*

Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto Kommentoin poliittisia aiheita puolueettomasti, liukuvan äänestäjän paikalta arvioiden.

Obligatorisk svenska i Finland

  • Språkkarta 1: Relativa antal av talarna i kommuner
    Språkkarta 1: Relativa antal av talarna i kommuner
  • Språkkarta 2: Absoluta antal av talarna i kommuner
    Språkkarta 2: Absoluta antal av talarna i kommuner

Kära svenskar!

Medierna i Sverige rapporterar om den språkpolitiska situationen i Finland endast enligt få partiska och inte särskilt neutrala källor, som har både resurser och vilja att upprätthålla den obligatoriska svenskan. Därför ser jag det som min skyldighet att presentera de argumenten av de språkbefriarna. Det har jag gjort genom att upphäva språktvingarnas argument. Ursäkta min svaga svenska; jag har inte behövt den, trots att jag (liksom alla finnar) har studerat den från grundskolan till universitetet. [8.9.2014: Stor tack för den anonyma person som hjälpte mig redigera texten med sina många rättelser!]

 Först måste jag förklara vad språkbefriarna vill och vad de inte vill, därför att språktvingarna vanligen tycker om att förvränga och demonisera språkbefriarnas mål.

- Språkbefriarna vill inte assimilera de svenskspråkiga eller utrota det svenska språket i Finland.
- Språkbefriarna vill i allmänhet inte försämra de svenskspråkigas service.
- Språkbefriarna vill inte lägga ner undervisningen i svenska i finska skolor.
- Språkbefriarna vill endast göra svenskan till ett av de valfria främmande språken, så att det inte längre skulle vara obligatoriskt att lära sig svenska i hela Finland.

 Språkbefriarna är inte ens en homogen grupp med ett avgränsat mål, utan en grupp olika personer med olika mål. Det enda mål de har gemensamt är att avskaffa den obligatoriska svenskan åtminstone i den finskspråkiga delen av Finland.

 

1. Den språkliga situationen i Finland

 Det finns tre gamla regionala språk i Finland: samiskan i norra Lappland, svenskan vid syd- och västkusten och finskan i den övriga Finland. Svenska har talats i Finland nästan tusen år, och finskan och samiskan ännu längre. Många finnar tycker att svenskan är ett invaderande språk, och det är sant att innan svenskan anlände så var också kustområdet finskspråkigt.

 Men om vi ser längre bak i tiden, ser vi att finskan också är ett invaderande språk: innan finskan anlände från Estland under järnåldern talade man samiska i kustomrpdet och i övriga Finland. Ännu längre bak i tiden kan vi se att också samiskan är ett invaderande språk: innan det anlände till Finland, talades andra språk här. De språken har sedan försvunnit, men spår av dem har bevarats i ortsnamn.

 Slutsatsen är, att språkgränser alltid har förändrats, och att vi inte kan kräva de gamla språkgränserna tillbaka. Vi har tre gamla regionala språk i Finland, och det innebär att Finland inte bara är ett land som består av finnar – det är ett land som (i språklig mening) består av finnar, samer och svenskar. Om historien hade tagit en annan vändning, hade gränserna mellan staterna kunnat följa språkgränser, eller så hade finskan kunnat komma att vara ett minoritetsspråk i Ryssland. Vi måste förstå att politiska gränser alltid är konstgjorda, och endast språkgränser naturliga.

 Som finländare måste vi vårda oss om alla tre finländska språk (eller fem; det finns tre olika samiska språk i Finland). Finskan är inte mer värdefull än svenskan eller samiskan, även om den talas av de flesta: 90 % av invånarna av Finland. Svenskan och samiskan har rätt att vara likvärdiga finländska språk tillsammans med finskan.

 Om vi tittar på kartan, kan vi se att samiskan täcker en större yta än svenskan, men när det gäller antalet av dem som talar språket är svenskan (talas av 290 000) större än samiskan (talas av 2 600). Hur som helst är de båda små språk i jämförelse med finskan (talas av 4 950 000).

 

2. Olika nivåer i finländsk språkpolitik

 1. Nationalspråk = i grundlag sägs att de här språken måste stödas av staten:

finskan och svenskan

 2. Officiella språk = i språklagarna sägs det att alla myndigheter måste betjäna invånarna på de här språken i vissa regioner; de statliga myndigheterna i hela landet:

finskan, svenskan och samiskan

 3. Tvångsspråk = i utbildningslagarna sägs det att alla elever från grundskolan till högskolan måste lära sig de här språken i hela landet:

finskan och svenskan

 

- Varför är svenskan obligatorisk i hela Finland, fast det talas på ett så litet område?

- Varför är den inte obligatorisk endast i kommuner, som är två- eller svenskspråkiga?

- Varför är samiska inte obligatorisk även i de kommuner, som är finskt-samiskt tvåspråkiga?

De här frågarna är viktiga för språkbefriarna, som strävar efter språklig jämställdhet.

 Svenskan är i en mycket bättre situationen än de tre samiska språk, fast de är likadana regionala språk. Svenskan är också i ett bättre läge än finskan, om vi jämför det faktiska språkområdet med hela Finland.

 För att ni ska förstå situationen i Finland, jag ska ta ett exempel: I Sverige bor cirka 163 000 personer som är födda i Finland, 63 000 vars båda föräldrar är födda i Finland och 197 000 vars endast ena förälder är född i Finland. Ungefär en fjärdedel av de finländska invandrarna var svensk-språkiga, så cirka 317 000 av dem talade finska som moders- eller fadersmål.

 Skulle det vara rätt, att alla skolelever i hela Sverige var skyldiga att lära sig finska därför att de här 3,2 % av invånarna i Sverige är finskspråkiga? Finskan skulle antingen vara ett andra obligatoriskt främmande språk tillsammans med engelskan, eller det enda obligatoriska främmande språk istället för engelskan.

 I Finland är situationen den att alla elever i hela landet måste lära sig svenska från grundskolan till högskolan, fast antalet svenskspråkiga personer är endast 5,4 % och 40 % av dem kan tala finska som ett ”andra modersmål”. Så är det ingen annanstans i hela världen utom i Finland, och vi språkbefriare tycker att det varken är rätt eller jämställt.

 

3. Jämställdhet i språkpolitik

 Jämställdhet skulle uppnås så att alla tre regionala språk hade symmetriska rättigheter. Till exempel procentgränserna för när ett språk blir officiellt i en kommun, är de samma för finska och svenska: språket måste talas av minst 8 % eller 3000 personer av invånarna i en kommun, men kommunen kan bestå som tvåspråkig även om antalet som talar språket minskar till lägre än så.

