ranska, espanja ja venäjä on jätetty pois kaavioista. Kun katsotaan esimerkiksi prosentteja KAHDESTA tärkeimmäksi koetusta kielestä, niin ne ovat vain ~150 %. Niiden pitäisi kuitenkin olla yhteensä (100 - 3 [ei mikään + en tiedä]) x 2 = 194 %!

Tämä viittaa siihen, että tuo "muu" 1 % tarkoittaa kieliä, joita ei ollut vaihtoehtoina haastattelijan listassa. Eli noin 40 % äänistä on mennyt muille kielille kuin viidelle suurelle + listasta puuttuneille - ruotsi kuulunee tähän joukkoon.

P.S. Ja niinhän se juuri menikin! Jan-Erikin linkkaamasta liitteestä löytyvätkin kaikki suomalaisten vastaukset:

Englanti 88 %
Ruotsi 34 %
Venäjä 25 %
Saksa 13 %
Espanja 7 %
Suomi 5 % (ruotsinkieliset)
Ranska 5 %
Italia 1 %
Kiina 2 %
Arabia 1 %

Eli ruotsi on edelleen toiseksi tarpeellisimmaksi katsottu, tosin venäjä haastaa sen jo.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"Toisin sanoen niiden miljoonien suomenkielisten, jotka eivät hakeudu virkamiehiksi, ei olisi pakko opetella ruotsia. Tai sitten voidaan pitää huolta, että saatavilla on aina myös ruotsinkielinen virkailija; kielitaitovaatimus olisi siis palvelukohtainen eikä yksilökohtainen."

Näin on ja vaihtoehtoja löytyy. Voisi jopa käydä kysymässä muun muassa Sveitsissä miten heillä on asia järjestetty, kun neljän oman maan eri kielten ryhmästä oppilaiden pitää valita vain yksi kieli oman äidinkielensä lisäksi. Kaikkia ei tarvitse eduskunnankaan ihan itse keksiä...onhan pyöräkin jo keksitty:)

Toki lähempänäkin voisi kyselyjä tehdä ja ihan vielä omassa maassa, kun meillä on hyvä esimerkki Ahvenanmaalla. Puhuvatko kaikki virkamiehet myös suomea ja jos eivät, niin onko mahdollisesti kaksikielisiä henkilöitä aina saatavilla?

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Mutta Jaakko hyvä. Eiväthän palvelut ole pitkään aikaan
olleet mikään peruste pakkoruotsille.

Tässä ne oikeat perusteet:

Pakkoruotsi on itseisarvo!

"Mahdollisuus opiskella molempia kansalliskieliä Suomessa nykyjärjestelmän puitteissa takaa kaikille suomalaisille tasavertaiset mahdollisuudet työmarkkinoilla. Tämä koskee myös omaa julkista sektoriamme."

"Itse koen keskustelun ruotsin kielen pakollisuuden poistamisesta myöskin henkilökohtaisena asiana. Ruotsin kieli on isänkieleni, äidinkieleni on tarkasti ottaen suomi, ja samalla se on myöskin oleellinen osa minun identiteettiäni. Näin ollen pyrkimykset heikentää ruotsin kielen asemaa koulussa ja yhteiskunnassa osuvat varsin arkaan paikkaan."

"Suomenruotsalaiset ovat kaikkina aikoina puolustaneet maatamme, ja olemme aktiivisesti rakentamassa ja luomassa nykyistä Suomea."

"Uudet tuntijaot ovat tulossa parin vuoden päästä voimaan, ja niissä ruotsin kielen opiskelu aiennetaan alkamaan alakoulun 6. luokalta lähtien. Olemme katsoneet, että se on varmasti vähän parempi ikä aloittaa. Ruotsin tuntimäärä on nykyisinkin jo niin minimissään, että paljon vähempää se ei enää voisi olla ilman että katsottaisiin, että sitä kieltä ei opi. Se on nyt 6 vuosiviikkotuntia koko peruskoulun aikana."

"Tämä on enemmänkin perustuslaillinen kysymys, ja sitä kautta pitää huomata, että ruotsin kielen asema on jo historiallisesti määrännyt Suomen tietä."

"Sekä kielipolitiikan että koulutuspolitiikan suhteen on tärkeää pitää kiinni siitä, että molemmilla kotimaisilla kielillä ja niiden opettamisella luodaan jokaiselle yksilölle se perustuslaillinen pohja saada tasavertaiset edellytykset elää ja menestyä Suomessa."

"Opetuslainsäädännön muotoilulla voi pitkällä aikavälillä olla ratkaisevia välillisiä vaikutuksia perustuslain toteuttamismahdollisuuksiin."

"On äärimmäisen tärkeätä, että jokainen suomalainen koululainen joutuu tekemisiin myöskin ruotsin kielen kanssa ja samoin suomen kielen kanssa ja pitää ymmärtää sitä toista kieltä ja sen arvoa."

Samaa mantraa löytyy kilometrin verran eduskunnan lähetekeskustelusta 15.5.2014.

Pakkoruotsin perustelut liikkuvat aivan eri sfääreissä kuin meidän tavallisten kansalaisten pragmaattinen pohdinta ja vilpitön pyrkimyksemme itse ongelman ratkaisuun.

Käypä vilkaisemassa eduskunnan sivuilta.

2) Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla (KAA 2/2014 vp)

Jaakko Häkkinen

"Mutta Jaakko hyvä. Eiväthän palvelut ole pitkään aikaan olleet mikään peruste pakkoruotsille."
-- Eivät ne olekaan peruste. Mutta ruotsinkieliset pitävät pakkoruotsia hyvänä asiana niin kauan kuin he PELKÄÄVÄT että ilman sitä ruotsinkieliset palvelut heikkenisivät. Eli tässä vain hälvennetään turhia pelkoja osoittamalla, ettei pakkoruotsi edes ylläpidä ruotsinkielisiä palveluja.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

"Itse koen keskustelun ruotsin kielen pakollisuuden poistamisesta myöskin henkilökohtaisena asiana. Ruotsin kieli on isänkieleni, äidinkieleni on tarkasti ottaen suomi, ja samalla se on myöskin oleellinen osa minun identiteettiäni. Näin ollen pyrkimykset heikentää ruotsin kielen asemaa koulussa ja yhteiskunnassa osuvat varsin arkaan paikkaan."

Tässä se kaikkien syiden äiti vastustaa pakkoruotsin poistamista.

Ei taida järkeilemällä onnistua: kyse ei tässä ole pelosta,
vaan aivan jostain muusta...

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Pakkoruotsin syyn pohtiminen on ihan tarpeellista ja hyödyllistä uuden kielipolitiikan hahmottelemiseksi.

Tässä oma selitykseni pakkoruotsille:

Pakkoruotsia tarvitaan välttämättä pönkittämään koko maan keinotekoista kaksikielisyyttä. Kun kaikki lukevat ruotsia, voidaan juuri ja juuri vaatia ruotsin taidon osoittamista kaikilla opintojen tasoilla. Näin meillä on muodollisesti (käytännössä vain harvoin) ruotsintaitoisia henkilöitä julkisiin tehtäviin.

Suurin osa näistä "ruotsintaitoisista" ei käytännössä pysty tarjoamaan palveluita ruotsiksi, mutta ei se haittaa, ei niitä palveluita juuri koskaan kysytäkään.

Tällä tavalla saadaan kaksikielisyyden huojuva pahvinen kulissi joten kuten pysymään pystyssä.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Pakkoruotsi nimenomaan keksittiin hidastamaan Suomen muuttumista de jure yksikieliseksi, Suomihan oli jo 50 vuotta sitten _de facto yksikielinen_,
yksikielisempi kuin tänään.

2014 Suomi on monikielinen maa, jossa on
yksi pääkieli- siis de facto!
Aivan kuten muutkin Itämeren alueen maat.

Missä muussa asiassa de jure ja de facto ovat näin etäällä toisistaan ?

Missä muussa asiassa kansakunta valehtelee itselleen
enemmän kuin "Suomi on kaksikielinen maa" retoriikassa ?

Kaksikielisyydestä on kehitetty mytologia, jossa on "hyvä kaksikielisyys", jota sitten "pimeyden voimat eli minä ja muut vastaavat yrittävät muuttaa yksikielisyydeksi ja monokulttuuriksi"-
siis kaksikielisyysuskovaisten retoriikassa.

Miten se kaksikielisyys loppujen lopuksi määritellään ?
Mitä "kaksikielisyyttä" nämä tuhon voimat ovat tuhoamassa ?
Ja mitä kaksikielisyyttä kaksikielisyysuskovaiset ovat puolustamassa ?

Jaakko Häkkinen

JV, nimenomaan pelko saa ihmisen kuvittelemaan, että muihin kohdistetun pakon poistaminen kohdistuisi jonkinlaisena uhkana ruotsinkielisiin itsiinsä. He eivät kykene ymmärtämään mitä tässä vastustetaan ja mitä ei, niin kauan kuin pelko lamaannuttaa heidän järkensä.