 Men hur är det möjligt att samma logik inte gäller de obligatoriska språken? Varför är svenskan inte obligatorisk endast i de kommuner, där antalet som talar språket uppnår procentgränsen jag nämnde? Varför svenskan är obligatorisk i hundratals finskspråkiga kommuner och finskan obligatorisk i några få svenskspråkiga kommuner? Inga hållbara argument har hittills presenterats, trots att den obligatoriska svenskan (och finskan) har upprätthållits i över 40 år (se kapitel 4).

 Jag anser att det mest jämställda vore en symmetrisk modell, där ett språk vore obligatoriskt endast i sitt eget område, så att svenskan var obligatorisk i svenskspråkiga kommuner, finskan i finskspråkiga kommuner och båda språken obligatoriska i tvåspråkiga kommuner. Ingenting annat än den faktiska språksituationen kan berättiga till att göra ett språk obligatoriskt.

 Det finns de som anser att finskan borde vara obligatoriskt i hela Finland, medan svenskan inte vore  obligatorisk någonstans, men det skulle inte vara en jämställd mall. Vi måste minnas, att både det svenska och det samiska språkområdet är gamla och ”naturliga” etnohistoriska regioner precis såm det finska språkområdet. Däremot är alla de senare språkgemenskaper som har uppståt kring invandrare inte regionala – och det är en ytterst viktig skillnad.

 Alla invandrare har medvetet kommit till ett land, men de svensk- och samiskspråkiga regionerna fanns redan innan rikenas gränser hade bestämts – de har inte kunnat välja om de har velat bo i ett land som blev styrt av den finskspråkiga majoriteten. Därför är Finland inte endast en stat för finskspråkiga, utan för finsk-, samisk- och svenskspråkiga. Det är endast turen som gör att de finskspråkiga nu är en majoritet; om Finland ännu vore en del av Sverige skulle de svenskspråkiga vara en majoritet. Historisk tur ger inte oss finskspråkiga ingen rätt att kuva de mindre språkgemenskaperna. Därför måste svenskan och samiskan behandlas jämlikt.

 

4. Argument för landsomfattande obligatorisk svenska

 Här ska jag presentera de argument oftast framförs, som man tror, som stöd för obligatorisk svenska.

 

 1. Det sägs i grundlagen att finska och svenska är nationalspråk i Finland.

Ja, det stämmer. Men vad har det att göra med obligatoriska språk? Att ett språk har ett nationalspråks status berör endast staten, inte individerna. Schweiz har fyra nationalspråk (tyska, franska, italienska och rätoromanska), men man inte måste lära sig dem alla. Ingenstans i hela världen är det som i Finland, där majoriteten måste lära sig det språk som en 5 % minoriteten talar! Varför inte, om det vore jämställd och rättvis modell? Finland är ett tvåspråkigt land, men det betyder inte att alla finländare också måste vara tvåspråkiga.

 

 2. I språklagen sägs det att svenskspråkiga har rätt till service på sitt eget språk.

Ja, det stämmer. Men vad det har att göra med obligatoriska språk? Vi har haft obligatoriska svenska i Finland i över 40 år och ändå har den svenskspråkiga servicen inte blivit bättre. Det visar att obligatorisk svenska är ett mycket dåligt medel att upprätthålla service: miljoner finskspråkiga medborgare är tvungna att lära sig svenska, och helt till ingen nytta! Vi behöver något mer effektivt och fungerande sätt att garantera svenskspråkig service, som till exempel vid utbildning av endast de myndigheter, som måste betjäna på svenska.

 

 3. Undervisning i svenska främjar kunskapen om Finlands historia och kultur; svenskan är en del av allmänbildningen.

Hur skiljer svenskan sig här från andra språk? Historia och kultur kan undervisas på vilket språk som helst. Några historiska originaldokument är på svenska, men några är på ryska och latin – borde vi då också ha ryska och latin som obligatoriska språk? Och endast några få behöver någonsin läsa de originaldokumenten, så det är onödigt att tvinga alla människor just för att de kunde läsa de originaldokumenten. Svenskan är inte viktigare för allmänbildningen än engelska, ryska eller latin.

 

 4. Sverige är Finlands viktigaste handelspartner, så vi måste lära oss svenska.

På svenska kan vi kommunicera endast i Sverige, men på engelska kan vi kommunicera med hundratals länder, som sammantaget är mer viktiga än Sverige. Borde vi därför ha obligatorisk engelska? Och varför måste vi tala svenska med svenskar, som inte behöver tala finska med oss? Det är inte jämställt.

 

 5. Med svenska språket kan vi tala med finlandssvenskarna på deras eget språk.

Ja, det stämmer. På samma sätt kan vi tala ryska med ryssar och engelska med engelsmän. Så betyder det att vi borde ha obligatorisk ryska eller engelska? Skulle det inte vara mer ekonomiskt, att en 5 % minoritet lärde sig majoritetsspråket? Så det brukar vara i andra länder. Hur många svenskar i Sverige talar finska med de finskspråkiga invånarna?

 

 6. Svenskan är lätt att lära sig, och den som kan svenska kan lätt lära sig andra germanska och indoeuropeiska språk.

Engelska är också ett enkelt språk att lära sig; borde vi därför ha obligatoriskt engelska? Engelska och tyska är större språk än svenska, och via dem är det lättare att lära sig svenska. Borde vi därför ha obligatorisk engelska eller tyska?

 Skolelever lär sig endast två eller tre främmande språk i skolan; engelska är ett naturligt alternativ, men obligatoriskt svenska tar utrymmet av något större och viktigare språk.

 

 7. Finland är en del av Norden, därför måste vi alla tala svenska.

Svenska är givetvis det största av språken av Norden. Men varför är det så att minoriteterna måste tala majoritetens språk, men när det gäller Finland, så måste majoriteten tala minoritetens språk? Det är ett mycket skenhelig dubbelmoral: svenskan anses alltid vara ett mer värdefullt språk – när allt kommer omkring har frågan hur många som talar språket ingen verklig betydelse.

 

 Det är ganska överraskande, att så många finskspråkiga politiker (alla språktvingarna) är skyldiga till den här diskrimineringen. För dem är nationalism ond endast när det gäller finskspråkiga, och språklig ojämlikhet är ond endast när det gäller svenskspråkiga.

 Det andra skenheliga är att språktvingarna proklamerar sig själva som liberala och de språkbefriarna som konservativa, fast det i verkligheten är tvärtom. De anser att de har rätt att tvinga alla finskspråkiga att lära sig svenska, fast alla deras argument för obligatorisk svenska i hela Finland har kullkastats.

 Vi språkbefriare vill lyfta sådana problem, som många ofta kan vara omedvetna om. Det är ytterst viktigt att alla politiker skulle se frågan objektivt och behandla alla språkgemenskaper jämställt och symmetriskt. Det finns ingen grund för obligatorisk svenska i en stor del av Finland; den kan accepteras endast i de svenskspråkiga regionerna, för att svenskan där är ett urgammalt språk och för att de svenskspråkiga inte har valt att bli en del av en stat som domineras av finskspråkiga.