Ihan sama mekanismi on tuossa "yksikielinen maa" -tulkinnassa: vaikka se useimmille kielivapauttajille tarkoittaa vain sitä, että Suomessa olisi vain yksi kansalliskieli ja/tai että suomi olisi yhteiskunnan yhteinen kieli koko maassa, PELKO saa ruotsinkieliset kuvittelemaan, että "yksikielinen maa" tarkoittaa että kielivähemmistöt joukkotuhotaan.

Pelko on järkevyyden suurin vihollinen, eikä järkevään vuoropuheluun päästä niin kauan kuin toisen osapuolen pelkoja ei hälvennetä.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

"Romahtaisiko ruotsin kielen opiskelu, jos se olisi vapaaehtoista?"

Vastaus kysymykseen riippuu ruotsin kielen asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa.

Jos ruotsi on oikeasti vapaaehtoinen kieli, siis niin, ettei sitä vaadita millään opintojen tasolla eikä missään tutkintovaatimuksissa ja virkaruotsin vaatimuksista ja muista muodollisista ruotsin taidon vaatimuksista luovutaan, supistuu ruotsia opiskelevien määrä aivan minimiin.

Emmehän me suomenkieliset tarvitse ruotsin taitoa tässä vahvasti suomenkielisessä maassa. Suomella pärjää erinomaisesti.

Jos taas kaikki nykyiset muodolliset ruotsin taidon vaatimukset pysyvät ennallaan, kovin pieni joukko voi olla valitsematta ruotsia jo peruskoulussa. Miksi vanhemmat rajoittaisivat lastensa mahdollisuuksia tulevaisuuden työmarkkinoilla.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Minusta moni tekee pari ajatusvirhettä kun keskustellaan pakollisesta ruotsista vs. ruotsinkielisiä palveluja.

Ensimmäinen on, että pakollinen ruotsi olisi jonkintyyppinen asevelvollisuus, joka sitten myös velvoittaisi ainakin joitakin julkisiin palvelutehtäviin. Näinhän ei ainakaan yhteiskunnan normaalioloissa ole. Näihin töihin ei ole pakko lähteä, ellei halua. Jos kokee, että ruotsintaito liittyy vain näihin töihin, niin valinnan jättää se ruotsi vähemmälle huomiolle koulussa pitäisi siten olla helppo.

Toinen on, että palvelut, myös ruotsinkieliset palvelut, olisivat pääosin julkisia. Näin ei ole. Modernissa yhteiskunnassa 80 % palveluista ovat kaupallisia ja vain noin 20 % julkisia. Näin ollen on kysyntää ruotsin taidoille on myös muualla kuin kunnan ja valtion virkasuhteissa, vaikkapa vientiteollisuudessa, matkailussa tai ravintola-alalla.

Itsehän annan, tosin kyllä vain pientä mutta kuitenkin, viihtyvyysarvoa sille kahvilalle, pizzerialle ja marketille omassa kaupungissani, jossa huomaan että ollaan pyritty palkkaamaan ihmisiä osaamaan myös ruotsia. Ja vien siis rahani sinne, ja olen mukana työllistämässä ruotsintaitoisia.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Esim. kokoomuksen nimenomainen linjaus on, että ruotsi on velvollisuus.

Ruotsi on nykymuodossa ensisijaisesti velvoittava kokemus suomalaiselle,
englannin ja matematiikan opiskelu taas on ensisijaisesti vapauttava, avartava, antoisa kokemus.

Ruotsi on ajankäyttöön kohdistuvana yksittäisenä velvoitteena kaikkein velvoittavin asia tässä Suomenmaassa.

Vai keksitkö jonkin yhtä velvoittavan ajankäyttöä verottavan asian ?

Odotan ehdotuksia.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #16

Oman asunnon rahoittaminen vuokravaihtoehtojen puuttuessa on aika velvoittavaa kokemus Suomessa, omalta osaltani nelilukuisella summalla kuukausittain kunnes siirryn eläkkeelle. Silloin asunto on toivon mukaan maksettu.

Eihän mikään velvoita sinua aikuisena ylläpitämään ruotsiasi. Tai minua pitämään pitkää koulumatikkaani, jossa olin keskinkertainen, kondiksessa. Paitsi jos haemme töitä, jossa niitä kysytään.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen Vastaus kommenttiin #17

Ajatellaan asiaa vaihtoehtoiskustannusten kannalta:

Sen ajan, jonka esim. ammattikorkean opiskelija tuhlaa ruotsin täydennys-, tuki-, kertaus jne. kursseihin, hän voisi käyttää johonkin tuottavampaan toimintaan, esim. innovaatioihin.
Mutta hän ei saa käyttää aikaansa innovaatioihin,
vaan hänellä on velvollisuus käyttää se ruotsiin!
Muuten ei tutkinto valmistu.

http://yle.fi/uutiset/virkamiesruotsi_on_ongelma_a...

Asevelvollisuus toki syö paljon aikaa sekin, mutta sillä turvataan
maamme puolustuskyky ja kansamme vapaus.

Mitä ruotsivelvoitteella turvataan ?

Se lisäkysymykseksi ensimmäiseen kysymykseen, jossa tiedustelin,
mikä on yhtä velvoittava asia kuin ruotsin kielen
vaaliminen ajankäytön verottamisen kannalta ?

Haluan vain kiinnittää huomiota siihen epäsuhtaan,
joka velvollisuuden kattavuudella on suhteessa sen perusteluihin!

Ruotsi on kaikkein velvoittavin asia ajankäytöllisesti,
mutta mihin tuolla velvollisuudella pyritään ?

Ja mitä sillä saavutetaan ?

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #18

Minähän olen niin sinun, kuin myös Jaakko Häkkisen kanssa, samaa mieltä siitä, että pakollinen ruotsi Suomessa on turhan kattava.

Pointtini vastauksessa #14 oli, ettei ruotsia lueta kouluissa vain jotta yhteiskunta voisi taata ruotsia puhuville lakisääteisiä, julkisia palveluja. Sillä varaudutaan myös tarjoamaan palveluja kaupallisella palvelualalla, jos ja kun sellaista kysyntää on. Kaupallinen sektori on julkista sektoria paljon laajempi.

Toisella foorumilla olit mukana keskustelussa, jossa erään keskustelijan mielestä "ruotsinkieliset palvelut eivät voi olla mikään ongelma, nehän voidaan ostaa ostopalveluina". Niin, ostaa mistä? Ruotsistako?

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen Vastaus kommenttiin #19

Kyllähän Suomeen Raaseporiin on rekrytoitu esim. lääkäreitä Ruotsista.
Ongelmana tosin oli, että tietojärjestelmät vaativat suomen osaamista.
Pellon kunta halusi kesällä ryhtyä kaksikieliseksi, jotta saisi ostaa lääkäripalveluita nimenomaan Ruotsista.
Vanhustenhoitajiksi voisi tuoda ruotsalaisia työttömiä, kun suomenruotsalaiset eivät hakeudu ruumillisiin töihin ainakaan pk-seudulla..
Svenskfinlandin tulisi ajatella kommmunitaristisesti:
Missä ovat äidinkieleltään ruotsinkieliset vanhustenhoitajat, sairaanhoitajat, palomiehet, poliisit, hätäkeskuspäivystäjät jne?
Kannattaisi ensin etsiä oikeiden duunien tekijöitä omasta väestä eikä vaatia, että vain pakkoruotsitetut suomenkieliset
huolehtivat raskaista töistä.
Tunnetko Sinä yhtään ruotsinkielistä
palomiestä tai vanhustenhoitajaa ? Minä en.
Tunnen vain ruotsinkielisiä toimittajia, juristeja, ekonomeja ja lääkäreitä ja yhden maanviljelijän.
Suomenkieliseen tuttavapiiriini kuuluu kaikkia yhteiskunnan kerroksia.
Yleisin suomenruotsalainen ammatti tuntuu olevan toimittaja!
Kerran olen kyllä telkkarissa nähnyt ruotsinkielisen kalastajan.
Hän oli sympaattinen.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #33

Tunnetko Sinä yhtään ruotsinkielistä palomiestä tai vanhustenhoitajaa ? Minä en.

Mwahhahahaa... Nyt oli oikein pakko nauraa ääneen. Mikä kysymys tuo oli? Totta kai tunnen ruotsinkielisiä palomiehiä. Juttelen heidän kanssaan säännöllisesti kun töissä osuu pienuutisvuoro kohdalle. Tiedän Kjellin, Bon, Göranin, Patrikin, Peterin, Petrin, Borisin ja Sannan ambulanssista. Samoin tunnen vanhustenhoitajia alkaen serkuistani Nina ja Denise; tunnen Gunillan, Annen, toisen Ninan, Chrissen, Sinikan...

Mutta olet oikeassa. Svenskfinlandin on hyvä pyrkiä omavaraiseksi ammattien suhteen. Jos Ruotsista palkataan julkisiin palveluammatteihin, suurin ongelma tietenkään ei ole se, että eivät osaa tietokoneitaan räplätä, vaan se, että he eivät osaa palvella suomenkielisiä potilaitaan sujuvasti potilaidensa äidinkielellä.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen Vastaus kommenttiin #35

Hyvä, että nauru maittaa.