 

P.S. 8.9.2014: Stor tack för den anonyma person som hjälpte mig redigera texten med sina många rättelser!

P.P.S. Jag kan säga att svenska är inte lätt att lära sig. Svåraste saker för en finskspråkig är genus och definithet, och alla de(?) små ord omkring dem (en, ett, den, det). Om språk är "ett", varför svenska (som språk) är "en"?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (66 kommenttia)

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

"Kära svenskar!"

Taitaa vaivannäkö bloggauksesta mennä ns. harakoille, tuskin lahdentakaiset svenssonit tätä lukevat.

Jaakko Häkkinen

Seija Nylund:
"Taitaa vaivannäkö bloggauksesta mennä ns. harakoille, tuskin lahdentakaiset svenssonit tätä lukevat."

Levitä toki sanaa! ;-) Emmehän halua jättää armaita naapureitamme RKP:n ja Magman propagandan varaan. Sitä paitsi myös moni suomenruotsalainen on vailla objektiivista tietoa keskustelusta.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Yksi serkku asuu Ruotsissa ja olen tilannut ruotsalaisesta putiikista käsinvärjättyä villalankaa; laitanko molempien e-mail osoitteisiin :)

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto

"Det är ganska överraskande, att så många finskspråkiga politiker (alla språktvingarna) är skyldiga för den här diskrimineringen."

Följ € strömmen , såvida hittar du sanningen.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Och samma på google kääntäjä.

Jaakko Häkkinen

Pahoittelen ettei tätä ole suomeksi. Mutta kaikki samat pointit löytyvät aiemmista suomenkielisistä kielipoliittisista kirjoituksistani:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/153501-kirjo...

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Lähetä Jaska kirjoituksesesi vaikkapa seuraaville lehdille: Svenska Dagbladet, Dagens Nyheter, Sydvenskn ja tietenkin Huvudstadsbalet. Magnaakin voisit valistaa heidän tietämättömyydestään.

Voit sitten kertoa täällä Puheenvuorossa, miten meni. Minä en ryhdy sinun juttuasi täällä Ruotsissa levittämään, koska nykyinen Suomen kielitilanne on mielestäni ihan hyvä, enkä toisaalta viitsi kiihottaa täkäläisiä ruotsalaisia mihinkään itseeni kohdistuvaan suomalaisvihaan; Magnahan on tänne jo myrkkynsä kylvänyt.

Jaakko Häkkinen

Rajallisen kokemukseni perusteella toimittajan pitää itse löytää juttu, että hän pitää sitä raportoimisen arvoisena. Jos näkemyksiään tuputtaa toimittajille, nämä ovat usein nihkeitä ja pitävät niitä propagandana. Ihmismieli on kummallinen...

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Sanomalehdissä on yleensä ns. mielipidepalsta, johon voi kukin lähettää tekeleitään tarjolle. Ruotsalaisissa lehdissä on kohtuullisen usein Magnan propagandalle rakentuvia mielipidekirjoituksia. Voisit tarjota vaihtoehtoista näkemystä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"koska nykyinen Suomen kielitilanne on mielestäni ihan hyvä"

Ruotsalaisilla on sitten huono kielitilanne koska ei ole pakkosuomea.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Pakkoruotsi on aina parempi kuin pakkovenäjä jopa Itä-Suomessakin. Suomessa ei ole lakisääteistä pakkoenglantia niin kuin on Ruotsissa.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #11

Vaikea nähdä, miten yksi pakkokieli olisi toista parempi... Mutta ymmärrän sikäli, että pakkokieli jolle saattaisi olla vähän käyttöä olisi kai "parempi" kuin pakkokieli jolle ei olisi mitään käyttöä. Siksi Ruotsin mallin mukainen pakkoenglanti olisi "vähiten paha" pakkokieli, kun kaikki haluavat opiskella sitä muutenkin.

Toivon silti, ettei Suomeen tule uusia pakkokieliä, vaan päästään todelliseen kielivapauteen.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #14

Pakkoruotsista ja -suomesta päästäneen eroon pitkässä juoksussa, mutta tuskin päästään eroon pakkokielistä.

Jos käy hyvin englanti on uusi pakkokieli. Muussa tapauksessa tämä uusi pakkokieli voisi olla venäjä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Pakkoruotsi on aina parempi kuin pakkovenäjä jopa Itä-Suomessakin"

Aina löytyy joku näitä älyttömyyksiä viljelemään. Suomalaiset opiskelevat englantia ilman pakkoakin.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Mielestäni pakkovenäjä on suositeltava oppiaine ainoastaan Maanpuolustuskorkeakoulun maasotalinjalle.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Salamitaktiikkaa: lopullinen tarkoitus on tehdä maasta yksikielinen, ei tässä mistään kielivapaudesta ole kysymys.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Meinaatko, että Suomi venäläistetään?

Jaakko Häkkinen

Pekka, kehen tällä viittaat ja millä perusteella?

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Kaksikielisyyttähän ei voida jatkaa, jos virkamiehet eivät osaa molempia kieliä. "Kielivapauden" hidden agenda on saada aikaan tilanne, jossa esim. lääkärit eivät enää osaa toista kotimaista - on täysin epärealistista ajatella, että toinen kotimainen kieli opiskeltaisiin vasta lääketieteellisessä tiedekunnassa kaiken muun lisäksi - jolloin ruotsin kielen asema maassa voitaisiin romuttaa.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #20

Monet lääkärit työskentelevät jo nyt yksityisellä sektorilla. Joten heihin on tuota pakollista virkaruotsia vaikea soveltaa jo nyt.

Toisaalta on olemassa kielikiintiöt, joiden tarkoitus on turvata ruotsinkieliset palvelut myös esim. terveydenhoidossa. Hieman ristiriitaisilta kuulostavat Roposen perustelut.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #21

Suomessa lääkäreiltä edellytetään molempien kielten hallintaa. Julkisella sektorilla ainakin erikoistutaan. Miten se voisi toteutua, jos peruskoulussa kyseistä kieltä ei opiskele? Mikähän meteli siitä nousisi, jos lääketeiteellisen pääsyvaatimuksiin kuuluisi se, että ruotsia on luettu peruskoulussa? Suomenruotsalaisethan ilman muuta lukisivat suomea, oli se pakollista tai ei.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #25

Minusta tuntuu että Pekka Roposen skenaariota edeltää se, että yksityisen puolen lääkärit eivät osaa ensimmäistäkään kotimaista. Tästä EU on säätänyt jo pari vuotta sitten. Eli lääkäri voi entistä enemmän palvella englanniksikin, palvelujen liikkuvuuden nimissä.

Joten ennen mahdollista kaksikielisyyden romuttumista minusta tuntuu siltä, että yhä useampi suomalainen ehtii maistaa sitä joidenkin suomenruotsalaisten dilemmaa: ettei osaa selittää vaivojaan lääkärille edes puolihyvällä kommunikaatiolla.