Sitäkin enemmän ihmetyttää jokaiselle suomenkieliselle sälytetty
ruotsivelvollisuus, jos kerran teiltä löytyy duunareitakin.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #38

Lehtonen on hyvin fiksoitunut mielikuvaansa suomenkielisistä ruotsinkielisiä palvelemassa. Tule jo pois siitä maailmasta. Ei ole olemassa kuin yksi ammatti jota voi edes hieman luonnehtia "suomenruotsalaiseksi", ja se on kalastaja, vieläpä täysin järkeenkäypistä syistä. Kaikki muu on samaa kuin muuallakin Suomessa, näytti se miltä tahansa telkkariohjelmien tai keskustelupalstojen okulaarien kautta.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen Vastaus kommenttiin #41

Olen fiksaantunut lähinnä poliittiseen liturgiaan, joka perustelee jokaikisen suomenkielisen ruotsivelvollisuuden sillä, ettei ruotsinkielisiä riitä kaikkiin töihin, missä tarvitaan ruotsin kieltä.

Jan-Erik onneksi korjasi poliitikoiden harhakäsityksen kertomalla, että ruotsinkielisiä on riittävästi palvelemaan ruotsinkielisiä,
joten poliittinen liturgia osoittautui valheelliseksi.

EN minä näitä itse keksi, minä luen viisaiden kirjoittamia strategioita ja selvityksiä. Sieltä minä tietoni ammennan.

Pakkoruotsi osoittautuu entistäkin suuremmaksi kuplaksi,
kiitos Jan-Erikin todistuksen!

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #42

JV Lehtosta nolottaa nyt tuossa kun meni kysymään että tunteeko porvoolainen yhtään porvoolaista hoitsua, että puhuu sitten ihan pehmeitä.

Opetusviranomaiset ovat raporteilla sekä 2009 että 2012 yrittäneet valvoa miten koulutus seuraa tarvetta saada ruotsintaitoisia ammatinharjoittajia ruotsinkielisen koulutuksen kautta.

Yrke 2025-raportti osoittaa, että tarvetta on mm. sosiaali- ja terveysalalla, kone-, metalli- ja energiatekniikassa sekä auto- ja kuljetusalalla. Myös siivoojia, myyjiä ja luonnovara-alan ammattilaisia tarvitaan, samoin lääkäreitä*, hammaslääkäreitä, eläinlääkäreitä, lakimiehiä*, diplomi-insinöörejä, sosiaalityöntekijöitä ja lastentarhanopettajia.

Eli jos suomenruotsalaisia ei hakeudu riittävästi näille aloille, tai jos koulutusta ei onnistuta järjestämään, niin näillä aloilla syntyy vajetta, jolloin suomenkielinen voi työllistyä vaikkapa näillä aloilla, jos ruotsi on koulussa maistunut ja/tai pakkoruotsi purrut.

Raportin mukaan urheilu- ja kauneusalalle, matkailualalla sekä tietyille kulttuurin aloille sekä mediaan koulutetaan suomenruotsalaisia liikaa.

http://www.edu.fi/download/144074_987717_YRKE_2025...

*) Nojoo, mielestäni ainakin ne harvat jotka pääsevät alennus-kiintiöpisteillä ruotsinkieliseen koulutukseen pitäisi velvoittaa selkeästi "ruotsinkieliseen" työhön 3-5 vuodeksi, niin tuo tilanne helpottuisi ehkä hieman.

Käyttäjän ArkoSalminen1 kuva
Arko Salminen Vastaus kommenttiin #43

Eri asia on se, kuinka luotettava raportti on.

Suomessa koulutetaan ruotsinkielisiä liikaa etenkin kauppat., valtiot. ja yhteiskuntat. aloille, joita tulee Hankenista ja Soc&komista. Tämän takia ruotsinkielisiä ei riitä niille aloille, joissa ruotsinkielisistä on pulaa ts. palvelualoille. Ruotsinkielisiä koulutetaan siis ennen kaikkea tietotyöhön hallintoon, vaikka ruotsinkieliset palvelut vaatisivat ruotsinkielisten kouluttamista suorittavan työn aloille.

Mihin muuten tarvitaan pakkoruotsia, jos meillä on ruotsinkielinen koulutus ruotsinkielisten palveluiden toteuttamista varten?

Käyttäjän ArkoSalminen1 kuva
Arko Salminen Vastaus kommenttiin #41

"Lehtonen on hyvin fiksoitunut mielikuvaansa suomenkielisistä ruotsinkielisiä palvelemassa. Tule jo pois siitä maailmasta."

Suomenkielisillä ei siis olekaan pakkoruotsia eikä velvoitetta palvella julkisyhteisöissä ruotsinkielisiä ruotsiksi eikä julkisyhteisöissä ole mitään pakollisia ruotsin kursseja suomenkielisille? Suomen laissa sekä uutisissa lukee kyllä ihan muuta ja auta armias mikä meteli syntyy, jos ruotsinkielinen ei saa palvelua suomenkieliseltä ruotsiksi. Folktingetillä on oikein kantelulomake sitä varten, että voi valittaa, jos ei ole saanut palvelua ruotsiksi.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #33

Lehtonen esittelee hyvin auliisti tätä mielikuvitusmaailmaa, mikä näissä US-kielikeskusteluissa usein rehottaa.

Aivan hulvatonta!

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen Vastaus kommenttiin #37

Sitäkin enemmän ihmetyttää jokaiselle suomenkieliselle sälytetty
ruotsivelvollisuus, jos kerran teiltä löytyy ruotsinkielisiä omastakin takaa...Kiitos.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

"Näihin töihin ei ole pakko lähteä, ellei halua. Jos kokee, että ruotsintaito liittyy vain näihin töihin, niin valinnan jättää se ruotsi vähemmälle huomiolle koulussa pitäisi siten olla helppo."

Ei suomenkielisillä ole lainkaan valinnan varaa, jos aikoo valmistua korkeakoulusta. Virkaruotsin koe on suoritettava ja pakollinen ruotsi sitä ennen. Nykyisin ei siis ruotsin opiskelua voi mitenkään valita pois.

Itse pidän koko nykyistä virallista kaksikielisyyttä maan 95%:n enemmistölle kohtuuttomana järjestelmänä, jota tulee muuttaa. Olen kirjoittanut omasta mallistani viimeksi Jaakon edellisessä ketjussa.

Kielten valinta on tässä yhteydessä kakkosluokan kysymys. Nykyisin viralliseen kaksikielisyyteen ja sen mukana kaikkien pakolliseen ruotsin ruotsin opetukseen käytettävät kaikkien suomalaisten yhteiset verovarat ovat näiden keskustelujen olennainen pointti.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #23

"Kielten valinta on tässä yhteydessä kakkosluokan kysymys. Nykyisin viralliseen kaksikielisyyteen ja sen mukana kaikkien pakolliseen ruotsin ruotsin opetukseen käytettävät kaikkien suomalaisten yhteiset verovarat ovat näiden keskustelujen olennainen pointti."
--Olen eri mieltä tuosta tärkeydestä. Kielivapaus on tärkein, koska pakkoruotsi koskee jokaista suomenkielistä. Pakkoruotsin poisto koskisi tietysti myös kaikkien kouluasteiden kielitaitovaatimuksia.

Sen sijaan Suomen valtion kaksikielisyys (kansalliskielet) on vain resurssienjakokysymys: valtio tukee ruotsinkielistä mediaa ja kulttuuria jne. Se ei kosketa jokaista suomenkielistä, joten se ei ole läheskään yhtä tärkeä asia. Siksi valtio saa kaikin mokomin pysyä kaksikielisenä - mitäpä se meitä liikuttaa, kunhan meitä ei pakoteta opiskelemaan ruotsia?

Verovarojamme käytetään moneen sellaiseen asiaan, mitä me kaikki emme välttämättä itse kannata: ooppera- ja musiikkitaloihin, jäähalleihin, moottoriteihin, köyhien kuntien tukemiseen jne. Ruotsinkielisen kulttuurin tukeminen menee siihen samaan kastiin eikä varmasti ole edes suurin menoerä.

Mitä tulee kielenopetuksen kustannuksiin, niin eihän se mihinkään muutu! Ei koulun oppituntien määrää olla muuttamassa, vaan ainoastaan sisältö vaihtuu. Ihan yhtä monelle opettajalle on maksettava, vaikka iso osa suomenkielisistä koululaisista ryhtyisi opiskelemaan jotain muuta vierasta kieltä kuin ruotsia.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara Vastaus kommenttiin #24

"Sen sijaan Suomen valtion kaksikielisyys(kansalliskielet) on vain resurssienjakokysymys: valtio tukee ruotsinkielistä mediaa ja kulttuuria jne. Se ei kosketa jokaista suomenkielistä, joten se ei ole läheskään yhtä tärkeä asia. Siksi valtio saa kaikin mokomin pysyä kaksikielisenä - mitäpä se meitä liikuttaa, kunhan meitä ei pakoteta lukemaan ruotsia?"

Kyllä se liikuttaa. Julkisten varojen jakaminen on nollasummapeliä. Siten maan viralliseen kaksikielisyyteen käytettävät varat ovat jostain muusta pois, vaikka me emme sitä ajattelisikaan.