10 vuoden sisällä olemme tilanteessa jossa suomen- ja ruotsinkieliset yhdessä puolustavat pienten kielten puhujien oikeuksia Unionissa. Sanokaa minun sanoneeni.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #35

"Joten ennen mahdollista kaksikielisyyden romuttumista minusta tuntuu siltä, että yhä useampi suomalainen ehtii maistaa sitä joidenkin suomenruotsalaisten dilemmaa: ettei osaa selittää vaivojaan lääkärille edes puolihyvällä kommunikaatiolla"

Mitä ongelmaa tuossa on? Ruotsissahan tämä kaikki on jo arkipäivää. Olen joutunut tulemaan toimeen poltilaana mamulääkärillä, jonka ruotsin ääntämisestä en ole tahtonut saada mitään selvää. Kuitenkin hoito onnistui.

Nykyään diagnoosit perustuvat paljolti erilaisiin kokeisiin ja kuvauksiin, että ainakin ruumiilliset sairaudet voidaan hoitaa kohtuullisen huonolla sanallisella kommunikaatiolla.

Pekka Roposen ammattiala oli kai psyksiatria, jossa sanallisella kommunikaatiolla on enemmän merkitystä.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #35

Lääkäripulahan olisi ratkaistu jo ajat sitten, jos ruotsin kieli yksinään kelpaisi, saksalaisia lääkäreitä olisi riittänyt, kyllä he ruotsin oppivat. Minultakin saksa ja ruotsi välillä menevät sekaisin.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #40

Luulisin, että kaikki ruumilliset taudit voitaisiin hoitaa ihan potilaiden opiskeleman kouluruotsin varassa. Minunkin ruotsin taitoni koheni huomattavasti, kun jouduin 15 vuotta sitten 2 viikoksi sairaalaan Tukholmassa.

Jukka Mäkinen Vastaus kommenttiin #25

"Mikähän meteli siitä nousisi, jos lääketeiteellisen pääsyvaatimuksiin kuuluisi se, että ruotsia on luettu peruskoulussa? Suomenruotsalaisethan ilman muuta lukisivat suomea, oli se pakollista tai ei."

Juuri näinhän tilanne on. Lääketieteelliseen ei pääse olematta ylioppilas, ja ylioppilaaksi ei pääse lukematta ruotsia peruskoulussa.
Suomessa ei voi saada mitään tutkintoa läpäisemättä ruotsin kielen koetta.
Kulttuurikolonialismia vai hidasta etnistä puhdistusta?

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #20

Minkä tason kaksikielisyyttä Pekka tarkoitat?
- Valtion kaksikielisyys (kansalliskielet suomi ja ruotsi) voi jatkua ihan vapaasti, se ei koske yksilöitä.
- Viranomaiskaksikielisyyskin voi jatkua ihan hyvin - nytkin kielilait edellyttävät palvelemaan suomen-, ruotsin- ja saamenkielisiä täysin symmetrisin ehdoin.

Pakkoruotsi ei ole parantanut ruotsinkielisiä palveluja, joten sen poisto ei niitä heikennäkään. Tehokkaampaa olisi oikeasti kouluttaa niitä viranomaisia, joita kielitaitovaatimukset koskevat.

On jokseenkin vainoharhaista etsiä piilotettua agendaa, jos tueksi ei ole esittää mitään konkreettista... Iso osa kielivapauttajista ei oikeasti halua heikentää ruotsin kielen asemaa - ja kuten tiedät, pakkoruotsilla sitä asemaa ei ole saatu parannettua, joten sen poistaminen ei tilannetta myöskään huononna. Kielivapauttajat haluavat ainoastaan vapauden valita itse ne vieraat kielet, joita oppilaat Suomessa opiskelevat.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #24

"On jokseenkin vainoharhaista etsiä piilotettua agendaa, jos tueksi ei ole esittää mitään konkreettista... Iso osa kielivapauttajista ei oikeasti halua heikentää ruotsin kielen asemaa - ja kuten tiedät, pakkoruotsilla sitä asemaa ei ole saatu parannettua, joten sen poistaminen ei tilannetta myöskään huononna. Kielivapauttajat haluavat ainoastaan vapauden valita itse ne vieraat kielet, joita oppilaat Suomessa opiskelevat.
"

Ropponen epäili agendan olevan yksikielinen Suomi. Kun kerran on tahoja jotka haluavat Suomen yksikieliseksi, ja pikaisella googletuksella aiheesta tulee paljon kannanottoja...

http://blogbook.fi/sebastiantynkkynen/suomi-yksiki...

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Nuoret+perus...

http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=327

http://www.kotus.fi/?5400_a=comments&5400_m=8351&s...

... niin asian erottaminen tietysti hankaloituu, jos ei ole käsitystä, keitä nämä kielivapauttajat ovat. Vapaa kielivalinta-yhdistyskö? Sen hallituksessa näyttäisi olevan Suomalaisuuden liiton jäseniä, jotka taas ajavat sitä yksikielistä Suomea. Siis Suomalaisuuden liiton hallituksen jäseniä.

Tässä mielessä näyttää siltä, että yksikielinen Suomi on vahvasti agendassa myös Vapaalla kielivalinnalla, halusitpa sitä itse tai et. Ja siitä on erittäin hyvä näyttö.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #26

Petra, tuollainen on saman tason linkittämistä kuin:
- perussuomalaiset on katolilainen puolue, koska puheenjohtaja on katolilainen
- keskusta on rikollinen puolue, koska sen kansanedustaja ja ministeri Juhantalo tuomittiin rikoksesta

Ja niin edelleen. Jokaisella ihmisellä on yhteyksiä moneen eri tahoon, mutta et voi leimata niitä tahoja ihmisen muiden yhteyksien perusteella. Vapaa kielivalinta ry:n piirissä voi toimia samoja henkilöitä kuin Suomalaisuuden liitossa, martoissa tai taitoluistelijoissakin. Mitä sitten?

Vain se ratkaisee, mitä kyseinen taho on tavoitteekseen kertonut, koska niiden tavoitteiden perusteella jäsenet yhdistyksiin liittyvät. Suomalaisuuden liiton tavoitteet on ainakin aiemmin voinut tulkita niin, että he todella haluavat suomenkielistää koko Suomen. Sen sijaan Vapaan kielivalinnan tavoitteissa sellaista ei todellakaan ole.

Et voi leimata niitä, jotka ovat liittyneet Vapaaseen kielivalintaan mutteivät Suomalaisuuden liittoon juuri siksi, että niiden tavoitteet eroavat niin kuin eroavat. Ymmärrät kai tämän?

Kokonaisen ryhmän leimaaminen yksilön perusteella on... tiedät varmaan mitä?