Yleveron 500 miljoonan tuotosta jopa 100 miljoonaa käyttää Svenska Yle. Sen kyllä helposti huomaakin suomenkielisessä ohjelmatarjonnassa. Uuusintoja ja uusinnanuusintoja.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #27

Löytyykö lähdettä väitteelle, että 1/5 YLE-verosta menee ruotsinkieliselle puolelle? Mutta kuten sanottu, me emme saa valita mihin verorahojamme käytetään. Joku vastustaa Svenska YLEä, joku oopperataloa, joku jäähalleja.

Tärkein ongelma on kielipakottamisen lopettaminen.

Jaakko Häkkinen

"Jos ruotsi on oikeasti vapaaehtoinen kieli, siis niin, ettei sitä vaadita millään opintojen tasolla eikä missään tutkintovaatimuksissa ja virkaruotsin vaatimuksista ja muista muodollisista ruotsin taidon vaatimuksista luovutaan, supistuu ruotsia opiskelevien määrä aivan minimiin."
-- Se edellyttäisi, että kukaan ei enää pitäisi ruotsia tarpeellisena kielenä, jos sitä ei vaadittaisia viranomaisilta. En usko tähän - kyllä melkoinen osa tuosta kolmasosasta, joka laskee ruotsin kahden tärkeimmän kielen joukkoon, laskisi sen varmaankin siihen joukkoon vaikkei sitä vaadittaisi viranomaisilta. En nimittäin voi uskoa, että kaikki nuo ihmiset haaveilevat omalla tai lastensa kohdalla virkamiehen urasta!

Kyllä ruotsin tarpeellisuus johtuu ihan muista seikoista:
- Suomessa on suuri ruotsinkielinen vähemmistö ja jopa ruotsinkielisiä alueita.
- Ruotsi on lähellä ja sinne on helppo mennä esim. töihin.
- Monen identiteetissä on jonkinlainen pohjoismaalaisuuden taso, ja osalla siihen liittyy skandinaavinen kielikin.

Me emme välttämättä tarvitse ruotsia Suomessa, mutta emme myöskään muita vieraita kieliä. Vieraiden kielten tarpeellisuus lasketaan ihan muin perustein kuin sen mukaan, tarvitaanko niitä kotona.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Ruotsia on kyselyssä pidetty tärkeänä tietenkin lähinnä siitä syystä, ettei ilman ruotsin opiskelua ja lopulta virkaruotsin suorittamista voi lainkaan valmistua korkeakouluista.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #25

Kuten sanoin, on paljon muitakin syitä, miksi ruotsia voidaan pitää tärkeänä. Et kai kuvittele, että 1/3 suomalaisista haaveilee virkamiehen urasta itselleen tai lapsilleen?

Ei ole uskottavaa, että ruotsin opiskelijoiden määrä romahtaisi valtavasti. Vaikka se monella jäisikin vasta kolmanneksi tärkeimmäksi vieraaksi kieleksi, sitä voidaan silti opiskella, koska monet opiskelevat kolme vierasta kieltä.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara Vastaus kommenttiin #26

Sitten kun pakkoruotsista on päästy eroon, ruotsia opiskelee varmasti ihan riittävä ja sopiva määrä suomalaisia.

Cenita Sajaniemi Vastaus kommenttiin #25
Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Tämä on aina vain tätä samaa lohdutonta pohdintaa ruotsin kielen pakollisuudesta ja sen tarpeellisuudesta kaikille suomalaisille. Eikö kukaan ajattele kuinka muualla pärjätään, joissa on huomattavasti suuremmat vähemmistöjen määrät?
Miten olikaan Ahvenanmaalla virkasuomen laita, siitä kukaan ei ole vielä meitä valistanut?

Palataan nyt taas myös Sveitsiin, jossa on vähän yli 60 prosentin saksankielinen enemmistö ja muita kolmea kieltä vaihtelevasti, mutta heillä vain yhden toisen kielen opiskelu on oman valinnan mukaan pakollista. On myöskin aivan eri asia opiskella niin ranskaa kuin/tai italiaakin, kun ympärillä on joku sata miljoonaa ihmistä jotka puhuvat samaa kieltä maailmankieltä.

Meillä nyt vain on nämä kaksi pientä marginaalikieltä, joita ei juuri missään muualla maailmassa tarvita. Ajat ovat tänä päivänä ihan toiset kuin isoisien aikaan, jolloin globalisaatio oli unta vain:)

Suomalaiset katsovat maailmaa edelleen kovin vanhakantaisesti ja täysin vailla uudistusmieltä. Sekin koituu jatkuvasti nuorisomme taakaksi, jotka haluaisivat myöhemmin opiskella eri maiden yliopistoissa, joissa tarvitaan muuta kieltä kuin vain englantia, mutta nyt ruotsi haittaa heitä enemmän kuin pakottajat haluavat tunnustaa? Tarkoituksellako?

Keskittyminen jo peruskoulussa englannin lisäksi vaikka ranskaan antaa valmiutta ihan eri tavalla jatko-opiskeluihin Pariisissa, kuin mitä se nyt on. Käyttihän Ahvenanmaakin juuri tätä etua hyväkseen lopettaessaan pakollisen suomen ja se minusta oli ihan fiksu päätös. Miksi sitä samaa oikeutta ei suoda meille?

Cenita Sajaniemi

Kaija: "nyt ruotsi haittaa heitä enemmän kuin pakottajat haluavat tunnustaa? Tarkoituksellako?"

heh heh, vaan ei naurata.

Muuten, oletko tullut ajatelleeksi, miksi koko maailman asukkaiden ei tarvitse pakosti opiskella islantia, vaikka voisi kuvitella, että islantilaiset tarvitsisivat valtavasti apua oman kielensä ja varsinkin palveluiden ylläpitämiseen.
Miksi islantilaiset lukevat tanskaa, eikä päin vastoin?

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Mitä vikaa on Suomen kielipolitiikassa? Yritän nyt vielä vääntää rautalangasta.

Me suomenkielinen enemmistö olemme suomenkielisiä. Me emme ole ruotsinkielisiä emmekä kaksikielisiä. Ruotsi on meille vieras naapurimaan kieli, jota Suomen mannermaalla puhuu äidinkielenään 260000 suomalaista.

Ruotsin taidon tarve on meille suomenkielisille ja muun kielisille vähemmistöille ilman muodollisia vaatimuksia niin vähäinen, ettei sen pakollinen opettaminen tälle 95%:lle suomalaisista ole mitenkään perusteltavissa.

Nyt kuitenkin 5.2 miljoonaa suomalaista istuu ajallaan pakollisilla ruotsin tunneilla pätevöityäkseen tarjoamaan omakielisiä palveluita 260000 hengen valtaosaltaan täysin suomentaitoiselle ruotsinkieliselle.
Käytännössä nämä palvelut tarjotaan joko huonolla tai erittäin huonolla ruotsilla,vaikka parempi yhteinen kieli palvelutilanteessa olisi käytännössä aina suomi.

Ja kaikkeen tähän käytetään kaikkien suomalaisten yhteisiä niukkoja verovaroja. Tässähän ei ole mitään järkeä. Näin ei toimitakaan missään muualla kuin Suomessa.

Suomen kielipolitiikka tulee muuttaa palvelemaan maan suuren enemmistön etua ja sen tulee perustua maan todellisille kielioloille. Uusien muita kieliä puhuvien vähemmistöjen kasvu tulee myös ottaa huomioon uudessa kielipolitiikassa.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Tosiasioiden tunnustaminen olisi viisauden alku:

5 % vähemmistön elämä pyörii sen oman navan ympärillä ja
poliittinen eliitti pyörii 5 %:n vähemmistön ja sen tarpeiden ympärillä!

Milloin tunnustetaan tosiasiat ?

1)Suomen kieli on Suomen pääkieli, 90 %:n äidinkieli ja maahanmuuttajien integroitusmiskieli
2)Ruotsi on alueellinen kansalliskieli
3)Englannin kieli on suomenkieliselle huomattavasti
tärkeämpi kuin ruotsin kieli

Nämä tosiasiat eivät näy millään tavalla Suomen kielipolitiikassa
eikä kielikoulutuspolitiikassa!

Cenita Sajaniemi

Samat asiat sanottiin pakkoruotsi-illoissa v. 2010.

Käyttäjän ArkoSalminen1 kuva
Arko Salminen

"Pakkoruotsin poistaminen ei heikennä ruotsinkielisiä palveluja"

Ei heikennä, jos vain kielilaki säilytetään ennallaan. Päinvastoin ruotsinkieliset palvelut paranevat, sillä kun pakkoruotsi lopetetaan kouluista, tällöin ei enää odoteta, että jokainen suomenkielinen osaa ruotsia - mikä ei kuitenkaan käytännössä toteudu, kuten ollaan voitu jo todeta - jolloin ruotsinkielisiä palveluja pitää alkaa organisoida, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että ruotsinkieliset palvelut paranevat ja samalla sitä, että ruotsinkieliset alkavat saada palvelua ruotsinkielisiltä eikä huonosti ruotsia puhuvilta suomenkielisiltä.

Toimituksen poiminnat