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #27

En leimannut mitään vaan osoitin että Ropposen lausahdus, jotka määrittelit vainoharhaiseksi, perustuu ihan konkreettisiin havaintoihin.

Edelleen jää kysymys, keitä ovat nämä kielivapauttajat? Edelleen Vapaa kielivalinnan hallitus on näkyvä ja siellä tsittaavat samat kaverit jotka tsittaavat Suomalaisuuden liiton hallituksessa. Eli he ajavat samalla vain yksikielistä Suomea ja samalla vain kielivapautusta.

Tässä tapauksessa olisi ollut hyvä, että Vapaan kielivalinnan hallitus olisi sitten koostunut näistä kielivapauttajista, jotta asia olisi muillekin selkeä. Ymmärrän ihan oikeasti Jaska turhautumistasi että joudut selittelemään näitä asioita jatkuvasti ja tiedän mikä on kantasi, mutta nuo seikat kyllä sotkevat pakkaa, eivät muiden väärinkäsitykset.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #29

Petra:
”En leimannut mitään vaan osoitin että Ropposen lausahdus, jotka määrittelit vainoharhaiseksi, perustuu ihan konkreettisiin havaintoihin.”

Kritisoin sitä, että hän niputti kaikki kielivapauttajat yhtenäisenä ”liikkeenä” piilotetun agendan omaaviksi. Nähdäkseni kellään ei siis olekaan piilotettua agendaa, koska ne jotka kaipaavat muutakin kuin ”vain” kielivapautta (eli joilla yleensä edes on jatkotavoitteita), ovat tuoneet sen ihan avoimesti julki. :-)

Petra:
"Edelleen jää kysymys, keitä ovat nämä kielivapauttajat? Edelleen Vapaa kielivalinnan hallitus on näkyvä ja siellä tsittaavat samat kaverit jotka tsittaavat Suomalaisuuden liiton hallituksessa. Eli he ajavat samalla vain yksikielistä Suomea ja samalla vain kielivapautusta."

Kielivapauttajia ovat kaikki, jotka haluavat että ihmisillä olisi oikeus valita itse, mitä vieraita kieliä he tai heidän lapsensa opiskelevat. Mikään yhtenäinen joukko ei siis ole kyseessä, enkä pysty sanomaan, onko joku heistä demari tai kokoomuslainen, taitoluistelija tai korkeushyppääjä, koira- tai kissaharrastaja, kasvissyöjä tai karppaaja...

Eikä sillä minusta ole mitään merkitystäkään. Tärkein on vain se yhteinen tavoite. Joku voi allekirjoittaa kahden eri yhdistyksen tavoitteet, vaikkeivät ne täysin samoja olisikaan. Suomalaisuuden liiton päätavoitehan on tukea suomalaista kieltä ja kulttuuria, ja vain sivutavoite on "virallisesti yksikielinen Suomi".

Itse en kuulu mihinkään "alan" yhdistykseen, vaan olen vain yksi yksilöllinen kielivapauttaja muiden joukossa.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #31

No niin olet siinäkin joukossa, mutta minua on kyllä viime kuukausina huolestuttanut kummallinen piirre ainakin VKV-läisten webbifoorumissa käytävässä keskustelussa.

Pakkoruotsi on nyttemmin suomenruotsalaisten syy, vaikka enemmistö suomenkielisistä päättäjistä ylläpitää ao. järjestelmää, ja vaikka Suomen silloinkin jos täällä ei asuisi ruotsinkielisiä joutuisi pohtimaan kannattaako suuren lähimmän naapurimaan kieltä osata. Syytetään myös ruotsinkielisiä kouluja eristävän kulttuurin ylläpidosta, ja sanotaan, että suomenruotsalaiset elävät toista todellisuutta. Tämä vaikka puolet suomenruotsalaista koululaisista tänään tulevat kaksikielisistä kodeista - mutta silloinkin tällä toisella vanhemmallakin on vähän epäilyttäviä surujauhoja pussissaan ja kummallisia prioriteettejä.

Argumentit, että tutkimusten mukaan 40 % suomenruotsalaisista eivät lainkaan kannata pakollisen ruotsin järjestelmää, eivät kelpaa, vaan surut ovat kuitenkin helpoimmin ymmärrettävissä yhtenä ryhmänä, jotka kaikki pohjimmiltaan ovat samanlaisia ja yhdessä syypäitä tähän syntyneeseen tilanteeseen.

Olen kieli-ihmisiä. Olen elämässäni aloittanut yhteensä 11 kielen opiskelun, joskaan en ole jaksanut menestyä kaikissa, mutta joissakin kyllä. Kannatan vapaata kielivalintaa. Mutta kun tuossa mainitussa seurassa jankataan, että englannissa heidän mielestään on Suomen tulevaisuus ja elämän lingua franca, niin yksikään heistä ei heittäytynyt sitten kanssani keskusteluun englanniksi.

Joten jäin miettimään, että onko tässä nyt oikeasti kyse innostuksesta kielten maailmaan – vai jostakin muusta? Ja haluanko todellakin ilmoittaa tuolle porukalle heidän olevansa noilla argumenteilla oikeassa? Vaikka heidän ilmoittamansa päämäärä on sama, jota itse kannatan.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #38

Syyllisten etsiminen on valitettava piirre, jos se menee ohi maalin... Tavalliset ruotsinkieliset suomalaiset eivät ole vastuussa pakkoruotsista, kyllä sitä on ylläpidetty enimmäkseen suomenkielisten kansanedustajien voimin tähän saakka, kuten taisit tuoda aiemmin esiin.

Sekin on harmi, että heti kun ydinasiasta poiketaan sivuraiteille, alkavat erimielisyydet tai ainakin mielipide-eroavaisuudet. Ja niiden mukana tulee aina vastakkainasettelu: ihmiset, jotka voisivat olla samaa mieltä ydinkysymyksestä, miettivät voivatko olla samaa mieltä, kun sillä toisella on niitä muitakin ajatuksia ja tavoitteita.

Sosiaalinen entropia johtaa aina lopulta siihen, että puolueet, uskonlahkot ja yhdistykset jakaantuvat useammiksi joistain pikkuasioista eri mieltä oleviksi. :-)

Jukka Mäkinen Vastaus kommenttiin #38

"Mutta kun tuossa mainitussa seurassa jankataan, että englannissa heidän mielestään on Suomen tulevaisuus ja elämän lingua franca, niin yksikään heistä ei heittäytynyt sitten kanssani keskusteluun englanniksi."

Niinpä, osaisivat englantia paljon paremmin jos ei olisi tarvinnut tuhlata tuhansia tunteja ja vuosia täysin turhaan ruotsin opiskeluun, joka vain häiritsee ja sotkee englannin opiskelua. Sentään yrittävät saada jälkikasvulleen vapaammat olot ja paremmat ihmisoikeudet.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen Vastaus kommenttiin #38

"Pakkoruotsi on nyttemmin suomenruotsalaisten syy, vaikka enemmistö suomenkielisistä päättäjistä ylläpitää ao. järjestelmää"

Tämänpäiväiset reaktiot suvaitsevaisuuskampanjaan suomenruotsalaisuuden edunvalvontakoneiston taholta kertovat hieman toista, mm. Folktingetin ja muiden vastaavien kannanotot, joista huokuu asenne, että pakkoruotsissa kyse on nimenomaan suomenruotsalaisten saavutetusta edusta ja jopa perusoikeudesta.

Ajatuskokeena voisit pohtia, kuka suomenkielinen poliitikko vielä vaatimalla vaatisi pakkoruotsia,
jos RKP päättäisi lopettaa sen vaatimisen..

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #62

Jos RKP sitä vaatii, niin silloin RKP vaatii, eivätkä "suomenruotsalaiset", määrätyssä muodossa. Mutta Folktingetin suhteen olet oikeassa, siellä on muitakin puolueita edustettuina, ja vähän mielipidehajontaa sietäisikin odottaa sen piirissä.

Käyttäjän OulaLintula kuva
Oula Lintula Vastaus kommenttiin #29

Jaa keitä... no ihan kaikki ne jotka kannattavat vapaata kielivalintaa. Siihen joukkoon nyt mahtuu monenlaisia ihmisiä, joilla on monenlaisia mielipiteitä muista asioista.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen Vastaus kommenttiin #29

Kävisikö teille kaksikielisyysuskovaisille sellainen ratkaisu, että meidät "ateistit" vapautettaisiin tästä uskonnonharjoittamisesta,
vaikka itse järjestelmä jäisikin voimaan ?

Vai onko vimmanne niin voimallista,
että kaikki kansa on kaksikielistettävä ?

Meillähän on kaksi kansalliskirkkoa, mutta ei uskontopakkoa eikä
pakkouskontoa kouluissa- vaikka Suomi on kristillinen maa!

Maanpuolustusvelvollisuudessahan meillä on vaihtoehtoinen velvollisuuden suorittamismahdollisuus siviilipalveluna, aseettomassa palveluksessa ja jopa totaalikieltäytymisrangaistuksen voi lusia jalkapantavankeudessa.

Mainittakoon, että tänään alkoi suvaitsevaisuuskampanja,
jonka perusajatuksena on erilaisuuden suvaitseminen-
erilaisuutta se on pakkoruotsista kieltäytyminenkin-
kieliopintojen valinnanvapauden muodossa.

Kannattaa muuten tutustua tähän "valtakunnanälykön" kirjoitukseen, jotta horisontti hieman avartuisi eikä kaikkialla näkyisi SuoLin demoneja!

http://tuomasenbuske.puheenvuoro.uusisuomi.fi/6043...

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #26

Petra, noista linkeistäsi:
Nuo kaikki puhuessaan "yksikielisestä Suomesta" tarkoittavat, että Suomessa olisi yksi ainoa viranomaisilta vaadittava kieli: suomi. Se EI kuitenkaan tarkoita, että kaikista suomalaisista olisi tehtävä yksikielisesti suomenkielisiä, eli että ruotsinkielisistä haluttaisiin eroon tai heidät haluttaisiin sulauttaa enemmistöön.

Tämä selvennys vain siltä varalta, että olet ymmärtänyt väärin, mitä "yksikielinen Suomi" tarkoittaa. Ei siis ole syytä lietsoa joukkotuhon uhkaa ruotsinkielisten keskuudessa. :)

Käyttäjän OulaLintula kuva
Oula Lintula Vastaus kommenttiin #20

Onko jotain lähdettä tälle väitteelle sellaisten ihmisten agendasta, joiden joukkoon sinä ilmeisestikään et kuulu?

Ja noin muuten - mikseivät ne lääkärit, tai siis osa heistä, voisi puhua ruotsia ihan äidinkielenään?

Eihän moni lääkäri tälläkään hetkellä puhu kolttasaamea, ja siitä huolimatta kolttasaame on yksi virallisista vähemmistökielistä.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen Vastaus kommenttiin #20

Kävisikö teille kaksikielisyysuskovaisille sellainen ratkaisu, että meidät "ateistit" vapautettaisiin tästä uskonnonharjoittamisesta,
vaikka itse järjestelmä jäisikin voimaan ?
Vai onko vimmanne niin voimallista,
että kaikki kansa on kaksikielistettävä ?

Meillähän on kaksi kansalliskirkkoa, mutta ei uskontopakkoa eikä
pakkouskontoa kouluissa- vaikka Suomi on kristillinen maa!

Maanpuolustusvelvollisuudessahan meillä on vaihtoehtoinen velvollisuuden suorittamismahdollisuus siviilipalveluna, aseettomassa palveluksessa ja jopa totaalikieltäytymisrangaistuksen voi lusia jalkapantavankeudessa.

Mainittakoon, että tänään alkoi suvaitsevaisuuskampanja,
jonka perusajatuksena on erilaisuuden suvaitseminen-
erilaisuutta se on pakkoruotsista kieltäytyminenkin-kieliopintojen valinnanvapauden muodossa.

Miksi te kaksikielisyysuskovaiset ette suvaitse erilaisuutta,
vaan pakotatte kaikki samaan muottiin ?

Mikä teidän hidden agendanne on ?

Jukka Mäkinen

"Salamitaktiikkaa: lopullinen tarkoitus on tehdä maasta yksikielinen, ei tässä mistään kielivapaudesta ole kysymys."

Voi hyvinkin olla, mutta ei tule onnistumaan. Kansa vastustaa pakkoruotsitusta aivan liikaa.

Jean Lindén

Ihan asiallinen kirjoitelma, vaikka en aina ole samaa mieltä.

(Matemaattisesta harjoituksesta sen verran, että Boyd & Gadeliin tutkimus 1985 osoitti muistaakseni, että alle 18 % Ruotsissa syntyneillä joilla oli yksi suomenkielinen vamhempi puhuivat suomea äidienkielen tasolla, ja alle 75 % heistä joilla oli kaksi suomenkielistä vanhempaa puhuivat äidinkielen tasolla. Siis ei esittämäsi luvut kerro montako suomenkielistä ole Ruotsissa. Suomea äidinkielen tasolla puhuvien määrä taitaa olla vähän yli 200.000 (Katso esim. Parkvall, "Sveriges språk", 2009). Tämä titeysti ei sulje pois, että heillä olisi toinenkin kieli jonka he puhuvat samalla tasolla - elikkä se ei tarkoita, että suomi on 200.000 henkilön ainoa vahvin kieli.
Ja päinvastoin; kun puhutaan ruotsinkielisten määrästä Suomessa täytyy muistaa, että on osa lapsista kaksikielisissä perheissä rekisteröidään suomenkielisiksi, eivätkä he siten lasketa ruotsinkielisiksi vaikka puhuisivat äidinkielen tasolla.
Tämä osittain sivuseikka, muttan kun kerran otit luvut mukaan...).

Jaakko Häkkinen

Kiitos Jean erittäin täsmällisistä luvuista!
"Todellisia" suomenkielisiä on Ruotsissa tosiaan vähemmän kuin Suomessa on todellisia ruotsinkielisiä, johtuen siitä, että Suomessa on aidosti ruotsinkielisiä alueita, kun taas Ruotsissa ei ole suomenkielisiä alueita.

Suuruusluokka (alle 10 % maan asukkaista) on kuitenkin näillä kielivähemmistöillä samalla tasolla molemmissa maissa.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Å andra sidan, Jean, är det ju också på motsvarande sätt i Finland: av 290 000 finlandssvenskar har många antingen finska som ett andra modersmål, eller mycket goda kunskaper i finska. Det betyder att behovet av "service på svenska", som alltid politiskt görs så viktigt, de facto har minskat mycket inom många sektorer i samhället.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #36

Just så, 40 % av svenskspråkiga är fluenta/flytande i finska. Men 20 % sägs att ha mycket svag kunskap i finska.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/150830-ruots...

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #37

Aivan.

30 % suomenruotsalaisista ilmoittaa, että heidän on vaikea toimittaa arkisia asioita sujuvasti suomeksi.

30 % suomalaisista ilmoittaa, että heidän on vaikea toimittaa arkisia asioita sujuvasti englanniksi.

Palstan lukijalle haaste. Sulje silmäsi. Kuvittele käyväsi katsastamassa autoasi. Katsastusmies puhuu englantia.

pekka numminen Vastaus kommenttiin #41

Tiesit kai(?) että Suomessa asuu paljon ihmisiä joiden suomen- tai ruotsinkielen osaaminen on hyvin heikkoa.

Miten he selviävät esimerkiksi autojen katsastamisista? Vai oletko tyypillinen pakkoruotsin kannattaja - eli paskat muunkielisistä?

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #45

Juuri sen takia, että Suomessa on niin paljon muunkielisiä, katsastusmies ehdottamassani päivämeditaatiossa puhuukin englantia.

Mistä arvelit kannattavani pakollista ruotsia? Etunimestänikö? Minä kannatan vapaata kielivalintaa, joskin sennimisessä yhdistyksessä joskus vilahtaa vähän kummallisia argumenttejä.

Jean Lindén Vastaus kommenttiin #36

Jo, men det är en annan sak. Jag påpekar bara att siffror för antalet personer i Sverige som till exempel har en finskspråkig förälder inte visar hur många i Sverige som talar finska på modersmålsnivå, för många av dessa personer gör (tyvärr) inte det.

Och, som en annan poäng; om man räknar alla i Sverige som talar finska på modersmålsnivå så borde man (eftersom många av de personerna är tvåspråkiga) i antalet finlandssvenskar också räkna in de som talar svenska på modersmålsnivå men som är registrerade som finskspråkiga.

Men det finns helt enkelt inte jämförbara siffror. De skulle vi få om Sverige öppnade möjligheten att registrera det modersmål som man upplever som sitt starkaste/viktigaste, och den registreringen skulle påverka t.ex. hur samhället kommunicerar med en. Om det skulle öppnas en sådan möjlighet, hur många i Sverige skulle ange finska som sitt starkaste språk? Vet inte, men troligen nånstans mellan 100.000 och 200.000. Om man bara kikar på svenska medborgare skulle det väl vara nåt i stil med 50.000-100.000 antar jag.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #50

"Och, som en annan poäng; om man räknar alla i Sverige som talar finska på modersmålsnivå så borde man (eftersom många av de personerna är tvåspråkiga) i antalet finlandssvenskar också räkna in de som talar svenska på modersmålsnivå men som är registrerade som finskspråkiga."

Det ser ut att nästan alla som är verkliga tvåspråkiga är registrerad som svenskspråkiga. Men jag kom inte ihåg vem och när har undersökt den här saken... Kanske Jan-Erik vet?

Jean Lindén Vastaus kommenttiin #51

Nja, det är svårt att veta, men nog finns det barn i tvåspråkiga familjer som är registrerade som finskspråkiga också. Men huvudpoängen är att om man talar om siffror så gäller det att acceptera att det inte finns jämförbara sådana.
Ett tankeexperiment: om Sverige nu införde registrering av modersmål (man skulle bara få välja ett, som i Finland), hur många skulle ange finska? Troligen någonstans mellan 100.000-200.000 (ca 1-2 % av invånarna). Ser man bara på svenska medborgare skulle det kanske vara hälften av det, ca 0,5-1 % av befolkningen.
MEN det här är förstås bara en kvalificerad gissning, och kanske det skulle uppstå nån kampanj som skulle få också personer som knappt kan finska (men har finsk bakgrund) att registrera sig, vem vet.

Hursomhelst, jämförelsen mellan 3,2 % och 5,4 % håller inte, för siffrorna talar om helt olika saker.

Men en annan sak Jaakko:

Du skriver:

"Några historiska originaldokument är på svenska, men några är på ryska och latinska – skulle vi ha också obligatoriska ryska och latinska? Och endast få någonsin behöver läsa de originaldokumenten, så det är onödigt att tvinga alla människor just för att de kunde läsa de originaldokumenten."

Nu är ju saken så, att ganska många originaldokument - speciellt förstås längs kusten och i huvudstadsregionen - är på svenska. Det är också många dagstidningar och så vidare.

Du har kanske (men bara kanske, tänk till exempel på släktforskning!) rätt att inte så många läser originaldokumenten. Men hur vet en person som går i skolan om han eller hon kommer att bli en person som behöver eller vill läsa originaldokument?

Jag har under åren sett ganska många historiska artiklar och "forskning", där finska skribenter skrivit om lokalhistoria och tydligen inte (på grund av bristande språkkunskap) kunnat använda t.ex. svenska dagstidningar som källa, trots att de ibland till och med skrivit om perioder då området hade svensk majoritet.

Är det inte lite sorgligt, och kanske mest synd för den som gör (den tyvärr väldigt bristfälliga) forskningen?

Jag är nog inte riktigt beredd att anse latin vara lika viktigt som svenska, om du till exempel vill forska i idrottsrörelsens framväxt och utveckling i Finland.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #53

Jag skrivade:
"antalet svenskspråkiga personer är endast 5,4 % och 40 % av dem kan tala finska som ett ”andra modersmål”."

Det gör 5,4 - 2,16 = ~3,24 % som kan inte tala flytande finska. Min mål var endast demonstrera att i båda sidor vi har mycket liten minoritet: några få procenter.

Jean:
"Men hur vet en person som går i skolan om han eller hon kommer att bli en person som behöver eller vill läsa originaldokument?"

Hur vet en person att han inte ska flytta till Kina eller Ryssland? Skulle vi nu ha obligatorisk kinesiska eller ryska? Ingen kan vet sin framtid. Svenska är inte olik från andra främmande språk i det här situationen.

Säkerligen alla som kan tala, läsa och skriva på svenska är glada av det, ty det öppnar nya dörrar till ny kultur, nya kompisar osv. Men det samma gäller alla andra språk också! Udmurtska skulle öppna många nya dörrar till udmurtska litteratur, som inte har översatts till engelska.

Skulle vi nu ha obligatorisk udmurtska, att ingen missar de här nya dörrar? :-) Vi kan inte lära oss alla språk i värld, så vi måste välja. Varför kunde inte föräldrar och deras barn själva välja vilka främmande språk de tycker att vore mest nyttiga?

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #51

Här sägs det att en tredjedel av barn i tvåspråkiga hem i Finland 2010 har registrerats som finskspråkiga. I Pisaundersökningen 2009 sade bara 4 % av eleverna i finska skolor att de talade svenska eller något annat språk hemma.

http://www.oph.fi/lagesoversikt/den_grundlaggande_...

Jean Lindén Vastaus kommenttiin #63

Angående den andra meningen: det var väl 4 % i finska skolor som sa att de MEST talar nåt annat språk än finska hemma.

16 % i finska skolor uppgav att de (också) talar något annat språk än finska med sina föräldrar.

Käyttäjän HannuHaanpaa kuva
Hannu J. Haanpää

Täällä Ruotsissa ei tilastoida ihmisiä äidinkielensä mukaan. Kaikki ilmoitetut luvut ovat vain arvioita ja persutuvat ilmoittajan itsensä tekemiin laskelmiin ja kyselyihin. Sisuradion mukaan täällä olisi paljon suurempi määrä suomenkielen käyttäjiä kuin tuo 200.000

Itse käytän suomea paivittäin 45 vuoden maassaoloni jälkeen joten voisin ehkä uskaltautua tukemaan tuota Sisuradion tutkimuksen tulosta.

Ruotsin päättäjät ovat EU:n kehoituksesta jotuneet antamaan suomenkielelle kansallisen vähemmistökielen aseman muutaman muun kielen lisäksi. Kuitenkin laiminlyövät kielenopettajien kolutusta ja tekevät mahdollisimman vähän asioiden eteen noin yleisesti ottaen josta heille jatkuvasti muistutetaan EU:sta.

Ruotsi on lakisääteisesti yksikielinan maa jossa ruotsi on pääkieli jota käytetään jos osataan. muussa tapauksessa on tulkkipalvelut. Tämä malli olisi asiallinen siellä Suomessakin yksikielisillä paikkakunnilla.
Pakkoruotsi on poliittinen oppiaine jolla ei ole mitään tekemistä kansalliskieli ruotsin säilymisen kannalta Suomessa, saattaa olla niinkin että sillä on hyvinkin kielteinen vaikutus pitkän päälle.

Koululaitoksen yksi tehtävä on opettaa yleissivistäviä aineta kuten esim. matematiikkaa jota ilman ei ihminen pärjää elämässään, se tietenkin on sitten "pakkomatematiikkaa". Ruotsinkieli taas ei ole tuumaakaan yleissivistävämpää muhin kieliin verrattuna vaan kielipoliittinen keitelmä ja hallitusneuvottelujen tulos joskus -70 luvulla.

Jean Lindén

Jep, mutta "suomenkielen käyttäjiä" ei tarkoita, että suomi olisi henkilön vahvin kieli. 2005 tehdyn tutkimuksen mukaan oli lähes 400.000 ihmistä Ruotsissa jotka "ymmärsivät" suomenkilelisiä tai mäenkielisiä radiolähetyksiä, mutta suuri osa heistä ilmoittivat että he ymmärsivät huonosti tai erittäin huonosti. Lähes 400.000 ihmisen joukossa oli tietysti myös mukana Ruotsiin muuttaneita suomenruotsalaisia.
Monet tutkimukset ovat tulleet lähes samaan lukuun (n 200.000), ja se luku on (valitettavasti) kai laskussa.

(Yleissivistävämpää ruotsi ei ehkä ole, mutta jos esim. haluat kirjoittaa järkevän historiallisen teoksen Suomesta, tai Uudestamaasta ta pääkaupunkiseudusta niin kyllä ruotsi on "pakko" :) eri tavalla kun esim. latina.)

Cenita Sajaniemi

Kiva että kirjoitat myös suomeksi - tulee vähemmän kielioppivirheitä.

Mitä oikeastaan sanoit tai yritit sanoa, jäi arvoitukseksi.

Käyttäjän HannuHaanpaa kuva
Hannu J. Haanpää

Eihän voi olla järkevää että joka ikinen koululainen joutuu lukemaan pakolla ruotsia jos sattuisi historioitsijan uralle iskemään halut. Uskoisin että jos tällaista tarvetta on niin silloin mennään vapaasta tahdosta ruotsinkurssille.

Jean Lindén Vastaus kommenttiin #57

Enkä väittänyt sitäkään.

Totesin aoinastaan, että jos haluat hankkia tietoa Suomen historiasta ja monessa tapauksessa paikallishistoriasta, niin ruotsin kieli on tärkeä (usein välttämätön) toisella tavalla kuin esim. latina.

(Ja totesin myös, että koululaisen on aika vaikea tietää, tuleeko juuri hänestä henkilö joka tarvitsee tätä kielitaitoa tähän nimenomaiseen tarkoitukseen.)

En väittänyt, että tämä on ainoa syy oppia ruotsia, enkä väittänyt, että tämä yksin olisi riittävä syy ylläpitää pakollista ruotsinkielen opetusta.

Käyttäjän HannuHaanpaa kuva
Hannu J. Haanpää Vastaus kommenttiin #60

No sitten olemme samaa mieltä ettei noista esittämistäsi syistä ole pakollisen ruotsinkielen opetusta puoltamaan.

Pakolliseen ruotsinkielen opetukseen ei yksinkertaisesti ole minkäänlaista järkevää syytä. Se on ainoiastaan "kansanjohtajien" aikaansaamaa energian tuhlausta. Valinnaisena aineena se tuottaisi varmasti paljon parempaa osaamista.

Käyttäjän saimaansisustus kuva
Hannu Koho

Kiitos Jaska!
Vaikket kieltänytkään, lähetin linkkejä muutamiin aihetta käsitelleisiin naapurimaan lehtiin. Tai eihän ne oikeastaan ole aihetta "käsitelleet": laulaneet vain RKP/Magman valmiiksi sanoitettuja säkeitä.
Siellä on paljon yksikielisiä ummikkoja tiedotuspimennossa.
Hienoa, että näit vaivaa ja käänsit menneisyyden kielelle!

Jaakko Häkkinen

Tack för din verksamhet, Hannu! ;-)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset